Tekijä: Jasmo

Oudot jutut Sveitsissä

Sveitsissä on kyllä jotain outoja juttuja. Ja jotain outoja ihmisiä.

Itseruskettavan voiteen ukko. Täällä on yksi ruotsalainen jäbä, jota kaikki piti pro-hiihtäjänä olemuksen ja rusketuksen vuoksi. Muut ruotsalaiset kuitenkin tiesivät kertoa, että äijä ei hiihdä oikeastaan ollenkaan, vaan voitelee naamaansa itseruskettavalla voiteella ja pyrkii näin pääsemään pimujen housuihin. Tätä hän on harrastanut jo monta vuotta.

Jonottaminen. Keski-Euroopassa ei ilmeisesti jonoteta. Täällä rynnitään. Veikkaisin, että jos otetaan henkilö x, niin hänen odotusaikansa ”jonoissa” olisi lyhyempi, jos ne olisivat oikeita jonoja. Toisaalta, jos ite vaan ”juttu” otsassa painaa eteenpäin jonossa, niin voi etuilla aika paljonkin!

Tyynyt. En ole ollut kuin kahdessa eri asumuksessa Sveitsissä, mutta vaikuttaa siltä, että täkäläisillä on joku tyynyfiksaatio. Nykyisessä asumuksessa on tarjolla valtavia tyynyjä. Niitä yöllä uudelleen asetellessa vahingossa huitelee yöpöydältä kamat alas. Lisäksi tyyny on pehmeä ja pullea, siihen uppoaa ja niskat ovat aamulla kipeät.

Seitsemältä herääminen. Jostain syystä täällä herää aina seitsemältä. Ehkä se johtuu siitä, että ei pidetä verhoja kiinni ja ulkona alkaa kirkastumaan seitsemän aikoihin, mutta jännää se on silti. Viime yönä tultiin Spindlen yöriennoista kotiin kolmen aikoihin, syötiin ja vähän ennen neljää nukkumaan. Eteläsiiven asukit heräsivät kaikki seitsemän aikaan ilman kelloa – pirteinä vieläpä!

Avoimet ovet. Täällä ei muumitaloa, tai muitakaan taloja, lukita öiksi. Tai päiviksi. Tai oikeastaan koskaan. Hämmentävää. Ilmeisesti pienessä kylässä eivät varkaudet oikein toimi.

Liikennejärjestelyt. Sveitsissä jos on yli 1000 asukkaan kylä, niin liikennejärjestelyistä saadaan jo melko sekavat. U-käännökset kuuluvat kaupunkiliikenteeseen.

Kommuuniasumisen alkeet

Jokainen meistä asuu joskus isommalla porukalla samassa talossa. Olipa kyseessä mökkikeikka, hiihtoreissu tai vaikkapa sukulaisissa käynti. Paljon ihmisiä saman katon alla ja joustoa tarvitaan. Seuraavassa hyvä ja ytimeksä (eli: lyhyt) vinkkilista asujille.

Pidätä ja puserra. Koska vessoja on yleensä tarjolla aivan liian vähän väkimäärään nähden, on tärkeää, ettei vessassa vietetä kauaa aikaa. Siksi pitää vessatarpeita pidätellä viimeiseen saakka ja pusertaa tilanne aivan kriittiseksi ennen vessaan menoa. Silloin toimituksen voi suorittaa räjähtävällä nopeudella ja täsmällisyydellä ja tilanne on ohi hetkessä.

Käy yöllä vessassa. Vessavinkit jatkuvat. Jos haluaa nautiskella vessassa, tai joutuu tekemään pidempikestoista henkilökohtaista huoltoa, niin yöllä on oiva aika suorittaa kyseisiä toimia rauhassa. Laita kello herättämään 01:30 ja paukkaa vessaan. Unikin maistuu sitten paremmin.

