Lähden viettämään vuodenvaihdetta tuonne keskelle mettää, josta ei paljon blokkailla, jos selviän edes venäläisrynnistyksen alta Vuokatissa. Joten hyvää uutta vuotta kaikille! Toivottavasti ensi vuonna sataa enemmän lunta ja hommat onnistuvat, missä päin maailmaa ikinä ollaankaan.
-jasmo
Sain joululahjaksi Polarin F6:en. Olen nyt sitten innoissani pitänyt sitä muutaman kerran rinteessä. Viimeksi Tahkolla, kun olin telluilla, ja tänään Kolilla, kun olin alpeilla. Tahkolla suoritus 6h, Kolilla 5h. Kolilla kului 2300 kcal, ja Tahkolla jopa 3300 kcal. Tellu on siis aika paljon rankempaa, lisäksi Kolilla on tuolihissit (hitaat), jotka varmaan osaltaan vaikuttaa. Venäläiset taasen varmasti nostivat sykettä.
Sellainen tietoisku.
Kun hiihtämään nyt kerta alettiin, niin taas kerran suuntana Tahko. Olin skeptinen lähtiessä, aiemmilla kerroilla mäet olivat olleet huonossa kunnossa ja näkyvyys tykityksen vuoksi nolla.
Samalla mentiin alku. Tykit pauhaa, sinkki ja tasainen valo. Näkyvyys nolla. Rinne semiok, mutta palloa. Onneksi Specialissa mahtui hyvin laskemaan, ihmiset tuntuivat vetäytyvän Turistin puolelle. Päivällä tykitys lopetettiin, ei siksi että Tahkon henkilökunta olisi tajunnut, ettemme näe mitään, vaan siksi, koska ilma lämpeni niin paljon, että homma ei enää toiminut. Sitten olikin ihan hyvä näkyvyys ja loppupäivä ihan hyvää laskua.
Raapasin pannutkin täydestä vauhdista ja kaatusin olkapää edellä rinteeseen. Nyt käsi toimii vähän huonosti ja olkapää antaa välillä vähän kipuja tietyissä liikkeissä. Se ei kuitenkaan ole tänään enää niin kipeä kuin eilen, joten se ehkä paranee itsestään..
Koska olkapäähän sattui, niin piti käydä sitten vähän hakemassa puudutusta, sitä tarjosi tällä kertaa Joensuu ja GM. Oli varsin hauskaa, kotikaupungissa on paljon tuttuja ja yllättäviäkin sellaisia. Batteryjohdannaisten nauttiminen reiluina määrinä (tätä epäilen syyksi) vaan aiheuttaa sen, että tätä kirjoittaessa klo 22:00 on vieläkin varsin kummallinen olo.
Huomenna: Koli.
Tänä vuonna olen kyllä itse väistellyt sen kuuluisan joulutunnelman ja joulumielen. Harmi sinänsä. En myöskään kykene edellisvuoden kaltaiseen ”syvälliseen” pohdiskeluun, kun ei sopivia mieltä kiihottavia dokumentteja ole tullut. Kiitän lukijoita kuluneesta vuodesta (eikös kaikki päätoimittajat näin sano joulun alla? Olenhan oman elämäni päätoimittaja..tai ainakin päätoimija) ja toivotan tervetulleeksi myös vuoden viimeisinä päivinä ja ensi vuonna.
Siihen asti hyvää joulua kaikille!
Liian pitkän laskutauon jälkeen pääsi vihdoin vähän hiihtelemään. Koska lähempänä ei lunta ollut tarjolla, niin suuntana oli Vuokatti. Kulkijoita oli tällä kertaa Minä, haq ja luomu. Telluesimerkkiä mukaan lähtivät näyttämään Team Kuiri Ahmovaarasta, vahvistettuna lisäukolla.
Koostumus oli siis kuitenkin melko tuttu ja matkaan käytiin. Vaikka jouluruuhkaa pelättiin, niin sitä ei kuitenkaan näkynyt, oli suorastaan hiljaista. Tiet olivat liukkaat, mutta perille päästiin joskus puolen yhdentoista maissa. Sitten pikainen (toisilla enemmän, toisilla vähemmän..) säätö, liput kouraan (kunhan paikalle tuli joku, joka osasi lukea hinnastot..) ja ylämäkeen.
