Kategoriat
Yleistä

JB testaa: Ruokaboksi – myös Ruokaboksi koodi

Tässä postauksessa kerron ensikokemuksistani Ruokaboksin kanssa. Jos sinua haluttaa kokeilla, saat 20e alennusta käyttäen ruokaboksi koodia 8SNQ. Pääset suoraan tilaamaan kokeiluboksin tästä.

Ruokaboksi kokeilussa

Koronan myötä ja vähän ennen koronaakin on kokeiltu ruuan verkkokauppoja, nimenomaan Keskon ja Ässän versioita. Ja vaikka alkutilanne oli aika huono, kohentuvat palvelut kovaa vauhtia ja Ässän uusi betaversio vaikuttaa jo ihan hyvältä melko karmaisevan Foodie-kokemuksen jälkeen. Vielä kaipaisin hieman hintakilpailua lisää noihin keräilymaksuihin.

Mutta liian usein on ollut sellainen tilanne, että ei oikein keksi mitä sitä söisä. Turhan monta kertaa viimeisten viikkojen aikana ollut uunilohta tai pasta carbonara tai makaronia ja jauhelihakastiketta – perus lapsiperheruokia. Ei niissä oikeastaan edes ole mitään vikaa, mutta harvoin sitä ajattelee, että nyt repäisen tekemällä kanaa curry-kastikkeessa, kun sitä viimeksi on ollut jopa 2 viikkoa sitten.

Lähipiirissä kokeiltiin Ruokaboksia. Minua hieman arvelutti palvelu, jossa joku muu päättää mitä syön, minulle jäisi valmistamisen vastuu ja todennäköisesti maksan vielä preemiota tästä kuratoidusta ruokailusta.

Mutta, sitten oli taas yksi kerta kun googlettelin reseptejä ”mitähän syötäisiin” sohvalla ja google-mainos ilmoitti, että nyt tästä sais 10e alennuksen Ruokaboksista, kokeile sitä. Ja sittenhän kokeiltiin.

Ruokaboksi verkkopalvelu

Ruokaboksin käyttäjäkokemus oli sellaisella tasolla mitä nyt voi nykyaikaiselta järjestelmältä odottaa. Hieman WordPress ilmoitteli itsestään, mutta ei liikaa. Ei haitannut.

Maksukortin syöttämisen jälkeen saa seuraavan 10 viikon boksien tulemista säätää. Voit siis perua tai hyväksyä boksin saapumisen seuraavien viikkojen osalta. Boksi saapuu aina maanantai-iltana.

Tässä on yksi kauneusvirhe. Jos haluan kokeilla boksia, laitan tietysti kaikkien muiden viikkojen boksit ”peruttu” tilaan, jotta ei vahingossa tule ylimääräisiä. Joka viikko ilmestyy aina uusi viikko säädettäväksi (rullaavasti seuraava viikko) ja huolimatta mistään muista säädöistä, se uusi viikko on aina toimitettavassa tilassa. Eli jos olet perunut kaikki muut boksit, niin ensi viikolla löytyy 10 viikon päähän yksi boksi joka on toimitusjonossa. Siinä on toki aikaa muuttaa tilannetta, mutta jos vain tilaa ja unohtaa, niin 10 viikon päästä alkaa bokseja tulla. Tästä tosin tulee muistutusviestejä.

Mielestäni se on kuitenkin heikko suoritus palvelun puolesta ja vaikkei se kenties olekaan pahat mielessä suunniteltu, tulee mieleen tällaiset mainostetut kokeilupalvelut joissa on pieni präntti että jatkuu toistaiseksi voimassa olevana hintaan se ja se ja peruuttaa voi soittamalla numeroon xyz 31.2. kello 25:00.

Mutta muuten, ei valittamista.

Ruokaboksin sisältö

Minulla on nyt kokemusta yhdestä viikosta. Kerrotaan sen verran vielä taustaa, että en ole mikään erityisen taitava ruuanlaittaja. Tarkoitan sillä sitä, että kaipaan tarkkoja ohjeita. En halua ohjeita joissa ”keitetään kunnes kastike on sopivaa” tai laitetaa ”hyppysellinen sitä” ja ”maustetaan maun mukaan”. Sen verran minussa on insinööriä, että oikein kun tsemppaan, niin tarkkoja ohjeita pystyn noudattamaan.

Tällä viikolla tein kylmäsavukalakeiton (yksinkertainen ja erittäin herkullinen, parhaimpia kalakeittoja joita olen syönyt, pl. Lofooteilla syöty kalakeitto, joka oli 6/5). Vaimo teki lihapullat tomaattikastikkeessa + kuskusia. Eli nämähän ei ole mitään hifistelyruokia, meille tilattiin muksuboksi jonka sisältö on ajateltu olevan myös lapsille kelpaavaa.

