Avainsana: Datailu

Tietotekniikka

Outo juttu

Juttu on jo muutaman viikon vanha, mutta enpä ole muistanut kertoa. Se on jännää, kuinka tietotekniikka-alaa pidettiin aikoinaan niin kovin mediaseksikkäänä ja samaan aikaan kuitenkin niin nörttinä. Nykyään kuulen hämmästeleviä kommentteja, kun sanon ohjelmoivani työkseni. Ihmiset kysyvät, miksi minä teen sitä. Teen sitä, koska työstä saa korvauksen.

Siksi olikin piristävää kun kevät auringon lämmittämillä rinteillä eräs LTY:n naisopiskelija valitteli, kun ei saa koodata. Toisin kuin kaikki nyt luulevat, niin hän on kyllä ihan perusnäyttävä (ehkä enemmänkin ;) ) nainen. Ja onhan hän sentään hiihtäjä!

Fysiikkakortit

Tuleeko pelikoneisiin yksi kortti lisää tulevaisuudessa? AGEIAn fysiikkakortti tarjoaisi jo tällä hetkellä hieman lisää potkua peleihin, jotka sitä tukevat. Tuota pitäisi päästä itse kokeilemaan.

Toisaalta samaan aikaan tietokoneisiin tulee monta prosessoria, joista peli hyödyntää tehokkaasti vain toista. Voisiko toisella jatkossa laskeakin fysiikkaa, jolloin erillistä korttia ei tarvittaisi? Mistään ei tosin ilmene, että millainen prosessori tuossa AGEIAn kortissa on, että onko siinä joku erikoinen vektoriprosessori tai vastaava. Mielenkiintoinen juttu silti.

Joko tietokonelehdet ovat testanneet korttia käytännössä?

Eclipse ärsyttää.

Olen käyttäny Eclipseä koodausalustana. Se toimii ihan hyvin, mutta FTP / Webdav -export toimii vaihtelevasti tai huonosti. Nyt esimerkiksi se ei enää suostu ottamaan uusiin servereihin yhteyttä laisinkaan. Hämäävää. Mikään ei harmita niin paljoa, kuin ohjelmat, jotka toimiessaan olisivat käteviä, mutta eivät toimi ja kehityskin on lopetettu.

Opera 9 Beta

Operasta julkaistiin tänään Pre Beta RC – mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan. Päätin päivittää selaimeni vanhasta TP2:sta uuteen versioon, kun mitään isoja ongelmia ei ainakaan listattu, joten parempi tämän pitäisi olla, kuin TP2 oli. Enkä löytänyt TP2:sta mitään ongelmia.

Opera 9 tulee Finaliksi vissiin joskus kesällä.

Uusi asia minulle oli se, että nykyään Operassa voi siirtää vanhat sähköpostiasetukset ja tiedot vain kopioimalla /mail kansion, mitään muutoksia ei tarvitse enää käsin tehdä.

Tämä vaikuttaa muuten erittäin nopealta!

SSH Secure Shellin omituinen käytös

Seuraa datailua.

Koululla on käytössä SSH Secure Shell Client (versio 3.2.9) SSH-yhteyksien ottoon. Tänään ohjelmasta löytyi yksi outous, joka aiheutti harmaita hiuksia hiukan aikaa. Ongelma esiintyi sekä ATK-kerho Ruutin että koulun palvelimilla.

Esimerkissäni salasanani on: salasana. Koululla hyväksytään maksimissaan 8 merkkiä pitkät salasanat.

Otetaan yhteys Secure Shellillä esimerkiksi jumille (tietokoneen nimi). Otetaan quick connect, annetaan oikea osoite, käyttäjätunnus ja salasanaksi salasana. Käytössä oleva tunnistus on keyboard interactive. Painetaan connect. Client yhdistää serveriin. Tehdään logout. Painetaan välilyöntiä ja yhdistysikkuna ponnahtaa taas näkyviin. Pidetään kaikki muut tiedot samana, mutta muutetaan salasanaa. Salasanan sijalle kirjoitetaan salasana12. Painetaan connect. Client yhdistää serveriin. Salasana siis hyväksytään.

Minun mielestäni tuo on suorastaan hämäävää. Mikään tietoturvariski tuo ei ole, koska ongelma esiintyy ainoastaan, kun käytetään salasanaa pidempiä feikkisalasanoja. Myös salasanan alku siis täytyy olla oikein. Tuollainen toiminta voi kuitenkin ehkä altistaa dictionary attackille?

Outoa on myös se, että tuntui olevan serveristä kiinni se, että toimiko tuo. Herääkin kysymys: Neuvotteleeko SSH Secure Shell Client serverin kanssa kysyen että kuinka pitkän salasanan hyväksyt? Jos salasanaksi hyväksytään vain 8 merkkiä, Client lähettäisi vain 8 merkkiä riippumatta siitä, kuinka pitkä syötetty salasana on? Tosin tätä ideaa testattiin siten, että laitettiin 10 merkkiä oikean salasanan perään. Silloin serverille ei enää päässyt kirjautumaan.

Mikähän tässä on takana? Outoa käytöstä. Nuttyllä samaa ei esiintynyt, eli siis jos salasana oli lopusta täytetty ylimääräisillä merkeillä, sisään ei päässyt.

E-sarjan puhelimet

Olen vähän odottanut, että Nokia julkaisisi uudet E-sarjan puhelimensa. No nyt IT-lehdistö uutisoi, että mallit viivästyvät edelleen. Harmillista.