Siveysvalli. Jos joutuu nukkumaan parisängyssä ja naapuri on joko päällekäyvä öisin, tai sitten pitää varmistaa se, ettei itse tee unissaan mitään paheellista, on ratkaisuna siveysvalli. Otetaan yksi tai kaksi kappaletta jotain täkkityyppisiä ratkaisuja ja tehdään nukkujien väliin valli. Kädet pysyvät paremmin omalla puolella. Kätevää ja helppoa.

Alkoholin käyttö. Silloin, kun muut juovat: juo. Muuten hermot kuluvat loppuun alta aikayksikön. Jos joillekin meinaa jäädä ns. ajo päälle, etkä itse jaksa enää, niin viinapullojen piilotus on hyvä kikka. Aamulla vapinoissaan tyypit eivät kuitenkaan muista, mitä ovat tehneet, joten eivät osaa syyttää ketään piilottamisesta.

Tee halailumamma. Jos tarvitset läheisyyttä nukkuaksesi, mutta vieressä nukkuvaa karvaista miestä ei huvita halailla tai siveysvalli tappaa mahdollisuudet, voit taitella ylimääräisistä peitteistä ja tyynyistä tiukan halailumamman. Se kainalossa on sitten hyvä nukkua ja nähdä unia. HUOM! Ainoastaan halailukäyttöön!

Vältä liharasismia. Älä hiippaile mestoilla ilman paitaa. Laukaiset liharasismireaktioita.

Omia lisäyksiä voi kertoa vaikka kommenteissa!

Eberiraporttii

Vit, eilen oltiin skinnailemassa. Tyhmä kaveri, tai jotain, mutta itsehän en ollut varannut mitään aurinkovoidetta mukaan. Sain kaverilta lainaan, mutta en uskaltanut ottaa paljon, koska se oli kallista. Illalla sitä sitten sai paistatella Yucatanissa naama punaisena.. Ruotsalaisetkin alkoivat kuittailemaan, kun punotan kulmassa.

Mun eka offitelekäännösMutta itse päivään, olin ensimmäistä kertaa isoilla vuorilla ja offilla telluilla (sponsored by Simo). Ja oli kivaa! Vähä jännitti, vähän tuli pannuja, mutta hitto, kun sai pari käännöstä, niin on tellu vaan niin kivaa! Lisää skinnausreissusta voi lukea Matson blogista.

No, kyläänlasku oli kammottavaa Sanukeilla, mutta jotenkin selvisin, vaikka kuolema oli: lähellä. Siistii oli.

No tänään oli uusi päivä. Ruotsalaiset kehu eilen Yucatanissa Galtibäriä, niin tänään sitten lähdettiin aikaisin aamulla (tai yritettiin..) sinne suuntaan – ennen ruotsalaisia tottakai! Noooo, lähdön kanssa oli vähän niin ja näin ja laskukin oli aika niin ja näin. Loppu oli vyöryjälkeä, luohikkoa, kaikkea ikävää ja olin kuolla. No, jotenkin selvisin ja hengissä ollaan. Bussilla ajeltiin takaisin. No, loppu hyvin – kaikki hyvin.

Kämpän terangi on lämmin!Kello näyttää vasta kahta, tässä ollaan päivää paistateltu terassilla (oman kämpän). Hiton lämpimästi paistaa aurinko ja elämä maistuu kyllä. Vaikkei tänään unelmapyydaa vedettykään ja loppu oli kammo, niin ei tässä oikein osaa murjottaakaan, kaataa vaikka lasiin Ramseieriä ja kattelee ulkona, kun ihmiset liikkuvat ja aurinko paistaa.

Elämän tarkoitusta laittaa tää reissu kyllä miettimään.. Ei ainakaan stressi vaivaa!

Eber 11.03.07

Haqlinen auringosJou, tänään oli loistava hiihtopäivä. Koska Ninnu valtuutti mut vähän leijumaan hiihtojen kans, niin koitan sit vähän tehäkin niin. Ensinnäkin, aurinko paistoi siniseltä taivaalta koko päivän. Uutta lunta oli tullu noin 30-40 senttimetriä. Olin aivan tohkeissani, en oo koskaan ennen saanut vetää tuollaisia siivuja. Tekniikka ei ehkä täysin hallussa, mutta hauskaa oli, ja taitojen ylärajalla sai vetää kyl aivan täysin. Kommentteja sain laskuasennosta – taas kerran – mutta taatusti ihan tarpeeseen tuli kommentit. Aika vaihtelevaa settii oli tänään, mutta pääosin pyydaa.

