Kategoriat
Yleistä

Engelberg 2010

Oravivuoren jälkeen tuntui vähintäänkin luonnolliselta siirtyä Enkelivuorelle keskisveitsiin, olihan vuoristoilmaa käyty jo haistelemassa. Niinpä DaKinen hieman ehkä jopa liian kookas ruumisarkkusuksipussi täyteen hiihtokamaa (omat ja vaimokkeen) ja matkaan. Matso oli tsekannut lentoja syksyn mittaan ja skoutannut meille helpon yhteyden suoraan Tampereelta Riikan kautta Zyyrihiin. Matkan tarjosi Air Baltic. Air Baltic jakaa vähän mielipiteitä. Jouduin maksamaan molempiin suuntiin 40e suksipussista, mutta toisaalta taas tällä hinnalla sain siitä 30 (vai 32?) kiloisen lisämatkavaran, joka taas tarkoitti sitä, että myös Hannan romut mahtuivat Kähköseltä ostamaani kassiin oikein letkeästi. Baltic myös muuttaa innokkaasti ehtoja, nykyisin suksipussit ilmeisesti saavat painaa enää vain 15kg ja tiskillä check-inistä otetaan joku maksu.

Kauheinta silti oli se, että virkailija sanoi meille Pirkkalan kentällä, että kävipä teillä hyvä tuuri, kun lennetään nyt tällaisella isommalla koneella – muuten kun sukset eivät mahdu koneeseen! Olimme ostaneet matkat ja varanneet suksipussit koneeseen joskus lokakuussa. Kyllähän kamat joskus olisivat varmasti tulleet, mutta lyhyellä alppilomalla ilman kaikkea hiihtogearia tulee vähän ehkä kiukkuinen olo. Olen ehkä jatkossa valmis maksamaan hieman enemmän lennoista, joskin muuten asiat menivät ihan hyvin ja Zyyrihin päässä virkailija oli erittäin lunki, vaikka Matsonnin ostokset painoivatkin vähän enemmän kuin olisi saanut.

Matkan kestosta puhuttaessa sanottakoon, että olen ollut aiemmin sitä mieltä, että 2 viikkoa alppireissuun on aika vähän, juuri siinä ja siinä hilkulla, että onko siinä järkeä vai ei. Viikko on jo liian säntäilyä, en tykkää vieläkään. Mutta meillä oli täydellinen kaksi viikkoa. Se oli kuin kausi pikakelauksella. Saimme kaikkea. Sinkkiä ja sumua (ei yllättäne, kun Säämies Jiima oli mukana), uutta lunta pariin otteeseen, ruuhkaa, rauhaa, lumetusta, yläpilveä, fotoja, bileitä, hyvää hiihtoa ja vielä lisää hyvää hiihtoa, sen lisäksi haikkipäivä ja skandit vs. lokaalit lätkäpeli.

Jiima Malinen, säämiesten kuningas
Sää kuin morsian, mitä voi odottaa kun Iso J mukana

Sveitsiläinen turistinvihaaja oli meidän majoituksen tuplabuukannut, joten kävi niin, että jouduimme vaihtamaan majoitusta viikkojen välissä, olimme pelipaikoilla siis 2 viikkoa, jos se ei ollut vielä tiedossa. Me tiesimme tämän kyllä jo mennessä, että siihen oli henkisesti varauduttu, mutta inhottavaa se joka tapauksessa oli, onneksi Simppalaisen autotallista löytyi lepopaikka hetkeksi rojuille ja Nokia-miljonääri vielä ystävällisesti roudasi vuokra-autollaan meidän kamatkin toiselle kämpälle, siitä iso kiitos!

Tarkoituksena oli ottaa kuvia, kun sain viime vuonna muutaman shotin, joihin olen tyytyväinen.

Toppi pilvessä
Tykkään kuvasta, vaikkei olekaan mitenkään äärimmäinen (Niko vetää, kuva vuodelta 2009)

Tänä vuonna kuvaamaan piti lähteä, mutta sepä ei meinannutkaan ottaa onnistuakseen. Henkilökohtaisen pankkitiliongelman vuoksi minulta esimerkiksi puuttuu laajakulmapää kokonaan, putkeni alkavat 50mm kiinteästä ja siitä sitten 70-200mm zoomi.. Kun nimenomaan olin sillä tuulella, että haluaisin ottaa kuvaa läheltä. En tiedä miksi, ehkä se on sama, kuin että joskus alkaa tekemään hirveästi mieli muroja, kun alitajunta hoksaa, että niitä ei ole kaapissa.

