Salatut elämät. 5 minuuttia itse asiaa, 5 minuuttia mainoksia. 10 minuuttia huippujännitystä, 5 minuuttia mainoksia, ennen muutaman minuutin ohjelmaa ja lopputekstejä. Tähän on nyt tultu, mainokset puskevat ruutuun kuin yleinen syyttäjä (tosin en tiedä miksi syyttäjä puskisi ruutuun) ja niiden kanssa ei voi kuin äristä.
Kaikkeen tottuu, kuulemma. Jenkeissä mainoksia on vielä enemmän ja se on ihanaa, ainakin mainostajien mielestä. Suomessa yritettiin myös mainostaa energiajuomia ohjelmien aikana – en tiedä onko se oikein laillistakaan, mutta ilmeisesti mainonta on nyt lopetettu. Olen edelleen siinä käsityksessä, että tv-ohjelmien mainostuslaki ei ole edes vielä muuttunut, mutta se on jo hyväksytty ja tv-kanavat rikkovat sitä, eikä ketään jaksa enää kiinnostaa, kun kohta se kuitenkin muuttuu.
Voi olla, että tuo viimeinen tieto on virheellinen.
Vaan kylläpä laittaa ihmistä kiristämään, kun saa nauttia noista mainoksista jatkuvasti. Ei vaan kestä järki kattoa esim Salkkareita, jos siinä tulee mainoksia kaksi kertaa puolessa tunnissa + tuotesijoittelu. Ja jossain menee edelleen se raja, että en ole alkanut nauhoittaa salkkareita, jotta voisin skipata mainokset.
Mutta kaikki muut ohjelmat nauhoitan. Nauhoitan käytännössä ihan kaikki ohjelmat joita seuraan. Topfieldin lisäohjelmisto nimeltä Uk Auto Scheduler auttaa tässä. Meillä on talouden boksissa noin 30 hakusanaa, joiden perusteella toppy nauhoittaa tulevat ohjelmat, mutta ei uusintoja. Todella toimiva himmeli.
Näin pääsen kaikkien mainosten yli. En siis näe yhtäkään mainosta, en edes niitä, joista puhutaan julkisuudessa.
Mutta silloin tällöin katson esimerkiksi maanantaisin tulevia leffoja. Esimerkiksi nyt katsoin Bournea. Mutta eih. Myös Bournessa tuli jatkuvasti mainoksia. Yleensä en tee näin, mutta laitoin digiboksin pauselle, hommailin muuta ja kun sen 10-15 minuuttia saa puskuriin kamaa, voi mainokset kelata yli ja saa leffan lopun vielä kiinnikin katsoessa.
Lisäsin tuonne postauksen omalle sivulle mahdollisuuden likettää postausta, Facebook tarjoaa tällaisenkin nykyisin. Facebook yrittää näin ilmeisesti saada luotua sosiaalisen verkoston aina verkkosivuille saakka ja idea onkin ihan hyvä. Facebookin tapaan toteutus varmaan tulee tästä vielä muuttumaan, kunhan saavat hiottua kuviotaan.
Olisin laittanut liketykset myös etusivulle, mutta en tähän hätään ottanut selvää tuosta Mystique teemasta, että mistä se etusivu edes printataan :)
Spämmereillä on nyt uusi strategia blogeissa ja aika tehokas ja nerokas. Eli ne kopioivat edellisen kommentoijan tekstin ja postaavat sen omanaan, ilman mitään linkkejä, ainoastaan lähettäjän tiedoissa on sitten ilkeä www-osoite. Nyt kun tämä jää minulla moderoitavien jonoon, niin se näyttää ihan järkevältä tekstiltä, jos ei muista kontekstia.
No, minun tapauksessa botit olivat kopioineet minun kirjoittamia kommentteja ja ihmettelin sitten, että kuulostaa jotenkin tutulta. Ja pääsin jäljille.