Rinne oli odotusten vastaisesti hyvä. Kova, mutta ei jäinen. Rinteistä auki oli siis ainoastaan Alakatti (1000m / 170m). Vaihtoehtojyrkkä oli vähän pallomerenä, mutta sen pystyi kiertämään toista reittiä pitkin. Ratalautailijat kiittivät rinnettä, telluttelijat myös. Keli oli myöskin sopiva, pari astetta pakkasella. Tuulinen, mutta tuuli ei sattunut rinteeseen. Aurinkoinen, mutta aurinkokaan ei sattunut rinteeseen.
Hyvät keitot + leivät + juomat + salaatti + kahvi / tee saatiin hintaan 6e koko satsi santsioikeudella. Varsin maukas yksinkertainen keitto olikin tarjolla. Meille jouluterveiset kävi heilauttamassa kahviossa myös Gleba, joka oli käymässä Vuokatissa. Laskettujen mäkien määrää / verttiä en saanut tietoon, kun en muistanut kääntää kelloa alti-modeen…
Sain lojotella täysin taitojeni ylärajoilla ja muutaman kerran ainoastaan tuurilla selviten. Ihmisiä ei ollut liikaa – vielä. Venäläiset ovat kai jo tulossa, heitä odotetaan Katinkultaan ja Vuokatin seudulle yhteensä noin 5000. Silloin meininki voi olla aika erilaista ja rinteessä ahdasta. Nyt mahtui hyvin, joskin ratalautailijat joutuivat katsomaan sopivan välin. Muutenkin meininki oli rento.
Tykit osattiin suunnata järkevästi. Tykit pyörivät, vaikka lasketeltiinkin, mutta silti rinteessä näki laskea eikä mitään töhnää jäätynyt linssiin. Tästä voisi ottaa Tahko esimerkkiä. Jännä, että tykitettiin, vaikka pakkasta ei ollu kuin pari astetta, mutta kaipa he tietävät mitä tekevät.
Kokonaisuudessaan jäi hyvä fiilis. Voi käydä vaikkapa toistamiseen Kolin aukeamista odotellessa.
Hyvää:
+ Rinne hyvässä kunnossa
+ Hyvää ruokaa, järkihinta
+ Hyvä ilma
+ Nähtiin Gleba ja Keksie
Huonoa:
– Vaikka lipun hintaa oli pudotettu 3 eurolla (norm. 28 e), jäi maksettavaa vielä, kun ajattelee, että käytössä oli ainoastaan yksi rinne
– Katt ei ollut paikalla
Itseasiassa olin monta kertaa miettinytkin, että voikohan MP3-soittimen päivittää. En kuitenkaan koskaan jaksanut ottaa selvää. Nyt kuitenkin oma Creativen MuVo V200 alko kiukkuilemaan ja sammui jokaisen biisin jälkeen. Olin vaipumassa epätoivoon, heittämässä soittimen seinään ja polttamassa koko Creativen.
Onneksi silloin astui apuun toinen Suomen biohydrometallurgeista. Hän kertoi, että Creativen sivuilta voi kun voikin ladata uuden firmwaren soittimeen. Tehtävä oli sen verran helppo, että kaltaiseni kädetön koodiapinakin siihen pystyi.
Kiitoksia kaikille auttaneille, taas junkka soi – biisistä toiseen.
Koska monien normaaleiden ihmisten (minä mukaanluettuna) on vaikea aina pysyä mukana, siitä mitä hiihtäjät omassa puheessaan käyttämillään sanoilla tarkoittavat, niin päätin avata muutamia termejä tänne blogiin, jotta hiihtoslangi avautuu mahdollisimman hyvin myös satunnaiselle kävijälle.
Nyt lähtee. [Edit: 20:29 – lisäsin muutaman tärkeän]
Hiihto: Tarkoittaa laskemista, ei siis murtomaahiihtoa. On myös tarpeen erottaa termit hiihtokissa ja lumikissa, muuten voi joutua romanttisten treffien sijasta töihin.
Kanttikulma: Suksen kantti ei yleensä ole aivan suorassa kulmassa, vaan jossain astemäärässä. Yleensä, jos hiihto tai lautailu ei suju, syy on kanttikulmissa. Onneksi tosiharrastajalla on ToolTonic mukana, mutta aina sekään ei auta. Kanttikulmien ollessa huonot ei hiihdosta tule mitään, vaikka olisi kuinka hyvä laskija. Huonoja laskijoita ei olekaan, ainoastaan huonoja kanttikulmia.
