JB testaa: Polar Vantage M

Kaksi ja puoli vuotta sitten innostuin treenaamisesta (edes vähän..) enemmän. Diplomi-insinöörille oli loogista hankkia Polarin V800 sykemittari, että saa träkättyä kaikki liikkumisen ainakin jollain tasolla ja olihan V800 parasta mitä ainakin Polar&Suunto saralta oli tarjolla (Garmin ei minulle koskaan ole ollut tuttu).

Polar V800

V800 ei koskaan ollut mikään seksikkäin pakkaus, mutta ominaisuuksiltaan kattava (liiankin). Ranneke oli kuitenkin suomeksi sanottuna huono ja paksu kellon rakenne oli omalle ohuelle ranteelle vähän haaste.

No, sitten täytin 36 vuotta (!!!) ja sain syntymäpäivälahjaksi Polar Vantage M -sykemittarin.

Se on aika erilainen kokemus kaikkiaan.

Ranneke on mukava, kokonaistunnelma on ohuempi, kevyempi, huomaamattomampi. Ominaisuuksia on joltaiin osin enemmän, mutta jotain myös puuttuu (verrattuna V800). Kyseessähän on köyhän miehen malli Vantage M, eikä tosiurheilijan versio (Polar Vantage V Titan).

V800:een verrattuna latausjohto on aika paljon fiksumpi ja käyttökelpoisempi. Aikaisempi V800 version latausjohtohan toimi eräänlaisella pihtiotteella ja sen kanssa oli aina vähän vaikeuksia.

Kellon näyttötaulu väreineen on tietysti aika eri tasoa kuin vanha kaksivärinen. Unen mittaus toimii ihan kivasti. Kello oli kovin ihmeissään kun yhtenä yönä tuli yöunia vaan 15 minuuttia lentokoneessa ja mietti itsekin että Why there is no sleep data? Tiesin kyllä vastauksen.

Myös ennalta laadittujen treenien teko on helppoa mobiiliapplikaatiossa tai verkkosovelluksella. Vaikkapa intervallijuoksu tai pyöräily onnistuu muutamalla napin painalluksella.

Kello mittaa rannesykettä, mutta erityisen tarkkaa se ei ole. Joskin omien testien mukaan fiilis on se, että aika lähelle keskisykkeet saattavat todellisuutta edustaa. Sillä rannesyke liikkuu paljon hitaammin ylös ja alas ja tuntuu että ylärekisteri ja alarekisteri jäävät treenin aikana helposti pois. Mutta vaikkapa salilla käydessä tai jossain muussa puolivallattomassa treenissä on ihan kiva vähän mittailla sykettä ja saada kenties jokin arvaus käytetystä energiasta vs. varsinaisen sykevyön pukeminen. Mutta jos haluaa vaikka intervallitreeniä tai jotain muuta tarkemmin mitattavaa suoritusta tehdä, sykevyö on edelleen pakollinen. Sitä en tiedä, toimiiko rannesykkeen mittaus uidessa.

Kosketusnäyttöä ei ole ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Suunto Spartanin sekoilua seurattuani ei paljon kiinnosta. Kelloa kun käytetään usein hikisenä ja heikoissa olosuhteissa, niin kivempi näin. Vantage M:ssä ei ole myöskään mitään napautuseleitä, kuten V800:ssa oli. En jää kaipaamaan.

Kellohan ei ole törkeän kallis, ovh 279e. Lippulaiva maksaa 600 euroa.. Olen nyt käyttänyt kolme viikkoa ja edelleen kovin tyytyväinen..

..vaan en ihan kaikkeen. Puhelimesta tulevat notifikaatiot toimivat sanalla sanoen huonosti. Kello värisee kyllä aina notifikaation tullessa, mutta ei useinkaan näytä notifikaation sisältöä. Sisällön nähdäkseni minun pitää painaa vasenta alanappia, valita sieltä notifications ja sen jälkeen voin siitä selata notifikaatiot. Joskus toiminto toimii oikein ja notifikaatiot näkyvät suoraan puhelimesta tullessa. Logiikkaa en ole toiminnasta löytänyt ja se vaikuttaa bugilta. Toivottavasti herrat ja rouvat Polarilla ovat siitä tietoisia ja korjaus on matkalla.

Ainakin uudemmissa Android-versioissa sovellusten tausta-ajojen rajoitukset vaikuttaa kellon synkronointia puhelimen kanssa. v800 ja jokin reippaasti vanhempi android toimivat hyvin, puhelimeen ei tarvinnut koskea synkatessa. Nyt uusimmassa (Android 9) olen antanut Polar Flow applikaatiolle erikseen kaikki oikeudet pysyä ajossa taustalla koko ajan (ei käytä erityisesti akkua) ja useimmiten synkkaus toimii ilman puhelimeen koskemista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että välillä sovellus joko kaatuu tai Android tappaa sen taustalta, koska aina synkkaus ei toimi ilman, että puhelimen ottaa esiin ja käynnistää sovelluksen.

