Siitä tietää, että nyt on kyse vakavasta asiasta, kun Hesarissa kaksi kolumnistia käsittelee samaa aihetta. Extra Largessa noin seitsemän uutisissa toimittaja sanoi, että nyt vituttaa. Jugner taputtaa itseään selkään ja kehuu säästäneensä miljoonia tuhoamalla Yleisradiolta sen kauan rakentaman nuorisoimagon. Ehkä seuraavaksi lähtee YleX.
Suomessa on tänä vuonna tehty päräyttäviä päätöksiä aivan liian nopeasti. Viinaveron nostosta huudettiin kauan, kun ryyppääminen oli räjähtämässä käsiin. No viinaveroa nostetaan, mutta myös kulutuksen kasvu on päättynyt ja kulutus on kääntynyt laskuun. Viiden vuoden päästä harmitellaan, kun Virosta tulee halpaa viinaa. Ja ruletti uusiksi. Eduskunnassa ja hallituksessa kun on vain 4 vuoden historiamuisti.
Nyt Yleisradiossa päräytetään, Jugneri kavereineen häärii hallituksessa ja päättää muutaman miljoonan säästämisen vuoksi lopettaa Yle Extran ja yhdistää suomenkielisen ja ruotsinkielisen uutistoimituksen. Ehkä uutiset jatkossa luetaan puoliksi suomeksi puoliksi ruotsiksi. Kauhukahvasta kiskastiin, koska 50 000 suomalaista on jättänyt tv-luvan maksamatta. Yleisradiossa perse ei enää kestänyt kattoa menoa, vaan ruvettiin säästökuurille. Mikä komeinta, siihen lähdettiin karsimalla tv:n tarjontaa. Siis sitä tarjontaa, mitä sillä tv-luvalla saa. Ehkä tämä kannustaa ihmisiä maksamaan tv-luvat.
Tänään uutisoitiin myös, että 200 000 suomalaista katsoo televisiota ilman tv-lupaa. TV-lupa on jotenkin niin vanhentunut ja jäykkä menetelmä, ettei ihme, että sitä jätetään maksamatta. Ei tarjota alennusta esimerkiksi opiskelijoille, joista tuo 200 000 varmaan pääosin koostuu. No, miksi suotta tarjota alennuksia, kun lakiin on moinen maksu kirjoitettu. Odotettavissa on, että tv-lupatarkastajat vierailevat oven takana useammin, jos lupia ei ole. Laittaisivat Ylen kanavat salauksen taakse ja myisivät korttia.. Ja puukottaisivat naamaan niitä kaikkia, jotka ovat ostaneet kortittoman boksin. Mutta Yle on siitä hyvä, että se ei puukota selkään, vaan suoraan naamaan.
Seuraava säästökohde: Yle Areena.
Internetissä käydyissä tietokonekeskusteluissa on monesti keskeisenä sisältönä käyttöjärjestelmäsodat. Toiset fanittavat intohimoisesti Mac-tuotteita, toiset vannovat Linuxin nimiin ja loput sanovat, että Windowsia on pakko käyttää, jos aikoo jotain tehdä. Käyttöjärjestelmäväittely on oikeastaan yleensä melko hedelmätöntä ja niissä toistuvat samat argumentit yhä uudelleen ja uudelleen. Lisäksi juuri Linuxiin tai Maciin vaihtaneet fanipojat hehkuttavat uutta käyttöjärjestelmäänsä, joihin heillä ei kuitenkaan ole vielä kovinkaan hyvää tuntumaa.