Kategoriat
Yleistä

Kaija Kärkinen kärsii piratismista

Teoston Teosto on Paras! -lehdessä Kaija Kärkinen valittaa ja kritisoi piratismia.

Levynmyyntituotto on eri asia kuin tekijänoikeuskorvaus, Kärkinen korostaa. ”Itse sanoitan ja Ile Kallio säveltää, ja tekijänoikeustulot ovat meille todella suuri asia. Levymyynti taas on nykyään surkeaa, yhden vuoden levynmyyntituloilla saa viikoksi ruokaa taloon.” Keikkapalkkiot tuovat leivänlisää, mutta eivät yksin riitä.

On ihanaa, että kun suoltaa sitä paskaa tarpeeksi ulos ja saa sitä radioihin soittoon, niin kun niitä biisejä vain on tarpeeksi paljon niin tekijänoikeusrahoja voi saada, vissiin sen verran että Kaija Kärkinenkin voi olla tyytyväinen. Kuten hän itse sanoo, että levymyynti on surkeaa, miksiköhän..?

Mutta surkea levymyynti on piraattien vika. Ehdottomasti. He lataavat kaiken Kaija Kärkisen tuotannon thepiratebaystä jo ennen julkaisua! Tai jotain. Tai ei. Eivät lataa. Jopa Kaija Koo Pirate Baystä löytyy, mutta Kaija Kärkinen ei anna osumia.. Voit olla huoletta Kaija! Vaikka laskisit menetetyt tappiosi niin, että jokainen ladattu levysi = varkaus sinulta, niin ei hätää! Sinulta ei ole kukaan varastanut mitään.

Jos tämän lukija on ladannut Kaija Kärkisen levyn, niin pistä kommenttia. Saadaan laskettua Kaijan tappiot.

Kategoriat
Yleistä

Suvi Lindén

Jaha, taas on ihana Suvimme vauhdissa.

En ymmärrä miten tämä pimu, joka jo kerran erotettiin ministeriydestään, on sohlannut Lex Nokian ja lapsipornofiltterin ja ties minkä kanssa. Kerta toisensa jälkeen on pystynyt todistamaan, ettei ymmärrä asioista, joista puhuu, yhtikäs mitään. Kieltäytyy silti hyväksymästä sitä ja hylkää vastaväitteet ja puskee eteenpäin.

Uusin töräytys lukee tänään Kauppalehdessä, otsikolla ”Tutkija: Kelan tuleva kännykkätunniste turvallisuusriski”

Suvin mielestä kännykkätunniste ei suinkaan ole turvallisuusriski:

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) uskoo kännykkätunnisteen etuna olevan turvallisuuden.

– Verkkopankkitunnuksissa on suurempi hakkerointivaara kuin erilaisella tekniikalla toimivissa mobiilivarmenteissa.

Tottakai verkkopankkitunnuksissa on suurempi hakkerointivaara. Kaikkihan sen tietää, joten Suvin ei tarvitse sanoa, että miksi näin on. Vaikka perustelun uupuminen olisikin toimittajan vika, niin on väite silti aika jäätävä. Suomessa noita verkkopankkeihin murtautumisia on todella vähän.

Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtava tutkija Arto Karila tyrmää Lindénin käsityksen kännykkätunnisteen turvallisuudesta.

Suvi, jälleen kerran, osoittaa miksi häntä ei olisi koskaan pitänyt päästää ministeriksi. Viime eduskuntavaaleissa menin vielä muistaakseni äänestämään hänen firmaansa. Jos Suvi asettuu vielä ehdokkaaksi, niin pitää olla kyllä varovainen, ettei ainakaan sille anna ääntään.

Kategoriat
Yleistä

Enää ei tarvitse jonottaa

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että Elisan asiakaspalvelupuhelinnumerosta vastattiin välittömästi ja Soneran vastaavasta kymmenessä sekunnissa. Tarkemmin ei eritelty, mihin numeroon he soittivat.

En ole kyllä itse taas joutunut hetkeen soittamaan, mutta ainakin tuossa muutama viikko sitten kaapeliverkon vikailmoitusta Elisalle tehdessä piti ensin jonottaa 15 minuuttia, jonka jälkeen vastattiin ja ohjattiin jonnekin paikalliselle vikaukolle, joka ei 10 minuutissa vastannut, jonka jälkeen puhelu lopetettiin.