Näistä on kuitenkin selvitty. Jospa tällä sitten seuraavat 2,5 vuotta? :)

Voittaako uudella nettikasinolla enemmän

Joskus tuntuu, että kun aloittaa pelaamaan uudella nettikasinolla, sieltä voittaa hieman helpommin kuin jostain toisesta paikasta, jossa on jo aiemmin pelaillut. Voi olla että kyseessä on vain tunne, mutta eikö nykyisessä kokemusasiantuntijamaailmassa tunne ole totta?

Välillä joudun mainoksen uhriksi. Aikoinaan olen aloittanut pelaamaan netissä Partypokerilla, sitten Betngolla. Tällä hetkellä vakkarimmat paikat ovat olleet Casinoeuro ja Pokerstars. Tosin, tätä nykyä on tullut pelattua vähän vähemmän säännöllisesti.

Kasinopelit on minulla ennenkaikkea siis viihdettä. Pelien on syytä olla viihdyttäviä, että niitä jaksaa takoa – siitähän käytännössä koko ajan itse maksaa. Uusin löydökseni on iGame Casino-pelit. Vaikka en enää bonushaukkaile, niin kuten aiemmin sanoin, joskus tuntuu että uudessa paikassa voittaa helpommin ja voittamisesta kuitenkin se suurin ilo tulee. Peliongelmani ei ole vielä siinä tasossa, missä häviäminen aiheuttaa tunteen , joka pakottaa jatkamaan.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kun törmäsin iGameen ekan kerran, sen nimi ei herättänyt luottamusta. Ennen kuin uskalsin rahojani laittaa peliin (Neteller!), piti vähän selvitellä ja taustalta löytyi firma, jolla on brändeinä mm. Unibet. Sitten uskalsin.

Miksi kirjoitaa blogiinsa mitään nettikasinolla pelaamisesta, jollei tarjolla ole varmoja vinkkejä voittamiseen tai muuta mielenkiintoista? Se on aivan hyvä kysymys. Tuli vain sellainen olo, että kiva olisi jotakin kirjoittaa pitkästä aikaa ja tämä tuli ekana mieleen.

Ehkä sitten seuraavalla kerralla paluu valtakunnan politiikkaan ja eduskuntavaalit 2019. Tuntuu vaan siltä, että niissä voittaa vielä huonommin kuin kasinolla..

Autoilu – Varma tapa käynnistää raivo internetissä

Muutama kuukausi sitten seurasin todella outoa keskustelua Facebookissa. Joku oli linkannut Iltalehden uutisen rampista tulijan väistämisestä. Siinä siis poliisi sanoo, että jos menet antamaan tietä rampista moottoritielle liittyjälle, niin siitä voi tulla sakot.

Suomalaiset ystäväni, nuo jotka ovat kalibroineet GPS:n avulla nopeusmittarinsa niin, että voivat ajaa juuri 7km/h ylinopeutta (rikesakko tulee 8km/h ylityksestä tms), olivat riemuissaan. Juuri niin, tuo on pahinta laittomuutta, jos menet väistämään jotakuta, joka liittyy moottoritielle!

Kun kusipäisyys on lainmukaista, niin liikenteessä sen noudattaminen tuntuu ihanalta. Koska liikenteessä meistä kaikista meinaa tulla kusipäitä.

Iltalehden jutussa myös Liikenneturvan yhteyspäällikkö ylpeänä selittää, kuinka ei väistänyt tulijaa ja tulija pahoitti mielensä. Juuri näin! Hyvä Suomi ja suomalainen joustava liikennekulttuuri! Nimittäin kaistan vaihtaminen on niin vaarallista, että jokainen kaistanvaihto on mahdollisuus täyteen turmioon.

Viime torstaina ajoin Tampereella ohitustietä kohti Pirkkalaa. Helsingin moottoritien rampilta tälle ohitustielle oli nousemassa, pieneen ylämäkeen, rekka, jonka perässä 4 autoa. Vettä tihkutti vähän. Ajelin kokolailla yksinäni moottoritiellä, johon rekka oli liittymässä, kiihdyttäen minkä pystyi. Moottoritiellä oli 100km/h rajoitus. 

Nythän pitää siis lain mukaan toimia niin, että rekalle ei anneta tuumaakaan tilaa, vaan ajaa körötetään sitä omaa kaistaa. Ja nautitaan, kun rekka joutuu vetämään kiihdytyskaistan loppuessa liinat kiinni ja perässä autoilijat hätäjarruttamaan.

Nimittäin, jos olisin vaihtanut kaistaa, olisin altistunut valtavalle vaaralle!

Olkaapa varovaisia siellä teillä!

Veropäivä vai kateuspäivä?

1.11. on Suomessa kansallinen veropäivä, jota myös kateuspäiväksi tituleerataan. Lehdet täyttyvät suurituloisimpien tuloista ja veroprosenteista ja hömppälehdet kattavat julkkisten toimeentulon.

Julkaisemista on trendikästä vastustaa. Argumenttina käytetään sitä, että mitä se kenellekään kuuluu ja verotiedot ovat niin ylimalkaisia, kun niissä erotellaan vaan ansio- ja pääomatulot, mutta ei sitä, mistä tulot ovat peräisin. Ja ilman argumenttejakin, jostain syystä on vaan tarpeen vastustaa verotietojen julkaisemista. Siksi sitä kutsutaan kateuspäiväksi.

