Avainsana: Datailu

Blogin feedilinkit eivät nähtävästi toimineet themessä olleen bugin vuoksi. Korjasin ongelman ja nyt feedit saa tilattua sidebarista (jos ei ole sellaista selainta joka näyttää feedit osoiterivillä).

Kiitokset luomulle.

Operasta julkaistiin virallisesti tai epävirallisesti juuri versio 9.1.

Keskustelu ja latauslinkit löytyvät desktopteamin blogista.

Paljon erityisesti bugfixejä. Otamme taas askeleen lähemmäksi parempaa selauskokemusta.

Olen kirjoittanut sen verran moneen otteeseen puhelimesta, että pitäisi varmaan tehdä ihan oma kategoria näille postauksille. No menköön datailun alle edelleen. Joopa, ei vieläkään löydy minun puhelimeeni päivitystä, vaikka Lauri mokomalla tapahtumalla on saanut jo elvistellä vaikka kuinka kauan. Ei ole elämä reilua.

Oletteko koskaan miettineet miksi E70-puhelimessa on sivussa sellainen pieni nappi? Se ilmeisesti toimii pust-to-talk systeemeissä liipasimena, mutta ilman ptt ominaisuutta se (ainakin) toimii ääninauhurin käynnistimenä. Sillä voi nauhoittaa myös puheluita! Onpa kätevää, huutaa Jasmo. Mutta sitten iskevät vuorostaan Nokian insinöörit! Nauhoituksen maksimimitta on tasan 1 minuutti. YKSI! Yksi minuutti! Äly hoi, älä jätä! Samaan aikaan voin videokameralla kuvata koko gigasen muistikortin täyteen kotip… kotitalousnäyttelyn koneita, mutta en voi nauhoittaa kuin minuutin mittaisia klippejä!

Toinen ärsyttävä ominaisuus on se, että puhelua nauhoittaessa puhelin piippailee, niin kovaa vieläpä, että myös vastapuoli kuulee sen. Ilmeisesti kyseessä on jokin lainsäädännöllinen asia, puheluiden nauhoittaminen ilman lupaa ei ole sallittua, mutta mitä sitten? Mielestäni tuolla voisi olla paljonkin hyödyllisiä käyttötilanteita mm. puhelinhaastatteluissa, ihan laillisestikin. Mutta vaikka kysyt vastapuolelta luvan nauhoittamiseen, niin piippaus ei lopu! Joten tällä piippauksella saadaan vesitettyä koko ominaisuus. Live-haastattelua ohjelmalla ei voi taas kaapata, kun nauhoitusaika on niin lyhyt.

Tämä henkilökohtaisesti riipaisi jo sen verta syvältä, että jollekin oli pakko saada valittaa. Ei muuta kuin Tommin s60 blogiin! Valitettavasti blogissa ei ollut mitään aihetta edes läheltä liippaavaa, joten jouduin turvautumaan epätrendikkäästi sähköpostiin.

Tommi vastasikin. Muutkin olivat tuoneet nämä edellä mainitut järjettömät epäkohdat esiin. Tommikaan ei tiennyt niille mitään syytä. Hän lupasi viedä asiaa varovaisesti kahvipöytäkeskusteluihin, mutta ei luvannut mitään. Eikä luvannut myöskään raportoida, salassapitojuttuihin vedoten. Ehkä kuitenkin hiljalleen uudelleen kirjoitettu nauhuri saadaan puhelimiin. Sitten kun se tulisi vielä softapäivityksessä mukana, eikä tarvitsisi uutta puhelinta sen takia hankkia..

Ennen kuin kukaan ehdottaa mitään 3rd party softaa, niin Tommikin sen sanoi, että ne eivät osaa tarttua tuohon ylimääräiseen pikanäppäimeen, eli eivät ole niin käteviä, kuin tämä S60 nauhuri. Joka ei ole kätevä, vaan ihan .

