Asenne

Kun internetissä lukee vaikkapa blogeja, niin kuinka niihin suhtaudutaan? Kuinka eri tavalla tekstin voi tulkita, jos ennakkoasenne vaihtelee?

Itse olen kirjoittanut paljon hiihtämisestä ja bilettämisestä. En kuitenkaan pidä itseäni minään pro-hiihtäjänä tai skenebilettäjänä. Voin silti kuvitella, että jos minun blogiini etsiytyisi joku, joka ajattelee (jostain syystä) minusta jo valmiiksi, että ’kukahan tuokin luulee olevansa’, niin voisi saada ajatuksilleen vain yllykettä. Ihminen kuitenkin lukee ja varsinkin sisäistää vain sen, mitä haluaa sisäistää.

Itsellä on muutamien blogien kanssa ollut vähän sellaista, että ei osaa oikein suhtautua kirjoittajaan. On vaikeaa ymmärtää, onko kirjoittaja vitsikäs tai sarkastinen, kun ei tunne hyvin kirjoittajaa, on vain käsitys.

Tuota kannattaa miettiä, ennen kuin lähtee ketään blogin tai muun kirjoituksen perusteella lynkkaamaan.

Elokuvia

Katsoin tänään elokuvan Lord of War. Pidän useista Nicolas Cagen elokuvista, koska elokuvissa perusvire ei ole ehkä niin dramaattinen kuin muissa elokuvissa. Tämäkin elokuva olisi voinut olla mauttoman dramaattinen. Ei ollut. Paremmin toimi näin.

Sain joululahjaksi Sin Cityn. En ole sarjakuvia lukenut, mutta elokuva on kyllä loistava. Taisin kehua elokuvaa ihan tarpeeksi jo silloin, kun kävin sen katsomassa, joten antaapa nyt olla.

Asiakaspalvelua etsimässä

Urheiluliikkeistä minä ja kaverini olemme löytäneet paljon luontaan työntäviä ja epämiellyttäviä myyjiä. Jotkut eivät kykene tunnistamaan, minkä tason välineitä ollaan hakemassa. Toiset eivät egosentrisestä asemastaan voi ymmärtää olevansa väärässä. Kolmansia asiakaspalvelu ei vaan kiinnosta, saman palkan tästä kuitenkin saa. Niin, toisin kuin virheellisesti luullaan, urheilukauppojen myyjillä ei ole provisiopalkkausta.

Tämä tuli esiin muutamissakin tapauksissa.

Kävin ostattelemassa uusia monoja Joensuun Sportiasta. Aluksi tein jonkun harjoittelijan, joka oli nuori ja palvelualtis poika, kanssa sopimuksen hinnasta ja lupasin tulla seuraavana päivänä hakemaan monot. No poika ei ollutkaan paikalla ja varsinainen myyjä tuli sitten myymään. Kysyin häneltä hintaa ja sain vain alle puolet siitä alennuksesta, mitä harjoittelija oli luvannut. No, mainitsin asiasta ja hinta saatiin kohdalleen. Katselimme monoa siinä vähän vielä ja arveltiin, että otetaanpa hinnasta vielä tyhjät pois. Tässä vaiheessa jo paikan omistajakin tuli paikalle. Kysyimme pariin otteeseen hintaa alas, kun tiedettiin, että on siinä vielä kate tallella. Ei. Ei senttiäkään. Paikan omistaja uhkasi jopa olla myymättä koko kenkää minulle, kun olen niin vaikea asiakas. Kuulemma edellisen kauden kengän voi laittaa ihan hyvin hyllyyn ja myydä ihan normaalilla hinnalla. Niin varmasti. Omistaja oli kerinnyt jo käydä Itävallassa hiihtämässä, josta hän muisti kyllä mainita. Kysäisimme häneltä, että mitenkäs kun forecastit näyttävät, että Itävallassa ei ole vielä edes lunta. Kuulemma 1-2 cm riittää hiihtämiseen. Huikea mies. Valitettavasti Joensuun valikoima on juuri se, miltä kuulostaakin ja monot oli otettava. Suksiasioissa tämän paikan omistaja tuntuu olevan niin yössä, kuin vaan voi olla. Hän myy 14m kääntösäteellä olevia suksia suurpujottelusuksena. FIS:n säännöissä lukee, että suurpuikkasuksen kääntösäde ei saa olla alle 21m.