Mutta jos kyseessä onkin sivusto, jossa on satoja kommentaattoreita päivittäin, tämä voikin olla ihan tehokas menetelmä. Joten, olkaahan blogien ylläpitäjät tarkkoina!
Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa on lehdillä hirmuinen stressi siitä, miten ne kestävät pystyssä, kun uutistarjontaa on netissä ilmaisena ja asiakkaat eivät ole tottuneet maksamaan nettiuutisista. Samalla lehtien levikit pienenevät ja konkurssi uhkaa. Netistä pitäisi saada rahaa.
Lehdet eivät kuitenkaan vieläkään ymmärrä, että heidän maksava nettiasiakas ja lehtitilaaja ovat sama asia. Miksi esimerkiksi Hesarin digilehti maksaa tilaajallekin vielä lisää, vaikka paperilehti tulee jo kotiin. Mikä tässä on idea? Ymmärrän, jos pelkkä digi-lukuoikeus olisi halvempi, mutta se, että paperilehden hintaan ei sisälly digilehti, on aivan perseestä. Niinä muutamina hetkina, kun haluaisin paperilehden sijasta lukea digilehteä, niin pitäisi maksaa monta euroa, vaikka olen jo tilaaja. Miksi? Tämä on aivan perseestä.
Joillakin lehdillä homma on katottu vähän pidemmälle, olisiko Turun sanomilla, tai jollakin, juurikin tällainen digi-lehti paketointi, että digilehti on paperilehden lisäpalvelu ja digilehden puolelta voi löytyä jotain ihan uusia juttuja, jotka eivät vielä lehteen kerinneet. Hei, olisipa kiva tilata tällainen, saisin uutiset kännykkään, tietokoneelle ja aamulla ruokapöytään, yhdellä hinnalla.
No, Hesarin lukijana on sellainen myönnytys annettava, että opiskelijan Hesaritilaukseen tuo digi-lukuoikeuden lisäys maksaa ainoastaan 1,5€ / kk lisää, eli ei juuri mitään. Mutta ideologia sotii vastaan. Ärsyttävästi. Herää angsti, kun kaikki mitä haluat tehdä, maksaa lisää, kuten Nordean pankkipalveluissakin.
Kukkahattutädit pelastaa maailmaa. Sumuisilla saarilla kävi niin ikävästi, että joku vanha jallittaja oli pukeutunut 16v facebookpojan housuihin ja vokotteli 17-vuotiaan tytön luokseen ja raiskasi ja murhasi hänet. Tai jotain tämmöistä tapahtui. Varsin karu tarina.
Suomessa on huudettu keskustelualueille oikeita nimiä nimimerkkien sijaan. Siinähän huudatte, samapa tuo minulle, mutta sitä ei tule tapahtumaan. Vaikka miten olisitte sitä mieltä. Apinoiden saarella sitten alettiin funtsimaan, että kun 17-vuotiaan raiskasi ja murhasi joku oman ikänsä valehdellut, niin facebookiin pitää tehdä jotain muutoksia. Mitään vahvaa tunnistamista ei haluttu, mutta haluttiin paniikkinappi.
Ilmeisesti yli-ikäisten alaikäisten vokottelu on niin yleistä, että sille on vesisateen lomassa keksitty oma termikin, grooming. Facebook ei ole suostunut paniikkinappiin, mutta uuden uudet turvasivut heillä on, teineille ihan omat.
Facebookissa on report abuse linkki vissiin jokaisella sivulla, eli jos siltä tuntuu, niin siitä vain painelemaan. Se ei kuitenkaan saariapinoille siis riittänyt, kun olisi pitänyt olla paniikkinappi. Siitä tieto menisi suoraan lastensuojeluun, MI-5:een ja kutoseen ja poliisille, kaveri käytäisiin heti keräämässä vankilaan. Senkin pervo.