Onko joku kateellinen verotiedoista ilmenevistä toisten tuloista? Ja jos on, niin miksi?

Minun mielestäni ilmiö on täysin päinvastainen.

Verotiedoista voi katsoa, paljonko tienaa ihminen, joka on joka päivä töissä yrittäjänä ja tekee monenlaista juttua. Kuten Jaajo (alle 200 000 EUR). Tai kuinka paljon tienaa 100Meur liikevaihtoa tekevä minut työllistävä toimitusjohtaja (alle 200 000 EUR).

Ei siis miljoonia. Ihmisillä on jotenkin sellainen käsitys, että onnistuminen tarkoittaa loputonta rahasaalista. Että heti sataa miljoonia.

Omistava luokka on sitten asia hieman erikseen, mutta itsensä työllä johonkin asemaan saaneet noudattavat suunnilleen tätä ajatusta.

Onhan vaikka 200 000 euroa vuodessa paljon rahaa, mutta ei niin paljoa, kuin usein keskusteluista ymmärtää. Ansiotulona kun tienaan 200 000 euroa, veroja siitä menee noin 100 000 euroa. Onhan jäävä 100 000 euroa nettona iso raha. Tavallaan.

Mutta mitä tässä on sellaista, mistä kannattaa olla kateellinen?

EU:N nettikasinomarkkinoiden tilannekatsaus

Oletko uhkapelien ystävä, ja haluat laajentaa reviiriäsi internetkasinoiden maailmaan? Nettikasinot ovat hauska tapa viettää aikaa, ja tuurilla ehkä jopa voitat! Nettikasinoita ilmestyy joka päivä kuin sieniä sateella, ja niitä koskevat säännökset ovat lievästi sanottuna vähän epäselviä. Mutta toki joka pelaajan kannattaa tsekata nämä asiat kuntoon ennen kuin laitat rahasi likoon. Nettikasinot ovat nostaneet huimasti suosiotaan viime vuosina eikä suosio näytä olevan laantumaan päin. Siksi järkevä pelaaja pohtii ennen kuin pelaa: lue alta tämän hetken tilannekatsaus EU:N nettikasinomarkkinoiden maailmaan!

Moni nettikasinojen ystävä tietää, että internetin uhkapelimaailma on melkoinen sekamelska jota valvoo useat eri lainsäädännöt. Se johtuu siitä, että EU:n alueen nettikasinoilla ei ole yhtenäistä direktiiviä taikka lakipykälää; ja siksi tulkinta voi olla hankalaa. On olemassa maakohtaisia ​​lakeja, valtion lakeja ja jopa kaupungin lakeja, joita voidaan soveltaa. Online-pokerilla, vedonlyönnillä, arpajaisilla, ja jopa hevosurheilulla on omat, paikkakuntakohtaiset säännökset ja lait. Kaiken tämän lisäksi lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, joten tulkinnanvaraa riittää! Internet on määritelmän mukaan “maailmanlaajuinen verkko”, joten kaikki rajat ylittävän nettipelaamisen säännökset ovat ikään kuin harmaa alue. Koska EU:n talousalue takaa verovapaat voitot EU:n kansalaisille, monet pelaajat pelaavat ulkomaalaisilla sivustoilla. Lainsäädäntö on sen verran monimutkaista, että aina ei tiedä sovelletaanko sääntöjä pelitoiminnan pääkonttorissa vaiko palvelimen sijainnissa.

Euroopan nettikasinomarkkinat maailman laajin

Tiesitkö, että Euroopan markkinat ovat maailman suurin online-pelien tarjoaja? EU:n alueella toimivat nettikasinot kattavat kokonaisliikevaihdosta huimat 47 prosenttia. Tästä huolimatta EU: n politiikka ei kuitenkaan ole laatinut yhtenäistä lainsäädäntöä online-pelaamista varten, joten jokaisella maalla on omat sääntönsä joista kannattaa ottaa selvää, ennen kuin pelaat. Vaikka jokaisen maan markkinoiden uhkapelisäännöt ovat itsenäisiä ja erillisiä, yksi asia niitä yhdistää: jokainen pelaajan täytyy todistaa henkilöllisyytensä  ennen pelaamista. Lisäksi viime kesäkuussa voimaan astunut neljäs rahanpesun vastainen direktiivi (4AMLD) edellyttää rahapelitoiminnan harjoittajia toteuttavan riskipohjaisen arvioinnin kaikille toimijoille rahanpesun ja rikollisuuden mahdollisten riskien vähentämiseksi. Voisi siis väittää, että sekavuudestaan huolimatta EU:n alueella toimivilla nettikasinoilla pelaaminen on suhteellisen turvallista!

Mitä uusi EU:n tietosuoja-asetus tarkoittaa käytännössä?

