Kategoriat
Yleistä

Kotitalousvähennys mietityttää

Hei vaan. Se on Jasmo ja politiikkanurkkaus taas. Tuli taas päänsärky. Tällä kertaa kotitalousvähennyksestä. Nykyinen hallitus on laskenut kotitalousvähennyksen 40% työkuluista ja katto on 2250e. Parhaimmillaan luvut olivat 60% ja 2500e paikkeilla.

Asiasta keskustellaan jälleen. Esimerkiksi SAK ja EK (oikein samanmielistä, huikeaa!) ovat ehdottaneet nyt elvytystä kotitalousvähennystä korottamalla. Hesarin pääkirjoituksessa (€) on samansuuntainen ehdotus.

Vasemmisto ei asiasta lämpene. Ja tämä oli se hetki, mistä minä tempaannuin mukaan tähän keskusteluun. Paavo Arhinmäki kertoo Twitterissä seuraavaa:

Kokoomuksen superkotitalousvähennys tarkoittaisi siis yli 75 vuotiaille kohdistettua kotitalousvähennystä, jossa ei olisi omavastuuta ja työn osuudesta saisi vähentää verotuksessa 70%.

Myös Li Andersson twiittaa asiasta. Hän on samaa mieltä Paavon kanssa siitä, että kotitalousvähennyksen hyödyt menevät suurituloisille.

Tässä kohtaa itselle tuli hieman kummallinen olo. Olen aina itse ajatellut tätä niin, että kotitalousvähennys auttaa nimenomaa pienempituloisia (siis että ei tarvitse olla suurituloinen, vaan vähän pienempikin riittää) hankkimaan palveluita, jotka tukee työllisyyttä, vähentää harmaata taloutta ja niin edelleen. Koska Vasemmistoliitosta nähdään asia hyvin eri tavalla, niin piti ihan pohdiskella asiaa.

Minkälaisia vaikutuksia kotitalousvähennyksen ehtojen muuttamisella on?

Kotitalousvähennyksestä ei ole oikeastaan juurikaan tehty tutkimusta. Tämä on kyllä hieman outoa, mutta näin ainakin lehdistössä sanotaan. Vastikää VATT on alkanut tutkimaan asiaa. Paavon ja Lin viittaukset siihen, ketä etu hyödyttää, perustuu verottajan tilastoihin siitä, että ketkä kotitalousvähennystä käyttävät. Käytännössä: mitä suuremmat tulot, niin sitä todennäköisemmin hyödynnät kotitalousvähennystä.

Vuosien varrella maksimieuroja ja prosentteja on vatkattu suuntaan ja toiseen. Tällä hetkellä 40% työvoimakustannuksista ja vähennyskatto 2250e + 100e omavastuu. Tätä on pienennetty, koska vasemmalla ei tykätä kotitalousvähennyksestä.

Mutta pienentyneet prosentit ja tuo omavastuu – sehän vie sitä nimenomaa kauemmaksi pienituloisilta. Pitää olla enemmän ja enemmän itsellä kykyä maksaa palveluista, jotta voi siitä osan saada takaisin. Näin etu kohdistuu nimenomaa hyvätuloisiin.

Esimerkki. Siivoojat käy kohteessa ja se siivoustyö maksaa 400e / kk. Vuodessa siivoojat ottaa siis 4800 euroa. Omavastuu on 100 euroa.
40% vähennyksellä maksettavaa jää 2820 +100e
60% vähennyksellä maksettavaa jäisi 1880 + 100e

Elikä kun prosenttiosuus on laskettu alaspäin, se siis tarkoittaa (tietysti) sitä, että ostettavien palvelut ovat kalliimpia. Tässä esimerkissä perheellä pitää olla siis kykyä maksaa 940 euroa enemmän vuodessa siivouspalvelusta, jotta voivat hyödyntää vähennyksen. Ja tämä on tärkeä kohta tässä pointissa: Jos ei ole varaa maksaa tuota ylimääräistä 940 euroa, et voi ottaa kotisiivousta ollenkaan ja vähennys jää käyttämättä.

Joten vasemmistoliitto kohdistaa etuja nimenomaa hyvätuloisemmille. Ja tämä on minusta todella outoa. Minulla aina tällainen looginen ristiriita saa pään kipeäksi. Miksi prosentteja pienennetään? Eikö kannattaisi ennemmin pitää prosentti korkealla ja omavastuu pienenä, niin vähennystä olisi mahdollisuus käyttää pienemmälläkin omalla rahalla?

Vasemmistoliitto tokikaan ei ole yksinään hallituksessan enkä halua heitä tässä sen enempää nostaa tikun nokkaan. Mutta kotitalousvähennyksen liikehdintä tuntuu oudolta.

Kenelle kotitalousvähennyksen hyödyt menevät?

Mitä paremmat tulot, sitä todennäköisemmin henkilöt käyttävät kotitalousvähennystä. Suomessa kotitalousvähennyksissä dominoi remontteihin kohdistuvat vähennykset (85%).