No, paniikkinappi kiva, mutta missään vaiheessa kukaan ei pysähtynyt miettimään, että kukahan siitä painaisi ja missä vaiheessa. Missä vaiheessa tämä teini-ikäinen tyttö, joka murhattiin, olisi painanut paniikkinappia? Ei missään, sehän oli ihastunut, tai jotain, siihen ”pojuun”. Mitä tämä koko paniikkinappi auttaisi? Kuka siitä painaisi? Olisiko sille mitään muuta käyttöä, kuin väärinkäyttö, voisi käydä pomolle soittamassa kerran pari päivässä poliisit oven taakse, mitäs täällä pervoillaan.
No, kuten jo monesti sanoin, paniikkinappia ei Facebookkiin tullut, kun eihän siinä ole pienintäkään järjenhiventä. Mutta lasten suojelu saakin pään sekaisin, en tiedä alkaako se itselläkin sitten surisemaan päässä, jos ja kun lapsia joskus on. Toivotaan, että järki pysyy silti päässä. Pahasti näyttää siltä, että aika monelta se on sumentunut näiden asioiden äärellä.
Tänään oli Hesarissa juttua, kuinka E-kirjat ovat tulossa suomalaisilta kustantamoiltakin ulos. Ainakin kaikki suurimmat olivat vielä tänä vuonna tuomassa laitteisiin materiaalia. Ilmeisesti he yrittävät mukaan peliin, ennen kuin Amazonin Kindle ja iPad vievät koko markkinan. Tai ehkä kustantamoidenkin tuotteet kohdistetaan noihin laitteisiin, mutta myyntiä ei varmaankaan anneta em. yritysten oikeudeksi.
Amazonin kirjatarjontaa katsoen huomaa, että hinnat vaihtelevat kirjoissa viiden dollarin ja 20 dollarin välissä. Ilmeisesti Applen ebook store myy kirjoja 10 – 14$ hintaan. Neljätoista dollaria on tähän aikaan vuodesta noin 10 euroa. Eli kympin kirjasta, jonka voi ladata laitteelleen missä tahansa ja sitten vain lukemaan. Näin periaatteessa – jos iPadia nyt Suomesta saisi. Kindlen saa, mutta ilmeisesti ”lataa missä vain” -dataplania ei Suomessa Kindleen ole tarjolla.
Suomalaisilla kustantamoilla ei ollut valmiutta sanoa hintoja, mutta neljästä suuresta kolme sanoi, että aikovat myydä e-kirjaa samaan hintaan kuin normaaliakin. Yksi sanoi, että voisi antaa parikymmentä prosenttia alennusta. Kirjan fyysinen tuottaminen ei maksa kustantajille käytännössä mitään, mutta hintaa ei lasketa. Onko odotettavissa mahalasku?
Mutta syy ei ole yksin kustantamoiden. Ilmeisesti kovakantisesta kirjasta kustantamo ottaa yli 10 euroa / kpl, kun käyt ostamassa vaikka Suomalaisesta. Se on aika paljon, kun kirjat yleensä maksavat 22 – 25e. Esimerkiksi Elisa on nyt lähestynyt kustantamoita niinkin reilulla rahanjakoidealla, että kustantamot hoitavat sisällön, Elisa hoitaa kaiken muun ja ottaa 65% tuloista. Ei ole vaikea arvata, että Elisa ei ole saanut yhtäkään kustantamoa mukaan.
Kun musiikki/video/kirjaverkkokaupasta puhutaan, niin yleensä ajatellaan, että välikädet vähenevät ja kustannusrakenne kevenee. Hintoja voidaan pudottaa ja silti tuottajat saavat omansa. Mutta asiapa ei olekaan noin yksinkertainen, internetissä onkin välikäsien markkinat, Applen musiikkikauppa ja e-kirjakauppa, Amazonin kaupat ja Spotify vievät ja sisällöntuottajat vikisevät. Suomessa kustantamot ovat nyt päättäneet, että polkumyyntiin ei lähdetä.