Uusi tietosuoja-asetus EU:n alueella tuli voimaan, koska EU:n asetusviidakkoa on pyritty selventämään ja henkilötietojen suojausta lisäämään. Tähän mennessä lakeja ja käytäntöjä on ollut turhan liikaa, ja uusi asetus pyrkii niitä yhdenmukaistamaan EU:n alueella. Tämä uusi asetus koskee myös nettikasinoja, sillä EU:n alueella toimivat nettikasinoilla pelattaessa tulee aina todistaa henkilöllisyys. Uuden asetuksen rikkomisesta on luvassa suuret sanktiot, joten ärsyttävyydestään huolimatta uusi tietosuoja-asetus ennen kaikkea suojaa asiakasta. Nettikasinolla pelaava hyötyy tästä uudesta asetuksesta huomattavasti: nyt nettikasinot joutuvat parantamaan markkinointiaan erottuakseen kilpailijoistaan. Suomeksi sanottuna luvassa on entistäkin enemmän promootioita, kampanjoita ja bonuksia! Ja sehän meille sopii. Elämme nettikasinoiden kulta-aikaa!

Hedelmäpelit yhä suosituin

Hedelmäpelit, eli kolikkopelit tai slotit pitävät yhä kärkisijaa online-pelien maailmassa, eikä syyttä: ne tarjoavat pelaajalleen viihdykettä ilman turhan monimutkaisia sääntöjä. Ja netissä hedelmäpelejä riittää: ei ole lainkaan harvinaista, että nettikasinoilta löydät satoja, ellei jopamtuhansia eri tyyppisiä hedelmäpelejä. Niinpä voit valita mielesi mukaisen pelin: nykyään pelibisneksessä iso trendi on eri teemoilla höystetyt hedelmäpelit. Pelaajia suorastaan lellitään kaiken maailman eri vaihtoehdoilla, ja hedelmäpelejä löytää jokaiseen makuun. Cops n robbers on uusi ja jännittävä vaihtoehto, jossa pääset pelaamaan nostalgista rosvo ja poliisi- teemalla höystettyä hedelmäpeliä. Pelin grafiikka on ainoa laatuaan ja takaa pelaajalle näyttävän ja viihdyttävän pelikokemuksen, lähde siis mukaan seikkailuun ja ehkä sinusta on voittajaksi!

Runsaudenpula on hyväksi

Netistä löytää pelivalikoimaa niin paljon, että aloittelevan voi olla hankala tietää mistä aloittaa. Mutta tämä ei ole lainkaan huono asia, sillä lähes kaikki hyvät nettikasinot tarjoavat uusia asiakkaita houkutellakseen muhkeita bonuksia ja tarjouksia. Kyllä vain: useat pelimestat tarjoavat täysin ilmaista pelirahaa jolla pääset kokeilemaan, mitkä pelit ovat omaan makuusi. Tästä helpommaksi ei nettipelaaminen muutu –  ota tarjoukset käyttöön kun kerran pystyt!

Politiikan kinkkiset ongelmat

Sisäpolitiikassa meillä täällä Suomessa on ainakin kaksi isoa kokonaisuutta, joissa olisi kovat tarpeet kehittämiselle ja joissa on oikein huono track record.  Puhun tietysti sote-uudistamisesta, työttömyysturvasta ja kannustinloukuista.

Kuuntelin politiikkaradiota jonain päivänä ja siellä puhuttiin siitä, kuinka edellä mainitut ongelmat ovat oikein visaisia ja niihin pitäisi pystyä oikein kovasti keskittyä ja miettiä. Että saataisiin parempia ratkaisuja.

Ja toisaalta aktiivimallikeskustelussa puhuttiin siitä, kuinka pitäisi puhua isommista kokonaisuuksista joiden sisällä voidaan neuvotella ja pyöristää kulmia (hauska juttu muuten, että aktiivimallin kritisoijat sanovat tällaista, sillä aktiivimalli oli yksi osa isompaa kokonaisuutta, jota kukaan ei ilmeisesti lukenut..). Eli pitäisi tehdä kuten sotea, isoa kokonaisuutta kerralla keskittyen ja oikein visaisiin ongelmiin tarkasti hyviä ratkaisuja keksien.

Voi olla että tuossa on perää, mutta kovin hyvin se ei tunnu nyt onnistuvan. Sekä yksittäiset muutokset (kuten kiky), että hieman isommat (aktiivimalli) ja erittäin isot (sote) ovat olleet vahvasti vastatuulessa. Nyt esimerkiksi Lepomäki ehdottaa sotessa nimenomaa pienin askelin kehittämistä suuren mullistuksen sijaan.

Soutaa, huopaa.

Politiikka on keskellä yhä nopeammin muuttuvaan maailmaa. Se maailma on sellainen, jossa kaikki riippuvuudet ja kerrannaisvaikutelmat ovat mahdotonta selvittää etukäteen, vaikka jälkikäteen viisastelu on helppoa.

Istuva hallitus on yrittänyt saada jonkun version ulos, josta voisi sitten iteroida ja korjata. Se taas antaa poliittisille vastustajille paljon pelimerkkejä. Kritisoidaan liian kevyttä valmistelua, kun pitäisi suunnitella paremmin.

Mutta kuinka suunnittelet paremmin, kun yhtäkkiä kaatuu Lehman Brothers ja sitten vähän myöhemmin Syyriasta tulee miljoona pakolaista Eurooppaan?

Ei ole helppoa.