No tämähän ei vielä loppunut tähän. Joensuussa osataan ™ myös Intersportissa. Alhaalla, missä myydään takkeja ja vaatteita ja pyöriä, saa ihan hyvää palvelua. Yläkertaa kannattaa välttää. Kohta 30-vuotias, 90kg painava, koko elämänsä hiihtänyt mies käveli yläkertaan ja kysyi myyjältä, että onko heillä Atomicin B9:stä (laskettelumono) jäykempää mallia. Vastauksena oli tarviitkos sinä sellaista? Heh heh, hämäävää. Minusta ko. jampan olemuksesta on helppo aistia, että hiihdetty on ja sitä myöten tuollainen alentuva holhous olisi syytä jättää väliin.

Sama mies palveli myös toista tuttua. Ikää ei ollut aivan yhtä paljoa kuin edellisessä tapauksessa. Puhe oli siteistä. En muista tarkkoja malleja, mutta kyseessä oli kuitenkin joku side, jonka DIN-asteikko loppui 12:een. Kysymys kuului, eikö ole jäykemmällä jousella varustettua sidettä, kun tuo ei ehkä riitä. Vastaus oli uskomaton: Joensuussa on kaksi miestä, jotka tarvitsevat sellaisen siteen, etkä sinä ole kumpikaan niistä. Myyjän pitäisi osata ymmärtää, että jos laskija ymmärtää noista siteistä sen verran, että tietää pyytää jäykempää jousta, niin yleensä hänellä on siihen perusteet. Ja vaikkei olisikaan, miksi myyjän täytyy käyttäytyä noin? Kauppoja ei tullut silloinkaan. Kuriositeettina voitaneen mainita, että Joensuusta löytyy melko monta laskijaa, joilla on dinit yli 12. Itselläkin 11, ja olen tämmöinen rimpula. Silti suksi katoaa kaatuessa jalasta aivan huomaamatta. Kuten tietysti rinteessä pitääkin.

Intersportin yläkerrasta löytyy kauhutarinoita aivan jokaiselta, joka siellä on käynyt. Myyjät lähinnä vittuilevat asiakkaille. Se ei ole yksi tai kaksi ihmistä, jotka ovat asettaneet ko. paikan boikottiin.

Erä-Urheilusta olen saanut ihan hyvää palvelua, varsinkin silloin, kun etäisesti tunsin erään myyjän. Vaikkei tämä myyjä alakerrassa enää olekaan myymässä, niin en ole vielä joutunut siellä haukutuksi. Tosin Erä-Urheilun hinnoista voi olla montaa mieltä. Onhan se ihmeellistä, että kun Sportia myy ilman alennuksia ja Erä-Urheilu 20% alennuksella niin hinta on samalle tuotteelle sama.

Pyrin ostamaan kovat tuotteet, kypärät, sukset, sauvat, monot jne, tästä lähtien jostain muualta.

Tarkistus elämän realiteeteista ja muuta..

Jotenkin autoilevan ihmisen pysäyttää kolaripaikalle tuleminen. Ensin ihmetellään vilkkuvaloja, sitten odotetaan jännityksellä, mitä siellä on tapahtunut ja sitten lopulta nähdään, yleensä epämiellyttävä, itse tilanne. Tällä kertaa hirvi oli juossut tielle vähän Simpeleestä Lappeenrannan suuntaan. Kuolonuhreja ei vaikuttanut olevan.

Vanhemmiten olen alkanut innostua noista hälytysajoneuvoista. Joskus juniorimpana en ymmärtänyt, kun vanhemmat ihmiset puhuivat kauniista paloautoista tai hälytysajoneuvoista yleensä. Nyt viime vuosina olen huomannut itsessänikin sen, että kun saadaan paljon vilkkuja katolle, niin homma alkaa näyttämään mielenkiintoiselta. Tänään väistelimme tuon kolarin yhteydessä yhtä hälytysajoneuvoa, joka tuli meidän takaa ohjaamaan liikennettä.

Kaupungissa se on vaan niin siistiä, kun isot paloautot puikkelehtivat liikenteessä, ajavat liikenteenjakajien vääriltä puolilta ja kaikkea levotonta. Jo pelkästään se, että isot autot ajavat pillit päällä kaupungissa seitsemääkymppiä saa kylmät väreet kulkemaan selässä.

Olen ehkä outo.

Venäläiset valaisevat tietä

Tutumpiin aiheisiin koodauksesta. 12 tuntia nukuin viime yönä, se riitti ihan kohtuullisesti, väsyttää kyllä yhä, mutta eiköhän huomiseksi tilanne jo normalisoidu.