Jos emme asuisi Suomessa, voisin nojata taakse tuolissani ja höhötellen kirjoittaa tähän, että uskon globaalin markkinatalouden antavan parissa vuodessa kevyen napautuksen suomalaisille kustantamoille. Kuten se teki suomalaisille musiikkikaupolle. Tässä tapauksessa kielimuuri voi auttaa kustantamoita pitämään hintoja keinotekoisen korkealla. Suurin osa suomalaisista lukee suomenkielisiä kirjoja ja haluaa tehdä niin jatkossakin. Homma pelaa, rahaa tulee kustantamoille. Kunnes kirjoittajat irtautuvat linjasta ja alkavat itse suoraan työntämään kirjansa Amazoniin ja muihin kauppoihin. Silloin ne välikädet vähenevät ja hintakin laskee.
En tiedä miten paljon kirjakaupat myyvät englanninkielisiä kirjoja. Mutta sen tiedän, että kun e-kirjat vihdoin seuraavan 10 vuoden aikana yleistyvät, kirjakaupat joutuvat kohtaamaan sen, mitä kukaan kauppias ei haluaisi kohdata. Maailman suurimmat kirjamyyjät samalla markkinalla.
Huomaatko miten oikein ulkomaankieltä otsikossa! Suoraan itse asiaan. Jos on jollain kökkökikkareella, kuten Windowsin Notepadillä muokannut utf(8/16..) tiedostoja, joita pitäis sitten käyttää weppiskripteissä, niin huomaatkin, että siellä onkin tiedoston alussa Byte Order Mark, joka ryssii koko homman.
Onneksi Perlikuningas Richard Ishida on koodannut meille tähän poistoskriptin.
#!/usr/local/bin/perl
# program to remove a leading UTF-8 BOM from a file
# works both STDIN -> STDOUT and on the spot (with filename as argument)
if ($#ARGV > 0) {
print STDERR "Too many arguments!\n";
exit;
}
my @file; # file content
my $lineno = 0;
my $filename = @ARGV[0];
if ($filename) {
open( BOMFILE, $filename ) || die "Could not open source file for reading.";
while (<BOMFILE>) {
if ($lineno++ == 0) {
if ( index( $_, '' ) == 0 ) {
s/^\xEF\xBB\xBF//;
print "BOM found and removed.\n";
}
else { print "No BOM found.\n"; }
}
push @file, $_ ;
}
close (BOMFILE) || die "Can't close source file after reading.";
open (NOBOMFILE, ">$filename") || die "Could not open source file for writing.";
foreach $line (@file) {
print NOBOMFILE $line;
}
close (NOBOMFILE) || die "Can't close source file after writing.";
}
else { # STDIN -> STDOUT
while (<>) {
if (!$lineno++) {
s/^\xEF\xBB\xBF//;
}
push @file, $_ ;
}
foreach $line (@file) {
print $line;
}
}
Sisennykset voi vähän bugata, mut siinähän bugaa. Sitten vielä usage notes:
for f in `ls`; do ~/rbom.pl $f; done
# loops over a directory and removes BOM from every file
Mitä olisikaan Olympialaiset ilman Norjaa? No en tiedä, eikä se ole edes mitenkään kiinnostavaa, vähän kuin joku miettisi, mitä jos Suomea ei olisi. Mutta Norja, tuo valtioiden mersu, aiheuttaa meissä suomalaisissa tunteita, monenlaisia.
Ja näin olympialaisten aikaan tietysti asia korostuu, kun Norjalaiset vievät mitalit ja suomalaiset eivät. Norjahan on noin miljoona asukasta pienempi läntti kuin Suomi, mutta olympiamenestys ei näemmä mene ihan käsi kädessä maan koon kanssa, ainakaan talviolympialaisissa, vai mitä sanoisivat kiinalaiset?
Suomalainen on herkästi Norjalle vähän kateellinen ja pahansuopa. Dopingiahan he käyttävät ja maastohiihdon voiteluun ilmeisesti 500 000 euroa tai kruunua lähtöä kohden (jäi kuulematta kumpaa, toivottavasti euroa!). Jääkiekossa ne ei pärjää, mutta kun Suomi ei päässyt Norjaa voittamaan, niin halpa lohtu. Mäkihyppelyssäkin pesevät, se oli jo kylmää. Entä alppihiihdossa? Niinpä.