Muutenkin nuo Hesarin aikamittaukset ovat ollee aina hyvin outoja. Silloin kun asiakkaat raportoivat keskustelupalstoilla melkein tunnin kestävistä jonoista, niin Hesari testaa ja saa ajaksi 3-4 minuuttia. Hmm.

Kategoriat
Yleistä

Ihanaa rasismia

Kesä on ja vaikka täällä onkin kylmä, ei sitä vissiin ulkomailla tiedetä ja kerjäläiset ovat tulleet taas katukuvaan. Tampereellakin olen tavannut jo sellaista kerjäämistä, että kadulla tullaan ihmistä vastaan, eikä vaan istuta nurkassa pää painuksissa.

Helsingissä kai ongelma on pahempi ja olen lukenut lehdistä, että poliiseille ja kaupungille on tullut paljon valituksia kerjäläisistä, jotka ovat vaikuttaneet uhkaavilta kerjätessään. Niin Helsingissä kuin Tampereellakin kaupungin johto ja poliisit ovat levitelleet käsiään. Lainsäädäntö ei kiellä kerjäämistä, jos se ei ole agressiivista. Uskoisin, että tässä on todistustaakka (niinkuin pitääkin) sillä syyttäjällä, eli jos poliisin nähdessään kerjätään oikein söpösti, niin ei hätää.

No, eilen sitten jollain oli ns. hitsannut kiinni. 35-vuotias nainen oli lyönyt kerjäläistä naamaan. Metro uutisoi asian näin:

Tallinnanaukiolla nainen kyllästyi perässään kulkeneeseen kerjäläiseen ja huitaisi häntä kädellään.

Eikö tämä ole ollut odotettavissa? Vaikka suomalainen onkin hiljainen veijari, niin tarpeeksi kun ärsyttää, niin kyllähän sieltä sitten tulee nyrkistä tai puukosta. Mutta mikä hienointa, MTV3 kirjoittaa tänään:

Taantuma voi näkyä ilmapiirin kiristymisenä ja rasistisena käyttäytymisenä, kommentoi tapausta Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä MTV:n Huomenta Suomessa.

Jarmo Räihä, uusin rasistikortin pelaaja ja uusin täysin mettässä oleva kaveri. Mitä tekemistä tässä taas on sukupuolella tai kansallisuudella? Jos pandaliiton ja puunhalaajien feissarit lähtisivät kadulla perään ja nykisivät hihasta, että anna ny rahaa jooko, niin kyllä ne ihan suomalaisetkin kaverit saisivat pleksiin. Tai ainakin sietäisivät saada.

Onhan se harmi, että joku saa kansiin. Mielestäni hän kuitenkin kerjäsi verta nenästään.

Kategoriat
Yleistä

Outoa

Tänään MTV3 seitsemän uutisissa oli outo tapahtuma. Ensimmäisenä uutisena oli se, että voi että kun kulutus hidastuu suomessa, voi että kun se ajaa talouden lamaan.

SItten viimeisenä uutisena oli se, että kuinka monet maat, Suomi mukaan luettuna, kuluttavat liikaa luonnonvaroja. Voivoteltiin, että voi voi, kun maailma tuhoutuu, kun kulutetaan liikaa.

No win game.

Kategoriat
Yleistä

Eläinten tappaminen

Metsästäminen ja muu eläimien tappaminen on sairasta ja kuolemaa ihannoivaa, eikä sitä kukaan tasapainoinen ihminen voi tehdä saatika harrastaa. Ja miksi nykyihmisen pitäisikään, lihaahan saa kaupasta?

Kategoriat
Yleistä

Ja taas aika on

Nainen on taas näkymätön ja sorrettu. Naiselta on viety eväät elämään ja naista ei kuunnella. Nurvala tuntee olevansa näkymätön, koska naista alistetaan niin paljon.

Tämä ajatus perustuu siihen, että kun Aamulehdessä oli kysytty ihmisiltä Suomen vaikutusvaltaisista naisista, niin monet eivät olleet osanneet sanoa mitään muuta kuin Tarja Halosen. Montako itse osaisit? Tämä tarkoittaa sitä, että naiset ovat muuttuneet näkymättömäksi.

Työpalaverissa tehdään selkoa, mitä kukin on tekemässä. Kierros lopetetaan juuri, kun olet avaamassa suusi; sinua ei huomattu.

