Avainsana: hiihto
JB: Engelberg Today
JB: Engelberg today
JB: Engelberg 2009
Niinhän se on, että tänäkin vuonna Engelbergiin mennään. Tänä vuonna olen vain maaliskuun, mutta pyrin päivittämään blogia edelliskertaa enemmän. Tarkoitus olisi myös kokeilla kuvaamista (still), kokeilla että miten siihen syttyisi, saisiko mitään aikaan ja hermostuuko kuvattavat.
Huhun mukaan eräässä suomimökissä olisi ensi viikkona yksi vapaa paikka, että ei muuta kuin äkkilähdöllä mukaan :)
JB testaa: Levi 2009
Nythän kävi niin, että tänä vuonna alppimeininkiin haettiin pohjia paitsi Sappeesta, niin nyt myöskin Leviltä, jonne lähdimme autojunalla viime keskiviikkona (teknisesti ottaen torstaina) ja saavuimme maanantai aamuna hyvin aikaisin. Porukkaa oli paljon, kokonaista 26 henkeä. Osalla oli lentokone, toisilla makuuvaunu ja sisseillä istumaosasto. Seitsemään henkilöautoon mahtuikin kamat mukavasti, niin ei tarvinnut raahata mitään.
Perillä torstaiaamuna odotti kaksi 13 hengen huoneistoa aivan eturinteen edessä. Hyvin mahduttiin, joskin olohuoneet olisivat voineet olla isompia ja lattialämmitys olisi voinut toimia paremmin. Nyt se toimi täysillä tai ei ollenkaan. Sitten jotkut valitsivat ei ollenkaan vaihtoehdon ja Jasmo jäätyi.
Levilläkin on sen verran rahanpoistomeininki, että vaikka saimmekin vielä alasesonkiliput, niin esimerkiksi yleistä 5% alennusta nettilipuista ei saa. 4 päivän lippu maksoi jotain 90e ja hiihtolomakautena (nyt) paljon enemmän. Mutta, vaihtoivat silti mitään kysymättä vanhan SkiCardini uuteen, vanhakin oli Leviltä ostettu.
Kelien puolesta kävi hyvä tuuri, nimittäin kai näin helmikuussa pitäisi olla varautunut todella kylmään keliin. Meillä pakkaset pyörivät -8 ja -15 välillä, joskin torstaina ja perjantaina tuuli kylmäsi. Mutta nyt jos katsoo samaa tilannetta..
20:30 <@StigiBot> Kittilä, Lohiniva, mitattu klo 20:17: -24.7°C, poutaa.
Joo-o. Toivottavasti hiihtolomalaiset ovat laittaneet tarpeeksi vaatetta kassiin.
Meillähän kävi muutenkin sen verran tuuria, että alkuviikosta tiputteli ihan reilusti lunta. Levillä lunta oli virallisen mittauksen mukaan noin 70cm, josta metsässä sauvalla mitattuna noin 25cm oli pehmeää ja josta 5cm oli erityisen pehmeää pölisevää putikkaa. Laskin reissulla yhtenä iltana 2h rinnesuksilla. Muuten jalassa olivat hieman leveämmät lapiot, joilla olikin kiva ja erittäin helppo kiitää Pohjois-Suomen kankaalla.
Aika vaihtelevasti onnistui, aluksi oli vaikeaa, sitten vähän helpotti, alkoi pääsemään mettähiihtoon kiinni. Sitten mitä pidemmälle päästiin, sitä isompia paikkoja löydettiin ja lopussahan päästiin jo ”ison kentän” hiihtoon pöllyttelemään. Valitettavasti etelätuuli piti huolen siitä, että pelipaikoille ei aurinko paistanut, joten kuvaamaan ei pahemmin viitsitty ruveta. Mutta erittäin mukavaa ja ihan rehellistä offarivetoo.
Ilmeisesti leveällä suksella rinteessä hoippuessa kuitenkin polviin tuli sen verran vääntöjä, että oikea polvi tuntuu siltä kuin sen läpi olisi isketty naula. Jotenkin tuntui siltä, että se paheni hissinousuissa, onneksi etelän aurinkoon lähtiessäni minua odottavat tuolihissit.