Norjalaisilla ei varmasti ole myöskään Smegin kosketusnäppäimillä varustettuja induktioliesiä. He polttavat raakaöljyä suoraan kotona hellassa. Nimittäin, kuten hyvä norjalainen ystäväni, koodinimellä Turska, sanoi:
We’ve got oil
Ja mitäpä sitä kiertelemään, näinhän se on.
Mikään tästä, mitä olen tässä kertonut, ei rassaa minua pätkääkään. En osaa olla norjalaisille kateellinen ja ne muutamat joihin olen paremmin tutustunut Engelbergissä ja täällä Tampereella on ollu hyviä tyyppejä. Keskimäärin parempia ja älyllisempiä kuin ruotsalaiset, yhtään dissaamatta opas-Johania tai Peteriä, joka oli meidän kanssa reissussa nyt Levillä, puhun niistä muista ruotsalaisista.
Mutta se ruotsalaisista.
Sitten kun tajuaa, miten paljon paremmin kaikki Norjassa on, voi tutustua Ylen olympilaisten tulosseurantapalveluun. Ei kannata säikähtää, se pimpahtelee aina välillä, ei voi käsittää / tietää miksi. No, siitä sekasotkustahan näkee näppärästi, että missä mennään. Nooo, lopputulosten seurantaan ylellä on ihan hyvät työkalut. Se voitti sen 4-5 ja tää laskia did not finish. Mitalitaulukkoa Yle ei yritä edes pitää itse yllä, vaan linkittää suoraan Vancouveriin. Oikeasti olympialaisten tulospalvelukin linkitetään Yleltä suoraan Kanadaan, koska oma on niin huono.
No mutta ei se mitään, kanadalaisillahan on ihan oiva värkki. Jos haluaa seurata vaikka kurlinkia, niin sieltä löytyy hyvin kaikkea tietoa, esimerkiksi tieto siitä, että norjalaiset ovat huomenna semifinaalissa Sveitsin kanssa ja Suomella joukkuetta ei ole.
Mutta mitenkäs norjalaisilla? Norjassahan tulee televisiosta 500 tuntia olympialähetystä. Jos kisat kestää kaksi viikkoa, niin tuo on aika paljon. Vanhat valaankalastajat on myös sijoittanut kruunun tai pari heidän omaan tulosseurantaan. Jos katsoo mäkihyppyä, niin norjalaisten tulosseurannasta näkyy tuomareiden pisteet, hyppypisteet, yhteispisteet ja sijoitus 2 sekuntia sen jälkeen, kun suomalainen on nähnyt sen tv-ruudusta. Entä alppihiihdossa? Väliajat tulevat käytännössä reaaliajassa norjalaisten tulosseurantaan, kuten kyllä kanadalaistenkin. Mutta jotenkin kattavuudessaan tuo norjalaisten vehjes pesee Kanadan ja sitä ei enää kestä.
Norjalaisilla on vaan kaikki niin paljon paremmin.
Ihanaa Google! IE6, tuo kaikkien web-kehittäjien pahin painajainen on nyt Googlen taholtakin julistettu niin vanhanaikaiseksi, ettei nykyisiä palveluita haluta rajoittaa IE6 tuen vuoksi.
IE6 oli aikoinaan iso juttu. Tai täytyi olla, koska se on edelleen käytössä yli 15% surffaajista, yleisimmin juuri työpaikoilla. Viimeiset kolme vuotta (tjsp) se on ollut lähinnä pahin riippakivi ikinä. Mistään muusta selaimesta ei ole koskaan voihkittu internetissä yhtä paljon ja toivottu sen kuolemaa. Yleisesti voidaan sanoa, että yleensä IE6:ssa kaikki asiat toimivat eri tavalla kuin muissa selaimissa. Tai ei ollenkaan. Tai vähintäänkin oudosti.
