Kategoria: Yleistä

Käytettävyydestä

Usein asiaan vihkiytymättömät ymmärtävät helposti opittavan ja helposti käytettävän ohjelman ominaisuuksiltaan samanlaisena. Se ei kuitenkaan ole totta. Useimmiten helposti opittavaa ohjelmaa rakennetaan siten, että joku helppiruutu on koko ajan apuna (tai pahimmassa tapauksessa Klemmari..). Ne saattavat auttaa käytön oppimisessa, mutta hidastavat ja raivostuttavat vakituista käyttäjää (joka on jo oppinut). Vaikeat (lue: tehokkaat) ominaisuudet piilotetaan, että aloittelijaa ei häirittäisi. Mutta ne ovat myös oppineelta piilossa.

IE ei ole hyvä selain. Mutta aloittelevaa käyttäjää opastetaan, että Internet on tuon kuvakkeen takana. Siellä se sitten on. Entäs sitten, kun käyttäjä oppii Internetissä surffailun? Hän ei tiedä paremmasta. Kunnes käyttää jossain paikassa vaikkapa Operaa tai Firefoxia. Minulla voikin olla monta sivuu tuollai helposti auki.. Ai tässä voi hiirieleillä tällai liikkuu.. Latautuupas nopeasti nämä sivut...

Kun selaimen käytön on kerran oppinut, on sitä paljon mielekkäämpää käyttää, kun siinä on työn tehokkuuteen liittyviä toimintoja. Ei ketään kiinnosta kuluttaa aikaansa turhaan, odottaen huonon cachen latailemista. Itse kun olen Operaa käyttänyt jo todella kauan ja pidän Operan ominaisuuksia sellaisena perustasona, joka selaimen täytyy saavuttaa, on IE:n käyttö todella tuskallista. Entä kun netissä surffannut käyttäjä päivittää IE:n (automaattipäivitykset ovat päällä) ja yhtäkkiä se alkaakin tarjota sivujen ylälaitaan keltaisia palkkeja, jossa varoitetaan ties mistä? Yhtäkkiä käyttäjän pitäisikin tietää mikä on ActiveX, mikä tuo tiedostonlataus on ja vaikka mitä.

IE:n ulosanti on siis suunnattu aloittelijoille, mutta taas IE:n viestit käyttäjälle on edistyneeseen käyttäjään kohdistettuja. Firefox pärjää vähän paremmin. Kun käyttäjä oppii surffailemaan, hän voi liittää selaimeen lisää ominaisuuksia. Mutta ennen liittämistä käyttäjän tulee kaivata ominaisuuksia. Kuinka hän osaa kaivata ominaisuuksia joita ei ole koskaan nähnyt?

Opera pärjää paremmin. Kaikki on mukana ja käyttäjän perehdyttyä surffailuun, hän vahingossa tulee käyttäneeksi monia ominaisuuksia. Tämähän olikin kätevää. Tämäkin ratkaisu on kaukana täydellisestä, sillä aloittelijan kohdatessa ruutu käytit juuri hiirieleitä, haluatko jatkaa niiden käyttöä? se ei välttämättä kerro juuri mitään.

OpenOffice oli ehkä hieman vaikemmin opittavissa kuin Microsoft Word. Ero tulee siinä, että Wordissä jokaisen toiminnon kohdalla joudut opettelemaan jutun alusta. OpenOfficessa sama logiikka ajaa läpi koko ohjelman. Hieman korkeampi oppimiskäyrä alussa palkitaan nopeasti, kun ohjelman logiikka on selvää. Tunne siitä, että käyttää tehokasta ohjelmaa työhönsä, tekee itse työstä paljon vähemmän rasittavaa. Kuulen usein opiskelijoilta kauhutarinoita Wordin temppuiluista. Itselläni OpenOfficesta näitä kauhutarinoita ei ole.

Yle

Yle panostaa nyt selkeästi uusiin tekniikoihin. Ei etunenässä, ei edes hyvänä kakkosena, vaan monien muiden massassa. Mutta panostaa kuitenkin. Onhan sekin jo jotain. Yle alkaa tarjoamaan podcasteja lähiaikoina. Valitettavasti järkeä ei ole paljon käytetty, Kansanradiot ja muut ei välttämättä kosketa kovin paljoa podcastien todellisia kuuntelijoita. Miksei YleX aamua podcastata, vaikka ilman musiikkia?

