Kategoriat
Yleistä

Piilokulut

Ihmetyttääkö teitä koskaan kuinka paljon kaikenlaisia piilokuluja oikein maksamme. Oikeastaan kaiken huippu on ollut Nordea, joka on kivana pankkina myöntänyt meille lainaa, mutta joka kuppaa asiakastaan joka välissä. Kun olen Avainasiakas, eli on todella paljon velkaa pankille, pääsen ässätiimiin, joka saa esimerkiksi MasterCard Goldin ilmaiseksi! Ja tilinhoitokuluakin otetaan ainoastaan 50 snt / kk! Normaalisti sitä ei otettaisi nuoruuteni vuoksi, mutta avainasikkaana se otetaan.

Tämähän on hienoutta, normaalisti edellä mainittu MasterCard maksaisi vissiin noin 100e / vuodessa. No, nyt on ilmeisesti Nordeakin tulossa katumapäälle ja alkaa velottaa epäeuroisista nettiostoksista vielä huonomman vaihtokurssin lisäksi jotain naurettavaa, melkein 2% provisiota asiakkaalta. Tämän lisäksi minun pitäisi maksaa 6 euroa vuodessa palvelumaksuja lisää, jotta näkisin verkkopankissa MasterCardin tapahtumatilanteen.

Kulut sen kuin lisääntyvät: Nyt kun e-laskut ovat tulleet jo kohtuullisen laajasti käyttöön, pankit kuten Tapiola ja Spankki lähettävät saapuneesta laskusta sähköpostin asiakkaalle, että tulehan maksamaan. Nordealla sähköpostin lähetys ja tekstiviestin lähetys e-laskusta ovat maksullisia lisäpalveluita. Tai kuten lainan suoraveloitukseen keksitty vähän reilun euron kulu, joka on käytännössä siis vain kiinteä lisäkorko.

Lisää piilomaksuja tulee, kun kaupat saavat veloittaa maksamiseen liittyviä kulujaan asiakkailta. Viehko ajatus, kauppa pääsee vihdoin kattamaan kulujaan, jotka on jo valmiiksi katettu tuotteiden hinnassa.

Ei riitä että joudumme ottamaan käyttöön maailman vammasimmat termit Debit/Credit kortitmaksemisessa, vaikka kumpikaan ei ole suomea koskaan nähnytkään. Otamme tämän käyttöön, koska niin kuulemma on kaikkialla muuallakin. En ole kaikkialla käynyt, mutta niissä muutamassa paikassa jossa olen käynyt, ei ole lukenut Debit eikä Credit vaan jotain ihan muuta. Tämä kaikkialla muualla taitaa olla yhtä mustaa valkoisella kuin Tanja Vienonesella Karpelalla Saarelalla Karpelalla aikoinaan tekijänoikeuslaista.

En tarkoita että kaiken pitäisi olla ilmaista, tai että Nordeakaan ei minulta voisi periä noita kuluja. Mutta minua suomeksi sanottuna vituttaa surffailla Nordean verkkopankissa, kun jokainen klikkaus potentiaalisesti maksaa rahaa. Minulla on esimerkkejä, kuinka homma toimii joillain muilla aloilla.

Nimittäin pokerifirmat saavat tulonsa siitä, että ihmiset pelaavat siellä. Ja sen kyllä näkee. Siinä missä leikkirahalla näpertelevät saavat esimerkiksi Party Pokerilla odottaa tuesta vastausta keskimäärin kaksi viikkoa, rahapelaajat saavat vastauksen tunnissa. Mikään palvelu ei maksa mitään lisää, vaan pokerifirma on tyytyväinen siihen rakeen, jonka saa minulta kerättyä, kun pelaan.

Nordeakin saa meidän perheestä melkein tonnin joka kuussa rahaa. Jos se ei riitä, niin eikö sitä marginaalia olisi voinut sen verran olla enemmän lainassa, että voisi pankkipalvelut kattaa ihan kokonaan niillä ja keskittyä palveluun? Siinä ei paljon viiskytsenttiset tuntuisi. Mutta ei.

Nordea ei ole ainut, Tapiola alkaa perimään minulta jotain aivan käsittämätöntä yli viiden euron kuukausimaksua tilistä, kunhan täytän 27! Olenkin jo siirtänyt rahastot Tapiolasta Seligsoniin, lainat Nordeaan, vakuutukset pääosin Fenniaan ja siirrän Tapiolasta loputkin, kunhan keksin minne.

