Avainsana: Opiskelu

Kyllä, välillä pitää opiskellakin. Muuten ei valmistu :-)

Jone Nikula

Jone Nikula kävi eilen puhumassa koululla. En kuullut hänen koko esitystään, sillä tulin paikalle puolituntia liian myöhään ja esiintyminen kesti vain tunnin, mutta kerkisin tehdä jotain huomioita.

Jone tietysti esitti asioita pääasiassa levy-yhtiön puolelta, mutta vaikka järjellä ajateltuna se nimenomaan on bisnestä, niin itseäni vähän harmitti se bisneslähtöisyys ja artistien tuotteistaminen, josta Nikula puhui. Mutta sitähän se todellisuudessa on.

Jone yllätti minut sillä, ettei ainakaan puheen loppupuolella lähtenyt syyttämään piratismia oikeastaan mistään. Hän totesi kyllä, että levyjen myynti on laskenut, mutta samaan aikaan sähköinen levitys avaa valtavat mahdollisuudet. Esimerkkeinä hän esitti kännyköiden soittoääniä, joista epäili esimerkiksi Bomfunk MC’s:ille tulevan enemmän rahaa kuin levymyynnistä. Toisaalta taas back catalog mättöä myydään verkkokaupoissa. Nämä kummatkin ovat artistille ja levy-yhtiölle (varsinkin artistille) ilmaista rahaa, kerran tehty työ maksaa itsensä uudelleen.

Jone yllätti toisellakin tavalla. Hän ei ollut vain julkkis, joka käy näyttämässä naamaansa, vaan hänellä oli ihan näkemys, sanomaa ja logiikka jutuissaan.

PS. Kuunnelkaapa Bomfunk MC’s:n In Stereo -levyn niitä biisejä joista ei tullut ikinä hittejä. Ne on edelleen varsin tuoreita ja hyviä. Eikä varsinkaan puhkisoitettuja.

Yliopisto

Tajusin juuri, että valitukseni WEB-teknologioista ja Juha Puustjärvestä on aiheetonta. Opiskelen yliopistossa. Luennoilla ei ole pakko käydä. En siis saa valittaa siitä, että mies puhuu ympäripyöreitä, mutta yrittää silti opettaa eksaktia tekniikkaa. En saa valittaa siitä, että luennoilla esitetyt esimerkit ovat niin puutteellisia ja syntaktisesti väärin, että niistä yksikään ei varmasti todellisuudessa toimisi. En saa valittaa siitä, että yksinkertaisia asioita opetetaan ihan liian vaikeasti. En saa valittaa siitä, että harjoituksia pitää joku venäläinen, joka puhuu huonoa suomea kohti seinää, eikä puheesta saa mitään selvää.

En saa, koska luennoille tai harjoituksiin ei ole pakko mennä! Tästä lähtien en blogissa enää valita ainakaan tämän kurssin osalta mitään. Koska eihän niillä luennoilla ole pakko käydä.

Web-teknologiat jatkuu

En epäile etteikö opettaminen olisi vaikeaa. Olen paraikaa Juha Puustjärven luonnoilla Web-teknologiat. En oikein tiedä mihin täällä ollaan menossa. Kirjoitan tätä Nokian E70:llä WLANin yli.

Nyt käytiin juuri läpi predikaattilogiikkaa. Ok, se on järkevää, sehän on tietokoneen tapa ’päätellä’. Aikaisemmin on puhuttu xml skeemoista, rdf:stä, rdf skeemoista ja owl:stä. Ilman yhtäkään esimerkkiä. Ei ainuttakaan. Itseäni vähän kiinnostaisi tietää mitä nuo hienot kirjainlyhennelmät on..

Fuksiviikot ohi

Fukseista tuli fukseja ja maailma jatkoi pyörimistään. Ts. ei mitään uutta auringon alla. Kahden viikon fuksiviikot on nyt vietetty ja nyt voi palata normaaliin aikatauluun. Ei henkilökohtaisesti tuo teekkarimeininki enää ihan hirveästi sytytä – jos on koskaan sytyttänytkään – mutta on tullut oltua kaikenlaisessa techmun vuoksi mukana.

Mutta ei siinä, sen kunniaksi voi istua perjantain ja lauantain intensiiveillä.

Opetuksen vaikeus

Usein teknillisessä maailmassa katsotaan humanisteja vähän kulmien alta. Joskus huumorilla, mutta usein myös tosissaan. Ero maailmoissa iski jälleen vasten kasvoja, kun FT Juha Puustjärvi luennoi kurssia WEB-teknologiat.

Ensimmäiset kolme tuntia menikin XML:n opetteluun. Kolme tuntia. Teknillisessä yliopistossa. Aihetta lähdettiin käsittelemään sellaisista abstraktiotasoista, että vaikka XML on melko tuttu jo aiemmista yhteyksistä, niin en ensimmäisen tunnin aikana tajunnut, että tässä nyt puhutaan XML:stä. Hienoja sanoja kuten ontologia ja taksonomia vilkkui kyllä säännöllisesti. No, sitähän tiede on. Hienolta kuulostavien englanninkielisten sanojen viljelyä ja niitä ymmärtämättömien alistamista.

Lopulta kahden ja puolen tunnin jälkeen pääsimme XML-markuppiin. Ideana tosiaan oli vain saada ihmiset ymmärtämään XML-merkkaus ja sen lukeminen. Se ei kuitenkaan estänyt lähtemästä sellaiselta abstraktitasolta, että sillä olisi voinut kuvata ihan mitä tahansa. Kolme tuntia.

