Avainsana: Uutiset

Aika monta kertaa viimeisten parin vuoden aikana ihmiset ovat tuskastelleet Teoston ja Gramexin päätöksistä ja yleisistä menettelytavoista, että eihän noin voi olla. Harrastetaan moninkertaista rahastusta, ollaan joustamattomia ja laaditaan käsittämättömiä päätöksiä, kuten että nettikaupasta ostettuja biisejä ei saa käyttää dj-toiminnassa. Eli jos DJ ostaa vaikka Beatportista biisin ja aikoo soittaa sitä, niin teostomaksujen lisäksi hänen pitää tilittää vielä gramexille kopiointimaksu. Vaikkei mitään kopioimista edes tapahtuisi.

No nyt Gramexin itsevaltaa aiotaan tarkistaa pariinkin kertaan eri oikeusasteissa. Brittiläinen Rights Agency haastaa Gramexin käräjille tilittämättömistä maksuista. Gramex on kerännyt maksut, mutta ei tilittänyt niitä artisteille.

Nyt myös YLE on kyllästynyt Gramexin toimintaan. Ei ihme, sillä Gramex haluaa yleisradion maksavan maksut potentiaalisten kuuntelijoiden mukaan, joita Suomesta siis löytyy noin viisi miljoonaa. Lisäksi esimerkiksi kännykkätelevision kautta lähetetyistä biiseistä pitäisi maksaa vielä erikseen.

Hyvä, että asioita tarkastetaan oikeusasteissa. Aktiivisesti aihetta seurannee myös Digitodayn Tekijänoikeusblogi.

Radio Helsingin podcastissa esiintyvät kansanedustaja Jyrki Kasvi, Joose Berglund Stupidolta ja varatuomari Antti Kotilainen tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta. Puheenaihe on tekijänoikeuslaki ja kopiosuojaukset. Kuuntelin jutun eilen, summailin ajatuksiani yön ja luin tänään blogeja, joissa on asiasta puhuttu. Olen siis monia lähteitä käyttäen pyrkinyt muodostamaan oman mielipiteeni.

Kukaan keskustelijoista ei ollut oikeassa. Siitä yksinkertaisesta syystä, että asiassa ei ole oikeaa vastausta. On eri intressiryhmiä joilla on – yllätys sinänsä – eri intressit. Muutamia hätkähdyttäviä kohtia jutussa kuitenkin oli.

Kun Jyrki Kasvi sanoi, että levy-yhtiöiden ja muiden mediayhtiöiden pitäisi parantaa palveluitaan lyödäkseen p2p-piratismi (huono termi, keksin sen itse) niin muut keskutelijat alkoivat jopa nauramaan. Voin vannoa, että jos tuo on myös suurten levy-yhtiöiden asenne, niin kylläpä kymmenessä vuodessa nauru loppuu lyhyeen. Kun samaan aikaan käyttäjien mahdollisuuksia hankkia joku, sanotaan nyt vaikka cd-levy, heikennetään (eta-raukeaminen) ja p2p-meininkiä pidetään vain kitkettävissä olevana pahana niin onhan todellisuus jotenkin kadonnut.

Onko levy-yhtiöiden tulevaisuuden business model teini-ikäisten haastaminen oikeuteen? Siltä se näyttää. Keskustelijat väittivät että iTunes Music Shop on ihan riittävän hyvä jo, mutta ovatko hekään koskaan käyttäneet sitä? Arvaan: eivät. En väitä etteikö iTunes olisi hyvä käyttökokemukseltaan. Sen myynnit ovatkin maailmanlaajuisesti sitä luokkaa, että heikompaa hirvittää. Mutta keskustelijat puhuivat Suomalaisista verkkokaupoista. Almamedian laturia en ole testannut, mutta ainakin netanttilan download-palvelu on ihan silkkaa -suomeksi sanottuna- paskaa. Ylikireät drm:t eivät hyödytä ketään. En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa käsittää. Kaikki nuo biisit on ilman drm:ää jaossa p2p-verkoissa, mikä on idea myydä kalliilla rajoitettuja versioita?

Beatport, jota usein mainostan, myy ilman DRM-suojauksia mp3:ia. Nyt yli miljoonan latauksen raja (/ostosuorituksen) on ylittynyt. Yksittäiset biisit maksavat puolestatoista kahteen ja puoleen dollariin.

Antti Kotilainenkin oli välillä, varsinkin alussa, melko hukassa. Hänen argumenttinsa oli uuden lain puolesta, että nyt jatkossa jos joku varastaa levyn ennen sen julkaisua ja jakaa sitä, voidaan toimintaan tehokkaasti puuttua. Kotilainen, vaikka varatuomari onkin, ei ilmeisesti muistanut sitä, että tämä toki on ollut laitonta aina, eikä tuolta jakajalta lataava henkilö vieläkään tee sinänsä rangaistavaa, joskin moitittavan, tekoa. Harmi kun Kasvi ei puuttunut tähän pointtiin.

Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että tämä on ehkä historian lobatuin laki EU-tasolla. EU-edustajat, meppejäkö he olivat, valittelevat kuinka lobbaus EU:ssa on irstaampaa kuin USA:ssa, jota täällä Euroopassa sinänsä kauhistellaan. Eihän ole epäselvyyttä kuka tästä laista hyötyy ja ketkä eivät.

Kun Kasvi otti esiin XCP-suojauksen, niin Kotilainen meni jostain syystä vaikeaksi. Onko hänellä jotain kytköksiä Sonyyn vai mitä? XCP-kopiosuojauksen ilkeät haitat eivät kuulemma ole ongelma, kun sitä levyä ei ole julkaistu Euroopassa. Lisäksi Kotilainenkin puhui aluksi, että levyistä 1% on kopiosuojattuja, sitten kun Kasvi asiasta huomatti, hän sanoi että tutkimuksissa osoitettiin 18%. Mistä se 1% sitten oikein tuli? Olisin Kasvina ottanut väliin puheenvuoron ja kysynyt, että miksi koititte, herra varatuomari, valehdella?

Kotilaisen mielestä oli aiheellista antaa lailla signaali kansalaisille, että waretus ei ole sallittavaa, vaan hyvin moitittavaa. Tuhmat warettajat. Suomi on ihme maa, kun täällä annetaan noita signaaleita noilla laeilla. Yleensä kuvittelisi, että laissa lukee mitä saa tehdä ja mitä ei, Suomessa kyetään väsäämään jotain moitittavuuspykäliäkin. Kun Kasvi kertoi p2p-verkkojen siirtyvän hajautettuihin ja salattuihin systeemeihin, Kotilainen ja Berglund eivät korviaan lotkauttaneet. Kuulemma niitä salattuja ohjelmia käyttäessään ihminen tietää tekevänsä laittomuuksia, eikä suomalainen tee niin. No, jos olet varma ettet jää jostain kiinni, niin näinköhän.

Tosin näistä salatuista / anonyymeistä palveluista minulle tuli mieleen ainoastaan Freenet, jota ei hyvällä tahdollakaan voi pitää sharetussoftana, onhan se maailman hitain. Mistähän Kasvi mahtoi puhua?

(via Olen rikollinen)