Jossain täysin erilaisessa maailmassa, keskellä softakehitystä, eletään jossain määrin samaa muistuttavassa problematiikassa. Alustat, ympäröivät järjestelmät, niitä käyttävät ihmiset ja tarpeet muuttuvat vauhdilla. Huonosti menneitä softaprojekteja analysoidessa on keskusteltu siitä, että tämä olisi pitänyt suunnitella paremmin.

Mitä sitten softamaailmassa on tehty? Kompleksista ratkaisukenttää on lähdetty ratkomaan ketterillä menetelmillä, joissa projektia ei ohjata tarkalla ennakkoon laaditulla ohjeistuksella, vaan enemmänkin visiolla ja arvo-ohjauksella. Agile Manifesto on varmaan tuttu kaikille.

Individuals and interactions over processes and tools
Working software over comprehensive documentation
Customer collaboration over contract negotiation
Responding to change over following a plan

Olen ollut projekteissa mukana, jossa Agilen arvoilla on saavutettu parempia tuloksia kuin uskottelemalla itselleen, että jokin kompleksi asia tai ongelmakenttä voidaan kokonaan ennakkoon suunnitella. Tai että se kannattaisi ennakkoon suunnitella. Voitot on saatu nopealla palautesyklillä ja reagoinnilla uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Olen yrittänyt pohdiskella, voisiko jotain oppeja tästä käyttää politiikassa. Jotainhan on yritetty lanseerata, puhutaan kokeiluista. Kokeillaan perustuloa. Sotea luvataan korjata heti lain säätämisen jälkeen.

Mutta onko palautesykli korjaamiseen tarpeeksi tehokas, jos se on käytännössä eduskuntavaalit ja sen jälkeen uudet visionäärit lähtevät jatkamaan ratkaisun rakentamista – kenenkään kokonaista visiota ei toteuteta, vaan jokaisen visiota vähän. Tuo viimeinen lause visiosta voisi olla suoraan projektiretrosta, kun on keräännytty miettimään, miksi projekti ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.

Valtakunnan politiikka ei ole projekti, mutta samaa problematiikkaa selvästi on. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ja 20 vuoden valmistelun jälkeenkin voimme törmätä tilanteeseen, että käyttöön ehdotettava sote on uskomatonta tuubaa.

Ehkä politiikka ei voikaan vastata nykymaailmaan politiikan nykyisillä rakenteilla ja mekanismeilla. Ehkä tarvitaan uudistusmielisiä, jotka ovat valmiita uudistamaan myös poliittisia prosesseja.

Olen jo jonkin aikaa kaivannut politiikassa sellaista vision kuvaamista, että millaista maailmaa halutaan rakentaa. Esimerkiksi tukiviidakon osalta kaipaan visiota siitä, mitä se täydellisyydessä olisi. Perustulo on hyvä visio, jota kohti voi pyrkiä, mutta jota tuskin koskaan saavutetaan.

Voisiko samanlainen visio-ohjaus toimia myös politiikassa? Mutta yli 4-vuotiskauden visio vaatisi sitten käytännössä parlamentaarisen vision ja se on nykyisessä vastakkainasettelun maksimoimisessa vaikeaa. Antero Vartia kertoikin, että ei ole 3 vuodessa ollut kuin yksittäisissä aidoissa dialogeissa eduskunnassa. Muu on vaan vastakkainasettelumöyhyämistä omista poteroistaan.

Jos meillä olisi yhteinen visio sotesta, niin voisiko sitä sitten edistää pienin askelin? Eli sen sijaan, että yritetään runnoa maakuntamallit ja kymmenen miljardin rahoitus läpi kerrasta, niin puhuttaisiinkin siitä visiosta (ihmisten samanarvoisuus jne) ja pyrittäisiin tekemään pienempiä muutoksia kerrallaan. Pienemmillä muutoksilla huonotkin ratkaisut olisivat sellaisia, että ihmisten elämä ei menisi kokonaan pilalle ja niitä olisi helpompi korjata. Palautesykliä saataisiin nopeutettua ja poliittinen eri ideologioiden vuorottainen ohjaus ei ehkä haittaisi – tai sitten se estäisi aina kaiken kehittymisen.

Agilen arvoissa puhutaan sitoutumisesta, avoimuudesta ja fokuksesta. En tiedä voiko ne koskaan sopia ainakaan siihen politiikkaan, mitä vuonna 2018 tehdään. Mutta mielenkiintoinen ajatusleikki tämän on.

Polar V800 yhteysongelmat ratkaistu

Minulla tosiaan on Polar V800 ja minulla kuten monilla muillakin on ollut Android-päivitysten jälkeen vaikeuksia kellon ja puhelimen välisessä synkkauksessa. Olin yhteydessä Polarin asiakaspalveluun ja tässä ohjeet, kuinka homman sai skulaamaan.

