Kategoriat
Yleistä

Suomalaisten mieluisimmat viihdeaktiviteetit netissä

Suomi tunnetaan luonnon kauniista maastaan ja suomalaiset ihmisinä, jotka rakastavat yli kaiken ulkoilua. Siitä huolimatta, suomalaiset ovat aktiivisia myös netissä. Suomalaiset rakastavat ulkoilun lisäksi myös netissä tiedon hakua, työntekoa, surffailemista ja kaikenlaista viihdettä. Lisäksi on hyvä muistaa, että Suomi on neljän vuodenajan maa. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti syksyisin ja talviaikaan suomalaiset ovat hyvin tiiviisti neljän seinän sisällä, koska ulkona on pimeää ja kylmää.  

Ennen vanhaan suosittuja sisäaktiviteetteja olivat muun muassa suosittujen suomalaisten kirjailijoiden tekemät kirjat, television katselu ja saunominen. Tänä päivänä suomalaisten harrastukset ovat toki hyvin erilaisia (ei saunominen tosin ole mihinkään jäänyt). Digitaalinen maailma vaikuttaa kaikissa länsimaissa ja muuallakin ihmisten vapaa-ajan viettoon. Suomi on aina ollut digitaalisen kehityksen kärkimaita. 

Digitaalisilla harrastuksilla tarkoitetaan netin ihmeellisessä maailmassa surffailua ja kaikenlaista tekemistä. Tässä on auttanut Suomen nopea digitalisoituminen. Kaikkeen tähän on kuulunut perusoikeutena internetyhteys jokaiselle kansalaiselle. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että Suomen syrjäisille alueille on toimitettu nopeita internet-yhteyksiä. Suomessa on jopa 95 % väestöstä pääsy nopeaan nettiyhteyteen. Tässä viitekehyksessä on helppo ymmärtää, että miksi suomalaiset viettävät niin paljon aikaa internetissä. Tässä artikkelissa käsittelemme suomalaisten suosituimpia ajanviettotapoja Internetissä. 

E-urheilu

E-urheilu on kasvattanut suosiotaan erityisesti suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Tutkimuksien mukaan suomalaisten keskuudessa e-urheilu on noussut seuratuimpien lajien listalle. Puhutaan siis todella suositusta urheilumuodosta suomalaisten keskuudessa. Tänä päivänä monet seuraavat netin kautta kovanluokan e-urheiluturnauksia, joissa ammattilaiset mittelevät hampaat irvessä suurista rahoista. Suuret e-urheilutapahtumat vetävät suomalaisia sankoin joukoin myös paikan päälle seuraamaan matseja.  

Sinällään e-urheilun suuri suosio ei ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon, että e-Sports on nostanut suosiotaan joka puolella maailmaa. Ei ole myöskään yllätys, että e-urheilu on vakiinnuttanut asemansa Suomessa, jossa suurella osalla väestöstä on halutessaan myös hyvä mahdollisuus alkaa treenata e-urheilua, jopa ammattimielessä. Monet suomalaiset pelaajat ovatkin jo vakiinnuttaneet asemansa e-urheilun ammattilaisina, jotka kisaavat parhaiden ammattilaisten kanssa suurista palkinnoista. 

Merkittäviä e-urheilupelejä, joissa suomalaiset ovat saavuttaneet menestystä osana maailman parhaita pelitiimejä ovat DOTA 2-ja CS-pelit. Tarjolla on myös suuri määrä e-urheilujoukkueita muissa netissä pelattavissa peleissä. Suomessa veroviranomaiset ovat tunnustaneet e-urheilun omaksi ammattilajikseen, joka on jotain tässä verotuksen kultamaassa. Tämä tarkoittaa, että e-urheilun ammattilaisille kertyy eläkettä aivan samoin kuin muillekin yrittäjille ja työntekijöille Suomessa. Edellyttäen tietysti, että he maksavat veronsa Suomeen. 

Nettikasinot

Nettikasinot ovat huippusuosittuja kaikissa Pohjoismaissa. Erityisen suosittuja nettikasinot ovat suomalaisten pelaajien keskuudessa. Suomessa on vain pari fyysistä kasinoa, johon vaikuttaa Suomessa vallalla oleva rahapelimonopoli valtio-omisteiselle Veikkaukselle. Ehkä juuri tästä johtuen suomalaiset ovat innokkaita pelaajia netin ulkomaisilla kasinosivustoilla. Suomalaisilla on myös korkeat vaatimuksensa sille, miten ja missä he rahapelejä pelaavat. Siksi uudet nettikasinot ilman rekisteröitymistä houkuttelevat suomalaisia rahapelien ystäviä. Suomalaiset pelaajat kaipaavat vahvoja pelilisenssejä, luotettavuutta ja sujuvaa pelaamista. Toki pelivalikoimalla on myös suuri merkityksensä suomalaisten pelaajien kasinopelireferenssien suhteen. 