Kaveri muuten veti tellua jäätävän hyvin
Vauhdittelua

Myöskin 20D alkaa tuntumaan auttamatta vanhanaikaiselta, eritoten pienen näyttönsä vuoksi. Kamerointi on kyllä sellaista gearihomostelua, että voittaa melkein tuon monohomoilun, että pitää testata kaikki TNT-monot jotka on tähän mennessä tehtaasta tulleet ulos ja sitten vielä teettää foamit.. ;)

Mutta jos vähän hiihdosta sitten. Mullahan tämä taisi olla 5. kerta Engelbergissä ja paikat on jo tuttuja, joskin uusia löytää, kun kyselee ja seurailee jälkiä, vai miten se meni. No kuitenkin. Tänä vuonna joku oli kuitenkin taas paremmin kuin aiempina vuosina, nimittäin hiihdin omasta mielestäni paremmin kuin koskaan aiemmin. No ok, olin yhtenä isompana päivänä jäätiköllä aivan umpisekaisin, mutta muuten paremmin. Varmemmin, rohkeammin. Ennen kaikkea varmemmin, sellainen että luottaa itseensä, se on ihan hyvä fiilis. Isompia pannuja ei tullutkaan otettua, muutamat lipsahdukset tottakai.

Luntahan meillä oli monenlaista. Loppuaikana ihan firniä Brunnilla, eräänä tiistaina kovapohjaista kevyttä putikkaa darksidellä (feissottii Laubilla, kuulostaa hienolta, mutta kovaa pohjaa pitkin jyrryyttäminen ei ollu mun tellutukselle kyl aivan täydellistä), pari päivää siinä sitten Alaskan Feisseillä vähän painuneempaa putikkaa ja tsippailua. Vendelykkellä iison kentän hiihtoa ja yhtenä päivänä pikkujärvellä pienen tönön skinnailua ja laduntekijän dissausta. Loppupäivinä nollarajan nosti yli 2800m, joka tarkoittaa eberissä sitä, että sen jälkeen lumia ei pahemmin enää ole. Paitsi darksidellä.

Brunnin backbowliin ei tullut tänä vuonna kavuttua laisinkaan (!), mutta paniksen salapaikoilla tuli käytyä ja siitähän lyhyet huippupyydat vielä muuten puhkilasketussa hissihiihdossa saikin. Junahiihto sitten erikseen.

Simon kurvailua
Simo kävi kokeilee, vieläkö pystyy laskemaan, vai onko kiviä. Ei ollut.

Junahiihdosta tulikin mieleen, että joulukuussa 2010 Engelbergiin menevä raide siirtyy vuoren sisään, jonka jälkeen mm. Grünewaldin asema poistuu käytöstä. Kuten jotkut ehkä tietävätkin, tämä lopettaa junahiihdon Engelbergissä. Odotettavissa kuitenkin on, että joku alkaa ajaa Laub-henkisesti siinä jotain taksoa.

Tällai vanhemmiten kyllä ahdistaa asustaa sellaisissa kämpissä, joissa on liian vähän astioita eikä astianpesukonetta. Jos 4-5 henkeä syö kerralla + laittaa ruokaa, niin astioita tulee aina sellainen vuori, että niiden peseminen ainakin minua ketuttaa enemmän kuin arvaisikaan. Borgåwitz voi auttaa hetkellisesti, mutta pitemmän päälle Tuomisen Jamppa iskee kytikselle, ainakin mulla.

Summa summarum, reissu oli pääosin parempi mitä uskalsin odottaa. Ei laskettu lähellekään jokaisena päivänä, vaan oltiin sitten lomalla sellaisina päivinä, kun hiihdossa ei ole mitään järkeä. Jaksaa taas työpaikallakin sitten juosta pyörässä, kun on saanut vähän levähtää.

Sinkkumiehille sellainen varoituksen sana, että kannattaa varmistua, ettei Rämppäri Malinen ole mestoilla samaan aikaan, se nimittäin vie naiset ja paskoo lumet. Näihin sanoihin, näihin kuviin. Seuraavaksi ehkä jotain ihan muuta kuin hiihtojuttua.

Fürenalp
Fürenalp, taustalla Titliksen ympärilaskun loppuseinä, jossa näkyi saavan hyvää hiihtoa.
Maija syö kevyesti
Maija syö kevyesti

Lisää kuvia:

Engelbergin hiihdot @ jasmo.kuvat.fi

Extended Scandinavia vs Engelberg und Freunde Ice Hockey Match

Kategoriat
Yleistä

Niin mites se Spring Jam?