Nyt kun Google meni ja teki sen, niin myös muut voivat seurata perästä. Ei Google tietenkään IE6:sta blokkaa hakumoottoristaan, mutta esimerkiksi Google Docs ei tule kauaa tuolla antiikkisella värkillä enää toimimaan. Miten paljon turhaa javascriptiä ja css:ää ja työtunteja voikaan vähentää, kun ei tarvitse enää IE6:sta tukea? Paljon. BKT nousuun.
Olen nyt jonkin aikaa käyttänyt Spotifyä kännykälläni. Aiemmin kerroin käyttöönoton tapahtumista, ongelmista ja iloista. Nyt vehkeestä ja softasta on vähän enemmän kokemusta, joten on aika pureutua vähän paremmin kiinni kuvioon.
Spotify alkoi toimimaan puhelimessani monta kertaluokkaa paremmin sen jälkeen, kun vaihdoin ladatun softan puhelinmallia. Aiempi softa oli suunnattu puhelimelle 5630, joka on ehkä numerosarjallisesti lähellä, mutta E75 on teknisesti paljon lähempänä. Joten vaihtaminen E75 softaan korjasi muun muassa näppäimistöongelmat. Näyttöhän Spotifyssä ei käänny, tilanpuutten vuoksi.
Minulla on Spotifyn kanssa Saunalahden Köyhän Miehen Datapaketti, joka on siis se halvin flat-rate-paketti. Onko maksiminopeus nyt sitten 384kbit/s. Periaatteessa. Tästä sellainen pieni anekdootti, että ennen datapaketin ottamista jylläsin 25Mt / 4eur paketilla ja mietin että kannattaisiko flat-rate-paketti ottaa. Sitten otin ja ensimmäisen 30 päivän aikana dataa siirtyikin sitten jo 1,4 Gt. Osittain tietysti Spotifyn takia.
Offlinessä Spotify toimii hyvin. Biisien välissä on ehkä vähän ärsyttävä tauko, tai sellainen naksaus. Playlistien luominen ja lataaminen offlineen ei voisi olla helpompaa. Idlenä Spotify pysyy puhelimen taustalla mielellään, eikä kuluta siellä resursseja, joten ikinä ei tarvitse uudelleen kirjautua tai muuta.
Onlinessä leikki muuttuukin totisemmaksi. Ainakin minun KarvaHattudatalla pätkintää tapahtuu vähän turhan usein. Se ei tunnu olevan niinkään paikasta kiinni, vaan lähinnä auringonpilkuista. Joskus data rullaa sujuvasti talomme pommisuojaan, joskus Keskustorilla musiikki pätkii.
Dataliikenne
Data on nauhoitettu työmatkalta Tampereen ydinkeskustasta kohti Naistenlahden voimalaitosta. Nauhoitusaika on ehkä 15 minuuttia ja tuona aikana kuuntelin kahta biisiä (Ridgewalkersin Findiä.. x2). On varmaan helppo nähdä graafista (tuo on oikeesti parasta, mitä paskasta openofficesta saa pihalle..), että online-käyttö ei ole aivan ongelmatonta. Lyhyitä pätkimisiä oli monia ja yksi pidempi. Nuo ihan lyhyet nollasiirrot eivät vielä pätkäise, kiitos buffereiden, mutta tietysti jos bufferit eivät ole kerinneet vielä kertyä, niin sitten, kuten lopussa kävi.
Syyllistä onkin sitten vaikeampi etsiä, mutta seuraava kuva antaa viitteitä, että syyllinen voisi olla joko verkko tai puhelin.
Pienempi arvo huonompi, -100 tarkoittaa täysin katveessa olemista
Kyllä. Tuhannen kaatumisen ja tauottoman jumittamisen jälkeen OpenOffice saa pieraistua tuollaisen paskan pihalle. Ei uskoisi. 3800 datapointtia saa vehkeen aivan tolaltaan.. Enkä mitenkään saanut tätä tuon datasiirron kanssa samaan graafiin. Kaatumaan kyllä sain.