Kummatkin ovat olleet maultaan oikein hyviä. Ruuan laittoon on mennyt meillä hieman enemmän aikaa kuin aiemmin (omasta alotteesta en olisi kiloa kuorinut perunoita kalakeittoon), mutta valmistuvat ruoka-annokset ovat suuria (5-6 aikuisen annosta) joten joka päivä ei tarvitse tehdä ruokaa. Ohjeet ovat myös olleet tarkkoja. Keitä 15 minuuttia tai kun perunat ovat kypsiä. Tähän minäkin kykenen. Keitän ensiksi 15 minuuttia ja kokeilen sitten onko perunat kypsiä :)

Kolmas ruoka on vielä tekemättä, tulossa on jotain kanaa – ainakin ohjeen silmäilemällä vaikutti oikein hyvältä.

Ruokaboksin toimitus

Ruokaboksi ainakin täällä Tampereella toimitetaan maanantai-iltana jossain 16-21 slotissa. Voit valita, että jättävät ovelle, jos et ole kotona. Pystyt myös puhelimella tai selaimella seuraamaan lähetyksen saapumista, näet jakeluauton reaaliajassa kartalla. Lisäksi arvio saapuma-ajasta on, tosin se ei kyllä pitänyt kovin hyvin paikkaansa, vaikka tarkkeni illan aikana pariinkin otteeseen.

Ruokaboksi tule isohkossa pahviboksissa ja sisältää käytännössä kaikki tarvikkeet, pl. normaalit mausteet ja sen sellaiset. Ruokaboksiin voi lisäksi ottaa myös kananmunia (tulee joltain pientuottajalta, on luomua ja helvetin kallista) ja aamupalaa ja hedelmiä. Kaikkee ihan fiksua.

Summa summarum

Kahden ruuan perusteella ruovan kanssa päätettiin, että otetaan Ruokaboksi myös ensi viikolle. Eli ollaan tykätty. Rouvan makunystöröitä ei ilmeisesti ole hivellyt yhtä hyvin kuin minun, mutta ei ole jäänyt syömättäkään.

Hinnasta en oikein osaa sanoa. Ruuat riittävät about viideksi päiväksi ja maksaa 75e (Muksuboksi). Pelkkää ruuan hintaa katsoen se on tietysti kallis, mutta joku tuo ne sulle ovelle, tekee reseptit, poimii tuotteet.. Tää kai on sitä pientä elämän premiumia johon voi aina joskus investoida. Näin sen ainakin itse ajattelen.

Jos haluat koklata itse, niin tosiaan tuolla alussa sanotulla koodilla 8SNQ (tai klikkaa tästä) saa 20e alennusta. Mulle tulee kans 10e alennusta.

Tällä postauksella ei ole mitään tekemistä Ruokaboksi Oy:n kanssa, mitä nyt satuin arvostelemaan heidän tuotettaan.

Kategoriat
Yleistä

Hyvä ja joustava hosting-palvelu

Olen ollut Webfactionin asiakas. Sivuni ovat pyörineet ties kuinka kauan Webfactionilla. Miksi? Se on palvelu, jossa samalla maksulla saa tietyn speksin eikä rajoituksia esimerkiksi domainnimien, tietokantojen, applikaatioiden määrän jne suhteen. Tällaisia rajoituksia tunnutaan keksivän hosting-palveluita varten aika usein. Ikäänkuin haluaisin maksaa sähköpostiosoitteista tai tietokannoista lisää rahaa. Ne kun ei käytännössä vaikuta mitenkään palveluntarjoajan kustannuksiin, pl. levytila.

Webfaction myytiin vuosi sitten Godaddylle ja odotusarvoista oli, että jossain vaiheessa jotain synergiaetuja aletaan hakemaan ja yhdistelemään palveluita. Se tapahtuu nyt ja asiakkaat ovat saaneet viestin siitä, kuinka seuraavan 6kk aikana kaikki palvelut siirtyvät tsoHostille, joka on myös Godaddyn omistama palveluntarjoaja.

tsoHost ei kuitenkaan tarjoa samanlaista vapautta kuin Webfaction tarjosi. Siksi aloin etsimään vaihtoehtoja. Twitterissä minulle aika nopeasti vinkattiin palvelu nimeltä Opalstack.

Se on Webfactionilta lähteneen jengin oma spinoff. Joka tekee sitä mitä Webfaction teki, joskin kenties taas hieman paremmin ja terävämmällä kärjellä. Managed Shared Hosting ja Managed VPS palvelut. Ei muita palveluita. Käyttäjät maksavat raudasta (prossua + muistia + levyä + siirtotietä) ja vaikka aika tehokkaat käyttäjäpaneelit etc on käytettävissä, siellä klikkailu ei maksa lisää rahaa. Voit ajaa vaikka 100 eri sivustoa siellä, ihan samaan hintaan.

Minun kaltaiselleni hahmolle oikein hyvä ratkaisu. Ei jää mikään kokeilu tai kavereiden kokeilu tai meripelastuksen verkkosivut siitä kiinni, että niiden järjestäminen paikalleen maksaisi jotain lisää. Vaan kaikki kuuluu hintaan. Aika jees.

Suosittelen et käyt yytsimässä. Jos tarvetta moiselle joskus tulee.

Opalstack.