Tutkimuksissa ei ole selkeitä vastauksia siitä, että hyödyttääkö kotitalousvähennys palveluyrittäjiä. Sitä ei ole oikein tutkittu ja yleisesti katseltuna näyttää siltä, että palveluiden hankinta ylipäätään on lisääntynyt.

Yksi suosittu ajatus on se, että kotitalousvähennyksellä usein ostetaan pieniltä yrityksiltä työtä. Remontteja, kodinhoitoa, hoivapalveluita. Varakkaampi pääty maksaa ja (yleensä) pienempipalkkaiset tekevät. Tämä ajatus päätyy siihen, että kotitalousvähennys edistää työllisyyttä ja lisää verotuloja.

Muutamia valuvikoja on. Koska kotitalousvähennystä hyödynnetään ennen kaikkea remonteissa, auttaa se omistavaa kansaa pitämään huolta omistuksestaan. Eli verojen kautta tuetaan sitä, että ihmiset pitää huolta omasta omistuksestaan. Ja omistajat ovat taas kerran yleensä niitä, joilla on sen verran varakkuutta, että jotain voi omistaa.

Ruotsissa tätä on taklattu niin, että kotitalousvähennyksestä vain (pienemmän) osan voi käyttää remontointiin ja muu on korvamerkitty suoraan palveluhankintaan. Vaikkapa siivouspalvelu kyllä parantaa elämänlaatua, mutta ei sinänsä paranna omistuksen arvoa.

Kuten kaikissa muissakin tämän kaltaisissa tuissa, on esitetty pelkoja, että tuet korottavat palveluiden hintoja ja siten ajavat niitä vielä kauemmaksi niiltä, jotka eivät tukea pysty käyttämään. Tähän en osaa muuta kommentoida, kuin että ainakin kotisiivouspalveluissa palveluntarjoajia on sen verran runsaasti, että luulisi kilpailun olevan hinnan osalta aika kovaa. Mutta tämä voi olla oikea ongelma, enkä siihen osaa sanoa mitään.

Joten

Olisi varmasti järkevää, että kotitalousvähennys jaettaisiin myös Suomessa remontointiin ja muihin palveluihin. Ettei tuet kohdistu pelkästään oman omaisuuden kunnossapitoon tai arvon kasvattamiseen.

Jotta myös pienituloisella olisi edes joskus mahdollista hyödyntää palveluita, kannattaisi omavastuu olla pieni ja korvausprosentti iso.

Sitra on tehnyt tästä asiasta oman ehdotuksensa. Jos asia kiinnostaa, se kannattaa selata läpi. Kokoomus on käytännössä kopioinut omat ajatuksensa Sitralta.

[22.11. klo 21.13 korjattu kotitalousvähennyksen laskentaa]

Kategoriat
Yleistä

Päästöjä pitäisi vähentää, mutta se ei saa vaikuttaa minuun

Viime viikolla uutisoitiin työryhmän tuloksista, joka yritti hahmottaa maailmaa jossa liikenteen päästöt laskisivat voimakkaasti. Kyllä siinä taas pieni mieli oli kovalla koetuksella.

Mieleni on ollut kovalla koetuksella autoiluun liittyvästä verotuksesta, ennen kaikkea polttoaineverotuksesta, ennenkin. Kas tässä hyvää paatosta ja tässäkin lyhyt naseva kommentti. Tällaisiin reippaasti yli 10v vanhoihin postauksiin kun voi linkittää, niin tietää että on ainakin hetken roikottanut tätä blogia linjoilla

No mutta asiaan. Työryhmä suosittaa 700 000 sähköauton diilaamisesta Suomen liikenteeseen, jotta kenenkään ei tarvitsisi nostaa polttoaineen hintaa. Vähän varovaisesti uskalletaan kuitenkin mainita, että ehkä jos mikään muu ei auta, niin sitten voisi harkita polttoaineen hinnankin nostamista.

Ettei vaan innostuttaisi liikaa polttoaineverojen nostamisesta, niin Timo Harakka (sd) ilmoittaa heti, että polttoaineiden hinnan nostaminen on tosiaankin viimeinen vaihtoehto. Toinen suosikkipuolueeni ja muutenkin tulevaisuuspuolueeksi profiloituva Keskusta muotoilee toisin: Keskusta haluaa lopettaa autoilijan syyllistämisen.

Keskustalla on tullut nimi kirjoitettua hallitusohjelmaan ja päästöjä pitäisi pienentää. Valitettavasti kaupunkihipstereiden fixien hiilijalanjälki liian pieni, niin ei keksitä että kuinka sitä voitaisiin tehdä. Että voisi kuitenkin turvetta polttaa kuin viimeistä päivää ja autoiluakaan ei missään tapauksessa saa mitenkään verotuksellisesti ohjata.