Verkkokauppa 

Suomalaisten siirtyminen verkkokauppaostoksille on ollut kuitenkin hieman hitaampaa kuin monessa muussa länsimaassa. Kuitenkin verkkokaupan lisääntyminen on ollut jatkuvassa kasvussa suomalaisten keskuudessa. Erityisesti viimevuosien aikana verkko-ostoksien määrä on lisääntynyt paljon. Tämä kertoo myös siitä, että verkosta ostetaan nykyään ”suurten hankintojen”, kuten sähköautojen, televisioiden, musiikkilaitteiden lisäksi myös päivittäisiä hankintoja, kuten elintarvikkeita ja muita pienhankintoja. Päivittäistavaroiden verkkokauppa on kuitenkin lisääntynyt varsin maltillisesti verrattuna suurempia länsimaiden netissä tehtäviin ostoksiin. Markkinajohtaja tällä sektorilla on Yhdysvallat, joissa jo vuosien ajan monet verkkokauppa kaikilla sektoreilla on kasvanut räjähdysmäisesti. Tänä päivänä suomalaiset kuitenkin tekevät entistä enemmän hankintoja netistä. 

Sosiaalinen media

Suomessa sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt samassa trendissä kuin muissakin länsimaissa. Suomessa sosiaalisen median alustat ovat myös samoja kuin muissa länsimaissa. Sosiaalista mediaa käyttävät entistä useammin myös keski-ikäiset väestöryhmät ja jopa suomalaiset vanhukset ovat entistä enemmän mukana somessa. Some-alustojen räjähdysmäinen kasvu ei ole jäänyt huomaamatta myöskään suomalaisilta. Suomalaisuuteen vaikuttaa kuuluvan tänä päivänä helppo mukaan lähteminen erilaisiin sosiaalisen kommunikaation muotoihin. Somen käyttö oli vuonna 2021 jopa noin 80N % koko väestöstä, joka on varsin paljon. Toki on hyvä muistaa, että suomalaisia on alle 6 miljoonaa. Joka tapauksessa suurin osa suomalaista nauttii ajasta sosiaalisessa mediassa. Onkin hyvin yleistä nähdä, että suomalaiset ovat älylaitteet käsissään istuessaan busseissa ja metroissa. Toki voidaan väitellä siitä, kuinka hyvä asia tämä some-kehitys on. Monen suomalaisen mielestä kohtuullisuus somen käytössä on tärkeää, koska elämää on puhelimen näytön ulkopuolellakin. 

Tiedonhaku netissä 

Suomalaiset hakevat paljon tietoa netistä. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset hyödyntävät internetin erilaisia tiedonhankintasivustoja. Suomalaisten pyrkivät selvittämään esimerkiksi erilaisia faktoja uutisten taustalla. Suomalaiset ovat myös erilaisten uutispalveluiden suurkuluttajia. Suomalaiset hakevat tietoa erityisesti suomalaista uutispankeista, mutta myös kansainvälisistä sivustoista erityisesti englannin ja ruotsin kielillä. Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset hakevat paljon myös viihteellistä tietoa netistä, sekä katsovat erilaisia informatiivisia tai hauskoja videoita.

Kategoriat
Yleistä

Suomalaisten kulutustavat

Se, että hallitset mallikkaasti talouden, vaatii yleensä jonkinlaisen talousbudjetin tekemistä. Tulojen ja menojen tasapainossa pitäminen vaatii talousasioihin keskittymistä. Taloudenhallinta on taitolaji, sillä jokaisen elämässä on päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia menoja. Nämä enemmän tai vähemmän kiinteät menot tulisi pystyä maksamaan ilman suurempia ongelmia ansaitsemiesi tulojen avulla. 

Tyypillisiä kuukausittaisia menoja ovat asumismenot, liikkumisesta aiheutuvat kulut ja elintarvikemenot. Se miten me suomalaiset kulutamme rahaa, kertoo paljon meistä. Tässä artikkelissa käsittelemme suomalaisten kulutustapoja, siten miten suomalaiset kulutustavat jakaantuvat eri sektoreille ja millaisena oma henkilökohtainen kulutuksemme näyttäytyy tässä valossa. 

Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet 

Suomessa Tilastokeskus kerää tietoa suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä. Tutkimalla esimerkiksi kyselytutkimuksien avulla suomalaisten rahankäyttöä. Tilastokeskus tekee vuosittain haastattelututkimuksia, joissa suomalaisia kotitalouksia haastatellaan. Haastatteluihin osallistuvat kotitaloudet valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin niin, että otanta kattaisi mahdollisimman laajasti suomalaiset eri sosioekonomiset tekijät huomioiden. 

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että suurimmat muutokset siinä, minne suomalaiset käyttävät rahansa liittyvät ruokaostoksiin. Siinä missä vuonna 1980 suomalaisen keskivertotalouden menoista 20 % koski ruokakustannuksia. Vuonna 2016 lukema oli vain 12 %. Varallisuuden noustessa ruokamenoihin käytettävät rahat ovat laskeneet huomattavan paljon keskimääräisesti. Lukujen muutos kertoo myös vahvasti siitä, että elintarvikkeiden hinta on laskenut vuosien saatossa.

Asumisen ja energian kustannukset ovat nousseet 

Samalla kuin ruokakustannukset ovat laskeneet niin asumiskustannukset ovat nousseet. Vuodesta 1980 2020-luvun alkuun asumiseen ja energiaan liittyvät kustannukset ovat nousseet yli 10 %.  Tämä kertoo paljon asumismenojen kasvusta, johon toki energiankäyttökin liittyy.  Vuokramenot ovat nousseet myös hyvin paljon, koska vuosikymmenien aikana muuttoliike on ollut kohti suuria kaupunkeja, kuten Helsinkiä, Espoota ja Vantaata. 

Muut kustannukset ovat pysyneet tasaisina

Kun luetaan suomalaisten kulutuksesta tehtyjä raportteja, niin voidaan huomata, että suomalaisten muussa kulutuskäyttäytymisessä ei ole aikojen saatossa tapahtunut erityisen radikaaleja muutoksia. Liikkumiseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan käytettyjen rahojen osuus on pysynyt samassa 1980-luvulta tähän päivään. Täytyy kuitenkin huomioida, että 1980-luvulla elettiin Suomessa nousukautta. 1980-luvulta 2020-luvulle tultaessa, väliin mahtuu paljon erilaisia vuosia. Kuten lamavuoden 1990-luvulla ja uusi nousukausi niiden jälkeen. 

Autoiluun liittyvät kustannukset ovat nousseet esimerkiksi bensan hinnan nousun myötä, samaan aikaan kuin yksityisautoilun suosio on lisääntynyt. Autoilun kustannuksiin liittyy myös paljon muita menoja. Kokonaisuudessaan kuljetuskustannuksien muutokseen vaikuttaa myös julkisen liikenteen lisääntyminen. Erityisesti kaupungeissa ihmiset liikkuvat entistä enemmän busseille, raitiovaunuilla ja metroilla. 

Viihteen kulutus on lisääntynyt  

Viihteen lisääntymisen myötä myös suomalaisten käyttämät rahamäärät viihdeteollisuuteen ovat roimasti lisääntyneet. Samaan aikaan, kun suomalaiset käyttävät entistä enemmän rahaa viihteeseen, kuten elokuviin, kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin ja kotiin tuotaviin viihdepalveluihin niin vaatimukset nopeasti saataville viihdepalveluille ovat kasvaneet. Tämä näkyy esimerkiksi Netflixin ja muiden suoratoistopalveluiden lisääntymisenä, nettikasinot ilman tiliä -sivustoilla, musiikin suoratoistopalveluiden (Spotify) kasvuna ja niin edelleen. Tässä suomalaisten kulutustottumukset noudattelevat yleisiä kansainvälisiä trendejä. 

Suomen jakautuminen eri ryhmiin kulutusmenojen mukaan

Suomalaiset voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin kulutuksensa perusteella. Kulutukseen vaikuttavat luonnollisesti taloudelliset muuttujat, joita avaamme sinulle seuraavaksi. Ensimmäistä ryhmä on korkean kulutuksen ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi ylempään keskiluokkaan kuuluvat, yrittäjät sekä monet lapsettomat pariskunnat. Myös kahden huoltajan lapsiperheet, joilla on tuloja keskivertoa enemmän kuuluvat tähän ryhmään. 

Sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi palkansaajalla tai yrittäjällä on mediaania korkeammat tulot, on luonnollista, että kulutus on myös suurempaa. Tämä on varsin yksinkertaista ymmärtää: mitä korkeammat tulot kuluttajalla on. Sitä suuremmat kulutusmahdollisuudet ovat. Tilastot myös osoittavat, että varakkaiden väestönosien kulutustottumukset ovat hyvin erilaiset kuin köyhien väestönosien. Tämä toki on hyvin loogista. 