Nyt kun Nordea on ollut tässä haukuttavana ja esimerkkinä, niin täytyy kuitenkin kehaista sen verran, että 1) Leppävirran Nordeasta on saatu loistavaa palvelua 2) Nordean henkilökohtainen asiakasneuvoja on todella hyvä systeemi.

Mutta noista lisämaksuista en välitä, no, sen ehkä jo hoksasittekin.

Kategoriat
Yleistä

Suojaa rahasi korkokatolla, ota primekorko ja nauti elämästä

Lainaa on siisti ottaa. Saa hervottoman läjän taskuun rahaa, eikä sitä välttämättä tarvii maksaa takaisin vielä 20 vuodessakaan. Lisäksi, kun lainaa ottaessa kuuntelee pankkia, saa lainaa turvallisesti ja edullisesti.

Sitten kun lainaa menee ottamaan, niin tulee eteen vaihtoehtoja. Tasaerä, annuiteetti, prime, euribor..? No, lainanottajahan on siinä hämillään vähän. Että mitäs tässä nyt otetaan.

Pankkisetä tarjoaa, että ottakaa laina pankin prime-korolla, koska se on turvallinen. Tai 12kk euribor. Nämähän ne yleisimmät on. Lisäksi maksutapana ois tasaerä kiva ja laitetaas tästä eläkevakuutuksetkin kuntoon ja mitäs vielä. Sadantuhannen euron lainaa hakiessaan huomaa sitoutuneensa 300 000 euron maksusuunnitelmaan. Miten tässä näin kävi?

Prime-korkojen markkinointi jotenkin vakaampana vaihtoehtona pitäisi kieltää lailla. Prime-korko on yleensä samalla tasolla kuin 12kk korko, paitsi että prime voi vaihtua pankin päätösten mukaan noin 1,5kk aikavälillä. Laskevissa koroissa se rahaa perässä, nousevissa se myös raahaa perässä. Nousevaan korkoon prime ilmeisesti on hyvin usein edullinen, kun eivät kehtaa prosentilla nostaa kerrallaan. Primessä on pankin omat tarkoitusperät, eikä kukaan tiedä, mitä pankki tekee koroilleen ja milloin. Euriborit ovat sen sijaan paremmin ja päivittäin seurattavissa ja yleensä mitään isoja yhtäkkisiä muutoksia ei tule. Tällä hetkellä primet ovat yleisesti 2% tasolla, Euriborit pituudesta riippuen 1% molemmin puolin. Primeä käytetään myös tilien koronmaksuun ja siksi ne eivät esimerkiksi nyt laske tuon alemmaksi.

Mutta ihmisiä huijataan surutta pankissa. Luepa jotain kaksplus-palstaa, suomi24 tai vast. Siellä ihmiset kirkkain silmin kiittelee pankkivirkailijaa, joka suositti prime-korkoa, koska se tuo vakautta. Kun pankki päättää koron, eikä mitkään markkinat.  Mitä vakautta se tuo?

Toinen loistava paketti on korkokatto. Meillä oli lainakyselyitä sisällä tuossa reilu vuosi sitten, ennen kuin tämä talousmyllerrys alkoi. Korot oli jossain melkein viidessä prosentissa ja meille kaupattiin OP:sta korkokattoa yli 4 000 euron hintaan. Eli, kun maksaisimme 4 000 euroa, korkomme ei enää nousisi esim 5,0%-yksiköstä ylöspäin seuraavan viiden vuoden aikana. Jälkikäteen on tietysti helppo viisastella, mutta kukahan analyytikko tuonkin oli laskenut.. Ja kuka tarvitsee korkokattoa? Varsinkin jos korkokaton hankkimiseen menevä kulu on useita prosentteja koko lainapääomasta? No tietysti siihen, että kun korot nousee, niin sitten ollaan tyytyväisiä, sanotaan pankista.

Otetaanpa ajatusleikki. Menet raviradalle ja ajattelet vähän totota. Mutta et pelaakaan firmaa vastaan, vaan jonkun asiantuntijan kanssa headsuppia. Eli laitatte rahat keskelle ja se kumpi voittaa vie aina kaiken. Olet ensimmäistä kertaa elämässäsi raviradalla, et ole koskaan seurannut raveja, etkä tiedä hevosista tai niiden kuljettajista mitään.  Mitä luulet, voitko voittaa?

