Hei vaan. Se on Jasmo ja politiikkanurkkaus taas. Tuli taas päänsärky. Tällä kertaa kotitalousvähennyksestä. Nykyinen hallitus on laskenut kotitalousvähennyksen 40% työkuluista ja katto on 2250e. Parhaimmillaan luvut olivat 60% ja 2500e paikkeilla.
Asiasta keskustellaan jälleen. Esimerkiksi SAK ja EK (oikein samanmielistä, huikeaa!) ovat ehdottaneet nyt elvytystä kotitalousvähennystä korottamalla. Hesarin pääkirjoituksessa (€) on samansuuntainen ehdotus.
Vasemmisto ei asiasta lämpene. Ja tämä oli se hetki, mistä minä tempaannuin mukaan tähän keskusteluun. Paavo Arhinmäki kertoo Twitterissä seuraavaa:
Kokoomuksen superkotitalousvähennys tarkoittaisi siis yli 75 vuotiaille kohdistettua kotitalousvähennystä, jossa ei olisi omavastuuta ja työn osuudesta saisi vähentää verotuksessa 70%.
Myös Li Andersson twiittaa asiasta. Hän on samaa mieltä Paavon kanssa siitä, että kotitalousvähennyksen hyödyt menevät suurituloisille.
Tässä kohtaa itselle tuli hieman kummallinen olo. Olen aina itse ajatellut tätä niin, että kotitalousvähennys auttaa nimenomaa pienempituloisia (siis että ei tarvitse olla suurituloinen, vaan vähän pienempikin riittää) hankkimaan palveluita, jotka tukee työllisyyttä, vähentää harmaata taloutta ja niin edelleen. Koska Vasemmistoliitosta nähdään asia hyvin eri tavalla, niin piti ihan pohdiskella asiaa.
Minkälaisia vaikutuksia kotitalousvähennyksen ehtojen muuttamisella on?
Kotitalousvähennyksestä ei ole oikeastaan juurikaan tehty tutkimusta. Tämä on kyllä hieman outoa, mutta näin ainakin lehdistössä sanotaan. Vastikää VATT on alkanut tutkimaan asiaa. Paavon ja Lin viittaukset siihen, ketä etu hyödyttää, perustuu verottajan tilastoihin siitä, että ketkä kotitalousvähennystä käyttävät. Käytännössä: mitä suuremmat tulot, niin sitä todennäköisemmin hyödynnät kotitalousvähennystä.
Vuosien varrella maksimieuroja ja prosentteja on vatkattu suuntaan ja toiseen. Tällä hetkellä 40% työvoimakustannuksista ja vähennyskatto 2250e + 100e omavastuu. Tätä on pienennetty, koska vasemmalla ei tykätä kotitalousvähennyksestä.
Mutta pienentyneet prosentit ja tuo omavastuu – sehän vie sitä nimenomaa kauemmaksi pienituloisilta. Pitää olla enemmän ja enemmän itsellä kykyä maksaa palveluista, jotta voi siitä osan saada takaisin. Näin etu kohdistuu nimenomaa hyvätuloisiin.
Esimerkki. Siivoojat käy kohteessa ja se siivoustyö maksaa 400e / kk. Vuodessa siivoojat ottaa siis 4800 euroa. Omavastuu on 100 euroa.
40% vähennyksellä maksettavaa jää 2820 +100e
60% vähennyksellä maksettavaa jäisi 1880 + 100e
Elikä kun prosenttiosuus on laskettu alaspäin, se siis tarkoittaa (tietysti) sitä, että ostettavien palvelut ovat kalliimpia. Tässä esimerkissä perheellä pitää olla siis kykyä maksaa 940 euroa enemmän vuodessa siivouspalvelusta, jotta voivat hyödyntää vähennyksen. Ja tämä on tärkeä kohta tässä pointissa: Jos ei ole varaa maksaa tuota ylimääräistä 940 euroa, et voi ottaa kotisiivousta ollenkaan ja vähennys jää käyttämättä.
Joten vasemmistoliitto kohdistaa etuja nimenomaa hyvätuloisemmille. Ja tämä on minusta todella outoa. Minulla aina tällainen looginen ristiriita saa pään kipeäksi. Miksi prosentteja pienennetään? Eikö kannattaisi ennemmin pitää prosentti korkealla ja omavastuu pienenä, niin vähennystä olisi mahdollisuus käyttää pienemmälläkin omalla rahalla?
Vasemmistoliitto tokikaan ei ole yksinään hallituksessan enkä halua heitä tässä sen enempää nostaa tikun nokkaan. Mutta kotitalousvähennyksen liikehdintä tuntuu oudolta.
Kenelle kotitalousvähennyksen hyödyt menevät?
Mitä paremmat tulot, sitä todennäköisemmin henkilöt käyttävät kotitalousvähennystä. Suomessa kotitalousvähennyksissä dominoi remontteihin kohdistuvat vähennykset (85%).
Tutkimuksissa ei ole selkeitä vastauksia siitä, että hyödyttääkö kotitalousvähennys palveluyrittäjiä. Sitä ei ole oikein tutkittu ja yleisesti katseltuna näyttää siltä, että palveluiden hankinta ylipäätään on lisääntynyt.
Yksi suosittu ajatus on se, että kotitalousvähennyksellä usein ostetaan pieniltä yrityksiltä työtä. Remontteja, kodinhoitoa, hoivapalveluita. Varakkaampi pääty maksaa ja (yleensä) pienempipalkkaiset tekevät. Tämä ajatus päätyy siihen, että kotitalousvähennys edistää työllisyyttä ja lisää verotuloja.
Muutamia valuvikoja on. Koska kotitalousvähennystä hyödynnetään ennen kaikkea remonteissa, auttaa se omistavaa kansaa pitämään huolta omistuksestaan. Eli verojen kautta tuetaan sitä, että ihmiset pitää huolta omasta omistuksestaan. Ja omistajat ovat taas kerran yleensä niitä, joilla on sen verran varakkuutta, että jotain voi omistaa.
Ruotsissa tätä on taklattu niin, että kotitalousvähennyksestä vain (pienemmän) osan voi käyttää remontointiin ja muu on korvamerkitty suoraan palveluhankintaan. Vaikkapa siivouspalvelu kyllä parantaa elämänlaatua, mutta ei sinänsä paranna omistuksen arvoa.
Kuten kaikissa muissakin tämän kaltaisissa tuissa, on esitetty pelkoja, että tuet korottavat palveluiden hintoja ja siten ajavat niitä vielä kauemmaksi niiltä, jotka eivät tukea pysty käyttämään. Tähän en osaa muuta kommentoida, kuin että ainakin kotisiivouspalveluissa palveluntarjoajia on sen verran runsaasti, että luulisi kilpailun olevan hinnan osalta aika kovaa. Mutta tämä voi olla oikea ongelma, enkä siihen osaa sanoa mitään.
Joten
Olisi varmasti järkevää, että kotitalousvähennys jaettaisiin myös Suomessa remontointiin ja muihin palveluihin. Ettei tuet kohdistu pelkästään oman omaisuuden kunnossapitoon tai arvon kasvattamiseen.
Jotta myös pienituloisella olisi edes joskus mahdollista hyödyntää palveluita, kannattaisi omavastuu olla pieni ja korvausprosentti iso.
Sitra on tehnyt tästä asiasta oman ehdotuksensa. Jos asia kiinnostaa, se kannattaa selata läpi. Kokoomus on käytännössä kopioinut omat ajatuksensa Sitralta.
[22.11. klo 21.13 korjattu kotitalousvähennyksen laskentaa]
