Avainsana: Korona

Minkälainen tilanne on Tampereella? Ilmeisesti nopeahkosti paheneva. Nyt on alettu puhumaan jo yhteiskunnan avaamisesta, toki hitaasti ja asteettain. Juttuja on ollut kaikessa mediassa, niin Suomesta kuin muualta. Toimittajat ja ihmiset etsivät lohtua ja jutut on varmasti luetuimpia. Uskon että klikkauksia laskemalla kyseisten juttujen tekeminen on perusteltua. Käppyrät eivät ole kuitenkaan, ainakaan Suomessa, kulmakerrointa muuttaneet. Edelleen…

Tänään Hesari julkaisi jutun siitä, miten hommat voi jonain päivänä lähteä normalisoitumaan. Että miten se voisi mennä. Twitterissä lukemattomat twiitit käsittelevät asiaa ja monet myös miettivät, miksei hallitus sano mitään, vaikka hesarilta on tämmöinen juttu tullut ulos.. Ihmisten ei kyl pitäis käyttää twitteriä. Itse koitan vähentää käyttöä, blokata porukkaa ja sitä kautta saada kokemusta paremmaksi.…

Kun koronakuviot käynnistyivät Suomessa, Twitterissä oli muutamiakin keskusteluita siitä, että käykö nyt niin, että työ muuttuu – ainakin tietotyö. Etätyö tulee säännöllisemmäksi ja niin edelleen. Höpön höpö minä vastasin. En usko. No, viime viikot olen nyt puhunut vähän toista todistusta, peräkkäisin sanoin kuin Petteri Sihvonen ikään. Nimittäin, kunhan itsekin saan viekkaudella ja kenties vääryydellä jostain…

Aika vaikea on kyllä sanoa, että olenko unohtanut jonain päivänä kirjoittaa blogiin. Aika samanlaisia on päivät. Nouse sängystä, käynnistä tietokone, tee ruokaa, auta Herra 7v saamaan läksyt alulle, aloita Teamsissa roikkuminen, roiku siinä pienien taukojen kera seuraavat noin kahdeksan tuntia, välissä lounastako, syö taas päivällistä, tee joku sportti, laita pikkumies unille, koomaa sohvalla katsellen ex…

Kotona pojottamisen riemu vaihtelee päivästä toiseen. Joskus saa asioita aikaan ja ihan hyvinkin. Toisinaan ei. Esimerkiksi tänään sai hyvällä sykkeellä työhommat hoidettua, mutta eipä juuri muuta. Aina ei jaksa.

Osta ruokaa. Tee ruokaa. Hae ruokaa. Mieti mitä tehdään ruuaksi. Aika pitkälti tuntuu tuo ruokailu korostuvan tässä kotona pojottamisessa. Kun lounaskin pitää miettiä jo edellisenä päivänä ja hakea. Tympeetä.

Sen verran niistä työoloista on tullut puhuttua, jotta tänään sitten tuumasta toimeen ja Ikean sivuille katsomaan ihanaa lastulevytyöpöytää. Ja sieltähän löytyi (ei ollut lastulevyä). Mutta voih! Ne jotka eivät olleet saaneet kaupasta Vessapaperia, olivat ostaneet kaikki työpöydät. Pöytälevyjä olisi ollut, mutta jalkoja ei. Ei sähköisiä eikä kiinteitä. Kuinka nyt selviän?? Lounaiden kotiinkuljetuksessa olisi vielä hiottavaa.…

Kuukausi kotiarestia lisää. Ei kai kukaan mitään muuta odottanutkaan, mutta niin vain nyt kuitenkin kävi. Aikamoista kyllä. Oisin myyny herra 7v vanhan pyörän, stadi täynnä ostajia, mutta ei sitä nyt saa keskinkertaisella vaivalla tai järkevään hintaan sinne mitenkään. Voi voi. Twitterin käyttö on vähentynyt edelleen ja aika moni raportoi samaa. Toksinen meininki, ainainen ihmisjahti ja…

Se ilo tästä koronaeristyksestä on, että kaikenlainen suorittaminen on kohtuullisen vähäistä. Tänään nukuttiin pitkään, johon osaltaan vaikutti kellon kääntäminen. Aamupalaa, mepepuuhastelua, ulkoilua, pleikkaria, ulkoilua, pleikkaria jne. En ehkä joka päivä haluaisi elää näin, mutta nyt oli mukavaa. Ei ole huono omatunto siitä, kuinka ei ole salilla, uimahallissa tms. Aikaa on kenties vähän enemmän käytettävissä nyt…