Jasmo tietää paremmin - Jasmon blogi

Oppiiko uimaan uimalla?

Monellekaan minut tuntevalle ei varmaan yllätys, että olen ollut uimataitoinen ehkä kahden vuoden ajan. Tai milloin aloinkaan käymään uimassa. 2010 olettaisin.

Sitä ennen uimataidottomuus oli aika tuskallista. Konkreettisimmillaan tuska tietysti esiintyi sotaväessä, jossa piti suorittaa tuo niin kamala 200m uimataitotesti. Onneksi keskivertoälyllä pärjää intissä, otti sen verran reunoista kiinni, että pääsi perille asti.

Olisiko kannattanut joutua uimakouluun intissä? Ehkä. En tiedä. Silloin ei tuntunut hyvältä idealta.

Myös ennen sitä liikuntatunneilla uiminen oli melko vastenmielistä. En pikkupoikana oppinut koulun massatunneilla uimaan ja vaikka olin käynyt jonkun alkeiskurssin ihan pienenä, en osannut uida.

Osaamattomuus tarkoittaa siis sitä, että jaksoin juuri räpistellä jotain rintauinnin tapaista sen reilut 100m.

2010 sain vaan jossain päähäni, että opettelen uimaan. Omaehtoinen, motivoitunut harjoittelu. Muistin kuitenkin perusasiat uimisesta ja youtube auttoi paljon. Olin Tesoman uimahallissa koko porukan hitain uimari, mutta pikku hiljaa alkoi homma luonnistua. Viiden kerra jälkeen pystyin puhumaan uimisesta, vaikka 200m yhtäjaksoista uintia tuntui vielä aika pahalta.

Kävin aktiivisesti uimassa kevään ja kesän, jonkin aikaa syksylläkin. Sitten tuli stoppi. En enää oppinut uimaan uimalla. Jonkun olisi pitänyt kertoa minulle, miten pääsen nopeammin, kevyemmin, paremmin. Yritin löytää uimaopetusta, mutta en halunnut massatunnille. Tarjolla oli vain alkeiskursseja ja kursseja edistyneille uimareille. En ollut kumpikaan.

Sen jälkeen olen käynyt uimassa ehkä kerran kolmessa kuukaudessa, viimeksi tänään. Mutta huolimatta pitkästä tauosta, suoritukseni tänään oli paras mitä uintihistoriaani tähän mennessä kuuluu. Kolmijaksoinen hengitys alkoikin toimimaan ja uintiasento löytyi hyväksi heti alusta. Uinti oli rentoa. Aika hidasta, mutta toisaalta en väsynyt, joten ei tarvinnut pitää kovin paljoa taukoa. 1200m uintiin minulla meni 43 minuuttia, joka on siis minulle hyvä suoritus.

Kunnosta systeemien parantuminen ei ole kiinni, en ole tehnyt tänä kesänä muuta kuin seisonut golf-kentällä tai seisonut veneellä. Joten tästä päädymme siihen lopputulokseen, että aivot ilmeisesti poimi olympiauinneista jotain ;) Hyvä fiilis jäi ja voisipa taas käydä toistekin uimassa.

On sitäpaitsi kiva omata tällainen selviytymistaito, joka tietysti jokaisella pitäisi olla.

Muistakaa laittaa lapsenne uimakouluun myös sen alkeiskurssin jälkeen. Ei siellä koulussa uimaan opi, se on vaan sellaista myllytystä.

Golf – urheilulajien mersu

Golf härdelli En ikinä olisi uskonut, että jaksan pelata golfia. Sehän vaikuttaa todella urpolta lajilta. Mennään keskelle avointa aluetta ja sitten jonotetaan juuri tietylle tilkulle, jotta voidaan lyödä kohti lippua. Ja maksetaan siitä esimerkiksi 40e kerta. Ei kuulosta järki-ihmisen toiminnalta.