YleX aamu kuitenkin bloggaa. Mielenkiintoista. Hauska nähdä, kuinka media-alan ammattilainen, Peltsi kirjoittaa kuin ekaluokkalainen.

Perjantaina matkustettiin Juhalahden kanssa Rolloon. Tivolissa näytettiin vähän illalla tanssiliikkeitä ja lauantaina suoritettin loppumatka Inariin.
Matka meni muuten hyvin mutta Juhalahtea hieman ahdisti.
Aamunnainen haettii lauantaina Ivalon lentokentältä jossa se kärsimättömänä odotteli kun oltiin myöhässä.

Avoin kehitys

Haluan lisätä vielä edelliseen juttuuni softan kehittämisestä jotain.

Kun kehitystä ajetaan avoimen lähdekoodin periaatteella, projektilla täytyy olla silti vankka johto sekä selkeä visio, millainen tuotteesta tehdään. Ihmiset jotka avointa koodia suoltavat, ovat yleensä työskennelleet kauan tietokoneiden kanssa, kenties työskentelvät edelleenkin esimerkiksi sovelluskehittäjänä. He ajattelevat täysin eri tavalla, kuin oletettu (esimerkiksi selaimessa) loppukäyttäjä. Jos vielä projektin johto tippuu sudenkuoppaan ja arvioi koodilahjoituksia (contribute) pelkästään koodin tason perusteella, ollaan pulassa. Omasta mielestäni juurikin Mozilla sai tästä aikoinaan paljon harmia. Myöskin Linuxilla on vaikeuksia profiloitua käytettäväksi juuri tämän seurauksena. Linuxin kehittäjien kohderyhmä ei koskaan ole ollut työpöytäkäyttäjä, vaan toiset kehittäjät ja hakkerit.

Kun valitaan kehitystavaksi avoin kehittäminen tuetaan ohjelmistoa tekevän porukan innovaatioita. Foorumeilla on käynnissä koko ajan brainstorming (kuten myös avoimen lähdekoodin puolella) ja niistä voidaan vetää suuntaviivoja suunnittelijoiden omien visioiden tueksi. Foorumeilta ei siis tule suuntalinjoja (avoin lähdekoodi), vaan tukea suunnittelijoiden omille ideoille (avoin kehittäminen). Tuotteesta tulee alusta loppuun samaa ajatusmaailmaa noudattava, mutta silti yhteisöä palvellaan ja yhteisö saa haluamiaan ominaisuuksia, vaikkei ehkä juuri siinä muodossa kuin haluaisi.

Open Source

Operan käyttäjänä ja aktiivisena yhteisön jäsenenä kohtaa monta kertaa kummallisia ennakkoluuloja suljettua lähdekoodia kohtaan. Suljetusta lähdekoodista ihmisille tulee mieleen Microsoft ja se mielikuva on negatiivinen. Mielikuva on kuitenkin väärä.

Tavalliselle käyttäjälle ei näy mitenkään se, onko ohjelmisto avointa vai suljettua koodia. Ero tulee siinä, kuinka ohjelmistoja kehitetään. Avoin lähdekoodi ja sen ympärille syntynyt kehittää voi kuka vaan -mentaliteetti on tuonut käyttäjät mukaan kehitykseen. Perinteisesti massamarkkinoille suunnattuja tuotteita on työstetty rauhassa, jonka jälkeen julkaistu. Avoimen lähdekoodin järjestelmät kiertävät monta kertaa aktiivisilla käyttäjillä ennen kuin niitä julkaistaan. Muutoslistoja ei päätetä jonkun tiimin toimesta, vaan käyttäjät keskustelevat ja kirjoittavat ongelmistaan ja ideoistaan.

Puhuisin enemmän suljetusta ja avoimesta kehittämisestä, kuin lähdekoodista. Lähdekoodi koskettaa niin kovin harvaa loppukäyttäjää, kun taas suorat viestintäkeinot kehittäjien kanssa voivat olla jokaiselle todellisuutta.