Tottakai voit. Tuurilla ne laivatkin seilaa. Mutta todennäköisyys on asiantuntijan puolella.

Korkokatto on täsmälleen sama asia. Lyöt vetoa pankkia vastaan siitä, että nousevatko korot. Jotta pankki ei useinkaan häviäisi, se ottaa vedonlyönnistä itse määrittämänsä maksun, kuten 4 000 euroa. Eli maksat siitä, että saat lyödä vetoa, jossa odotusarvosi on negatiivinen (kun otetaan huomioon osallistumismaksu). Ja miksi pankki edes tarjoaisi jotain palvelua, joka aiheuttaisi sille pitkässä juoksussa ainoastaan tappiota?

Minun on vaikea nähdä sitä tilannetta, milloin korkokatto on kannattava. Minun on myöskin vaikea nähdä, millä tavalla prime-korko on ”vakautta tuova”, koska se on kalliimpi kuin 3kk euribor lähes aina, se voi muuttua nopeammin kuin 3kk euribor ja se nyt sitten on vain pankista kiinni, milloin se prime muuttuu. Korkojen laskun alettua jokin aika sitten, useat suomalaiset vaihtoivat primestä euriboriin, kun primet vaan eivät tuntuneet tippuvan. Olin yksi heistä.

Veikkaan että tälläkin hetkellä useita kymmeniä prosentteja suomalaisista lainoista on sidottu primekorkoihin, jotka ovat noin 0,7 – 1,0 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin 12kk euribor. Ero vaan kasvaa, jos vertailuun otetaan 3kk euribor, joka on mielestäni luonteeltaan enemmän primen kaltainen korko.  3kk euribor on tällähetkellä 0,873 ja primet tosiaan siellä 2,0 pinnassa. Tuollainen 1,2% yksikköä jo tuntuu, kokeilkaapa lainalaskurilla vaikka 200 000 euron lainaan..

Tietysti, hetkellisiä korkonoteerauksia on melko turha katsella, kun laina-aika on vaikka 20 vuotta. Sillon täytyy vähän tutustua tilastoihin ja tutkimuksiin. Ja tilastot sanoo niin, että pitkällä aikavälillä todennäköisyys suosii lyhyitä korkoja. En pysty linkittämään mihinkään tällaiseen tietoon, mutta tätä löytyy googlella, jos kiinnostusta riittää, eikä luottamusta minuun.

Mitä se siis tarkoittaa? Sitä, että mitä lyhyempi korko, sitä todennäköisemmin se on pidempää korkoa edullisempi pitkällä aikavälillä. Primen voi tässä rinnastaa taas 12kk euriboriin. Mutta kuten raveissakin, huonommallakin odotusarvolla (esim prime) voi voittaa. Mutta useimmin sillä häviää kuin voittaa.

Lyhyitä korkoja pelätään. Suomessa pankit yleisesti myöntävät 3kk euriboria asuntolainoihin, mutta keskustelupalstoilla ihmiset ottavat aina vaan 12kk. Kun on niin kiva, kun saa sen korkomenon lukittua koko vuodeksi kerrallaan! Ihmisiä ei pitäisi päästää ottamaan lainaa itsekseen. Tämä on taas sitä pankkien päähän hakkaamaa vakautta, jossa ei ole mitään järkeä.  Maksan mielelläni vähän enemmän, kunhan saan vakautta. Mitä järkeä tuossa koko lauseessa on?

Joku analyytikko sanoi, että omalla asunnolla ei pidä lähteä spekuloimaan. Siksi onkin syytä ottaa jokin sellainen korko asuntolainaan, joka on yleensä kaikkein kallein vaihtoehto. Eipähän spekuloida, vai miten. Eikö pitkä korko nimenomaan ole spekulointia? Arvioidaan, että korot lähtevät nousuun. Mutta jos 12kk korolla pääset ensimmäisen vuoden halvalla, toinen vuosi todennäköisesti ottaa voitot takaisin.  Tämä onkin näiden pitkien korkojen se kääntöpuoli. Siinähän maksat sitä yli 5% korkoa, kun nyt korot ovat siellä 1% tasolla.