Mutta minä kun niin tykkään tällaisesta jäsenyysurheilusta, niin tuli aloitettua. Taisin käydä lyömässä pariin otteeseen jo 2010, mutta viime vuonna aloitin vähän enemmän käymään rangella ja kökköpelaajien pay & play -kentillä.

Golfin hienous on oikeasti sen vaikeus. Ainakin siltä se nyt tuntuu. Onnistumisia tulee sen verran harvoin, että sitten kun niitä tulee, tuntuu kivalta ja jaksaa taas hakata päätä seinään. Toisaalta se on myös täysin laatikkolaji, hyvätkin tulokset saa tuhrittua miettimällä liikaa. Tai liian vähän.

Hauskaa on myös se, että ne tosiaan nimittävät golfia urheilulajiksi. Usein 18 reikää vastaa melkein 10 kilometrin kävelyä, onneksi puolivälistä saa kaljaa ja makkaraa että jaksaa. Kyllä siellä ulkona seisomalla ilmeisesti enemmän kaloreita palaa kuin sohvalla istumalla. Tuskin paljoa. Onneksi osalla golfkentistä on sen verran huonot kärryt, että kun rengas lähtee irti välillä, niin saa vähän jumppaa.

Itte ku pelaan sillä reilun kolmenkympin händärillä, niin kokemukset golfista on tietysti vähän erilaisia kuin singereillä jotka tikkaa greeniosumaa aina vaan. Itsehän en griinihaarukkaa edes tarvitsisi, chipit tulee niin lussusti että harvoin jää jälkeä. Kauempaa ei osu.

Kuinka kallista golf sitten on? Itse olen jäsenenä (ihanaa) Nokia River Golfissa, ja vuosikulu taisi olla jotain reilut 600 euroa. Nämä mieluiten yrittää unohtaa.. Sinne on siis rajaton pelioikeus, kuokkii minkä jaksaa. Muille kentille pääsee ”edulliseen sopuhintaan”, joka on Tampereen seudulla 40e / kierros, joka on naurettavan kallista.

Mutta golfkansalla on varaa maksaa. Ihan hieno oli tulla aikoinaan ruosteisella Nissanilla parkkiin Porschen ja ML mersun väliin ja vähän hivotella ovilla. Omistajat kattoo järkyttyneenä, eihän tuolla kollilla oo varmasti ees vakuutuksia ja miten ne tollasia päästää tänne ihmisten sekaan.

Vaan täällä ollaan. Vuoden ku säästää, ni pystyy. Lällällää.

JB elokuvissa: se perhanan lepakkomies taas

Tämä Nolanin uudelleenversiointi bätmänistä noudattelee Matrixista tuttua kaavaa. Ensiksi tehdään timanttinen elokuva. Sitten tehdään toinen elokuva, joka on niin huono, että ihmiset menevät katsomaan kolmatta silkasta epäuskosta.

Siinä se, sitten kohti uusia seikkailuja.

Nimittäin Batman Beginsissä oli tarina ja juoni. Dark Knight jytistelyssä ei ollut pienintäkään juonta ja Ledgerin ”huippurooli” jokerina on silkkaa humpuukia, jos kaveri ei olisi kuollut, kukaan ei olisi korvaansa lotkauttanut.

Tämä Dark Knight Rises oli kyllä ihan silkkaa jöötiä. Tulee mieleen @MikkiRMD kommentti Prometheus leffasta, jotenkin aika aivokuollutta menoa. Ensinnäkin näyttelytyö on todella synkkää, mutta se kai kuuluu asiaan. Tehosteitahan on, mutta kaikki on jo nähty, pitäisi olla jotain substanssiakin. Entä juoni?

Naamaansa jousia virittänyt hemmo tekee jonkun supersuunnitelman ja aikoo tuhota Gothamin saman Al Jihad Assad Almarin tahtiin, kuin ykkösosassakin. Nolan saa kierrätettyä juonenkin, ei tarvi uutta keksiä. Sitten 2,5 tuntia turhaa kohkausta ja lopulta kaiken takana onkin nainen ja pommi menee mereen.