Kategoriat
Korona

Päivä 49: Verkkokaupan perustaminen helposti

Korona on ajanut meitä ainakin kuluttajina enemmän ja enemmän verkkoon. Isoille toimijoille tämä on ollut lähinnä kapasiteettikysymys, mutta pienille kauppialle isompi mullistus. Osalla ei vielä verkkokauppaa ole tai ollut lainkaan ja osaamista sen pystyttämiseen ei ole eikä oikein varaa ostaa.

Minulla itselläni on, harrastuksena, tällä hetkellä lähinnä meripelastusyhdistysten tukemiseen keskittyvä verkkokauppa. Sinänsä kaikki muutkin yhdistykset ovat kyllä tervetulleita (</mainos>).

WordPress / PHP -miehenä pystytin sen Woocommercen päälle. Kun ryhdyin tuumasta toimeen, minulla oli jo Webfactionilla oma hosting-alusta, joten sitä ei tarvinnut hankkia. Siellä tämäkin blogi pyörii.

Mikroyrittäjän on aika helppo päästä aika pitkälle ilman mitään kiinteitä kustannuksia. Holvi tarjoaa ilmaiset pankkipalvelut, Klarna ja Paypal (esimerkiksi) tarjoaa maksunvälityksen ilman kiinteitä kustannuksia. Jos verkkosivuille ei vielä löydy mitään tilaa, saa ”WordPress-optimoituja” tiloja luokkaa 5e kuukaudessa.

FI-domainin saa vaikkapa domainkeskukselta 15e / vuosi. Jos ei ole pakko olla FI-domain, saa .com domaineita usein vaikkapa GoDaddyltä ihan pikkurahalla (ensimmäiseksi vuodeksi).

Eipä verkkokauppias sitten muuta tarvitsekaan. Itse hyödynnän vielä Mailjetin ilmaista sähköpostinvälityspalvelua, joka käytännössä poistaa jaettujen hosting-palveluiden ja muiden kökköviritysten ongelman huonosta sähköpostien välityskyvystä.

Pointtina kirjoituksessa on se, että uuden verkkoliiketoiminnan aloittaminen on käytännössä riskitöntä ja maksaa ainoastaan omaa työtä. Jos tietää mitä tekee. Jos taas ei tiedä ja haluaa vaikkapa Woocommerce-toteutuksen palveluna tai projektina jostain, alkaa hintalappu varmaankin aika turvallisesti siitä 1000 eurosta, kokonaisen graafisen ilmeen ja kunnollisen porukan tekemänä varmasti lähempänä 5000 eurosta. Nämä voi olla jo jollekin yritykselle ihan merkittäviä kustanuksia, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että voi olla että varsinaiseen päivittäiseen operointiin ei myöskään oikein taidot riitä ja se on omiaan aiheuttamaan lisäkustannuksia.

Käydessäni parturissa eräällä yksinyrittäjällä, kuuntelin hänen tarinaansa omasta verkkokaupan pyörittämisestä. Hieman hankaluuksia, hänen valitsemansa kumppani ei aina tiedä mitä hän haluaa, koska ei ymmärrä hänen bisnestä. Sitten toisaalta, pienetkin kumppanilta tulevat laskut ahdistavat kovasti. Kun niissä ei tunnu olevan takaisinmaksua, vaan ovat vaan kustannuksia.

Tuli heti sellainen olo, että minähän voisin auttaa. Minulla olisi osaamista riittävän laaja-alaisesti ja jonkin verran on kokemusta mainostoimistoajoilta PK-yrittäjyydestä, omaa kokemusta mikroyrittäjyydestä on myös ja nykyään myös hieman isommista kokonaisuuksista.

Sitten aloin pohtimaan, että tämähän voisi olla minulle – sivutoimiselle mikroyrittäjälle – liiketoimintaa. Että auttaisin PK-yrittäjiä, joilla ei ole osaamista itsellään. Pystyisin kokonaisvaltaisesti huolehtimaan heidän verkkokauppatarpeistaan ja verkostoista löytyisi myös kumppaneita niihin hetkiin, kun omat taidot ei riitä (kuten graafinen suunnittelu). Sitten palattiin takaisin perusongelmaan.

Jos verkkokauppiaalle, tai siitä kiinnostuneelle, vaikkapa 1000 euroa on iso raha, kuinka hän voisi maksaa tästä minun palvelustani mitään? Toki säästäisin hänelle rahaa, mutta jos säästö on satasia, minullekaan ei voisi kamalasti maksaa. Ja vaikka ei etsisi kultakaivosta, on kuitenkin vapaa-ajalla kohtuullinen arvo.

Muna-kana. Verkkokauppa-alustat ympäri maailman ovat yrittäneet ratkaista tätä sillä, että ”kuka vaan” osaisi käyttää heidän palveluitaan. Ei tarvitse koodata, konffata tai ylläpitää, vaan voi ostaa palveluna koko roskan. Pienellä kuukausihinnalla. Kaiken – tai ainakin melko ison osan – voi tehdä itse graafisesta käyttöliittymästä.