Tein myös ensi-iskun Hullu Poro Areenalle. Totta, en ole koskaan ennen käynyt siellä. Kaikenlaisia legendoja kuullut sitäkin enemmän. Kai se ihan hieno paikka oli. Perjantaina esiintyi Kendi eli JS16:n uusin projekti. Hämmentävä keikka oli. Eka biisi oli Connected, toka biisi se niiden toinen hitti, mikä lie Heartbeat of the City. Sitten tuli pari biisiä, jotka olivat aika yhdentekeviä. Sitten JS16 soitti omaa vanhaa kamaansa, nimittäin Stomp to My Beat (tai Stomping System, aina menee sekaisin..) ja se olikin keikan paras biisi ehdottomasti. Sen jälkeen kendi taas esiintyi kokonaisuudessaan jollain biisillä, jonka jälkeen kendi esitti myös JS16 biisin Lights Go Wild. Tämän jälkeen Connected tuli uudestaan. Sitten Kendi häipyi. Jännä.
Oudointa oli se, että vaikka esitys oli playback ja soittivat biisin kerrallaan ja spiikkasivat jotain väliin, niin silti JS16 raapi hitosti levyjä taustalla luurit päässä. Mitään ei kyllä kuulunut. Aika.. Laimeaa. Päästiin illan aikana ko. jäbän kanssa pari sanaa vaihtamaan, mutta en kehdannut kysyä asiasta.
Kokonaisuudessaan reissu oli odotusten mukainen, tosi hieno. Makuuvaununeitsyyskin meni ja makuuvaunut osoittautuivat erittäin mukaviksi ja kiskojen kolke hyväksi unimusaksi. Kalliskaan reissun ei pitänyt olla, tosin en ole uskaltanut tehdä tilinpäätöstä. Eikä ehkä kannata tehdäkään.
YHTEENVETO
+ putikkaa
+ hauska påsse
+ vaihtelua näihin paikallisiin mäkiin
+ LOMA!!!
+ palvelualtis henkilökunta
– ankkurihissejä pääasiassa
– hitaita ankkurihissejä pääasiassa
– ei se Levikään halpa ole
Menisin uudestaankin.
Ettei oleellinen unohtuisi..
JB testaa: Koli jouluna
Niinhän se menee, että Kolilla pitää käydä. Ja tänä vuonna kuten edellisenäkin vuonna, ajankohdaksi kävi hyvin joulun välipäivät. Tai mitkä päivät lieneekään, kuitenkin siitä tapaninpäivästä eteenpäin.
Voi herranen aika kun rinne tuntui pitkältä ja tuolihissi hitaalta, kun on näissä etelän hetelmien keskuksissa pyörinyt. Nyt sunnuntaina käytiin Himoksessa, eikä jäänyt paljon lapsille kerrottavaa. Aika.. mitäänsanomaton paikka.
Kolista sen sijaan on sanottavaa ja paljon. Vaikka mäkiä ei ollut auki kuin pielinen, se silti tarjoaa enemmän leveyttä, vauhtia, pituutta ja jyrkkyyttä kuin nämä meikäläisen nykyisen kotipaikkakunnan mäet. Ja hukassahan sitä heti siellä on. Miettii jo, että suksi voisi olla pidempikin kuin 170cm.
Oltiin koko perhe, siis minun lisäksi vaimo ja Matsolat. Tellu-urboja kaikki, pl. vaimo joka luottaa laudan viehätykseen. Hiihdeltiin kolmisen päivää Kolilla.
Ensimmäiseksi pitää kehua lippujen hintoja. S-kortilla sai oikeasti hyviä alennuksia ja päivälipun hinnalla ei saa Himokselta edes kolmea tuntia. Sitten henkilökuntaa, voiko avuliaampia, lystikkäämpiä ja palvelualttiimpia hahmoja olla olemassakaan? En usko. Ei ainakaan paljoa.
Hissi on edelleen säädetty romantikoille ja romantisoida saikin hissin hitaasti lipuessa kohti Kolivaaran (melkein) huippua. Kun pimeä laskeutui, sai rinteessä nauttia kauniisti valaistuista puista ja metsiköistä ja ne olivatkin tunnelmallisia. Miinusta siitä, että rinteessä ei oikein meinannut nähdä mitään.
