Star Wreck

Star Wreck saaga on varmaan useimmille tuttu. Kyseessähän on amatööriteatterina tehty scifi-hupailu, jonka viimeisin osa Star Wreck: In the Pirkinning on valmis nyt. DVD:nä ko. rainaa voi jo ennakkotilata, paketin pitäisi kolahtaa postilaatikkoon syyskuun alussa.

Star Wreck porukka on kiertueella. Aikaisemmin leffa oli jo esitetty avoimelle yleisölle Turussa ja nyt olin itse katsomassa Lappeenrannan esitystä.

Itse menin tilaisuuteen vain hetken mielijohteesta. Kävellessäni paikalle mietin, että katsojia ei varmaan ole kuin 10 lisäkseni. 10, joilla kaikilla Spock-korvat ja vastaava varustus. YO-talolle saapuessani järkytyin. Jonot olivat ulos saakka. Ihmisiä kääntyi takaisin, kun selvisi, että penkit on loppuunmyyty. Päättäväisimmät (mukaanlukien minä) maksoivat silti sisään ja istuivat portailla. Sali, jossa esitys pidettiin oli pieni ja nimilistan perusteella sisälle tuli 130 maksanutta katsojaa.

Olin kyllä katsonut aikaisemmatkin jaksot, mutta mielestäni viimeisimmät eivät olleet olleet enää niin loistavia, kuin ensimmäiset. Odotin viihdyttävää elokuvaa silti. Ja sen todella sain. Elokuvan huumori sopii minulle kuin nyrkki silmään. Kaksimieleisyydet, musta huumori ja muu sekoilu osuu kyllä. Näyttelijöiden nimiä en tiedä muuta kuin Torssosen, mutta muutamien näyttelytyö pisti silmään – hyvällä tavalla.

Erikoistehosteet olivat kyllä hienoja. Tottakai niistä puuttui Hollywood mahtipontisuus, mutta oikeasti ne toimivat paljon paremmin kuin esimerkiksi Star Warsien tehosteet. Star Warsissahan taisteluissa välkkyy ja viuhuu koko ajan, eikä katsoja oikeastaan tiedä mitä tapahtuu. Star Wreckissä oli valittu kuvaustapa hieman toisin ja erikoistehosteet toimivat. Ja ovat hyvännäköisiä.

Kotiin tultuani pistin DVD:n ennakkotilaukseen. Hyvän elokuvan lisäksi saan myös tuettua nuoria uskaliaita hemmoja, joilla riitti viitseliäisyyttä tuohon 7 vuoden urakkaan. Eikä ole välikäsiä.

Mukavaa, että edes joskus voi sanoa Hyvä Suomi!

Edelliset osat ovat kokonaisuudessaan ladattavissa netistä osoitteesta http://www.starwreck.com/oldies/

The Machinist

Katsoin tänään Christian Balen tähdittämän The Machinistin. En oikein tiedä mitä mieltä olen leffasta. Se oli outo ja se oli hyvä. Mutta hieman liian paljon asioita jäi hämärän peittoon lopussa. Tai ehkä tajuan ne vasta toisella katsomisella. Elokuvia kannattaa katsoa toistamiseen. Huomaa hienoja asioita.

Elokuvassa merkillepantavaa on Balen käsittämätön laihuus. Hän on laihduttanut itsensä luurangoksi. Kamalan näköiseksi. Tässä esimerkkikuva. Lisääkin varmaan löytyy jos jaksaa selailla. Todella ällöttävän näköinen.

Tilasin muuten The Machinistin ja Open Waterin CDonista ilman ongelmia tällä kertaa.

Sukellusvene-elokuvat

Sain eilen taas vähän terästystä DVD-kokoelmaani. Katsoin tänään tositapahtumiin perustuvan elokuvan Vihollisen vesillä. Elokuva oli aluksi ihan hyvä, sanotaanko ensimmäiset 60 minuuttia, oli sellaista 13 päivää meininkiä (13 päivää on top3 elokuvissani) mutta sitten sorruttiin ylilyönteihin ja ylidramatiikkaan.

Edelleenkin parhaana sukellusvene-elokuvana pysyy legendaarinen Das Boot joskin Hollywoodin tekele Purppuravyöhyke pääsee aika lähelle. Jenkkipropagandainen u-571 pitäisi katsoa joskus uudestaan kyllä.

Sin City

Kävin katsomassa leffassa Sin Cityn. En ole aikaisemmin tutustunut Frank Millerin sarjakuviin ja siksi sen puolen hienoudet jäivät minulta ehkä kokematta ja kokonaiskuva tapahtumista kenties hieman sumuisaksi. Mutta, kuinka kaunis elokuva olikaan. Mustavalkoisuus ja koko sellainen synkkä sarjishenki kyykytti katsojaa. Elokuva on lisäksi käsittämättömän tyly. Kerrankin elokuva, jossa on paljon tehosteita, mutta kerronnan ehdoilla.

Mietin millainenhan tuleva Max Payne -elokuva mahtaa olla. Sin Cityssä Marv taisi vetää jo Paynen roolin.. melkein ainakin.

TV-sarjat

Valittelin muutama päivä sitten kovasti sitä, kuinka tv-sarjat ovat huonoja ja että tv ei tarjoa juuri mitään katsomisen arvoista. No, mielipiteeni ovat nyt hieman korjautuneet, tosin en vieläkään väitä että kovin laadukasta ohjelmaa televisiosta tulisi. Mutta tavallaan viihdyttävää kyllä.

Olen katsellut myöhäisillassa esimerkiksi Buffya ja Angelia. En aiemmin ollut katsonut näitä sarjoja kuin aivan vaan vähän. Nyt seurasin muutamaa jaksoa ajatuksella ja huomasin kuinka sarjat suhtautuvat itseensä. Ymmärsin viihtyä, en niinkään katsoa tosissani. Ihan hyvin aika kuluu.

Vanhaa Star Trekiäkin olen seurannut. Se se vasta hauska onkin. Harmi kun Texas Rangeria ei tule televisiosta. Conanissa näytetyt pätkät vaikuttavat mahtavilta! Se sarja voittaisi Ritari Ässän reilusti. Vaikka Ritari Ässä ja napaan asti auki oleva paita (ja rintakarvat) ovatkin aika lyömätön yhdistelmä. Ja turbo boost.

Sarjat mitä katson eivät siis ole hyviä, mutta hauskoja. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän tarkoituksella. Huomaan katsovani paljon SubTV:tä.