Töissä olen saanut tutustua moneen asiaan. Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat yksi niistä. Tutustuttuani tämän hetkiseen tilanteeseen, visioin seuraavan tekstin. Teksti ei yritäkään olla täydellinen, vaan siinä on kirjoitettu mahdollisuuksista. Kuvaamani systeemin toimivuudesta ja muusta saa esittää kommentteja.

Kela on ihan oikeastikin on kehittämässä keskitettyä potilastietojärjestelmää, mutta todellisuudessa järjestelmä on paljon kauempana tulevaisuudessa, kuin Kelan sanomat antaa ymmärtää.

SÄHKÖISET POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT SUOMESSA

Suomessa on kehitetty ja kehitetään sähköistä potilastietojärjestelmää, joka helpottaisi hoitajien ja lääkäreiden työtä. Tällä hetkellä lähes jokainen maan sairaala tai terveyskeskus on ottanut käyttöön jonkin sähköisen potilastietojärjestelmän. Ongelmia kuitenkin on, väitetäänkin, että tällä hetkellä järjestelmien kehittymättömyys lähinnä hidastaa lääkäreiden työtä.

Lisäksi on muita ongelmia. Esimerkiksi Espoon kaupungin tilaama järjestelmä ei ole voinut ongelmien vuoksi päivittyä niin usein, kuin olisi ollut tarpeen. Tämä on paitsi maksanut rahaa, myös edelleen haitannut sairaanhoitoa. Tällä hetkellä päivitykset ovat Espoossa noin vuoden aikataulua jäljessä.

Suomessa eri keskuksissa on eri järjestelmiä, joista kahden suurimman tekijöinä ovat WM-data ja TietoEnator. Nämä järjestelmät ovat tarkoituksella suunniteltu siten, etteivät ne toimi yhteen. Käytännössä tämä estää sähköisten potilastietojen siirtymisen paikkakunnalta toiselle.

MONEN JÄRJESTELMÄN RINNAKKAINEN KEHITYS MAKSAA RAHAA

Joensuu on eriytynyt porukasta ja rakentanut ulkomaalaisten toimijoiden ja EU-tuen avulla oman sähköisen potilasjärjestelmän, jota pidetään hyvänä, ehkä jopa kilpailevia malleja parempana, ratkaisuna. Järjestelmä kuitenkin on suunniteltu ainoastaan Joensuun keskussairaalan tarpeisiin, eikä se välttämättä soveltuisi muihin ympäristöihin yhtä hyvin. Kunnat, jotka pitäytyvät muissa järjestelmissä, ovat tilaus / ylläpitosopimuksella sidottuja palveluntarjoajaan ja maksavat huomattavia summia kilpailevien järjestelmien kehittämisestä. Ainakin kahta ratkaisua kehitetään tällä tavalla rinnakkain. Kaikkien kuntien yhteen laskettua menoerää en uskalla edes arvailla.

AVOIN OHJELMISTOKEHITYS SÄÄSTÄISI RAHAA

Erilainen lähestymistapa voisi auttaa kehittämään ohjelmista paljon tehokkaampia, lisäämään ominaisuuksia ja silti säästämään rahaa. Lisäksi julkaisusykliä voitaisiin nopeuttaa. Avoin ohjelmistokehitys voisi mahdollistaa kaiken tämän.

Suomeen luotaisiin yhteisö, samanlainen kuin useiden Open Source -ratkaisujen ympärillä on, joka vastaisi järjestelmän kehittämisestä. Intressejä kuulua tähän yhteisöön olisi ainakin laitteistotoimittajilla, ohjelmistotaloilla, yliopistoilla ja muilla oppilaitoksilla sekä kenties myös muilla tahoilla.

Laitteistotoimittajilla, kuten esimerkiksi IBM, olisi intressiä osallistua järjestelmän kehitykseen, sillä parempaa järjestelmää myytäisiin paremmin ja täten myös laitteistoja myytäisiin enemmän. Ylläpitosopimukset voisivat olla mittavia. Muitakin syitä varmasti löytyisi.