Se kai humanistista ja teknistä maailmaa erottaakin. Toista kiinnostaa kuvailla mitä jollakin asialla voi tehdä, toisia kiinnostaa vain se, mitä sillä voi tehdä. Tämä kai erottaa yleisesti yliopistoissa ja teknillisissä yliopistoissa tapahtuvaa matematiikan opetustakin.

En epäile etteikö luennointi olisi vaikeaa, mutta tänään ainakin Puustjärvi epäonnistui kyllä.

Koulu alkaa

Huomenna se sitten on. Tuomionpäivä. No ei sentään, koulu alkaa taas. Tänään oli vielä vapaapäivä. Huomenna kello kahdeksan pitäisi sitten olla koululla kattelemassa ja kuuntelemassa.

Kevään varaan en ole paljon laskemassa, joten pitää näin syksyllä yrittää. Aika paljon olisikin tekemistä, toivottavasti jaksan tehdä edes 95%.

Idoli sen sijaan ilmoitti lähtevänsä Australiaan. Selvä.

Kandityö

Kandityönhän piti olla valmis jo vaikka kuinka kauan sitten. No, lopulta sen on valmis nyt, siis siinä määrin valmis, että se on arvosteltu, siitä on toimitettu opintotoimistoon tarvittavat tositteet, se on lisätty LutPub-tietokantaan (näkyy lähipäivinä), siitä on viety lappuja kirjastoon ja niin edelleen.

Eli se on kansissa. Paitsi, että kandidaatintyötä ei kansiteta. Tuoretta (tai teknisesti vasta tulevaa) kandia sen sijaan saatetaan kansittaa.

Tampereen testauspäivät, päivä 2

Nyt TTY:llä järjestetyt testauspäivät ovat siis ohi. Toinen päivä koostui seminaareista, eikä keskusteleva luonne ehkä korostunut niin paljoa. Kuitenkin, kaikki aiheet olivat melko kiinnostavia, mutta vain osasta (omaan mielenkiintooni osuvista) jaksoin tehdä muistiinpanoja (kännykkään).

Testiautomaation ongelmat ja niiden välttäminen

Päivä alkoi Tuula Jokiharjun ja Tuula Pääkkösen (Nokia) pitämällä seminaarin testiautomaation sudenkuopista ja niiden välttämisestä. En tehnyt muistiinpanoja. He kuvasivat aika perusasioita testausautomaation epäonnistumisesta ja onnistumisesta, mutta paljon ihan hyvää asiaa. He puhuivat siitä, kuinka kiistatta automatisoitu testaus tuo etuja silloin, kun se tehdään kunnolla ja suunnitellusti. Jos testitapauksista 30-50% voidaan automatisoida, ollaan automatisoinnissa onnistuttu. Ketterät menetelmät ja yksikkötestaus hyötyvät automatisoidusta testauksesta.

Ketterä testaus ja ohjelmistojen laatu

Ketterillä menetelmillä kehitetyt ohjelmistot saavat laatunsa muulla tavalla kuin perinteisellä tiukalla testaamisella. Listaan nyt muutamia näistä mekanismeista: Pyritään toimittamaan asiakkaalle nopeasti jonkinlainen (toimiva, mutta toiminnoiltaan vajaa) tuote ja toimitetaan uusia versioita usein. Tämä helpottaa kehityksen seuraamista ja asiakkaan on helppo nähdä mahdollisia heikkouksia. Myös julkaisun riskin määrä pienenee. Pyritään kommunikoimaan pääasiassa kasvotusten, ei siis esimerkiksi sähöpostin tai puhelimen välityksellä. Työskennellään yhdessä asiakkaan, kehittäjien, testaajien ja yrityksen bisnesjohdon kanssa. Pyritään välttämään featureviidakko, eli karsitaan turhat ominaisuudet minimiin.

Ketteristä menetelmistä ei testauksen perinteistä V-mallia löydy, eikä suunnitelmavetoinen testaus yksinkertaisesti onnistu. Testaus onkin siis erottamaton osa ketterästä ohjelmistokehityksestä. Yleensä yrityksessä, joka käyttää ketteriä menetelmiä, ei ole testaajia tai koodaajia, vaan kaikki tekevät kaikkea, mitä osaavat. Laatua parantavat myös pariohjelmointi (Nokialla ilmeisesti (Nokia käyttää Scrumia) toinen parista ohjelmoi ja toinen luo testejä), jatkuva integrointi, testaajien ja kehittäjien yhdessä työskenteleminen ja testivetoisuus. Huomattavaa on, että perinteisen softatestauksen lisäksi myös vaatimuksia voidaan testata, tai ainakin katselmoida, jolloin suurimmat ötökät saattavat tippua tai ainakin kaikki ymmärtävät, mitä haetaan.

Nokia ja Scrum

Yllätyksekseni sain kuulla, että Nokialla (ainakin joissain projekteissa) käytetään Scrumia + Extreme Programmingia. Harmikseni sain tiedon vasta nyt, kandidaatintyöni on mennyt juuri vähän aikaa sitten siihen vaiheeseen, ettei sitä voi enää muuttaa. Kandidaatintyössäni päädyin siihen tulokseen, että Scrum + Extreme Programming on hyvä ja tehokas tapa toteuttaa softakehitystä, tämä olisi ollut todella hyvä todiste siitä. Täytyyhän sen olla hyvä juttu jos Nokia sitä tekee!!