Koska Kolilla hiihto on Parasta ja se on muutenkin äärikeskus, pitää siellä olla myös jonosimulaattori. Ja taas palaamme romanttiseen kahdenhengen tuolihissiin, jonka antiikkiarvo on reaaliarvoa huomattavasti korkeampi. Onneksi pommittajavenäläiset eivät vielä kerenneet iskeytyä paikalle, paitsi Leinoseen. Mut luomu onkin sellanen hit-catcher.
Illalla vähän lumeteltiin, otin rohkeasti vähän leveämpää suksea mukaankin, mutta ei onni suosinut tällä kertaa. Ukkokoli oli pommitettu täyteen vaikka luonnonlunta on vain 15 cm. Tosin huhu kertoo että Kolin Telluhurja on aikoinaan vetänyt varmaan vielä vähemmällä lumella. En epäile.
Koska oltiin turistihenkisiä ja muutenki haluttiin tukea Kolia, oli syytä ruokailla hienosti ravintoloissa, eikä edes syödä omia eväitä salaa. Siinä tullaankin melkoiseen epäkohtaan Kolilla. Ensinnäkin: Kolin kanapihvi on tummanruskea. Ruuissa menee alakahviossa noin 30 minuuttia, ylhäällä 50 minuuttia. Ylhäällä ei ollut lisäksemme ketään, mutta silti pizzan tekoon meni lähemmäksi 45 min. Mikäs siellä maisemia katsellessa, eihän se kiire pidäkään olla. Mutta riipii se. Varsinkin jos nälkä on.
Alakahvion henkilökunta on kaukana totutusta, ystävällisestä ja tehokkaasta. Ei, nyt on jotain töhöttäjiä, jotka ei osaa käyttää yhtäkään laitosta siellä keittiössä, mukaanlukien kassakone. Vai mitä mieltä olette siitä, että kun kassakoneesta loppui kuittipaperi, niin aikansa nyhjättyään kassapimu antoi minulle tyhjän paperin(!) ja sanoi että allekirjoita siihen. Sen verran kotimäkiystävällisyyttä oli, etten kieltäytynyt. Riipi taas.
Summa summaarum, kolilla tuo hihtopuoli on hallussa, mutta oheispalvelut tökkii. Minnehän se vanhempi rouva sieltä ala-asemalta on hävinnyt, hänellä oli sentään homma hallussa eikä hanskat hukassa.
JB kiittää:
+ Koli on komein
+ Koli on halpa
+ Kolilla on hyvä profiili
+ Kolilla on kiireetöntä
JB angstaa:
– Kolin ravintolapalvelut ovat hitaita ja laadultaan hyvin kyseenalaisia
– Tuolihissin kiireettömyys saattaa olla kaupunkilaiselle liikaa
– Maanteiden kuningas
JB testaa: Sappee 08-09
Rukasta onkin jo kulunut kuukausi, kun Sappee vihdoin avasi ovensa ja sunnuntain sateisesta Tampereesta lähdimme kohti etelää ja Sappeeta. Matsolaisen kanssa taas, tällä kertaa sukset olivat sentään omat Fischerin AMC 75 sivakat. Keli oli pehmeä, mutta yllättävän luistava, päärinteestä oli lumetettu 90%, yläosa ei ollut ihan täysleveä.
Näkyi olevan Verppari- ja Kahsmirisankaria kanssa kokeilemassa Sappeeta, ääripaikka nääs. Halapahan Sappee ei kyllä edelleenkään ole. Hissilippu on kalliimpi kuin Rukalla (30e/4h) ja mitään alennusta ei saanut, vaikka vain yksi rinne auki ja sekään ei täysleveä. Kai niillä on varaa pyytää, sinne keskelle mettää kun ensin ajaa, niin ei sieltä poiskaan lähde parin euron takia.
Hiihto oli hauskaa keikuttelua ja rinnehiihdon etusuksikin vaihtelevasti löytyi. Välillä tsekattiin vähän Engerbergin mäkihyppyä ja sitten taas ääricarving. Yhtään isompaa välinesäätötaukoa ei ollut, joka kieltämättä on poikkeuksellista.
Kyllä siellä käydä kannatti, mutta jotenki aika kallista. Ja matso taas hauskana.
Hyvää:
+ pääsee hiihtämään
Huonoa:
– kallis
JB testaa: Opiskelijaruka vm 2008
Tänä vuonna hiihtokauden avaus myöhästyikin edellisistä huomattavasti. Kun ei ole lunta, niin mitenkä hiihdät. No edellisenä viikonloppuna Rukalla kuitenkin oli lunta ja pääsi koittamaan.. Saa nähdä saako tänä vuonna enää hiihdettyä laisinkaan ennen joulun välipäivien kolihiihtoja.