Ohjelmistotaloilla on mahdollisuus saada itselleen ylläpitotoimintoja. Eri paikalliset toimijat saisivat paikallisten sairaaloiden ylläpitotehtävät itselleen. Myös muita intressejä voisi olla, muun muassa PR.

Yliopistot ja oppilaitokset voisivat tehdä tutkimuksen kautta, tai jotain muuta reittiä, tarpeelliseksi näkemiään osia järjestelmästä. Esimerkiksi avoimen ohjelmistokehityksen tutkiminen sinänsä voisi motivoida yliopistoja osallistumaan järjestelmän kehittämiseen.

Eikä järjestelmää tarvitsisi kehittää ilman rahaa. Sen lisäksi, että avointa ohjelmistokehitystä tuetaan EU-tasolla ja siihen voisi saada sitä kautta apurahaa, riittäisi nykyisistä mittavista suljettujen järjestelmien kehittämiskuluista jaettavaa projektiin. Alku voisi olla vaikeaa, mutta kun päästäisiin siihen vaiheeseen, että vanhoista suljetuista ratkaisuista voitaisiin luopua, säästöt alkaisivat kasvaa.

Myös muita intressejä avoimeen kehitykseen voisi olla. Koska järjestelmä on hyvin tärkeä Suomelle, on pidettävänä hyvänä asiana sitä, että se ei ole minkään yksittäisen yrityksen hallussa, vaan sen kehitys on hajautettua ja kehitystä kontrolloi valtio.

Järjestelmän valmistuttua ja sitä kansallisesti käytettyä muutamia vuosia, siitä voitaisiin kiinnostua myös ulkomailla. Epäilemättä ulkomailla laitettaisiin omia ratkaisuita alulle, mutta suomalaisten työllistyminen ylläpitotehtävissä ja konsultaatiossa ympäri Eurooppaa, varsinkin Skandinaviassa olisi mahdollista.

MITÄ HYÖTYÄ AVOIN KEHITYS TOISI SÄHKÖISEEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN?

Rahan säästämisen lisäksi hyötyjä olisi muitakin. Nykyiset järjestelmät ovat laadultaan kyseenalaisia ja tehokkuudeltaan sekä ominaisuuksiltaan vajaita. Tutkimuksissa on osoitettu, että avoimessa kehityksessä syntyvä koodi on laadukkaampaa kuin suljetussa kehityksessä syntyvä. Lisäksi ohjelmistoihin muodostuu huomattavasti nopeammin ominaisuuksia. Avoin ohjelmistokehitys suosii innovatiivisia ihmisiä. Julkaisunopeus tihenee, asiakkaiden on mahdollista päivittää ohjelmistoaan useammin.

Kuka tahansa voisi suoraan vaikuttaa järjestelmän ominaisuuksiin. Tällä hetkellä järjestelmän tilaaja toivoo järjestelmän toimittajaa korjaamaan jonkin puutteen tai toteuttamaan jonkin uuden ominaisuuden. Tämä tehdään ja päivitys ajetaan ehkäpä vuoden päästä. Avoimessa ohjelmistokehityksessä asia ei ole niin vaikea, vaan toive voidaan esittää suoraan yhteisölle. Jos yhteisö ei toivetta lähde riittävän nopeasti täyttämään, voidaan itse sopivilla keinoilla kehittää (esimerkiksi yhteistyössä muiden ominaisuutta kaipaavien kuntien kanssa) sopiva ominaisuus tai kenties pyytää ylläpitäjää toteuttamaan ominaisuus.

Kun järjestelmän kaikkia eri versioita hallittaessa pidetään huoli yhteistoiminnasta, päästään tilanteeseen, jossa kaikkialla Suomessa toimivat samat tiedot. Minne tahansa asiakas (potilas) meneekin, hänen tietonsa saadaan siellä esiin nopeasti ja varmasti. Kun avoimen lähdekoodin myötä myös rajapinnat ja arkkitehtuuri ovat avoimia, ei ongelmia tule.