Haluatko ajaa?: Termi, joka yrittää saada sinut ahdinkoon. Tarkoittaa sitä, että joudut ajamaan matkan kotiin, samalla kun muut aloittavat jo matka-affen. Käytetään myös joskus termiä tarviis maksalaatikkoa tai tarviis hammasharjan.
Matka-affe: Jo kotimatkalla aloitettu rentoutuminen. Rentoutumiseen tarvittava pysähdys S-marketissa voidaan naamioida mm. maksalaatikon ostoksi tai hammasharjan puutteeksi.
Affe: Afterski. Rentoutuminen ahkeran hiihtopäivän jälkeen. Ei onneksi sisällä monotansseja. Kunpa joku kieltäisi monotanssit. Euroopassa affe tarkoittaa sitä, että juomat ovat halvempia baareissa. Suomessa päinvastoin. Afterskin jälkeen päivän aikana suoritetut käännökset ovat kasvaneet, vauhdin kovuus on huomattavan suuri ja huomenna käydään hakemassa isoja droppeja.
Droppi: Pudotus, jota ensimmäisenä laskenut ei ole nähnyt, vaan on dropannut vahingossa alas. Hän huutaa muille ylhäällä oleville, jotka ovat dropin huomanneet ja pysähtyneet päälle, että alkaisivat jo tulla. Dropin voi joskus myös laskea alas ja töksäyttää pää edellä lumeen.
Läski: Läski on paitsi hiihtäjä itse, niin myös hänen suksensa. Käytetään yleensä huomattavan leveistä suksista, jotka siis jaksavat kannattaa myös läskiä. Semiläski on sitten syvemmällä uiva. Ja niin edelleen. Hiihtäjä ei ole semiläski, vaan semipullea.
Lumetus: Useat sekoittavat lumettamisen lumitykkeihin. Niillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä keskenään. Lumettaessa joukko hiihtäjiä uhraa alkoholijuomia lumen jumalalle, jotta sataisi lisää lunta. Uhraaminen tapahtuu nielemällä. Toimii poikkeuksetta, valitettavasti kuitenkin ainoastaan ammattilumettajat voivat tarkasti määrittää mihin lunta sataa. Joskus hiihtäjiä kannustetaan lumettamaan huomattavan edullisella uhraussubstanssin hinnalla.
Sprinkleri: (voi olla myös joku tuonne päin) Baari Engelbergissä, jossa saa keskiviikkoisin juomat puoleen hintaan. Kannustaa lumetusjärjestelyyn. On kuitenkin mahdollista, että lumettaessa suuttimet ovat niin selällään, että lumetus keskeytyy varhaisessa vaiheessa teknisiin ongelmiin.
Sinkki: Voi olla joko vuorella tai hiihtäjän päässä. Huomattavan huono näkyvyys ja sameaa tasavaloa. Usein liittyy lumettamisen onnistumiseen.
Idoli: Käytetään myös Muge. Kyseessä siis Arttu ”Idoli” Muukkonen, Verbierin huomattavan kovin suomalainen vapaalaskijapummi.
Aika lyhyet sukset: Lausahdus, joka viittaa laskijan suksien pituuteen ja siitä johtuvaan miehisyyden puutteeseen.
Välineurpo: Henkilö, jolla kaikki välineet ovat viimeisen päälle ja merkit kalliita, eikä lasku oikein suju. Toteajana yleensä henkilö, jolla on myös merkit viimeisen päälle, kamat kalliit, FRWD, kalliit aurinkolasit, monet sukset, pari ratalautaa… you got the point. Saatetaan myös käyttää henkilöstä, jolla on suksia esimerkiksi autotalli tai huone täynnä.. tai sekä että.
Tuuning: Voi olla myös tyyninki, tyyning. Erään tietyn tehokkaan hiihtoralliauton kutsumanimi.
Vitu: Mercedes Benz Vito. Saattaa aiheuttaa pahennusta ja väärinkäsityksiä puhekielessä taivutusmuotoineen.