No, Rukalle mentiin, kuten kuvioon kuuluu, bussilla. Bussi irtosi Tampereelta joskus klo 17 ja oli perillä joskus neljän jälkeen. Hyvä ajokeli, mutta erityisesti alussa paljon taukoja. Matka meni helpommin kuin viime vuonna. Nyt kavereitakin oli jo enemmän, coreporukkaa Rytsis, Maira ja Matsolainen + sekalainen seurakunta. Lähtiessäkään ei satanut vettä, niin sekin jo piristi. Olin myös vähän parmmin varustautunut matkaan ja sain jopa levättyä vähän Aika rauhallinen bussimatka, sai jopa levättyä vähän, varsinki ku otti pari makujuomaa unilääkkeeks.
Aamulla innolla aistimaan hiihtotunnelmaa, peruskiristelyä Rukan lippujonossa. Se toimii joka vuonna tasan yhtä huonosti. Ja esimerkiksi Laskimella oli jotain vuokrasettialennuksia ja myyjäpimut tietenkin ihan sekaisiin niiden kanssa ja jonot seisoo.. Ja kun tännehän tultiin hiihtämään!
No, onneksi jonottaa ei tarvitse kuin kerran, sitten jo pääsee sumuiseen Saaruaan hiihdolle. Tänä vuonna oli uutta gearii jonkin verran, sukset, siteet, karkuremmit, housut, takki, lasit, niin oli intoa päästä testaamaan niitä. Ja viikonlopun lopulla vielä hankin kypärän ja sain kuin sainkin alennnusta (huimasti..) Rukalta.
Suksien ja hiihtotekniikan kanssa oli kyllä paljon opeteltavaa. Takapainoisesta surffailusta piti päästä vastakiertoiseen taivutteluun. No, kyllähän se tasasella jo loppureissusta onnistui.. Tykit onneksi jauhoi koko ajan sinkkiä päälle, niin ei kukaan ainakaan nähnyt mitään.
Piste Rukalla täyttyy kuin laakista tasan puolen yön aikaan, eli jos haluaa pisteeseen, niin puoli kaksitoista kun menee, niin pääsee valitsemaan paikkaa ja saa juomaakin. Puolen tunnin päästä sisään ei enää pääse kuin 4 kerrallaan, kun narikka on niin tukossa. Perjantaina joutui jonossa vähän kiristelemään, mutta lauantaina oltiin jo opittu läksymme.
Rukareissu on laskemisen kannalta vähän niin ja näin, kyllähän siellä kauden avaa, mutta jo kolmessa päivässä alkaa tuntumaan että onhan tämä Saarua ja Vuosseli jo nähty. Parasta onkin melkein se, että näkee suurta osaa niistä hiihtokavereista, joita ei muuten oikeastaan näy. Vahvistuksia pääkaupunkiseudulta, Joensuusta, Lappeenrannasta, vain pohjoisen pojat puuttui.
Paluumatkallle iski se lumimyrsky, mutta hyvinhän tuota selvittiin ja ei oikein henkilökohtaisia odotuksia ko. myrsky täyttänytkään, kyllähän se tuulta piteli.. Erotiikkalehtiä kustantavat tahot saivat omansa meidän reissusta.
YHTEENVETO
+ Näkee tyyppejä
+ Pääsee aloittamaa kauden
+ Uotinen sääti jotain
– Uotinen ei korjannut mitään
– Lippujono
– Tykit jauho sinkkiä taukoamatta
Ostoslista versio 2
Nyt ostoslistaus on hieman päivittynyt:
- Rinnesukset
- Telluside (r8)
- Yhdet tai useammat laskettelulasit, tai vaihtolinssiä nykyiseen Scottiin
- Housut
- Takki (ei pakollinen)
- Monot vois käyttää pajalla
- Pyydasukset (ehkä)
Laskettelulasien kanssa mulla on kyl ihan ongelma, kaikki omistamani ovat huonoja. Housut on puhki ja tellumonot liian isot (oikea jalka). Reilun viikon päästä pitäisi jo hiihtää.