Vaikka paikannimiä ei kuulemma saa enää sanoa, niin sanon silti. Meidän porukka veti (ja meikä töhöili) pääasiassa grossella, mellanilla ja taalilla ja aivan tarpeekseni sain kuudessa tunnissa. Täytyy töhöilykseni sanoa, että kuudessa tunnissa tuli vain vähän reilut 6000 metriä verttiä. Tosimiehet veti tunnin pitempään ja 8000 metriä.

Idoli miettiiNiin, taisin unohtaa sanoa, että Arttu ”idoli” Muukkonen on meidän mestoilla. Kävi näyttämässä meikälle ja muille mökkiläisille, että miten suksi ui pyydassa. Ja hyvinhän se ui! Toinen asterix-sarvi jäi eberin pyydakentille, mutta se ei paljoa meininkiä hidastanu. Kovasti ukko veteli.

Mut tällä mennään. Paras hiihtopäivä mitä mun elämässä on ollu. Joku päivä opin vielä laskee. Sitten ehkä vielä parempi. Kuvia ei ole – ei ainakaan sellaisia, joita kehtaisi näyttää :P

JB testaa: Geneven autonäyttely

LamppuTällä kertaa JB lähti testaamaan Geneven autonäyttelyä. Urheaan yritykseen, johon liittyi muun muassa 600 kilometria autolla ajoa ja Suomen edustajiston etsiminen ruuhkaisesta Genevestä, jotta pääsemme äänestämään, ei tietenkään voinut lähteä pienellä porukalla. Minun lisäkseni matkaan lähtivät myös Matso, Stilu, Uotsi ja Haqlinen. Haqlinen ja Uotsi olivat varustautuneet sarjatuliasein ja yksikään merkittävä auto tai esittelijätyty ei säästynyt muutamalta ruudun räpsäytykseltä.

Mutta ensin matkaan. Lähdettiin kymmenen maissa Engelbergistä, kun keli oli sinkkinen ja sateinen. Passit mukaan ja Geneveen. Pienen lähiseutuun tutustumisen jälkeen arvelimme, että on sittenkin parasta käyttää GPS-vehkeitä, kun sellaiset kerta on ja sen jälkeen menimmekin suoraviivaisemmin kohti Geneveä. Tie Geneveen on melkein koko matkalta 4-kaistainen (kaksi kaistaa suuntaansa), joten matkanteko kävi jouhevasti vähän reilut 100 kilometria tunnissa. Matkaa täältä Engelbergistä Geneveen tulee vähän vajaat 300 kilometriä. Matkan viihteen tarjosi ”triviatieto” Uotinen.

BMWEipä aikaakaan siis, kun muutaman stopin jälkeen päästiin Geneveen ja autonäyttelyyn. 14 chf sisäänpääsystä tuollaiseen näyttelyyn ei ole kyllä paljon. Voisin ihan hyvin kuvitella, että Suomessakin jokin näyttely maksaisi vaikkapa 14 euroa. Paljonkohan SkiExpo maksaa? Ostaakohan sinne kukaan oikeasti lippua? No siitä viis, paikalle päästiin ja ineen sukellettiin. Alun varaosapuoli ohitettiin nopeasti ja suunnattiin kohti autoja. Ja siellä niitä olikin. Ja paljon. Kiilteleviä, isoja, pieniä, rumia, eksoottisia, futuristisia ja ladoja. Samaan aikaan kun Haqlinen ja Uotsi tulittivat sarjatulella, totesi Matso messujen olevan kuin pornoa. Niinhän se on, että kun ensimmäisen kerran pitsalähetti tulee, eikä povipommilla olekaan rahaa tarjota, se on vielä jännää, mutta seitsemännellä kerralla se tuntuu jo vähän tylsältä. Ehkä.