Hohhoijaa.

Aivan uskomattoman heppoisa juoni. Mitään ei sen kummemin selitetä, toiminta ja efektit ovat tärkeämpiä. Ensiksi bättis ei pysty kulkemaan ilman keppiä ja seuraavassa kohdassa polvituen avulla potkitaanin jo seinä murskaksi. Koko leffa jotenkin vähättelee katsojan älyä. Oooh, nainen nahka-asussa. Oooo, räjähdys. Jeejee bätmään bätmään, kesä tuli lumi suli viemäristä ylös tuli bätmään.

Muistatteko vielä Beginsin? Vaikka siinäkin heikkoutensa, niin siinä asioilla oli jokin syy tapahtua. Nolanin viimeisessä (totisesti toivon niin) bätmänissä ei asioilla ole mitään muuta syytä kuin kohkaaminen.

Uskomatonta paskaa.

Metallica ja Sonisphere

Oikeastihan kaikki kiukkuiset blogijutut pitäisi kirjoittaa heti sen jälkeen, kun kiukku on ylimmillään. Silloin ei tule postauksesta mitään toisaalta-toisaalta lässyttämistä, vaan kunnon huutamista. Metallican keikasta alkaa olla kuukausi aikaa, joten pahin viha on jo laantunut, mutta takaan ettei toisaalta-toisaalta postausta ole tästä tulossa.

Sonisphere, eli mulle ihan vain Metallican keikka toimi hienosti. Autolla lähelle, autossa vain yksi kaveri sai turpiinsa. Auto parkkiin, ilmainen parkki. Eli kaikki toimi komeasti, kunnes tulimme portista sisään. Sisäänpääsy oli helppoa, siinä jonoa ei ollut.

Muuten kyseessä olikin aikamoinen jonotussimulaattori. Luonnollisesti ensimmäisenä vessaan. Amorphiksen keikka vessajonossa on Sonispheren idea toimivista järjestelyistä. No, ei siinä mitään, Metallicaahan tänne tultiin katsomaan.

Kun Amorphiksen jälkeen tuli henkilökohtaisesti vieläkin vähemmän kiinnostava bändi lavalle, oli aika tarkistaa juomapuoli. Tässä vaiheessa anniskelualueelle ei tarvinnut vielä jonottaa sisään, mutta itse tiskeille olikin 50 metriä jonoa, joita ei oltu rajattu mitenkään, ne olivat vain jonokönttiä, joissa suomalaiset onneksi kohtuullisen järkevästi osasivat jonottaa. Tässä vaiheessa virtsa ei vielä lainehtinut jaloissa.

Meidän jono ei edennyt, joten diilasimme toisen kaverin tuomaan parit siiderit. Enempään ei meikällä olisikaan ollut varaa, nerokkaan tölkkipantin ansiosta ne taisi maksaa jotain 10e / kappale.

Tölkkipantti (2e / tölkki) oli silkkaa nerokkuutta, eteenkin kuin pantin sai lunastaa ulos lähtiessä anniskelualueen portilla. Nerokas idea, siinähän voi samalla palauttaa tölkin ja saada taskurahan ja mennä katsomaan Metallicaa? Noin järjestäjät varmaan ajattelivat, kun muistelivat että paikalle oli saapumassa 100 ihmistä paikalla olleen 46 000 sijasta.

Ensimmäiseksi palautusjono ruuhkaantui ja koko ulosmeno tukkeutui. Näin alueelta ei päässyt enää ulos. Koska ulos ei päässyt, ei sisäänkään päästetty. Niinpä anniskelualueelta yritettiin päästä sekä ulos että sisään, mutta kumpikaan suunta ei vetänyt. Sitten nerokkailta järjestäjiltä loppuivat rahat pantinpalautuksessa. Maksettu kahden euron tölkkipantti ei ollutkaan enää saatavissa takaisin. Ymmärrettävästi jonot venyivät, kun ihmiset hieman kysyivät rahojensa perään, kun olivat ostaneet esimerkiksi 20 tölkkiä.