Käytiin tänään Kolilla. Oli ruuhkaa. Ihmisiä todella paljon. Myös venäläisiä on kovin paljon. Ennen uutta vuotta Kolilla olleet Venäläiset käyttäytyivät, nämä eivät. Jonotus on käsitteenä monelle ilmeisen tuntematon. Rinteessä yksinkertaisimmatkin säännöt unohtuvat ja out-of-control meiningillä mennään niin kauan, kunnes (toivottavasti) kaadutaan tai (toivottavasti ei) törmätään johonkuhun toiseen.

Aivan oma lukunsa on venäläisten parkkeerauskulttuuri. Jos autoja on riveissä rinnakkain, kuten Suomessa normaalisti on, ei venäläiselle se merkitse mitään. Autojen väliin oli parkkeerattu jonoihin, osa parkkeerauksista oli sellaisia, että auto oli vain survastu johonkin väliin. Selkeää poistumisreittiä ei parkkipaikalta ollut, vaan itsekin jouduimme labyrintissä harhailemaan päästäksemme pois. Useita, varmaan kymmeniä autoja oli myöskin jätetty siten, että muiden autojen pois pääsy blokataan kokonaan.

Jos joku kokee minut nyt rasistiksi, niin tervetuloa katsomaan. Huomenna Kolin alaparkki tulee olemaan kaaos, jollei pysäköintiä ole kukaan osoittamassa.

Ihmettelen, kuinka jossain Pietarissa voi kukaan päästä liikkumaan mihinkään, autoja siellä lienee satoja tuhansia. Vai jättävätkö Venäläiset järjen kotiin ja lähtevät Suomeen?

Lappeenrannassa

Kotiin Lappeenrantaan. Oli postimies muistanut aktiivisesti. Hauskaa, tunnen olevani tärkeä, kun pitää selvittää postia 10 minuuttia kotiin tullessa. Ei edes ollut laskuja. Ne tulevat varmaan huomenna. Veroprosenttikin tuli alas puoli yksikköä.

On tietokoneen käyttö aika erilaista littunäytöllä ja perushalvalla 17″ CRT:llä. Kokemus oli lähinnä et whoooa. Nyt kyllä taas muistaa, miksi tästä joskus on maksanut itsensä kipeäksi. Mitään huippuluokkaa paneeli ei todellakaan vastaa, vaan on Hitachin ensimmäisiä 16ms paneeleita, oliko kyseessä sitten CML-sarja vai mikä. En muista, enkä viitsi ottaa selvää.

Oikeustaju

Onneksi en ole joutunut vielä vakuutusyhtiöiden kanssa vehtaamaan, mutta kohta pitäisi vakuutukset ottaa Engelbergin reissua varten. Tuntuu vaan, että vakuutusyhtiöt, mainostuksesta huolimatta, eivät ole kiinnostuneita asiakkaasta, vaan siitä, kuinka selviää maksamalla mahdollisimman vähän (ei siis, kuinka päästä mahdollisimman nopeasti eroon).

Tämä kolari missä olimme, ei ollut meidän vika. Kolariin joutuminen, kaskosta huolimatta, aiheuttaa silti kohtuutonta lisävaivaa. Auton vieminen huoltoon ja tarkastuttaminen ovat selkeitä asioita ja niille ei voi mitään. Mutta sitten vakuutusyhtiö ei suostukaan maksamaan vuokra-autoa korjausajalle, vaan omavastuuksi jää 6%. Muistutettakoon vielä, että maksut menevät vastapuolen vakuutuksesta ja me oltiin vain uhrina.

Lisäksi jos työnkuvaan ei kuulu liikkumista autolla, voi olla ettei vakuutusyhtiöstä saa autoa korvaamaan korjausaikaa laisinkaan. Toiselle kaverille selitettiin, että hän on opiskelija, ei hän voi tarvita autoa mihinkään. Joten vakuutusyhtiö ei korvaa. Myöskään hän ei ollut syyllinen kolariin, vaan mummo ajoi kolmion takaa kylkeen (S4 on rutussa).

Peruste 6% maksulle on se, että nyt kun sillä huollossa olevalle autolle ei tule kilometrejä, niin sen arvo ei alene ja siten tuo 6% kompensaatio on suorastaan halpa. En tiedä miten vakuutusyhtiön asianajaja kokee tilanteen, mutta minusta auton oleminen kolarissa heikentää huomattavasti sen arvoa.

Ole huoletta. Me haistatamme pitkät.