Ongelmana on vain se, että sitä pitäisi osata käyttää. Lisäksi, ongelmatilanteissa on aika yksinäinen olo. Koronakaudella verkkokauppa saattaa olla ainoa tulonlähde, mutta jos se hajoaa perjantai-iltana, on pitkä aika odottaa kumppania tulemaan töihin maanantaina. Ja siitä voi riehua ja soitella pitkin viikonloppua, mutta myös tässä talouden realiteetit tulevat vastaan. Jos haluat palvelun, jossa joku vastaa puhelimeen 24/7, se maksaakin jotain.

Pikkurahalla on vaikea ostaa palveluita. Siksi on tehtävä itse. Suomalainen yrittäjä on tottunut tekemään itse. Kumppanit tuntuvat siksi vain verenimijöiltä, jotka kehtaavat laskuttaa minun hädästäni. Omaa yritystä ajatellessa unohtuu se ajatus, että palveluyrityksen on syytä laskuttaa palveluistaan. Muuten yritystä ei ole kauaa.

Tämä oli tarina siitä, kuinka minusta kenties ei tullut sivutoimista PK-yrittäjien verkkokauppakonsulttia hands-on vivahteella.

Kategoriat
Yleistä

Teknologia seuraa mukana nettikasinolla ja lenkillä

Teknologia seuraa meitä nykyisin ihan kaikkialle. Tekniikan avulla pystytään seuraamaan omaa kehitystä urheilussa, ja toisaalta se mahdollistaa vaikkapa reilun pelaamisen nettikasinoilla. Suositut kolikkopelit perustuvat toiminnaltaan aina johonkin matemaattiseen kaavaan, mikä tarkoittaa sitä, että voitot tulevat pelaajalle sattumanvaraisesti, eikä esimerkiksi nettikasino vedä mitään ylimääräistä välistä. Erilaisia matemaattisia kaavoja ja laskelmia voidaan hyödyntää myös urheilussa. Omaa kehittymistä voidaan seurata vaikkapa älykellon avulla ja perustuen kellon keräämään dataan voidaan omaa harjoittelua säätää optimaaliselle tasolle.

Tekniikka seuraa nykyisin joka paikkaan vapaa-ajallamme oli oma suosikkitapa viettää vapaa-aikaa sitten nettikasinon tai lenkkipolun ääressä. Teknologian on kuitenkin tarkoituksena auttaa ja suojella meitä. Se on tehnyt nettikasinoista turvallisia paikkoja ja toisaalta teknologian avulla voidaan välttää esimerkiksi liikunnan ylisuoritukset. Yhä useamman kädessä on älykello, ja omia sykkeitä voi seurata niin lenkkipolulla kuin omalla sohvalla suosikkipelejä pelatessa. Älykelloja on monenlaisia, ja niiden tarkkuus vaihtelee. Siksi ei ole yhdentekevää minkälaisen kellon hankkii, ja jo alusta saakka kannattaa panostaa laatuun älylaitetta hankittaessa.

Opi hyödyntämään teknologiaa

Teknologiaa kannattaa oppia hyödyntämään, sillä se on monella tapaa ystävämme. Treenin kannalta asiaa voi ajatella vaikkapa näin: ennaltalaadittu treeniohjelma ei anna palautetta esittämisestämme mutta älykello antaa. Esimerkiksi liian korkeat leposykkeet voivat antaa viesti siitä, että omasta treenistä voi olla syytä pitää tauko, tai antaa päivä palautumiselle, ja jatkaa vasta sitten jatkaa treenaamisen pariin. Palautuminen on nimittäin vähintään yhtä tärkeää kuin itse treenaaminen – palautumisesta ennustetaan itse asiassa seuraavaa megatrendiä liikunnassa ja hyvinvoinnissa. Omaa palautumista voi kuitenkin olla vaikeaa arvioida, ja tässä teknologia voi olla suorastaan kullan arvoista. Vaikka esimerkiksi omien sykkeiden mittaaminen älykellolla ei aina olekaan täysin tarkkaa, niin antavat kellot kuitenkin hyvän keskiarvon siitä, missä omien sykkeiden kanssa liikutaan.

Ei siis ole ollenkaan turhaa, sillä se auttaa ohjaamaan omaa kehittymistä. Teknologian avulla voidaan lähteä seuraamaan myös maksimaalista suoristusta. Nykyisin halutaan harrastaa yhä enemmän tehotreenejä ajan ja vaivan säästämiseksi. Itse asiassa oikeanlainen treeni saa energiakulutuksen roihuamaan jopa päivien ajaksi! Jos hakusessa on esimerkiksi maksimaalinen sykevaihtelu sekä maksimisykkeillä treenaaminen, kannattaa ottaa teknologia avuksi ja laittaa älykello käteen. Näin oma panostus ei koskaan mene hukkaan!

Seuraa sykettä myös levossa

Lepo ja palautuminen ovat kehittymisen kannalta tärkeässä asemassa. Tämä ei silti tarkoita sitä, että esimerkiksi omien sykkeiden seuraaminen kannattaisi jättää kuntosalille. Päinvastoin sykettä kannattaa seurata myös silloin, kun ei treenata.