Tässä vaiheessa varmaan hyvä antaa disclaimer, että vaikka täällä Tampereella asutaan, niin yli 30tkm tulee kilsoja auton matkamittariin joka vuosi. En tiedä onko se paljon vai vähän, mutta vaikka auto vie bensaa vain ~5 litraa satkulla, niin menehän tuossa jo. Että tuntuu se omassakin pussissa, kun bensamittarilla käy.

No, jotta Keskusta voi veivata aluepolitiikkaansa ja jotain pitää tietysti keksiä, niin taas tulee mieleen se paikannukseen perustuva verotus. Keskusta funtsii sitä niin, että verotus kilometreistä voi olla iso niillä alueilla missä ei asu Keskustan kannattajia ja pieni sitten kannatuksen sydänmailla.

Kokoomuksella on ehkä hieman loogisempi ajatus. Se menee jotenkin niin, että kun lasketaan uusien autojen verotusta, niin kulutukset oletettavasti pienenevät, kun autokanta uusiutuu. Tutkijat eivät usko tähän teoriaan, mutta se ei estä Kokoomusta. Sinänsä olisi loogista kääntää autoilun verotusta auton omistamisesta sen käyttöön. Muutenkin Kokoomuksen setti on itseasiassa kovinkin johdonmukainen!

Siinä ihan ensimmäisenä mainitussa esityksessä sanottiin, että kaikkein tehokkain tapa pienentää päästöjä olisi polttoaineen hinnan nousu ja polttoaineen tulo osaksi päästökauppaa. Tämä ei käy kenellekään, koska kaikkien puolueiden kannattajissa on autoilijoita.

Tulee pää kipeäksi. En tajua mantraa siitä, että syrjäseudulla on pakko ajaa autolla. Ja että kyllä sitten menee jakeluyhtiöt nurin ja Ponssekaan ei saa Vieremältä vehkeitään liikkeelle – vaikka taitavat liikkua junalla. Eli jos autoilua pitäisi vähentää se ei nyt vaan käy. Koska sitä saattavat joutua vähentämään omat kannattajat.

Isoimmat päästöt tulee keski- ja hyvätuloisilla. Ostetaan vähän tehokkaampaa ja isompaa autoa ja kilsojakin tulee paljon. He ottavat isoimman hitin, mutta voidaan tietysti todeta että heillä se ei tunnu. Pari euroa tankatessa lisää. Heikossa asemassa olevat sen sijaan kärsivät. Heidän välttämättömät ajot tulevat kalliimmiksi.

Siellä maaseudullahan on siis pakko ajaa. Ei ole julkista liikennettä. Tämä mantra on se mitä hoetaan. Mutta onko niin, että maaseudulla ajetaan siis vain ja ainoastaan pakollisia kilometrejä? Ei ollenkaan turhaa? Nimittäin, ajatuksenahan on vähentää niitä kilometrejä. Kaikilta. Ja se vähentäminen tehdään sen kautta, että se maksaa enemmän. Ideana ei ole rankaista pienituloista. Vaan tehdä saastuttamisesta kalliimpaa. Tämän ero tuntuu olevan mahdottoman vaikea tajuta. Ei auta, vaikka on marraskuu ja kohta +15 astetta lämmintä. Ei minun bensojani saa viedä!

Näyttäisi olevan valmiiksi eräänlainen progressiokin (viittaan hyvätuloisten isompiin autoihin). Tämähän on nannaa vasemmalle. Mutta sieltäkin vastustetaan. Viimeinen vaihtoehto sanoo sd.

Niinhän se on, että poliitikot kyllä tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tiedä sitä, miten tulla valituksi uudelleen sen jälkeen. Tämä on ilmiselvä keissi. Ollaan valmiita investoimaan satoja miljoonia johonkin digihärpäkkeeseen jolla seurattaisiin autoja sen sijaan että tehtäisiin se suoraviivaisesti. Että olisi kansalaiselle vaan epäselvempää, että mistä se autoilun hinta muodostuu. Että ei olisi niin selvää että kenen vika se on.

Jos poliitikot olisivat nohevia, lähettäisiin hallitsemaan polttoaineiden kulutusta päästökaupan kautta. Tuki niille sektoreille, joita halutaan tukea voi olla suoraviivaista. Korotetaan vähän indeksejä, keksitään yrityksille sopivasti keppiä ja porkkanaa (jotta myös kuljetusyrittäjien kannattaa yrittää olla vähäpäästöisiä) ja iteroidaan siitä (#juhasipilä). Ei rakenneta mitään digihärveliä.

En tajua miten politiikasta on tullut niin munatonta, että pelätään äänestäjää niin paljon. Äänestäjää ja persuja. Mutta ei se persujen pelko kyllä omaa kannatusta nosta. Korkeintaan hidastaa laskua. Mutta pitäisi olla oma linja, joka voi kerätä kannattajia. Pelkkä vastustaminen ei oikein riitä.

Ärsyttääkö ketään muu tämä polttisverokeskustelu?