Suomessa pankit myöntävät tasaerälainoja. Se tarkoittaa sitä, että maksat joka kuussa saman verran rahaa pankkiin. Ei ole väliä mitä korolle tapahtuu, tai montako vuotta olet lyhentänyt lainaasi, aina sama summa. Jos korot nousevat, laina-aika pitenee, jos korot laskevat, tapahtuu päinvastoin. Hoplaa. Eipä ole vaikeaa. Tuliko kenellekkään mieleen, että tämä tuo aika hyvin sitä vakautta?

Onneksi minulla on vakautta tuova prime (2,0%) korkokatolla (4 000 €) tasaamassa menojani, jotka joka tapauksessa olisivat tietyn kiinteän summan kuussa. Riippumatta koroista. Onpa järkevää. Kyllä suomi24:sta näitä kehujia löytyy. Saivat hyvän diilin. Marginaalikin vain 1,0%. Koska et halua spekuloida asuntolainalla, maksat 10 000 euroa enemmän. No rahaahan on.

Ihmisiä pelotellaan pankeissa isoilla koroilla. Vuosi sitten Ålandsbankenin täti väläytti, että korot voivat kiivetä yli 10 prosenttiyksikköön. Jänniä juttuja saa kyllä tapahtua, että euroalueen korot sinne asti hyppäävät. Nyt oli niinkun kaikkien aikojen pankkikriisi, ja kovin noteeraus taisi olla jotain 5,5%.

Että miettikäähän siellä pankissa vähän. Jos säästää satasen kuukaudessa 20 vuoden ajan, siitä tulee jo ihan hyvä summa.

PS. en oikeasti ymmärrä taloudesta mitään ja kaikkia tekstissä olevia virheitä saa vapaasti kommentoida ja siteerata. Ei kannata myöskään mulle valittaa, kun olet sitonut sen 500 000 € pankkilainan 1vko euriboriin ja korot hyppäilee.

Kategoriat
Yleistä

Uusi yksittäistapaus

Voi huoh. Iltalehdessä on juttua vaihteeksi Samposta, kuinka toinen käyttäjä pääsikin näkemään toisen tiedot.

Mitä vastaa Vuola? Yksittäistapaus.

Vuola on joko tosi tyhmä, tai sitten hänellä on kyllä loistava pokerinaama.

Kategoriat
Yleistä

Yksittäistapaukset

Yksittäistapaus on siitä jännittävä määre, että se ei muutu miksikään riippumatta siitä, mitä laskutoimituksia tehdään. Jos yksittäistapauksia on vaikka 5 tai 500 eli yksittäistapaus kerrottaisiin 500:lla, niin lopputulema on silti yksittäistapaus. Yksi poikkeus tähän kuitenkin on. Nimittäin jos yksittäistapauksia on todella runsaasti, puhutaan tuhansista ja ne voidaan todentaa, niin itse yksittäistapauksen määritelmä (yksittäinen tapaus) murenee ja mutatoituu. Sitten siitä tulee asiakas ei osaa -tapaus. Tämän teorian on määritellyt vuonna 2008 Hannu ”yksittäistapaus” Vuola, tunnetaan myös Sampo Pankin viestintäjohtajana.

Kävin viime perjantaina vihdoin Sampo Pankissa sanomassa reilun 20 vuoden yhteistyön irti. Koin, että se on ainut tapa päästä edes tilastoihin mukaan, eli siis osoittaa mieltään Sampo Pankin uudistuksia vastaan. Pankkineitoa ei kiinnostanut kysellä, miksi luovun Sampo Pankista, ei varmaan enää kiinnostanut. Ei myöskään sanallakaan yritetty pitää minua asiakkaana. Annoin vaan henkkarit ja pankkikortin, seurasi soitto luottokuntaan ja hetki naputusta, kortin leikkaus kahtia ja henkkareiden takaisin saaminen. Kiitos, hei! En voi valittaa palvelun nopeudesta kyllä, ei tarvinnut paljon messuta.