No millaista se sitten oli?

Spring Jamin odotus oli hermostunutta. Aiempina vuosina olin turhaan raahannut levypakkiani mukana, joten tällä kertaa se oli jäänyt Suomeen, kun kerrankin tarvittiin. No, nykyaikana tuollaiset ongelmat eivät ole kovin pahoja vaan posti kulkee ja bitti liikkuu.

Engelbergin konemusiikkiskene on kerran nähnyt DJ Bobon vierailun ja siinäpä se taitaakin olla. Se, että olimme tuomassa soitantoon ihan oikeaa ja vähemmän oikeaa rumpubassoa, aiheutti kyllä aikamoista jännitystä. Miten ihmiset ottaisivat meidät vastaan ja keskeytettäisiinkö bileet, tai vaihdettaisiinko vauhdista radion kuunteluun.

Mutta minulla oli helpoin tilanne. Fabio (Etelä-Afrikka) on ollut Engelbergissä jo monta kautta ja kaikki tuntevat hänet. Samoin Will (Sumuiset saaret) on ollut ainakin tämän kauden ja ihmiset tuntevat hänetkin. Ja he jäävät vielä bileiden jälkeenkin maahan. Minua ei kukaan enää muista, vaikka viime vuonna kauden olinkin, lisäksi lähden sopivasti (juuri lentokentältä kirjoitan) melko heti bileiden jälkeen, joten kasvojen menettäminen ei tällä kertaa ollut minun ongelmani vaan muiden.

Ja kyllä heitä jännittikin.. Luulin olevani paha jännittäjä, mutta alkoholin, nenänuuskan ja tupakan äärikäyttö ja muu hermoilu olikin muiden heiniä, eikä minun. Hyvä niin.

Fabio aloitti soittamaan kello 22:20 ja asetin tavoitteeksi, että kunhan yli yhteen asti saadaan soittaa. Paikka (Eden) menee yleensä kiinni 01-03 välillä, riippuen siitä paljonko porukkaa on paikalla. Eli yli yhden olisikin saavutus Lappeenrannassa tyhjille seinille soittaneelle kaverille (ja tietysti muillekin).

Saimme baarilta sen verran alkusykäystä juttuun, että klo 22-24 oli happy hour, pehmeät juomat puoleen hintaan. Ehkä sen takia paikka olikin jo 23 hyvin pullollaan ja 23:45 hyvinkin täynnä. Edeniin mahtuu noin 150 ihmistä.

Oli hienoa soittaa. Meidän taktiikka oli se, että kolme jätkää soittaa ja koska bileiden kestoaikaa ei tiedetä, niin soitetaan aina kerrallaan 40-60 min ja sitten vaihto. Fabio aloitteli ensin viidakkoölinällä, hidasta ja rikkobiittistä chillailua. Sitten itse tulin ikuisine ihqjunkkineni, eli D Kay, Logistics, Ben Sage kamaa. Sitten tuli Will ja jyräsi äärimmäisen hienoilla elektrohouse raidoilla.

Oma välivetoni oli kaikkein nopeinta musaa ja ihmiset vähän taputtelivat jalkaa lattiaan, mutta keskittyivät kaljan juomiseen. Will sai muhkeilla pörinöillään kansan tanssimaan, josta ehdottomasti propsit sinne. Hiton hyvät biisit kaveri oli valkannut.

Tuttuja oli paikalla paljon, hiihtopummit oli kutsuttu ja pakotettu paikalle ja kavereita ja naamatuttuja oli paljon. Kun ekan setin jälkeen kiertelin baaria, niin kaikki sanoivat että kivaa musaa ja että soitanko vielä lisää. Sanoin soittavani, jos ihmiset pysyvät baarissa ja ihmiset lupasivat pysyä. Ehkä yli yhteen päästäisiin.

Willin jälkeen soitti taas Fabio, mutta olin sinä aikana paljon ulkona viilentelemässä (ja kävin Yucatanissa haha), joten en oikeastaan tiedä mitä hän soitti. Fabio on joskus aikaisemminkin soittanut joissain bileissä ja Will sanoi kanssa soittaneensa joskus 8v sitten jotain. Ja itellä pari Lappeenrantakeikkaa ja jotain muuta häröilyä. Eli vahvalla pohjalla oltiin.