  • Tee V800-mittarille uudelleenkäynnistys aluksi: http://support.polar.com/fi/support/V800/how_do_i_reset_my_polar_v800?product_id=65764&category=faqs
  • Poista V800 puhelimen Bluetooth-laitteiden listalta, jos se näkyy siellä
  • Sulje puhelimesi Bluetooth
  • Poista puhelimen paritus V800-mittarilta Asetukset-valikon kautta (Asetukset – Yleisasetukset – Yhdistä ja synkronoi – Yhdistetyt laitteet)
  • Kirjaudu ulos Flow-sovelluksesta ja poista se kokonaan puhelimestasi
  • Käynnistä puhelimesi uudelleen ja laita Bluetooth jälleen päälle
  • Asenna Flow-sovellus uudelleen AppStoresta / Google Play Kaupasta ja kirjaudu sisään
  • Yhdistä V800 Flow-sovelluksen kanssa uudelleen painamalla BACK-näppäintä tai Asetukset-valikon kautta (Asetukset – Yleisasetukset – Yhdistä ja synkronoi – Yhdistä mobiililaite). Älä yhdistä V800-mittaria puhelimesi Bluetooth-asetusten kautta.

Mikäli tämä ei auta, palauta V800 mittarin tehdasasetukset: http://support.polar.com/fi/support/V800/how_do_i_reset_my_polar_v800?product_id=65764&category=faqs ja kokeile yhdistämistä sen jälkeen uudelleen.

Polar palvelee hyvin, mutta unohtaa kertoa sen asiakkaalle

Minulla on Polarin V800 kello. Se on itseasiassa ihan jees ja erityisesti Flow verkkopalvelu ja Flow mobiiliappsi on aika paljon edellä esimerkiksi Suunnon vastaavia. Garminista ei ole kokemusta.

Rannekellosta meni vuoden ikäisenä solki rikki. Irtosi rannekkeesta. Selvästi tyyppivika, kun ranneke luistaa niin huonosti, että liikaa voimaa tulee helposti käytettyä. Voihkin asiaa hetken. Sitten kuulin työkaverilla olleen saman vian ja että hän oli lähettänyt takuuhuoltoon tästä syystä kellon.

Niinpä sitten jossain kohtaa minäkin lähetin. Rekisteröin takuuhuollon, pistin paketin postiin. Eräänä päivänä sain viestin, jossa luki, että takuutyö on tehty ja päivää myöhemmin kello oli postissa noudettavissa.

Huomasin, että kellosta vaihdettiin takuuseen paljon muitakin osia. Tehtiin siis (ehkä) paljon laajempi juttu, kuin edes osasin pyytää. Ihanaa!

MAHTAVAA!

Paitsi että hetkinen. Minulla on Polarin (kai) eniten high-end kello. Lähetän sen huoltoon. Saan automaattivastauksen, joka on niin insinöörin kirjoittama kuin mahdollista. Lähetän kellon, en saa siitä viikkoon mitään tietoa, kunnes se kilahtaa postiini. Saan saatekirjeen, jossa kerrotaan, että vaikka mitä on vaihdettu – en tiedä miksi. Huoltotiketti on Polarilta nyt suljettu.

Minkälaista palvelua sain? Arviolta voisi sanoa että palvelu oli parasta mahdollista: 10

Millaista palvelua koin saavani? Ehkä 6-7.

Jos minulle olisi tullut edes mailia siitä, että homma on otettu työnalle ja näistä on löydetty tällaista ja korjataan nämäkin tässä samoin tein ja niin edelleen, niin fiilis ois ollut ihan eri. Minut kuitenkin haluttiin olla kohtaamatta ihmisenä ja insinöörien myymä ja ostama tikettijärjestelmä sai automaattiviesteillä minut lähinnä hämmentymään, joskin vähän – sillä viestit olivat niin vähäisiä.

Jos olisin Polarilla ja vastaisin asiakaspalvelusta, niin funtsisin vielä, kuinka voisin toiminnalla tuottaa sellaista tunnetta asiakkailleni, joka entistä tiukemmin sitoisi heitä brändiini ja sitä kautta tuotteisiini.

 

Yhä useammat pelaavat ammatikseen, voiko sillä tienata?

Pelaaminen ammatiksi?
Pelaaminen ammatiksi?

Ammattimainen pelaaminen nähdään usein negatiivisessa valossa, harvemmin vanhemmat haluavat lapsensa uppoutuvan videopelien maailmaan omassa huoneessaan, pelaten tuntikausia putkeen, jättäen sosiaaliset kontaktit minimiin. Tämän tyyppistä alan kasvua ei kovin moni osannut aavistaa edes muutama vuosi sitten, mutta tällä hetkellä suosituimmista peleistä voidaan saada kymmeniä miljoonia turnausvoittoina, eli rikastumaankin pääsee, kunhan on tarpeeksi lahjakas. Turnaukset ovat kuitenkin vain yksi tapa tienata pelaamisella, sillä yhä useammat pelaajat saavat myös mukavasti rahaa kasaan kuvaamalla pelaamistaan livenä, tai nauhoittaen, jolloin yleisöllä on mahdollisuus ihailla ammattilaisen jälkeä. Näistä videoista voidaan saada mainosrahaa hyvinkin, riippuen siitä kuinka paljon katsojia saadaan kasaan. Uutisissa nähdään jatkuvasti artikkeleja pelaajista, jotka ovat onnistuneet saada miljoonia vuodessa, mutta on kuitenkin muistettava myös se, etteivät kaikki pelaajat menesty läheskään niin hyvin. Yrittämisessä ei tule koskaan laskea alan parhaimpien tienaavia henkilöitä yhteen ja olettaa näiden saamaa palkkapussia, sillä usein miljoonat jäävät kaukaiseksi haaveeksi, vaikka laskettaisiin koko peliuran aikaiset tuotot.