Suomalaiset kuluttavat samalla lailla kuin muutkin Euroopassa

Hyvinvointivaltio ei siis erityisesti näy suomalaisten kulutuksessa. Kulutuksen rakenne on kuitenkin hyvin erilaista eri maissa Euroopan sisälläkin. Esimerkiksi Itä-Euroopan maissa kulutuksen jakautuminen on hyvin erilaista kuin Suomessa. Itä-Euroopan muissa asumiseen ja energiaan menee huomattavasti vähemmän rahaa talouden menoista kuin Suomessa. Sen sijaan ruokaan monissa Itä-Euroopan maissa menee yli 30 % talouden kuukausittaisista menoista. Myös vaatemenot Itä-Euroopan maissa ovat suuremmat kuin Suomessa. Itä-Euroopassa erityisesti, mutta kaikkialla muuallakin Euroopassa käytetään rahaa alkoholiin enemmän kuin Pohjoismaissa. 

Yhdysvalloissa terveyteen liittyvät kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin Euroopassa ja Pohjoismaissa. Luonnollisesti tämä johtuu suurelta osin julkisen terveyhdenhuollon eroilla Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa ei ole samankaltaista sosiaalivakuutus järjestelmää kuin Euroopassa. Erot kulutuksen kohteissa eroavat valtioittain ja erojen taustalla on paljon erilaisia muuttujia, alkaen tuloeroista ja maiden erilaisista resursseista. Esimerkiksi suurilla energiatuottajamailla kotimainen energia voi olla edullisempaa kuin maissa, jotka ovat tuontienergian varassa. 

Kestävän yhteiskunnan mittareina on käytetty yksilön hyvinvointia, ympäristön puhtautta, yhteiskunnan tasapainoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomalaiset voivatkin olla ylpeitä, yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa siitä, että koko maailman hyvinvoinnin näkökulmasta, kestävä kehitys ja siihen liittyvä ympäristöpolitiikka ovat maidemme ympäristöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. 

Suomalaiset käyttävät hyvin rahaa heikosta taloustilanteesta huolimatta

Suomalaisten kulutustottumuksista ja toisaalta hyvinvointivaltion puskureista johtuen suomalaisten kulutus on pysynyt tasaisena viimeisen finanssikriisin ja nykyisen talouden turbulenssin aikana. Hyvinvointivaltion vahvuutena onkin minimitoimeentulon takaaminen esimerkiksi työttömyyden sattuessa. Suomalaisen hyvinvointivaltion luoma taloudellinen turva näkyykin juuri suomalaisten rohkeutena kuluttaa riippumatta talouden sykleistä. 

Suomalaisten kulutustottumuksia voidaan tarkastella myös ikäluokittain. Tässäkin voidaan nähdä luonnolliset syklit. Vanhemmissa ikäluokissa rahan kulutus on luonnollisesti maltillisempaa, koska tulot ovat pienemmät. Nuorilla kulutustottumukset ovat puolestaan usein tuloja suuremmat, joka selittyy ehkä sillä, että nuoret sukupolvet eivät ole eläneet taloudellisesti niin haastavina aikoina kuin vanhemmat sukupolvet. 

Toisiaan sanotaan, että viisas laittaa rahaa sukanvarteen. Säästäminen kannattaakin aina, mutta yhteiskunta tarvitsee rahaa myös kiertoon. Vanhemmissa ikäluokissa halua rahansäästöön on suurempi kuin nuorissa ikäluokissa kuin nuorissa ja keski-ikäisissä. Tarve säästää pahan päivän varalle esiintyy enemmän vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäluokissa.

Omaa kulutusta kannattaa miettiä 

Jokaisen meistä on järkevää kiinnittää huomiota omiin kulutustottumuksiin. Tässä kirjoituksessa esitellyt suuntaukset ovat kuitenkin yleiskuvauksia, eivät kuvaa tarkasti yksittäisten ihmisten kulutusvalintoja. Voit kuitenkin tarkastella omaa budjettiasi esimerkiksi tilastokeskuksen muuttujien mukaan, joita ovat asumiskustannukset, elintarvikemenot, liikkuminen ja vapaa-ajan menot. Toki voit valita laajemman ja yksityiskohtaisemman luokittelun niin halutessasi. Oheinen jaottelu on kuitenkin hyvä lähtökohta omien kulutustottumuksien tarkempaan tutkimiseen. Omista kulutustottumuksista perille pääseminen helpottaa myös erilaisten säästötavoitteiden tai jopa sijoituskohteiden hahmottamista. Järkevä talouden hallinta mahdollistaa myös laajemman vapaa-ajan kulutuksen. Järkevä päivittäinen kulutus vapauttaa rahaa vapaa-ajan kulutukseen.