Joskus tämä hyysäysyhteiskunta ottaa kupoliin ja pahasti. Tämän viikon alussa joku rouvashenkilö kirjoitti paikalliseen lehteen (Karjalainen) kuinka eräällä tiellä, jonka varrella minä tämän kesän asun ja missä myös vanhempani asuvat, on kuultu hurjasteltavan! Onneksi rouva tiesi kuinka edetä ja vaati tielle välittömästi hidastepomppuja, että päästään niistä kaahajanperkeleistä. Kun pahaksi onneksi koulutkin ovat verrattain lähellä (500m) tietä ja jotkut ala-asteelaiset joutuvat melko varmasti ylittämään tien!
Eipä hätää. Huolimatta siitä, että kyseisen tien loppuosassa on jo 4 hidastetöyssyä (ja 30km/h nopeusrajoitus) ja vaikka tiellä kulkee 36 bussivuoroa vuorokaudessa, joku asioista päättävä lupasi tämän päivän lehdessä, että nehän rakennetaan. Ne rakennetaan sen vuoksi, kun yksi(1) henkilö on Karjalaisessa siitä kirjoittanut ja kun koulut ovat 500m päässä (lukio lähempänä, mutta kai lukiolaiset osaa jo katsoa vasempaan ja oikeaan). Kyseiset koulut ovat olleet paikallaan 20 vuotta, kuten myös tie. Aikoinaan koulussa oli paljon enemmänkin oppilaita. Kyseisellä tiellä ei ole koskaan tapahtunut onnettomuutta. Edellisen kerran poliisin tiedetään tutkanneen kyseisellä tiellä muutama vuosi sitten.
Möykky ei ole kallis kaupungille, vähän toistakymmentätuhatta euroa, mutta entäs autoilijat? Aamuruuhkassa reitti on ainoa järkevä, sillä vaihtoehtoisella reitillä joudutaan ilman valoja liittymään pääväylälle joka ei onnistu, kun muutkin ovat jo liikkeessä. 6 perättäistä hidastetöyssyä. On kaikenlaisia eri virityksiä. On korotettuja suojateitä, kummallisia betoniheittoja ja puolisuojatie. Jännityksellä odotamme millaista designiä uudet möykyt tulevat olemaan. Autoilijoiden hermojen sietää olla pitkät.
Jospa kaivaisimme koko tien ylös ja ko. rouva voisi vaikka istuttaa siihen isolle penkille orvokkeja, olisipa elämä ihanampaa ja taas yksi vaarallinen tie poissa tappamasta lapsia ja aikuisia!