Älykello kädessä voi siis liikkua myös kotona. Vaikkapa sohvalla maatessa on hyvä katsoa laskevatko sykkeet levätessä, jolloin tapahtuu myös oikeaa palautumista. Jos on kyse nettikasinopelaamisesta sykemittarin lukemaan ei välttämättä kannata luottaa. Voi nimittäin olla, että pelaamisen tuoma jännitys harhaanjohtavasti nostaa sykkeitä.Monet aktiivisesti treenaavat seuraavat sykettä myös yöllä. Se nimittäin kertoo, miten hyvin palautumista tapahtuu yön aikana. Jos ihminen sattuu olemaan hyvin väsynyt, saattavat sykkeet pysyä korkealla koko yön ajan. Ihan samaan tapaan kuin sykkeen pitää olla tietyllä korkeudella kehityksen aikaansaamiseksi, täytyy levossa sykkeen laskea. Teknologian avulla voidaan seurata omaa jaksamista ja auttaa kehoa palautumaan kiinnittämällä huomiota aktiviteetteihin. Siksi voi olla hyvä idea seurata sykkeitä. Ne nimittäin kertovat omasta jaksamisesta yllättävän paljon. Teknologian avulla voidaankin oppia himmaamaan ajoissa ja näin parantaa omaa suorituskykyä pitkällä tähtäimellä. Kuten nähdään teknologiasta on moneen, ja se on parhaimmillaan loistava apuväline.

Kategoriat
Yleistä

Politiikan kinkkiset ongelmat

Sisäpolitiikassa meillä täällä Suomessa on ainakin kaksi isoa kokonaisuutta, joissa olisi kovat tarpeet kehittämiselle ja joissa on oikein huono track record.  Puhun tietysti sote-uudistamisesta, työttömyysturvasta ja kannustinloukuista.

Kuuntelin politiikkaradiota jonain päivänä ja siellä puhuttiin siitä, kuinka edellä mainitut ongelmat ovat oikein visaisia ja niihin pitäisi pystyä oikein kovasti keskittyä ja miettiä. Että saataisiin parempia ratkaisuja.

Ja toisaalta aktiivimallikeskustelussa puhuttiin siitä, kuinka pitäisi puhua isommista kokonaisuuksista joiden sisällä voidaan neuvotella ja pyöristää kulmia (hauska juttu muuten, että aktiivimallin kritisoijat sanovat tällaista, sillä aktiivimalli oli yksi osa isompaa kokonaisuutta, jota kukaan ei ilmeisesti lukenut..). Eli pitäisi tehdä kuten sotea, isoa kokonaisuutta kerralla keskittyen ja oikein visaisiin ongelmiin tarkasti hyviä ratkaisuja keksien.

Voi olla että tuossa on perää, mutta kovin hyvin se ei tunnu nyt onnistuvan. Sekä yksittäiset muutokset (kuten kiky), että hieman isommat (aktiivimalli) ja erittäin isot (sote) ovat olleet vahvasti vastatuulessa. Nyt esimerkiksi Lepomäki ehdottaa sotessa nimenomaa pienin askelin kehittämistä suuren mullistuksen sijaan.

Soutaa, huopaa.

Politiikka on keskellä yhä nopeammin muuttuvaan maailmaa. Se maailma on sellainen, jossa kaikki riippuvuudet ja kerrannaisvaikutelmat ovat mahdotonta selvittää etukäteen, vaikka jälkikäteen viisastelu on helppoa.

Istuva hallitus on yrittänyt saada jonkun version ulos, josta voisi sitten iteroida ja korjata. Se taas antaa poliittisille vastustajille paljon pelimerkkejä. Kritisoidaan liian kevyttä valmistelua, kun pitäisi suunnitella paremmin.

Mutta kuinka suunnittelet paremmin, kun yhtäkkiä kaatuu Lehman Brothers ja sitten vähän myöhemmin Syyriasta tulee miljoona pakolaista Eurooppaan?

Ei ole helppoa.

Jossain täysin erilaisessa maailmassa, keskellä softakehitystä, eletään jossain määrin samaa muistuttavassa problematiikassa. Alustat, ympäröivät järjestelmät, niitä käyttävät ihmiset ja tarpeet muuttuvat vauhdilla. Huonosti menneitä softaprojekteja analysoidessa on keskusteltu siitä, että tämä olisi pitänyt suunnitella paremmin.

Mitä sitten softamaailmassa on tehty? Kompleksista ratkaisukenttää on lähdetty ratkomaan ketterillä menetelmillä, joissa projektia ei ohjata tarkalla ennakkoon laaditulla ohjeistuksella, vaan enemmänkin visiolla ja arvo-ohjauksella. Agile Manifesto on varmaan tuttu kaikille.

Individuals and interactions over processes and tools
Working software over comprehensive documentation
Customer collaboration over contract negotiation
Responding to change over following a plan

Olen ollut projekteissa mukana, jossa Agilen arvoilla on saavutettu parempia tuloksia kuin uskottelemalla itselleen, että jokin kompleksi asia tai ongelmakenttä voidaan kokonaan ennakkoon suunnitella. Tai että se kannattaisi ennakkoon suunnitella. Voitot on saatu nopealla palautesyklillä ja reagoinnilla uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Olen yrittänyt pohdiskella, voisiko jotain oppeja tästä käyttää politiikassa. Jotainhan on yritetty lanseerata, puhutaan kokeiluista. Kokeillaan perustuloa. Sotea luvataan korjata heti lain säätämisen jälkeen.