Haluaisin uuden lelun. Nykyinen puhelimeni, 6600, on ensimmäisiä S60-puhelimia. Ja sen kyllä huomaa. E-sarjan puhelimissa olisi 3. Symbian evoluutio (3rd Edition) käytössä. Se tietysti haittaa vähän, aikaisemmille Symbian-alustoille suunnitellut ja käännetyt softat eivät toimi, mutta en välitä. Puhelimessa olisi lisäksi wlan.

Puhelimet viivästyvät bugihuntin takia. Se ei tietenkään ole loppukäyttäjän osalta huono asia, vaikka nyt vähän joutuukin kauemmin odottamaan. Pelottaa hieman, että millainen summa hintalappuun asettuu. Kuulin huhuja, että puhelimet olisivat järkihintaisia jo tullessaan markkinoille.

Jos saisin myös sen läppärin hankittua, niin ainakin Saunalahti tarjoaa kiinteää datalaskutusta, 10 euroa kuukausi. Saisin siis langattoman työpisteen, mahdollisuuden 3G-nopeuksiin ja vaikka mitä. Eikä olisi edes kallis. Samaan aikaan Elisa pyytää 4 euroa / 25 megaa. Tosin sekin on jo halpa perusliittymien 5 euroa / mega meininkiin. Itse maksan tällä hetkellä Kolumbuksen K1:ssä vähän reilun euron / mega.

Mutta läppäri + Exx = ~2000e

Teemme töitä.

Edit: Santtu minulle bongasikin tulevien mallien arviohinnaston, se löytyy matkapuhelinfoorumista!

Ohjelmistojen muutosten hallinnasta

Kukaan ei nauti siitä, että ohjelmistojen vaatimukset muuttuvat toteutuksen aikana. Kukaan ei nauti siitä, että työt joudutaan keskeyttämään tutkinnan ajaksi ja kertaalleen toteutettuun koodiin joudutaan palaamaan. Suurin osa ihmisistä ajattelee työtä palasina. Ensin teen tuon, sitten tuon jne. Kun vanhoja juttuja joudutaan kaivamaan auki, tuntuu ikävältä.

Perinteiset vesiputousmalliset kehitystyylit kärsivät juuri tästä. Vaikka työtä tehdään iteratiivisesti (suunnitellaan, toteutetaan, suunnitellaan, toteutetaan…), joudutaan silti palaamaan askelia taaksepäin, kun vaatimukset yhtäkkiä muuttuvat. Vaatimukset muuttuvat aina, se ei ole asiakkaan tai ohjelmistotalon vika. Ohjelmistoilla vaan on sellainen luontainen taipumus, että ne muuttuvat koko toteusprojektin ajan.

Uusissa ketterissä menetelmissä (Agile Software Development) lähestytään muutosta eri tavalla. Perinteisen lineaarisen etenemisen vaikeudet on havaittu ja niitä yritetään nyt parantaa. Perinteisesti koko toteutettava tuote suunnitellaan etukäteen. Valmiiden suunnitelmien mukaan lähdetään toteuttamaan.

Näin ei ole pakko olla. Ketteristä menetelmistä esimerkiksi Scrum tarjoaa erilaista lähestymistapaa. Yhtenä suurena erona on se, että asiakas on koko ajan mukana kehittämässä tuotetta. Tätä kautta asiakkaalla on koko ajan käsitys siitä, missä mennään. Toinen merkittävä ero on kehittäminen inkrementaaleissa.

Scrumin tapauksessa inkrementaalinen kehittäminen tarkoittaa kahta listaa. Listaa tuotteen ominaisuuksista ja listaa inkrementaalin ominaisuuksista. Kun tuotetta aletaan suunnittelemaan, asiakas alkaa listaamaan ominaisuuksia, joita ohjelma tarvitsee. Kun ominaisuuslista alkaa näyttämään melko valmiilta, aletaan suunnittelemaan toteutusta. Asiakas ja kehittäjät valitsevat ominaisuuksista sopivan määrän, jotka siirretään inkrementaalilistalle. Kun inkrementaalilista on lyöty lukkoon, niin sitä ei enää muuteta. Listalle laitetaan ominaisuuksia siten, että niiden toteuttamiseen menee noin 30 päivää.

Samaan aikaan kun ohjelmoijat alkavat suunnittelemaan ja toteuttamaan listaa voi asiakkaalle tulla uusia haluja. Uusia ominaisuuksia ja muutoksia lisätään tuotteen ominaisuuslistaan. Tämä lista elää koko toteutuksen ajan.

30 päivän päästä asiakkaalle esitellään tulos, mitä on saatu aikaan. Asiakas ehdottaa muutoksia ja lisäominaisuuksia, nämäkin kirjataan tuotteen ominaisuuslistaan.

Sitten keräännytään taas asiakkaan kanssa yhteen. Päätetään mitä asioita ominaisuuslistalta (johon on lisätty kaikenlaista) jäädytetään nyt inkrementaalilistaan. Ja taas mennään.

Inkrementaalit pyörivät niin kauan, kunnes tuotteen ominaisuuslista jäätyy. Se siis johtuu pääosin asiakkaasta. Sen jälkeen ohjelmisto viimeistellään (poistetaan esim debugit jne) ja luovutetaan.

Scrumin kaltaiset menetelmät vaativat myös asiakkaalta melko paljon. Mutta toisaalta ne tuovat myös asiakkaan suuntaan sellaista joustavuutta, ketteryyttä, jota peräänkuulutetaan.

Pohdiskelu peräytyy kandidaatintyöhöni, jossa tutkin nykyaikaisia ohjelmistotuotannon menetelmiä.