Kuinka oiva esimerkki siitä, kuinka tasa-arvoasioita voidaan tehdä olemattomista asioista. Mitä jos Nurvala olisi korottanut ääntään ja sanonut, että Anteeksi, mutta minulla olisi vielä asiaa. Kai on mukavampaa kirjoittaa lehteen ja valittaa, kuinka naisten tasa-arvo ei toteudu, kun kokouksissakaan ei huomata.

Naisten tasa-arvo on tietenkin tärkeä juttu, eikä se tunnu paranevan kovin nopeasti. Sadan (ilmeisesti suurimman) yrityksen johtorymissä on 15,9% naisia ja luku on kasvanut viime vuodesta puolellatoista prosenttiyksiköllä. Ei kovin vahva vauhti.

Talouseläma.fi on ruotinut asiaa vähän syvemmältäkin. Yleensähän katsotaan lukuja ja huomataan, että naisia on vähemmän ja siitä implikoidaan, että miehet ovat sikoja. Talouselämä sen sijaan vähän kartoittaa taustojakin jokavuotisessa Päättäjänaiset jutussaan.  Siellä muun muassa sanotaan, että lisää valtaa naisille ei tule sillä, että itketään iltalehden kolumnissa, vaan sillä, että tehdään töitä asian eteen.

Nurvala heittää kirjoituksessaan esimerkiksi Suomen hallituksen. Siinä on naisenemmistö! No, nyt se ei yhtäkkiä enää riitäkään, vaan nyt media ei riittävästi huomio naisia. Ilmeisesti Raili Nurvala on kanssa jonkin tason journalisti, luulisi että tämä on nyt vähän kuin iskisi itseään kivellä päähän? Voihan olla, että Ilkka Kanerva ja Matti Vanhanen ovat nyt vähän varastaneet palstatilaa, mutta harvoin sinne positiivisilla aivoituksilla pääsee. Tänä vuonna esillä onkin ollut Suvi Lindén ja aikaisemmin se alusvaatemalli. Molemmat sellaisen aivopierun kanssa, että en tiedä, onko naisten syytä tuntea ylpeyttä heidän toiminnastaan.

Yksi yhteinen piirre tuntuu kaikilla menestyvillä naisilla olevan. He eivät valita. He eivät halua armopaloja.

En kannata kiintiöitä. Järkevä yritysjohto ja omistajat hakevat muutenkin monipuolista osaamista, päteviä miehiä ja naisia hallituksiinsa. Sukupuoli ei ole se kriittinen tekijä, vaan johdossa pitää olla monenlaista osaamista, eri-ikäisiä, eritaustaisia ihmisiä. Uskon, että silloin syntyy parempia päätöksiä.  – Sari Baldauf (kuka?)

Myöskään Eija Ailasmaalla ei ole mitään tarvetta vinkumiseen. On ollut hienoa nousta uralla siihen saakka, mihin on noussut.

Itse uskon tasa-arvoon ja siihen, että seuraanvan vuosikymmenen aikana, kun hallitukset väkisin vaihtuvat hieman nuorempiin, niin naisia tulee esiin yhä enemmän ja palkatkin lähestyvät koko ajan miesten palkkoja.

Jos tätä joku kommentoi, niin haluaisin myös kuulla elävän elämän tarinoita siitä, miten miehet ovat jyränneet ohi työpaikoilla ja koulussa. Vai tapahtuuko sitä enää. Vai oliko se niin, että noin kävi 80-luvulla ja nyt näemme viimeisiä siitä aiheutuneita viitteitä pörssiyhtiöiden hallituksissa? Pitäisikö lailla määrätä miehiä laskemaan pöntönkansi?

PS. vielä ikään kuin referenssiksi yksi linkki.

Kategoriat
Yleistä

Aamulehti

Aamulehti oli jälleen kerran noteerannut minun blogikirjoitukseni sunnuntain Asiat-liitteen blogeja käsittelevällä sivulla.

Kategoriat
Yleistä

Kuka tietää mitä on tapahtunut

.. tässä uutisessa:
Öööö, mitä?

Originaali löytyy – ihan oikeasti – Kalevasta. Jos kaikesta pitää tehdä uutisia, niin pohjatyö olisi ehkä paikallaan?