Mutta onko palautesykli korjaamiseen tarpeeksi tehokas, jos se on käytännössä eduskuntavaalit ja sen jälkeen uudet visionäärit lähtevät jatkamaan ratkaisun rakentamista – kenenkään kokonaista visiota ei toteuteta, vaan jokaisen visiota vähän. Tuo viimeinen lause visiosta voisi olla suoraan projektiretrosta, kun on keräännytty miettimään, miksi projekti ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.

Valtakunnan politiikka ei ole projekti, mutta samaa problematiikkaa selvästi on. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ja 20 vuoden valmistelun jälkeenkin voimme törmätä tilanteeseen, että käyttöön ehdotettava sote on uskomatonta tuubaa.

Ehkä politiikka ei voikaan vastata nykymaailmaan politiikan nykyisillä rakenteilla ja mekanismeilla. Ehkä tarvitaan uudistusmielisiä, jotka ovat valmiita uudistamaan myös poliittisia prosesseja.

Olen jo jonkin aikaa kaivannut politiikassa sellaista vision kuvaamista, että millaista maailmaa halutaan rakentaa. Esimerkiksi tukiviidakon osalta kaipaan visiota siitä, mitä se täydellisyydessä olisi. Perustulo on hyvä visio, jota kohti voi pyrkiä, mutta jota tuskin koskaan saavutetaan.

Voisiko samanlainen visio-ohjaus toimia myös politiikassa? Mutta yli 4-vuotiskauden visio vaatisi sitten käytännössä parlamentaarisen vision ja se on nykyisessä vastakkainasettelun maksimoimisessa vaikeaa. Antero Vartia kertoikin, että ei ole 3 vuodessa ollut kuin yksittäisissä aidoissa dialogeissa eduskunnassa. Muu on vaan vastakkainasettelumöyhyämistä omista poteroistaan.

Jos meillä olisi yhteinen visio sotesta, niin voisiko sitä sitten edistää pienin askelin? Eli sen sijaan, että yritetään runnoa maakuntamallit ja kymmenen miljardin rahoitus läpi kerrasta, niin puhuttaisiinkin siitä visiosta (ihmisten samanarvoisuus jne) ja pyrittäisiin tekemään pienempiä muutoksia kerrallaan. Pienemmillä muutoksilla huonotkin ratkaisut olisivat sellaisia, että ihmisten elämä ei menisi kokonaan pilalle ja niitä olisi helpompi korjata. Palautesykliä saataisiin nopeutettua ja poliittinen eri ideologioiden vuorottainen ohjaus ei ehkä haittaisi – tai sitten se estäisi aina kaiken kehittymisen.

Agilen arvoissa puhutaan sitoutumisesta, avoimuudesta ja fokuksesta. En tiedä voiko ne koskaan sopia ainakaan siihen politiikkaan, mitä vuonna 2018 tehdään. Mutta mielenkiintoinen ajatusleikki tämän on.

Kategoriat
Yleistä

Nöräilyä

Pitkästä aikaa pitää vähän nöräillä tämän blogin kanssa ja sen vuoksi tehdä blogipostauskin. Jos tämä alkoi kiinnostaa, niin tsekkaa www.cloudflare.com

Kategoriat
Yleistä

Sähköinen äänestys

Sähköinen äänestäminenVietin tässä välipäivätkin lomaa, sen ansiosta ja kunniaksi on ollut aikaa sitten ajatella kaikenlaisia visioita, varsinkin kun jälkikasvu keksi aloittaa öisin puoli neljän aikaan aina valvomishetken. Tuli siinä mieleen sähköinen äänestys.

Sehän ei viime kerralla mennyt ihan nappiin. Mutta nyt asiat ovat vähän muuttuneet, toimintaympäristön rajoitukset ovat osittain poistuneet.

Nimittäin enää ihmiset eivät välttämättä haluakaan olla vaalisalaisuuden suojissa. Edelliset kunnallisvaalit, ennen kaikkea presidentinvaalit, olivat hyvä esimerkki siitä, kuinka suuri osa suomalaisista oli valmis luopumaan vaalisalaisuudesta. Ehdokkaita kannatetaan ylpeänä sosiaalisessa mediassa. Miksipä siis stressata sähköisen äänestämisen vaalisalaisuuden ongelmista?

Suuri ongelma aikaisemmassa järjestelmässä oli se, että kun oli ensin nähty vaivaa, ettei äänestäjää voitu kohdistaa ääneen, niin tarkastuslaskentaa ei voitukaan tehdä. Lisäksi – myöhemmin selvisi – että äänestäjä voidaankin yhdistää ääneen. Mahtava tietotekninen projekti muuten.

Nyt tämä pelleily voitaisiin jättää välistä ja hoitaa äänestäminen internetissä pankkitunnistuksella. Äänestäjän ääni voidaan tunnistaa annetuksi tietylle henkilölle.