Pimppi: Atomic Pimp -suksi. Puhelinkeskusteluissa ulkopuoliset voivat saada vääriä käsityksiä, esimerkiksi junassa puhuessa.
Offari: Ihmiset, jotka eivät kehtaa laskutaitojensa vuoksi laskea siellä missä muutkin, lähtevät merkitsemättömiin rinteisiin, offareille. Paikkoja, joissa ei tunnettuja offareita: Koli.
Pandat: Huomattavan voimakkaat aurinkolaseista tai laskettelulaseista muodostuneet rusketusrajat. Useimmiten ovat muodostuneet ylävuoristossa tai tuntureilla terassilla vietetyn ajan vuoksi.
Syväkyykky: (-kurkku) Tarpeettoman syvälle tehty telemark-asento. Ei käytännössä vaikuta laskuun mitenkään, tehdään elvistelyn takia ja naisia iskiessä. Voidaan perustella lihastreeninä, mutta todellisuudessa ainoastaan näyttämistä.
Lanaaja: Heikko laskettelija, käytetään myös vähätellessä omia taitoja. Yleensä kuitenkin käytetään oman egon buustaamiseen ja kavereille kehuskeluun. Nekin siellä lanaili, mut mähä välistä suikkasin.. Lanaaminen taas on laskettelua yleensä, voidaan käyttää myös vaihtelun vuoksi verbinä esimerkiksi hiihtämisen sijaan.
Sahapukki: Sahapukki, myös pyryharakka, on erityinen, Kolin paikallissankarin kehittämä, laskuasento telemarkissa. Jalat ovat siinä erittäin etäällä toisistaan. Etua saadaan esimerkiksi keväällä, kun voidaan hieman raottaa sepalusta, hakea laskun ajaksi sahapukkiasento ja kappas vaan, mäen loputtua pahi on poissa.
PaHi: Pallihiki. Voi aiheutua erittäin hyvin hengittävien Gore-Tex -tuotteiden kanssa. Varsinkin 3xGore hengittää niin hyvin, että pahi on jopa todennäköinen. Käytetään myös muita variaatioita eri paikan perusteella, esim: pehi.
Tykinkuula: Venäläinen uudenvuoden turisti, joka on isosti votkassa, jolla on runsaasti elopainoa ja joka ei osaa jarruttaa. Kerää useita osumia vuosittain. Vetää näyttäviä kraatereita rinteeseen. Ei usko sanomista. On hengenvaarallinen. Etuilee jonossa. Huomaat hänen laskeneen täysiä metsään, kun 100 neliön alueelta kaikista puista tippuvat lumet yhtäaikaa.
Stara: Vähän kuin välineurpo, mutta kehuskelee laskutaidoillaan, välineillään, paikoilla joissa on laskenut. Halveksii muita.
Riiraider: Henkilö, joka on omaksunut tyylin, jossa energia imetään päivän päätteeksi mallasjuomista ja tunapastasta, aamulla tsempillä ensimmäiseen kabiiniin / gondoliin. Aamiaiseksi poretabletti ja vettä.
Tässäpä näitä oli muutamia. Lista on toki todella lyhyt ja epätäydellinen, lisäksi joissain piireissä termejä voidaan käyttää eri tavoin. Kehoitankin teitä innokkaita lisäämään / korjaamaan kommenteissa termistöä.
Enpä muista milloin olisin ollut perusbaarissa ilman, että ollaan jonkun juhlien jatkoilla. Silloin on monesti ollut kaikkea muuta hässäkkää, ja ylikunto, päällänsä, niin ei ole tullut tanssattua eikä paljon muutakaan baarissa. Lisäksi konemusailijana tietysti vähän karsastan nykyistä (tai tässä käsityksessä olen) RNB meininkiä baareissa.
Viimeksi olin baarissa Lappeenrannassa kesäkuussa. Nyt mentiin Mikon ja Sannan kanssa Lappeenrannan rempattuun GM:ään. Olin positiivisesti yllättynyt! Sen lisäksi, että sipen ja liimiksen kanssa oli kivaa, niin ihmisiä ei ollut liikaa, muutama tuttukin, jalosta sai baaritiskiltä ja musiikki oli välillä ihan hyvää, ottaen huomioon elämän realiteetit.