MITÄ ONGELMIA AVOIN KEHITYS VOISI TUODA TULLESSAAN?

Tietoturva on keskeinen asia potilastietojärjestelmissä. Vaikkakin potilastietojen tietoarvoa on ehkä hieman suurenneltu, ei niiden vuotamista vääriin käsiin voida pitää hyvänä järjestelmän tai edes Suomen terveydenhuollon kannalta. Yleisesti ottaen avoimen ohjelmistokehityksen tuotteena syntyvä koodi on tietoturvallisempaa, kuin suljetussa vastineessa. Virheet löytyvät nopeammin ja niihin reagoidaan huomattavasti paremmin kuin suljetussa toiminnassa.

Politiikka on tapahtumien pahin vihollinen. Se, että päästäisiinkö esimerkiksi kehityskuluista ikinä sopuun kuntien välillä on visainen kysymys. Muutenkin ajatus avoimesta kehityksestä voisi säikäyttää monet päättäjät.

JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEET

Aluksi järjestelmä pitäisi kehittää siihen vaiheeseen, että se voitaisiin ottaa käyttöön pilottikunnissa. Ratkaisuksi käy myös jonkin nykyisen ohjelmiston lähdekoodin avaaminen ja sen käyttäminen perustana uuden järjestelmän pohjalla. Pilottikunnat lähtevät mukaan toimintaan ja antavat kehitysehdotuksia kehitysyhteisölle ja ylläpidolleen, jotka yhdessä (ylläpito luonnollisesti kuuluu osaksi kehitysyhteisöä, halusin vain eriyttää ne toisistaan selkeyden vuoksi) toteuttavat ratkaisuja.

Kun järjestelmästä saadaan kokemuksia ja se edelleen laajenee, voi yhä useammat kunnat liittyä järjestelmän käyttöön. Kun riittävä massa saadaan liikkeelle, kehittäjäyhteisön ulkoinen rahallinen tuki voitaneen lopettaa ja yhteisö pyörii ylläpitosopimusten ja laitetilausten ja muiden ulkoisten intressien varassa.

Ostin Verkkokaupasta omaan E70:iin gigasen muistikortin. Ei ollut muuten kallis. No kuitenkin, minulla oli tuossa vanhalla Nokian kortilla kaikkia bundlattuja ohjelmia, kuten ZipManager jne. Haluaisin saada ne myös tälle uudelle kortille. Yritin varmuuskopiomalla hoitaa asian, mutta en onnistunut. En vielä ole yrittänyt uudelleen, mutta onko jollain tietoa, josko se onnistuis jollain tietyllä tavalla varmasti?

Etsin eilen ohjetta siihen, kuinka pääsen muokkaamaan .mp4 -tiedostoja, joita mm. Nokian kännykät nykyään videokuvasta tekevät. Etsinnän jälkeen #mureakuhalla vinkattiin seuraava linkki:
http://kaizoku-fansubs.com/forum/viewtopic.php?id=29

Sieltä löytyikin kaikki tarvittavat tiedot.

Millä ohjelmalla voi muokata mm. Nokian E70 -mallin tekemiä .mp4 -videoita? Tai millä ohjelmalla nuo saisi auki ja vaikka pakkaamattomaan muotoon, josta niitä voisi muokata millä tahansa softalla.

Jos tiedät, auta auta!

Tämän vuoksi.

Hankin ulkoisen kiintolevykehikon, johon laitoin vanhan Samsungin P160 PATA-levyn. Kiintolevy tulee kiinni koneeseen USB2-kiinnityksellä ja tarjoaa ihan hyvän siirtonopeuden.

Kaikki oli juuri niin vaivatonta kuin sen piti ollakin. Kiintolevy kiinni kehikkoon, kehikko kiinni koneeseen, *pim* ulkoinen kiintolevy löytynyt ja voit alkaa käyttää laitetta.

Näin sen pitää ollakin.