Kun äänen anonyymius poistetaan, yhtäkkiä koko järjestelmän teko onkin melko triviaalia. Äänestystiedot tuhotaan kuukauden kuluttua äänestämisestä, eli sen jälkeen linkkiä äänestä henkilöön ei enää ole, eikä tietoa myöskään siitä, onko äänestänyt vai ei. Tulostiedot kuitenkin pysyvät, eli 100 vuoden päästäkin tiedetään montako ääntä kukakin sai.

Kenenkään ei olisi tätä pakko käyttää, jos ei uskalla omaa äänestyskäyttäytymistä paljastaa mahdollisesti jollekin tarkkailijalle, toki listojen tarkkailu olisi laitonta. Äänestäjän ei tarvitsisi pelätä äänensä paljastuvan joskus myöhemmin, sillä ne tiedot tuhotaan tarkistuslaskentojen jälkeen.

Solved.

Kategoriat
Yleistä

Toiminnanohjausjärjestelmä

Toiminnanohjausnaama

Pitkästä aikaa vähän datailua. Tänään testailen hakukoneoptimointihommia ja linkittelyä.

Olen työn puolesta saanut tutustua hakukoneoptimointiin ja siihen, mitä nykyään markkinoinnissa ja mainonnassa puuhataan. Erityisesti hakukoneoptimoinnissa on tapahtunut melko paljon kehitystä. Työkalut ovat selkeämpiä ja tehokkaampia kuin aikaisemmin ja Google on juonikkaampi kuin koskaan. Onneksi meillä on SEO-asiantuntija erikseen, minun ei tarvitse tietää erityispiirteitä.

Osallistun tällä postauksella nyt eräänlaiseen testiin. Testin kohteena on Google, Epicor ja toiminnanohjausjärjestelmät. Ja minun blogini.

Epicor tarjoaa uuden lähestymistavan EPR-toiminnanohjausjärjestelmään.Toiminnanohjausohjelmistot auttavat asiaskasorganisoiden tuottavuuden kasvuun.  Toiminnanohjaus on työkalu, joka kannustaa yrityksiä poikkeamaan ja ajattelemaan liiketoimintaansa uusista ja erilaisista näkökulmista, jotta ne voisivat inspiroida myös asiakkaitaan.

Siinä se oli. Mutta itseasiassa nyt kun otin asian puheeksi, täytyy sanoa, että olen kokeillut myös Severan paljon mainostamaa ERP- tai mitä vaan järjestelmää. Yhdellä järjestelmällä pitäisi hanskata kaikki operatiivisen hallinnan hoitaminen. Ja varmaan hanskaakin. Severan kikkuralla on ainakin työllistävä vaikutus. Se on niin hidas, että tarvitset 3 manageria jokaista työntekijää kohden, jotta kerkiät hoitamaan tarvittavat asiat. Olen kuullut muidenkin luopuneen Severasta, onneksi me emme sitä ottaneet edes käyttöön.

Että sinänsä Epicor voisi olla toiminnanohjausjärjestelmää etsivälle ihan hyvä valinta. Ja katsotaan mitä minun hakukoneoptimointitestilleni käy.

Kategoriat
Yleistä

Yksinkertainen saattaa olla kaunista, mutta ei sillä mitään tee

keep it simple, stupid

Nyt kun tietokoneissa ja muissa härveleissä on niin paljon tehoa, että niillä voisi tehdä mitä vaan, tehdään niihin sellaisia käyttöjärjestelmiä, joilla ei voi tehdä mitään. Käytettävyys on sana, jolla varsinkin omenanpurijat haluavat hehkuttaa omaa oikuttelevan ja luonnevikaisen karvapään suunnittelemaa käyttöjärjestelmää.

Nythän winkkarista on tulossa Windows 8 ja omppupuolella Mountain Lion. Jos teet töitä näillä käyttöjärjestelmillä, mitä uusia tehokkuustoimintoja nämä käyttöjärjestelmät tuovatkaan.

No winkkarissa tulee Metro. Kun Steve keksi appsit, niin puoli maailmaa sai orgasmin ja luulee nyt, että appsit ovat ratkaisu kaikkeen. Mr. Developers! keksi, että kyllä meilläkin pitää olla appseja. Ja sitten tuli Metro.

Ajatelkaa. Tietokone maksaa esimerkiksi 1200e. Siinä on muistia, levyä ja prossua sata kertaa enemmän kuin 5 vuotta sitten. Sillä voisi tehdä vaikka mitä. Siihen tehdään käyttöjärjestelmä, joka ottaa vaikutteensa laitteista, joissa on muistia, levyä ja prossua sata kertaa vähemmän kuin uudessa koneessani.

Minulla on FullHD näyttö, mutta en voi käyttää kuin fullscreen -ohjelmia. Mutta! Onneksi näytön laidoissa on aktivointialueet, josta voi vaihtaa ohjelmaa.

Jo Jellona oli hyvin kyseenalainen viritys. Steven viimeinen kosto oli paratiisiin luikerrelleen käärmeen kastroiminen siten, että tämä Python ei olekaan enää kyvykäs. Leijonassa joku keksi, että sen sijaan, että olisi vapaasti gridiin aseteltavat virtuaalityöpöydät, olisi kiva että ne olisivatkin vain rivissä. Nimittäin kun ylös/alas pyyhkäisy on niin vaikea erottaa scrollaamisesta. Vaikkei laattatietokoneessa olekaan virtuaalityöpöytiä, sen ei annettu haitata, vaan päätettiin toteuttaa tällainen yksinkertaistava asia.