Ratkaisevaksi tekijäksi nousee myös se, mitä peliä pelaaja pelaa. Tietyt pelit nousevat suosioon kerta toisensa jälkeen, kun taas toisten pelaaminen ei tule koskaan tuomaan edes maailmanmestarille kummoisia voittoja. Pelaajan on pysyttävä kärryillä siinä, mitkä pelit ovat suosittuja ja mistä peleistä on mahdollisuus voittaa, esimerkiksi juuri turnausten muodossa. Turnauksissa tulee myös huomioida omat seikkansa, on olemassa turnauksia joihin kuka tahansa saa osallistua, mutta suurimpaan osaan pääsee ainoastaan erityisellä kutsulla. Kun peliura on päässyt siihen pisteeseen, että kutsuja alkaa satelemaan, ollaan jo hyvin pitkällä. Tässä kuitenkin mukaan astuvat usein managerit ja tiimiläiset, joiden kanssa voitot tulee tietenkin jakaa. Ammattimainen pelaaminen ei siis missään nimessä ole helppo nakki, vaan vaatii jatkuvaa vaivannäköä ja hyvää suunnittelua, jos halutaan edes mahdollisuus meheviin voittoihin.

Intohimon seuraamisella on aina hintansa

Ammattipelaaja ammattina
Ammattipelaaja ammattina

Vaikka ammattimainen pelaaminen onkin usean mielestä varsin epävakaa ammatti, ei se eroa kovinkaan paljon esimerkiksi ammattiurheilijoiden uravalinnasta, tai muuntyyppisten pelaajien urista. Esimerkiksi shakin pelaaminen on ollut jo satoja vuosia ammatti, jossa parhaiten pärjäävät voivat tienata hyvin paljon kahisevaa. Alan huipulle on kuitenkin turha edes haaveilla, ellei peliin ole jo aikaisessa vaiheessa lahjoja. Useimmat ammattilaisista ovat harjoitelleet säännöllisesti hyvin nuoresta asti ja jatkuva henkisten, sekä fyysisten, taitojen kehittäminen on luonut edellytykset menestymiselle. Pelaajia vie eteenpäin intohimo lajia kohtaan ja kovalla työllä onkin mahdollista saavuttaa paljon. Rahantulo on silti epävarmaa ja osittain erityisesti shakissa, kyseessä on myös luonnonlahjakkuuksien hyödyntäminen. Vaikka shakki olisi kuinka lähellä sydäntä, jos looginen päättelykyky ei pelaa, eikä kantti kestä psykologisesti raastavia kilpailutilanteita, on ehkä järkevämpää jättää intohimo harrastukseksi.

Pelaamisen monet mahdollisuudet

Shakin pelaaminen
Shakin pelaaminen

Vaikka esimerkiksi videopelien pelaaminen ja shakin harjoittelu, tulisi aloittaa nuorella iällä, jotta parhaat edellytykset menestymiseen olisi tarjolla, on myös olemassa muita pelejä, joista voidaan tienata mukavasti, ilman että niihin on uhrattu koko elämää. Uhkapelaaminen ja vedonlyönti netissä erilaisilla nettikasinoilla on parhaimpia esimerkkejä. Tietenkin osa peleistä on täysin sattumanvaraisia, eikä minkäänlainen harjoittelu tai looginen päättelykyky voi antaa voittoa takaavaa strategiaa. Jos kuitenkin uhkapelaamiseen tutustutaan hiukan enemmän, voidaan huomata muutama tapa, jolla voidaan tienata oikeasti talouteen vaikuttavia summia kuukausittain ja nimenomaan omien taitojen avulla.

Pokerin pelaamisella voittoihin?
Pokerin pelaamisella voittoihin?

Pokeri

Pokeri on yksi niistä uhkapeleistä, joissa vaikuttaa sekä sattuma, että taito. Kun kyseessä on turnaukset, joissa pelataan muita pelaajia vastaan, on lähes kaikki kiinni vaan pelaajasta itsestään ja tämän kyvyistä arvioida muita pelaajia, hallita omia tunteitaan ja ajoittaa toimintansa oikein. Pokeri on myös siitä mainio pelivalinta, että säännöt on helppo opetella ja kokemusta karttuu pelatessa, jolloin myös ihmistuntemus kehittyy jatkuvasti, tehden pelaajasta entistä paremman. Varsinkin suomalaisten keskuudesta löytyy useita pokerin korttihaita , jotka pärjäävät vieläkin maailman parhaimpia pelaajia vastaan ja saavat huimia voittoja vuosittaisista turnauksista. Lisäksi harrastuksen aloittaminen on edullista, eikä siihen tarvitse upottaa lukemattomia vuosia ja alkupääomaa, esimerkiksi tarvikkeisiin. Netistä löytyy runsaasti sivustoja, kuten Reelbonanza.com, missä on esillä parhaimpia pokeriturnauksia tarjoavat kasinot, eli jopa kilpailemaan päästään omalta kotisohvalta. Onnen, jäätävän itsehillinnän ja tunteiden kurissapidon avulla voidaan kohota pokerimaailman tähdeksi lyhyessäkin ajassa, kunhan intohimoa löytyy ja taitavalle pelaajalle riittää vaikkapa muutaman euron alkupanos, mikä päästään muuttamaan tuhansiksi euroiksi.