Havaintoja kerättiin myös automerkin kokonaisimagosta ja kolariturvallisuudesta verrattuna esittelijänaisten vaatetukseen. Tai sen vähyyteen. Esimerkiksi Saabilla esittelijät olivat pukeutuneet joihinkin toppahaalareihin, kun taas Alfa Romeolta löytyi lyhyttä hametta, kuten myös Kia Motorsilta. Volvon esittelijämisut olivat pukeutuneet johonkin kansallispukuun. Ja niin edelleen..

Matso testaaVälipalan ja oikeastaan illan pääruuan roolia veti noin 25 cm pitkä makkara. Eihän tämmöinen ujo poika sitä saanut kokonaan suuhun ja loput jäikin syömättä. Siis vähän jäi syömättä. Mutta ihan hyvää oli. Hullu gyntterimakkara. Maha täynnä oli hyvä lähteä Nissanin rynkytysradalle. Ideana siis istua Nissanin maastoautojen kyydissä, kun niillä ajetaan esterataa. Varsin villiä menoa. Asteita en uskalla arvata, mutta varsin jyrkkää kyseiset autot kiipeävät, jos pitoja riittää. Joutui suorastaan pitämään kauhukahvasta kiinni välillä. Kuski oli varsin leppoisalla tuulella, vaikka varmasti oli ajanut samaa lenkkiä keskeytyksettä jo monta tuntia.

Eipä siinä, sitten äänestämään. Geneven ruuhkiin tutustumisen jälkeen kävimme äänestämässä Suomen edustajistossa. Kivoja vaalivirkailijoita, mutta eivät tarjonneet edes vaalikahveja! Aikaa kyllä olisi ollut, ketään muita ei ollut äänestämässä. Harmin paikka. Tähän väliin triviatieto! Sveitsissä on noin 500-600 suomalaista, joista noin 200 käy äänestämässä Genevessä. Sveitsissä on myös kaksi muuta äänestyspaikkaa. Paikka oli kyllä hieno ja jykevä – hieman Matrixmainen aula. Lisäksi turvatoimet olivat ehkä suuremmat, mitä olisin odottanut. No, vanha pankkimaa ei kai voi karvoilleen mitään?

YHTEENVETO
Hyvää:
+ Siisti porukka liikkua
+ Hauska oli käydä autonäyttelyssä
+ Äänestäminen on jännittävää
+ Kivat äänestyspirkot
+ Autot
+ Nissanin testirata
+ Uotsi ei korjannut meidän autoa matkalla
+ Tytyt…

Huonoa:
– … joilla oli liian paljon päällä
– E70 kuvien laatu sisällä otettuna
– Ei vaalipullia tai kahveja tai edes vettä! (neuvottiin kuitenkin vesiautomaatille)
– Reissu ei sisältänyt hiihtoa
– Uotsi ei korjannut kenenkään autoa reissulla

Ostoksilla

Mitä silloin tehdään, kun ei voi hiihtää? No toki lähdettiin Luzerneen. Mitäs Luzernessa?

No, paikallinen – hurja – kausiasukki kävi päristelemässä vähän Yamahan moottoripyörien päällä. Käytiin kiertämässä retki / laskuliikkeitä, joita olikin yllättävän paljon. Huomionarvoista erityisesti se, että varsinkin pienemmissä liikkeissä myös myyjät olivat laskuorientoituneita ja innoissaan hommasta.

Itselle tuli tarpeeseen uudet käsineet, kun edelliset oli jo kursittu jesarilla umpeen. Lisäksi  entinen Haglöfsin reppu alkaa antautua, repun vetoketju ei oikein toimi ja ominaisuuksia puuttuu. Myös tämä ongelma tuli nyt korjattua uudella tuotteella. Raha on halpaa välipäivänä.

Lunta kai tänään sateli, joten huomenna jos kävis lanailemassa.

Idolikin tulee vissiin käymään muutaman päivän päästä.

Idolille kyytiä!