Hienoa. Nyt jos et olekaan se käyttäjä, joka ostaa 1500 eurolla siiderijuurta työpöydälleen vain lukeakseen maileja ja maksaakseen laskunsa, alkaa vituttaa. Missä ovat ne ajatukset, jotka auttavat devaajia ja niitä jotka oikeasti tekevät koneillaan töitä? Miksi Leijonan käynnistyksen jälkeen pitää ensimmäisenä googlata ”how to find mac hd in osx lion”.

Nythän puhutaan jo vuorileijonasta. Yhtäkään mielenkiintoista uudistusta siinä ei ole, johonkin kuvien katseluun tulee vissiin social share.

Entä winkkari? Suurin uudistus on start-barin piilotus. Nyt hiiri pitää viedä vasempaan alakulmaan, jotta starttivalikko pomppaa auki. Onko toimintojen piilottaminen yksinkertaisuutta?

Kuten ystäväni Stone & Jarret (et al.) sanoivat, käytettävyys ei ole helppokäyttöisyyttä ja helppokäyttöisyys ei ole helposti opittavaa. En minä halua työkoneeseeni isompia ikoneita tai kosketuspainikkeita. Olisi kiva, jos se käyttäisi muistia tehokkaasti, olisi nopea ja kuluttaisi vähän akkua. Ja järjestelmät tukisivat tehokäytön omaksumista.

Ei niin, että järjestelmän asennuksen jälkeen pitää ensiksi käyttää puoli päivää ruksiakseen kaikkia turhia himmeleitä pois päältä, että voisi vihdoin tehdä jotain järkevää. Onko tosiaan niin, että jatkossa vain Lelux on tehokäyttäjille, muut vaan swaippailee Pinterestissä?

Kategoriat
Yleistä

Kuka kirjoja kaipaa

Amazon KindleHankin Pölhölästä Amazonin halvimman e-readerin, Kindlen. Ostin sen, koska sen sai halvalla, sen e-ink-näyttö oli jännääkin jännempi ja halusin kokeilla sähkökirjan lukemista noin kokemuksena.

Nyt olen jonkin aikaa käyttänyt tätä laitetta ja ajattelin kirjoitella ajatuksiani sekä laitteesta että konseptista vähän blogiin.

Laitteen huonoin puoli on oikeasti se, että lentokoneessa et saisi lukea sitä nousujen ja laskujen aikana. Se on naurettavaa, mutta minkäs teet. Muut lukevat paperikirjojaan, itse joudut odottelemaan, että kapu muistaisi sammuttaa turvavyövalon. Muistaa jos muistaa.

Mutta ei aloiteta heti negatiivisella. Säästelen isoimmat negatiivisuudet presidenttiehdokaspostaukseen. Ajatellaan hyviä asioita.

Minusta Kindlestä on erittäin hyvä lukea. Paljon parempi kuin olisin koskaan osannut arvata. Itse en niin valtavasti kaipaa kirjan käyttöliittymää, minusta Kindlessä on ihan yhtä hyvä. En tiedä miten kosketusnäytöllisissä on. Kai niissäkin on sivunvaihtopainike sivussa, eikä millään swipellä? Moinen swipailu alkaisi nopeasti ärsyttää, vaikka ensimmäisellä kerralla kun tämän oman kökkötraktorin sai käteen, tuntui siltä, että kyllä pitäisi swipata.

Akku kestää mahdottomasti ja lukeminen on hyvä kokemus – mitä muuta e-lukijalta voi vaatia? No, hyvää katalogia tietysti.

Amazonilla on kohtuullinen katalogi. Saatavilla on noin miljoona nimikettä, hinnat muutamasta dollarista ylöspäin. Keskivertopokkarin hinta tuntuisi olevan 9-11$, eli melko sama kuin paperipokkarin hinta Suomalaisessa. Suomenkielistä valikoimaa ei ole kuin aivan yksittäisiä kappaleita.

Laitteeseen voi ladata myös Amazonin oman kaupan ulkopuolelta tiedostoja, ainakin PDF-tiedostoja. En ole jaksanut tarkistaa, mikä on tilanne kirjojen opiskelijamarkkinoilla. Todennäköisesti kirjoja saa myös piraattilahdesta.

Itse voin kympin kuussa maksaa kirjoista, kun ei tuo lukutahti niin mahdoton ole. Suomenkielisiä nimikkeitä olisi kiva saada valikoimiin, mutta niin kauan kuin hinnat ovat 28 euroa, niin en niitä ostaisi kuitenkaan. Tämän halvemmalla kai suomalaisia e-kirjoja ei kauppoihin ole tulossa.

Viiden vuoden päästä Kindle on varmaan hellyyttävän naurettava turhake, mutta tällä hetkellä minusta ihan hyvä laite tuo tarkoitukseensa. Ja jännä gadgetti.