Emme jääneet seuraamaan käsien levittelyä, vaan seurasimme edessämme jyräävää pariskuntaa ja pääsimme kuin pääsimmekin ulos alueelta ilman tölkkejä. Sittenhän on taas pissihätä ja keikkakin alkaisi puolen tunnin päästä. Vielä kerkiää käymään vessassa ja sitten keikalle.

Kaunis suunnitelma. Sonispheren taitavat ja ammattitaitoiset suunnittelijat eivät tietenkään tilanneet yhtään pisuaaria paikalle, vaan kaikki vessat olivat bajamajoja. Näin paikassa, jossa ainakin 70% oli miehiä, ja heistä 45% oli kaljuja ja pukeutui mustaan.

No jonoahan sitten oli. Ensin kokeilin jonottaa, mutta järki lähti. 100m vessajono ei vaan ole järjellä käsiteltävissä ja kun 15 minuutin aikana pääsee kaksi askelta eteenpäin, ei oikein houkuta.

Menin odottamaan kupla otsassa keikan alkua. En kestänyt, vaan piti lähteä etsimään parempia vessoja kaukaisemmassa nurkassa. Siellä joku olikin jo avannut pelin ja hiekkakenttä lainehti kusesta, kun järkkäreiden katsoessa vieressä ihmiset kusivat hiekkakentälle bajamajojen taakse, kun muuallekaan ei päässyt. Tämä on silkkaa nerokkuutta.

Sitten Metallica jo aloittikin ja veti hyvän keikan. Jotkut musiikista jotain ymmärtävät hörhelöt jotain valittivat soitosta ja Larsista, mutta se kai kuuluu Metallicaan, ainakin vanhaan malliin. Tosin jopa itse huomasin epävarmuutta tietyissä biiseissä. Mutta biisithän on timanttia ja ne kuuluu jotenkin niin keskeisesti elämään, että ne vaan rokkaa. Oli kova.

Järjestelyistä jäi mieleen myös järkkäreiden vähäinen määrä. Ilosaarirockissa on kokolailla puolet siitä väkimäärästä mitä Sonispheressä oli, mutta järkkäreitä näkyy siellä ainakin puolet enemmän. En tarvitse kyttääjiä, mutta esimerkiksi keikkaväen pakkautuessa lavan eteen, on syytä olla paikalla sen verran väkeä, että heikoimmat saadaan pelastettua. Näin kokisin.

Summa summarum

Metallica kova
Sonisphere paska

Liian halpa, liian kallis viina

Viina on käsittämättömin tuote maailmassa, tai ainakin Suomessa. Ainakin Suomessa.

En väitä olevani maailmanmatkaaja, mutta olen käynyt joissain maissa. En väitä nähneeni juurikaan sitä muiden maiden kulttuuria, mutta kommentoidahan voi.

Kuinka monta kertaa kauheampi alkoholiongelma on maissa kuten Saksa, Itävalta, Sveitsi verrattuna sosialistidemokratian ihmelapsiin kuten Norja, Suomi ja Ruotsi?

Minulla itseasiassa on lähteitä ja kaikkea tällä kertaa. Vuonna 2006 valmistuneen tutkimuksen mukaan Ruotsissa oli vähiten sellaisia alkoholinkäyttökertoja, joita voitiin laskea juopotteluksi. En tiedä täsmälleen, mitä juopottelu tarkoittaa, enkä huomannut tutkimuksestakaan, mutta ilmeisesti jotain, joka on epätyypillistä ruotsalaisille. Eli Ruotsissa kaikki hyvin.

Tuo on muuten mielenkiintoinen tutkimus, jonka apinasaareilaiset ovat väsänneet. Alkoholin saatavuutta pitäisi vaikeuttaa, nostaa hintoja ja valistaa ihmisiä, etteivät menisi juomaan vaan. Sen verran liberaalia kantaa itse kannatan, että tässä vaiheessa on haettava jääkaapista siideri.

