Tänään uutisoitiin monessa mediassa siitä, kuinka laiton lataaminen aiheuttaa Suomen luoville ammattilaisille 350 miljoonan euron menetykset. Tutkimus oli mahtava edistysaskel edelliseen, tällä kertaa jokaista laitonta latausta ei laitettu suoraan tappioksi, vaan kysyttiin lataajilta, että moniko maksaisi. 30% lataajista väitti maksavansa ja siitä saatiin 350 miljoonaa euroa. Aikaisemmin nämä tutkimukset olisivat näyttäneet sitä reilun yhden miljardin euron tappiota, mutta nyt sitä ei tämän tutkimuksen mukaan tulekaan.. Tiedä sitten, kuinka iso toi koko bisnes on, eli montako prosenttia luovan alan kokonaistuloista tämän 350 miljoonaa euroa on. Tyypilliseen tapaan tutkimuksesta ei saa tarkempia tietoja, että mitä oikeastaan on kysytty ja mitkä tulokset tarkkaanottaen olivat ja miten johtopäätökset on tehty.
No, kaikki laskutaitoiset tietysti alkoivat funtsimaan auki tuota lukua. 350 miljoonaa on paljon rahaa, kun maa on näin pieni (reilu 5 miljoonaa asukasta, jos joku ei muistanut). Findance oli ehkä ensimmäinen uutispalvelu, joka hieman yhdisteli tietoja ja laski auki tuota summaa. Tuloksena on se, että jokaista warettajaa kohden iskeytyy 900 euron paine hankkia viihdettä. Eli jos waretat, aiheutat sisällöntuottajille keskimäärin 900 euron tappiot. Tässä huomionarvoista on se, että 900 euroa on summa, joka pitäisi käyttää lisää viihteeseen.
Tässä summassa on edelleen kaksi puolta. Jos keskimääräinen warettajan tekemä vahinko on 900 euroa vuosi, miksi korvausvaatimukset ovat niin valtavia? Toisaalta, 900 euroa on sellainen summa laitettavaksi viihteeseen, että sillä saa esimerkiksi yli 50 uutuus-dvd-elokuvaa vuositasolla lisää. Eli, jos et wareta, ostaisitko 50 elokuvaa vuodessa lisää? On helppo olla eri mieltä lukujen kanssa, nämä ovat taas kerran järjettömiä tutkimuksia.
Mielenkiintoinen kommariluku tulee myös luvusta 70. Nimittäin 70% ladatuista tiedostoista ei olisi kiinnostanut lataajaa niin paljon, että hän olisi sen ostanut. Sehän tarkoittaa sitä, että vapaamatkustuskulttuuri on imenyt itseensä kulttuuria melkein miljardin euron edestä, eikä se ole keneltäkään pois!
No, onneksi nämä järjettömät tutkimukset uppoavat ainakin osaan ihmisistä, valitettavasti se osa taitaa olla vaan aika merkittävä. Steffan Wallin haluaa tehostaa nettipiratismin vastaisia toimia. Yksi osa näistä jo käynnissä olevista toimista, on laillisen nettilatauksen puolesta messuava widenation. Ilmeisesti minä en kuulu kohdeyleisöön, sikäli jäätävää settiä. Toisaalta myös aika viihdyttävää. No, samallahan Steffan haluaisi antaa operaatoreille mahdollisuuden suoraan postittaa uhkailukirjeitä kotiin, jos jostain sieltä päin olevata IP:stä on vaikka ladattu jotain.
Niin, viimeiseksi vielä sellainen asia, että tuon tutkimuksen tilasi siis Lyhty. Kyseessä on siis pelkästään suomalaisille tuottajille kohdistuvat vahingot. Jonkun Lyhtyjampan juttujen mukaan, tämä 350M€ estää kulttuurialan kehittymisen Suomessa.
Että näin.
– Laittoman lataamisen musiikkialalle Suomessa aiheuttamat 73 miljoonan euron menetykset ovat vuositasolla lähes yhtä suuret kuin toimialan liikevaihto.
Kuten aiemmassa postauksessa (joka oli siirtymisen seuraamista varten) totesin, Jasmon blogi siirtyi toiselle palvelimelle. Sopimukseni 
No, tämä tekstihän ei oikeestaan liity mitenkään tuohon otsikkoon. Tämä postaus on enemmän tämmöistä sekalaista jauhantaa. Mutta hämäävä otsikointi on nykyään trendikästä, ainakin uutismaailmassa. Nimittäin viis siitä, lukeeko kävijä sitä uutista (totuuden selvittyä), tärkeintä on se, että saatiin taas yksi hitti lisää ja sitä kautta mainostajilta ehkä lisää rahaa.