Itse tietotekniikkamiehenä en vaan voi kestää nykyistä Sampo Pankki verkkopankkiratkaisua. Se on vaan yksinkertaisesti paska, sinne ei monestikaan pääse, se toimii vaihtelevasti eri selaimilla (vaikka on toteutettu Javalla??) ja kummalliset virheilmoitukset ovat arkipäivää.  Ongelmat ovat kuitenkin pääasiassa asiakkaiden itseaiheuttamia.. Olin muutenkin jo vaihtamassa pankkia kyllä Sampo Pankin onnettomien tilikorkojen vuoksi, mutta uutisointi katkaisi kamelin selän. Entä jos minun 700 euroa olisi hävitetty pankissa? Toki se on yksittäistapaus, eikä varsinaisesti Sampo Pankin vika.. Olen kuitenkin sikäli köyhä kaveri, että tuollainen 700e puutos aiheuttaa pamahtamisen soppajonoihin, jos jotain syödä meinaisi. Entä jos olisin ollut jossain tarkassa paikassa (vaikka lähdössä junalla) silloin, kun Sampo Pankki suvaitsi ryssiä korttivarmennukset? Sehän ei ollut siis Sampo Pankin vika, vaan yhteistyökumppanin..

Henkilökohtaisesti korpeaisi, jos joku ikävä tilanne tulisi siitä, kun Tanskassa joku sössii tietoliikenneyhteyksien kanssa. Ei sillä, etteikö Suomessa voitaisi kyetä ihan samaan. Ja kyllä ne projektit kusee Suomessakin.

Nythän yrityksetkin alkavat siirtää maksutoimintojaan muualle, kun palkkoja ei Sampo Pankki pysty välittämään. Entä jos minulla olisi asuntolaina ja lyhennyspäivä palkkapäivänä. Sampo Pankista soitetaan ja kitistään, että tilillänne ei ole rahaa josta laina voitaisiin veloittaa, tästä tulee nyt sakkomaksua. Ei kai ole, kun Sampo Pankki on keikauttanut rahat jonnekin. Onko Wincapita osa Sampo Pankkia? Siihen malliin tuota rahaa katoaa..

Lisäys: Digitodayssä on lukijan kirjoittama yksittäistapaus.

Kategoriat
Yleistä

Ei oo meidän vika

Sampo Pankin ongelmat tuntuvat vain jatkuvan ja jatkuvan. Tänään ei toimi mikään maksukortti, jos maksusta tehdään varmennus. Eli, jos ruokaa ollaan vailla, niin jokin vanha elintarvikekioski varmasti palvelee, ei niillä mitään varmennuksia ole..

Sampo Pankkia ja sen nykyistä tilannetta voisi pitää yhtenä surkuhupaisena esimerkkinä tiedottamisesta. Sampo Pankin viestintäjohtaja Hannu Vuola vaan selittelee koko ajan ja kiertelee vastuuta. Ei ole meidän vika, asiakkaat vaan ei osaa. Nyt katkesi Tanskassa verkkojohdot, siksi ei varmennus toimi. Ei meidän vika, vaan tanskalaisten. Kaikki oikeasti toimii, ette vaan osaa!

Et vain osaa!

Koulusta jäi joskus myös jotain mieleen. Yksi asia on se, että vaikka ongelmat palvelun tuottajalla on tietenkin aina negatiivinen asia, voidaan hyvällä ja nöyrällä asiakaspalvelulla jopa parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tätä ei olla Sampo Pankilla sisäistetty. Tänään on ensimmäinen päivä, että Sampo Pankissa on pidennetyt aukioloajat, vaikka ongelmia on ollut pääsiäisestä saakka. Asiakaspalvelu on ollut tylyä ja täysin tukossa.

Asiakkaat ovatkin olleet tyrmistyneitä siitä, miten heitä kohdellaan. Jos asiakas kokee, että pankki valehtelee hänelle, on asiakaspalvelun puolella tehty jotain todella väärin. Pankin vaihtamisesta puhutaan paljon ja enää ei pelkästään uhkailla. Odotan innolla, milloin kilpaileva pankki lanseeraa tv-mainoksen, jonka ainut sisältö on meillä asiat toimivat. Itsellä pankin vaihto on siinä vaiheessa, että jos Tapiolan kortti tosiaan on nyt postissa, niin huomenna noudan sen ja käyn Sampolla kylässä ruokatunnilla.