Vedonlyönti

Vedonlyönti on toinen uhkapelaamisen laji, jossa onnettaren lisäksi vaikuttaa taito. Jotta vedonlyönti onnistuisi, tulee pelejä seurata tiuhaan tahtiin, tuntea joukkueet, niiden pelaajat, vahvuudet ja heikkoudet, kunkin pelin sijainti ja säätiedot, sekä lukemattomat muut muuttujat, jotka vaikuttavat ottelun lopputulokseen. Vedonlyönnin opettelu voi ehkä olla hiukan haastavampaa, kuin esimerkiksi pokerin, mutta vedonlyönnissä hyvänä puolena on runsaammat mahdollisuudet. Jos ei heti lähdetä hakemaan suuria voittoja, vaan tyydytään vaikka panoksen tuplaamiseen, voidaan helpoilla vedoilla tienata nämä rahat vain hetken perehtymisellä. Varsinkin suurimmat vedonlyöntisivustot ja sportsbookit netissä ovat pullollaan tuhansia eri vedonlyönnin kohteita ja satoja eri tapoja lyödä vetoa. Esimerkiksi suomalaisiin peleihin erikoistunut uhkapelaaja voi tienata hyvin makoisasti, koska kaikilla sivustoilla ei keskitytä tarpeeksi hyvin suomalaisten omiin lohkoihin, jolloin tarjolla on niin sanottuja ylikertoimia. Tämä tarkoittaa sitä, että sivusto ei tajua tietyn lopputuloksen todennäköisyyttä oikein ja tarjoaa pelaajalle erityisen hyvän mahdollisuuden tienata kahisevaa, vain muutaman napin painalluksella. Ja netin ansiosta taaskaan ei tarvitse panostaa alkuun kauhean paljoa, vaan muutamilla euroilla voidaan nauttia taas isommista voitoista.

Miksi valita epävakaa ura?

Pelaamista ei kuitenkaan voida pitää mitenkään vakaimpana ammattina, oli tilanne mikä tahansa ja taidot kuinka hyvät tahansa. Loppupeleissä riskejä on huomattavasti, mutta kuten useiden unelma-ammattien kanssa, ne kuuluvat kuvaan. Lopputuloksena voi olla suurten voittojen haaliminen, omana herrana oleminen, jatkuva matkustelu eksoottisiin kohteisiin ja sellainen elämäntyyli, mitä ei perinteisellä palkkatyöllä tulla koskaan tienaamaan.

Mielipidepolarisaatio

Minua on jo hetken aikaa mietityttänyt se, että voisiko jotain pähkähullua saada menemään päätöksenteossa läpi, vastustamalla sitä aivan urpoilla argumenteilla.

Eli otetaan case raitiovaunu Tampereella. Siitä käytiin pari vuotta keskustelua ja ainakaan omaan silmään ei ollut aivan selvää, että pitääkö se nyt olla vai eikö se pidä olla. Asiassa on paljon puolia ja toisin päättämälläkin olisi varmasti pärjätty. Mutta se ei ole pointti.

Minun mielipiteeni epävarmuudesta raitiovaunun kannattajaksi vaihtui kokolailla niinä hetkinä, kun alkoi tulla julkisuuteen politiikassa vastustajien mielipiteitä. Kuurot jää alle, audimiesten autot naarmuuntuu, keskusta kuolee, työttömät muuttaa lähialuielta ajamaan ratikalla jne.

Aivan järjettömiä juttuja. Nyt jos olisin julkisesti edes puoliksi myöntänyt ajattelevani kriittisesti raitiovaunusta, olisi ihmiset mielessään verranneet minua lähinnä Kiemunkiin tai johonkin muuhun änkyrään. Joten en voinut. Siksi aloin kannattaa raitiovaunun rakentamista, vaikka mielestäni päätös ei ollut mitenkään ilmiselvä.

Miettikääpä, missä muualla maailmassa tällaista tapahtuu?

Voiko Suomessa esittää mitään kritiikkiä maahanmuuttoa kohtaan tänä päivänä? Ei, koska persut ja muut natsiliikkeet ovat vammauttaneet keskustelun. Jos mietit, pitäisikö jotain asiaa kiristää, muut keskustelijat tulkitsevat sinut persuksi, liimaavat hakaristin otsaan, eivätkä enää koskaan kuuntele mitä sanot.

Tämä tuskin on suunnitelmallista, mutta leimallista nykyiseen mediailmapiiriin ja somekohkaamiseen. Jos joku saisi masinoitua kaikki natsit kannattamaan kovaan ääneen Niinistöä, niin voisikin käydä niin, että vaalivauvasta huolimatta esimerkiksi Haavisto saattaisikin antaa kovan vastuksen.

Ehkä.

Mutta jännä ajatus.