Tänään ei ole edes ollut oikein paha olokaan, ainoastaan väsyttänyt on kovasti. Sillee kivaa, et nyt oon hyväntuulinen ja leppoisa. Yleensä tämmönen olo on sen jälkeen, kun on ollut hiihtämässä (omasta mielestään) hyviä käännöksiä. Nyt se tuli myös baarikeikasta.
Ennen, kun edes kysytte, niin vastaus on: ei ja en. =)
PS. Näyttäisi siltä, että talvi tulee sittenkin!
Milloin musiikista tuli tissillä myytävä tuote? Puhun musiikkivideoista.
Onneksi musiikkivideokanava MTV ei enää lähetä musiikkivideoita, tai en minä niitä ainakaan ole nähnyt muualla kuin Beavis & Buttheadissa. Pimp my whatever kyllä tulee. Mutta, katsoopa sitten musiikkivideoita vaikkapa juutubesta tai mistä vaan, niin huomaa raivostuttavasti sen, kuinka kaikki musiikkivideot ovat täysin samanlaisia. Naiset keikuttavat pyllyään ja tyrkyttävät tissejään vähissä vaatteissa. Ei sillä, että minulla olisi sinänsä sitä vastaan mitään, mutta haluaisin kuitenkin, että musiikkia myytäisiin musiikilla, eikä siksi, että laulajalla tai laulajilla on tissit. Silikonia pomppii keskivertomusiikkivideossa enemmän, kuin asuintalossani on käytetty eristykseen.
Pahimmassa tapauksessa bändin nimikin on joku vihjaileva. Pussycat dolls (tjsp) on yksi hyvä esimerkki. Musiikki on niin geneeristä ja efektoitua kakkaa, että siitä ei kyllä paljon jää sanottavaa. Siksipä pitääkin pukea päälle tiukat nahkahousut ja pienenpieni toppi tai jotain. Ja sitten keikkua niin perkeleesti. Joskus aikoinaan se oli siistiä, nyt se on kyllästyttävää. Faithlessin Bombs ei ole ehkä biisinä aivan minun suosikkini (tosin, kun sitä kuuntelee enemmän, niin se on itseasissa ihan kiva biisi), mutta musiikkivideossa on muutakin kuin latinomammoja sheikkaamassa peräänsä.
Ajatellaan, jos meillä vielä olisi musiikkivideokanava, niin sitähän katsottaisiin musiikkivideoiden takia. Jos jokaisessa musiikkivideossa samannäköiset kuvankäsittelyohjelmalla brushatut mammat sheikkaa, niin kuka jaksaa? Voi olla, että Jay-Z heittää lainii edessä ja takana sheikkaa mammat. Mutta siinäpä vaihtelu olikin.
Konemusiikissa on se etu, että labelit ovat pieniä, ja suurin osa tuottajista on jossain määrin ug, tai ei ainakaan pärrää isoilla rahoilla. Silloin ei tehdä musiikkivideoita, tai jos tehdään, niin tehdään sentään huonoja (mikä remix tuo oikein on, sehän menee aivan käteen?).
Tukkarokkiaikaan sentään kuvattiin laulajien hiuksia. Se oli musiikkivideo.
Pakko liikkua, vaikkei hiihtämään pääsiskään, jottei Kispe pääsisi haukkumaan minua läskiksi ja laiskaksi. Kispe on paha suustaan.
Edellisellä juoksukerralla sain lonkkavian: se siitä seuraa kun lihava rehkii. Toisekseen, tänään ei tullut syötyä koko päivänä, joten illalla oli pakko syödä. Siksi liikkumismuodoksi kävi hyvin kävely. Kävin kuin kävinkin siis pari tuntia (12-13km?) kävelemässä iki-ihanan Sipen kanssa! Aika menikin kuin siivillä, vaikka tuuli oli vastainen ja keli välillä suorastaan hyytävä. Vasten ennakkoarvioitani, en joutunut kertaakaan juoksemaan karkuun, vaikka jutut olivatkin tasoa: Normi. Hienoa!
Muita asioita auringon alla: Kohta loppuu koulu. Tämä viikko loppuun, sitten tenttiviikko. Tammikuussa on pari tenttiä ja kevätlukukausi on aika sluibailua. Katsotaan mitä tulee.
Hmm. Aika väkinäiseltä postaukselta tuntuu, piti vaan ilmoittaa olevani yhä hengissä.