Toisella soittovuorolla soitin vähän napakampia biisejä, kuten Pendulumin ja Freestylersin Painkillerin ja Jump’n’Twistin. Ja huh, sehän alkoikin illan kaljaa kelanneeseen yleisöön toimia. Päätin unohtaa hissuttelun ja toisella soittokerralla kuultiin mm. High Contrastin näkemys Utah Saintsin Something Good biisistä, Matrix & Futureboundia parikin biisiä ja jotain muuta. Yleisö innostui, itsellä spagetit ja tukka heilui.

Oli mielettömän hienoa nähdä, kun yleisö tanssi ja heilui musiikin tahtiin, eikä ainoastaan kaverit, vaan ihan uppo-oudot tyypit. 40 minuutin jälkeen viitoin Fabiota soittamaan, minun oli päästävä vessaan.

Vessareissu oli täysin epätodellinen. Jokainen jonka olin kerran eläessäni nähnyt kehui ja taputti selkään. Et hyvää shittii paukutit. Ujo itäsuomalainen siinä sit hämillään, että no kiitos kiitos.. Vessassa joku halusi kätellä, eikä hänellä ollut aikaa odottaa, että olisin pessyt käteni. Todella epätodellista.

Olin niin hurmoksessa hyvästä vastaanotosta, että Strongbow merkkinen makujuoma upposi ihan tahdikkaasti ja loppuillan ajankuva ei ole täysin tarkka. Nousin lauteille ainakin kerran vielä, joskus kahden jälkeen, jolloin sitten runtattiin ihan täydeltä laidalta ja katsottiin, että mitä tämä yleisö kestää. Unknown Errorin Shadows (Unicron Remix), Prodigyn Voodoo People (Pendulum Remix) ja viimeisimpänä Noisian The Concussion ja yleisö vaan jaksaa tanssia. Itseasiassa kiipesivät baaritiskille ja sieltä sitten daivasivat yleisön joukkoon.. Meno oli aika irtonaista.

Biisejä tietämättömälle sanottakoon, että mister Nuancekin on ainakin aikoinaan omiin neurosetteihinsä kyseisen Noisian biisin kelpuuttanut. Eli hyvinkin karua meininkiä.

Hyvä fiilis jatkui aina 3:10 saakka. Välillä kävi yleisön seasta eräs suomalainnkin kaveri soittamassa, kovin oli siistiä, että ilman mitään ongelmia kaveri tuli vaan ja soitti. Jotenkin meininki oli vaan niin rentoa ja hyvää, ettei tarvinnut katsella nenänvartta, että kukahan tuokin luulee olevansa. Nyt ollaan sit Facebook frendejä!

3:10 Poke tuli seisomaan vaativan näköisenä soittopaikan eteen ja hipat olivat siinä. En muista edellisiä noin hyviä bileitä, itse sain lisäfiilistä vielä soittamisesta, mutta myös se kokonaisvaltainen hyvä ja reilu meininki baarissa oli oikein koskettavaa.

Ja meitä järjestävää tahoa oikein palkitsi se, että yleisö oli kestänyt meitä koko ajan ja vähän ylikin. Viinaakaan ei myyty enää 2:30 jälkeen ja silti tanssittiin ja heiluttiin aivan loppuun saakka. Enempää ei voi toivoa.

Ja kyllä yleisökin nautti. Erilaisuus, energia ja musiikki miellytti yleisöä. Toivon että itse omine lakritsikäsivartineni sain lisättyä tanssijoiden fiilistä, vaikka tyhmältähän se näyttää, kun tällainen kaveri heiluttaa käsiä ja tukkaa.

Great party! huudahtivat monet. Paitsi ne, jotka lähtivät klo 23:00 Spindleen ja totesivat siellä, että oli pakko tulla jo näin aikaisin, kun Edenissä soitettiin niin paskaa musiikkia. Kaikkia ei voi miellyttää.

Kategoriat
Yleistä

Engelberg Today (30.3.)

pelleilya-titliksella-220

Kategoriat
Yleistä

Spring Jam

img_9299-1

Engelbergissä särähtää.

Kategoriat
Yleistä

JB: Engelberg Today (22.3.)

img_9298

Kategoriat
Yleistä

JB: Engelberg Today (17.3.)

Safka

Kategoriat
Yleistä

JB: Engelberg Today (16.3.)

Jääluola

Kategoriat
Yleistä

JB: Engelberg Today (13.3.)

Kruuts

Kategoriat
Yleistä

JB: Engelberg Today (12.3.)

Rauhallista menoo. Ei mitään kummallista, tänään ehkä auringonpaistetta, että jos yritettäisiin kuvausta uudelleen.

Kategoriat
Yleistä

JB: Engelberg Today (8.3.)

img_9175