Vaikka Opera (en yritä mainostaa, vaan pidän vain esimerkkinä) onkin suljetun lähdekoodin ohjelmisto, sen kehittäminen on avointa. Käyttäjiltä pyydetään apua ongelmissa ja kehittäjät lukevat foorumeita aktiivisesti. Kuka tahansa voi saada mieliominaisuutensa selaimeen tai parantaa selaimen käytettävyyttä.

Ihmisiä, jotka kykenevät näkemään epäkohtia tai ideoimaan uutta, on niin paljon enemmän, kuin niitä, jotka voivat lähteä kehittämään aivan kooditasolla ohjelmistoa. Näin vastuualueetkin pysyvät selkeämpinä ja ajankäytön arviointi helpompaa.

Rasismi

Blogisisko kertoi muutamia viikkoja sitten, kuinka tarkkaan puheensa oli valittava Atlantin toisella puolen. Amerikassa on niin paljon vähemmistöjä, että on pakko puhua korrektisti, ettei vaan loukkaa ketään. Mutta onko se vain ongelman lakaisua maton alle?

Hirmumyrskyn jäljiltä USA:ssa televisiossa huudetaan (sananmukaisesti) toinen toistaan rasistisempia kommentteja. Kunnon Hillbillyt saavat äänensä kuuluviin.

Tässä yksi esimerkki: Video (alkuperäisesti Crooks and Liars, video mirroroitu tehokkuuden vuoksi.)

Liikenne- ja viestintäministeri

Mietitäänpä. Mitä liikenne- ja viestintäministerin pitäisi tietää? No emmehän tiedä edes mitä he ovat asettaneet tavoitteekseen, joten tutustutaan niihin. Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta löytyykin tavoitteita.

Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet.

Lisäksi mainostetaan osaamista.

Asiantuntemus ja ammattitaito ovat liikenne- ja viestintäministeriön toiminnan perusta. Ministeriö tarjoaa edellytyksiä henkilöstölle kehittää jatkuvasti tietojaan ja taitojaan. Johdon ja alaisten välinen vuorovaikutus luo aikaansaavaa toimintaa.

Eli, LVM:ssä edistetään kansalaisten mahdollisuuksia käyttää verkkoa erilaisin tavoin. Tähän he tähtäävät hyvällä asiantuntemuksella.

Mutta. Susanna Huovinen (sdp) valittiin liikenne- ja viestintäministeriksi. Katselin hänen CV:tä. Huovinen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Ja siihenpä se koulunkäynti rajoittuukin.

En tarkoita, että kyseinen ministeri tarvitsee tietoa, miten paketit verkossa juoksee, tai että miten luodaan turvallisia ympäristöjä. Mutta nyt valitulla ministerillä ei ole mitään kokemusta kyseisestä alasta. EU:n asiantuntijakokouksessa tuskin on verkostuttu Suomen tietoliikennetoimijoiden kanssa. Nämä verkostot nimenomaa olisivat tärkeitä. Mutta niitä ei ole.

Politiikka on käsittämätöntä. Ei ole ihme, kun suurin osa päätöksistä tehdään kansalisten oikeuksia heikentäen, kun tietoa ei päättäjillä ole ja lobbaajien puheet menevät suoraan omiksi mielipiteiksi.

Jes.

Tekijänoikeuslaki

Huomenna, tai siis tänään, eduskunnassa äänestetään tekijänoikeuslaista, joka on taas muilutettu kaiken keskustelun alta päätäntäpöydälle.

net.nyt kirjoittaa:

Eilen Net.nytin palautteeseen kolahti viesti, jossa oli linkki tähän uutiseen sekä saatetekstinä vetoomus ”Tehkää nyt joku jotain!”

Lähettäjä olin minä. Olin surffaillut ympäri nettiä, eikä edes EFFI ollut eilen kommentoinut lakiesitystä nettisivuillaan. En keksinyt muutakaan ja onneksi sain motivoitua net.nytin kirjoittajaa kirjoittamaan aiheesta. Lukijoita net.nytillä on varmasti enemmän kuin minulla.

Minun ei tarvinne selittää omaa kantaani lain suhteen, ainakin säännölliset lukijat sen takuulla tietävät. Toki olen tuotteiden suojaamisen kannalla, mutta kansalaisoikeuksien kaventaminen ja lakien, joita ei voida valvoa, asettaminen eivät ole järkeviä tekoja.

DJ Orion listaa blogissaan tekijänoikeuslain ongelmia.