Takaisin asiaan. Kuten voidaan huomata, puhelin on välillä täysin ulalla verkosta. Reittini lähtee Puutarhakadulta kohti JTR:ää ja sieltä lapintietä ylös kohti Naistenlahtea. Ei nyt hirmu syrjässä. Mutta puhelin on hukassa todella pahasti monta kertaa. En tiedä onko se verkon vai puhelimen vika. Kun verkkoyhteyttä ei ole tukiasemaan, niin vaikea sitä dataa on siirtää ja kun data ei siirry, niin ei jenkka soi. Very simple.
No, online-kuuluvuus on yksi asia, joka on helppo korjata käyttämällä offline-listoja. Mutta jos playlististäsi on osa latautunut offlineen, osa ei ja lähdet online-moodissa ajelee ja kuntelemaan musaa, niin Spotifypä ei tajuakaan taustalla automaattisesti ladata niitä tulevia biisejä playlistiltä. Ei auta, vaikka olisi laittanut päälle sen, että Spotify lataa datat myös 3G:n yli, eikä ainoastaan WLAN. Sama vika ilman offline-biisejä. Jotkut usein soivat biisit on lokaalissa cachessa, mutta seuraava playlistiltä ei ole. Mutta Spotify ei tajua sitä alkaa lataamaan valmiiksi, vaan saan nauttia sitten tuosta ylläolevasta graafista yhä uudelleen.
5730 XpressMusicin kanssa on ilmennyt myös toinen jännittävä asia, nimittäin akkumittarin oleminen täysin kivillä. Jostain syystä, jos Spotify on taustalla idlessä onlinessa, eli pitää 3G radiota päällä, mutta ei siirrä dataa, puhelin ei osaa mennä virransäästötilaan, eikä myöskään osaa antaa varoituspiippauksia akun loppumisesta. Esimerkiksi tänään puhelin piippasi pöydällä ja vaikka heti otin sen käteen ja yritin yhdistää laturiin, en kerinnyt ennen kuin se sammui. Ja se siis piippasi työpöydällä ja olin siinä itse vieressä monta tuntia. Eli ei varmasti ole piippaillut aikaisemmin. Akun kuluminen on yksi asia, kestän sen jos akkua kuluu, koska ymmärrän että datasiirto ja musiikin salauksen purkaminen kuluttaa energiaa. Mutta sitä, miksi Nokian akkumittari ei pysy yhtään mukana, en ymmärrä.
Virrankulutus vs CPU
Virrankulutuspiikille en löydä selitystä. Voi olla, että puhelin tarkisti sähköposteja tai vastaavaa tuolla hetkellä. Huomattavaa on, että puhelin katveessa ollessaan kuluttaa paljon vähemmän virtaa, kuin normaalisti. No, se on aika luonnollista, koska ilman verkkoa ei data siirry. CPU-mittarin otin tuohon rinnalle, jotta voidaan todeta, ettei CPU:n käyttö vaikuta paljon mitään virrankulutukseen verrattu radion huudattamiseen, tai no en tiedä voiko sitä niinkään sanoa. Mutta ei tuo mahdottomia lukemia kuluta virtaa edes 3G päällä musiikkia kuunnellessa. Ei ainakaan niin paljoa, että akkumittari saisi siitä hämääntyä ja olla huomaamatta, että akku loppuu.
Olen pyrkinyt pääasiassa käyttämään offline-soittolistoja, käyttömukavuuden vuoksi. Voisikin Junnun 80-luku -listan laittaa latautumaan offlineen..
Mitä olisikaan Olympialaiset ilman Norjaa? No en tiedä, eikä se ole edes mitenkään kiinnostavaa, vähän kuin joku miettisi, mitä jos Suomea ei olisi. Mutta Norja, tuo valtioiden mersu, aiheuttaa meissä suomalaisissa tunteita, monenlaisia.