Vaikka nykyinen korttiongelma kai ei liity verkkopankkiin, niin ihmettelen miten TietoEnator on valittu verkkopankin toteuttajaksi. Tai ilmeisesti he toteuttivat vain integraatio-osuuden. Tai en minä edes tiedä. Viime sunnuntain Hesarissa TEnator haki projektipäälliköitä. Olen saanut kyseisen firman toiminnasta sellaisen käsityksen, että projektipäälliköt vaihtuvat aivan koko ajan. SItten jos otetaan projekti, jossa on 3100 työntekijää ja miljoona työtuntia ja projektipäälliköt vaihtelevat koko ajan, niin kenenhän hallussa tuo kokonaisuus on? EI ole ihme, että järjestelmästä löytyy aivan ruohonjuuritason virheitä.

Miksi Tenator aina valitaan näihin projekteihin? Eikö Suomessa ole muita tarpeeksi isoja toimijoita? WM-datan (nykyisin Logica) trackrecordia ei voitane pitää yhtään parempana kuin Tenaattorinkaan, joten sitä ei lasketa. En ole kuullut aikoihin yhtään hyvin menneestä projektista TietoEnatorilla, mieleen tulee lähinnä AKE:n kanssa tehty kämmäys, jota kai fiksataan edelleen. Entä sähköiset potilastietojärjestelmät? Ei näy ei kuulu..

Itse en voi muuta tehdä kuin viedä roponi toiseen pankkiin. En usko sillä olevan hirveästi vaikutusta noin globaalisti, mutta tulee minulle hetkeksi hyvä mieli. Niin – ja saan paremman koron.

Kategoriat
Yleistä

Tapiola

TapiolaMinulla on rahojani kolmessa pankissa, Nordeassa, Sampossa ja Tapiolassa. Nordeasta olen siirtänyt kaikki jo pois ja tili odottaa vain sulkemista, mutta pitää odottaa vielä, että muutostiedot menee verotoimistoon ja kelalle. Sitten kai sen tilin voisi lopettaa kokonaan.

Minulla on muistaakseni niin vanha tili Sammossa (uskoisin sen olevan noin 20 vuotta vanha..), että sille maksetaa joka päivä korko, eikä se ole muuttunut. Nykyisinhän uusille tileille Sampo maksaa koron kuukauden pienimmälle summalle, eli opiskelijan ollessa kyseessä niin -20e.

Korkoja ei siis ole paljon näkynyt.

Tapiola maksaa säästötilille (joka minulla siellä on) korkoa alkaen 2,5%. Sinänsä ihan kiva, kun se kannustaa säästämäänkin, kun saa sitten sen pari euroa vuoden vaihteessa ylimääräistä. Enää ei tarvittaisi kuin rahaa.

Kategoriat
Yleistä

Sampo

Kävin tänään Sampo Pankissa, kuten aikaisemmin mainitsinkin. Puhumassa palveluista ja niin edelleen. Pankki oli aivan tyhjä asiakaspalvelijoita lukuunottamatta. Palvelu oli kyllä hyvää, minulle mielekästä. 15 minuuttia ennen tapaamista puhelimeni soi, ja henkilö jonka kanssa oli tarkoitus tavata soitti ja varmisti että osaan paikalle. Hän oli minua vastassa. Tuntui aivan kuin minulla olisi rahaa. Väärä luulo. Keskustelimme niitä näitä, hän kyseli minun opiskelustani ja töistä ja vaikka mistä. Ei pelkästään pankkiasioita. Lepposa ja kiireetön ilmapiiri. Ja kivat maisemat toimistosta. Jotain 35 minuuttia meni. Sinä aikana minulle tehtiin Massi-sopimus (tyhmät nimeämiset varmaankin silloisen radiolinjan DJ Esko mainosten vuoksi..) ja sain selville rahastosäästämisestä sen minkä halusinkin. Antoipa vielä käyntikortinkin ja sanoi vaan että tule täällä käymään jos on ongelmia tai haluan jonkun palvelun.

No, ok. Tämä on varmaan osalle tuttua huttua. Mutta itse olen opiskelijana ja edelleen nuorena tottunut siihen että minun palveluni on vastahakoista ja vähättelevää. Mutta nyt minua palveli rahoituspäällikkö. Tosin hän valitteli että ihmiset kun eivät käy pankissa, niin heitä joudutaan haalimaan sinne. Kenties jos ihmisiä kävisi enemmän, olisi heillä palvelukin toisenlaista. Mutta en valita.