Olin perjantaina pitkästä aikaa Tidyn polkkabileissä. Menin paikalle yksin, tavoitteena oli lähinnä tuntea taas se nuoruuden palo, jota polkkabileissä koki aikoinaan.
Ja ei se oikeastaan hassumpaa ollut. Yo-talon äänentoisto oli päästagella niillä rajoilla jo puolen yön aikaan kun paikalle saavuin. Porukkaa oli hyvin paikalla ja polkka maistui myös itselle. Vanha ei tietysti oikein jaksa, mutta onneksi Borabora oli loungessa soittamassa groovaavaa elektrohousea.
Sitten lavalle nousi Proteus. Tämä kaveri, jonka takia aikoinaan matkustin Lappeenrannasta vappuna Helsinkiin kahden päivän Säteisiin. Tuo tosipolkan suomilähettiläs, joka on palkittu vaikka millä. Aikoinaan pidin siitä napakasti pitchatusta hard trancesta, mitä ko. kaiffari soitti, mutta sittemmin, kun Proteus on vaihtanut enemmän industriaaliin ja raakaan saundiin, niin mielenkiintoni on lopahtanut. Olen siis kiksupolkkaaja.
Kuitenkin, Proteus siis nousi lavalle. Ja käänsi nupista sen verran, että tanssilattialla ja sen ympärillä ei enää musiikkia kuulunut vaan säännöllistä epäselvää murinaa. Käytännössä siis tasot nousivat niin ylös, että ei vaan kamat enää pystyneet toistamaan ääntä kunnolla ja tilakin antoi varmaan oman kaikunsa. 20 minuutin kuuntelun jälkeen lähdin.
Proteus on tunnetusti monitoreita luukuttava kaveri, eikä siksi varmasti tiedä yhtään, mitä tanssilattialla kuuluu. Siksi tarvittaisiin äänentarkkailija, jollainen Techmulla aina oli Club Y -bileissä. Muistan kyllä, että Club Y:ssäkin on soitettu kovaa, mutta ei ikinä niin kovaa etteikö musiikista saisi selvää. Tosin Club Y oli ehkä hieman eri mentaliteetilla kyhätty bile, kuin moni muu..
Hämmennyin, kun Klubituksessa kukaan ei ole kommentoinut äänenpaineita. Ovatko korvani niin muusia, että en vaan enää erota musiikkia? Olin koittanut päästä polkkafiilikseen tietysti useammalla btrvdk:lla, mutta sen kai pitäisi vaan parantaa paineenkestoa.
Kaipaan Club Y:tä ja napakkaa saundia. Onko sen napakkuuden saavuttaminen niin vaikeaa? Saa nähdä mitä Ilosaarirockissa kuuluu, kun Venetian Snares nousee lavalle numero 3. Yleensä niissä kemuissa PA on ollut kohdallaan.
Kunhan vaan soittaisivat edes yhden niin normaalin junkkabiisin, että junkkaukko pääsis hyppäämään..