*tsup*

Tuoman Enbuske sen jossain vaiheessa sanoi niin, että minäkin sen kuulin ja sen jälkeen olen kuullut tätä useistakin suunnista. Hyvinvointiyhteiskunnassa poliitikot haluavat itselleen jatkuvasti lisää valtaa päättää asioista, joista heidän ei oikeasti pitäisi päättää. Pitääkö meidän lailla kieltä pikavipit ja alkoholijuomat, koska niistä tulee joillekin ongelmia? Pitäisikö opiskelijoita varten laatia laki, että he eivät voi työskennellä opiskellessaan, jotta valmistuisivat nopeammin, eivätkä olisi tällaisessa välitilassa kuin minä?

Pitäisikö valtion ohjata kaikkea?

Miksen minä, joka maksan vähän veroja ja jolle alkoholi ei yleensä ole ongelma, saa jotain ässäkorttia, jolla voin ostaa viinaa esimerkiksi keskellä yötä jos se sattuu loppumaan. Ärsyttävää, että kun joltakin lähtee mopo käsistä tai sairastaa alkoholismia, siitä rangaistus tulee myös minulle.

Mikä sitten on raja itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden kanssa ja toisaalta lähimmäisestä huolehtimisen ja hyvinvointivaltion yhteydessä? Se onkin vaikeampi kysymys, eli sitä ei voi käsitellä blogissa.

Palataan siihen mitä osaan paremmin.

Minua itseäni ärsyttää Suomen alkoholipolitiikassa kaikki. Se perustuu kieltämiseen. Uusimpia asioita, jotka eivät asetu pieneen päähäni on urheilun yhteydessä kaljan myynnin kieltämisen ehdottaminen. Miten perverssi on se ajatusmaailma, joka haluaa kieltää kaiken? Räsänen sanoi trolli-illassa olleensa joskus teininä humalassakin. Ilmeisesti nykyisin ei enää maistu kuin ehtoollisviini. Ja pitäähän se kieltää muiltakin.

Entä idea alkoholin mainonnan kieltämisestä? En ymmärrä mitä järkeä siinä. Vaikka panimoliitto tietysti nyt vakuuttaa, että mainoskieltoja noudatettaisiin tiukasti, voin olettaa, että tulee ykkösoluen tai alkoholittoman oluen mainos, jossa lukee ”melkein yhtä hyvää kuin aito tavara”. Ja oikeastaan olen silloin onnellinen.

Viron liittyessä vapaatuontialueeseen, väkevät viinat olivat siellä 60% halvempia kuin Suomessa. Edelleen ovat ja viinan ostamisesta on tehty näppärä bisnes. Voit ostaa vaikka Tallinkilta suoraan laiturista kamat tai sitten SuperAlkosta. Ainut mitä täytyy pystyä tekemään, on ajaa auto ulos ja sisään laivaan. Muuten kaikki sujuu kuin rasvattu. Omana hääkesänä toimme noin 800kg erilaisia alkoholijuomia virosta. Luulin olevani kova pelaaja, kunnes näin viereiseen autoon ja peräkärriin lastattavan ainakin tuplat. Trukilla.

Suomessa halutaan laskea alkoholin kulutusta. Pelikirjassa on ainoastaan kieltoja ja rajoituksia. Mites Virossa? Siellähän on edelleen paljon halvempaa kuin Suomessa (mutta Euroopasta löytyy yli 10 maata, joissa on vieläkin halvempaa), mutta sielläkin alkoholin kulutus per naamari on vähentynyt jo monta vuotta peräkkäin! Ja Viron lukuihin vaikuttaa myös matkustajaostokset. Hetkinen?

Ja taas kun juhannuksena sitä Virossa autoilee, miksei samalla säästäisi muutamia kymppejä ja nostaisi muutaman lavan siideriä kyytiin. On se vain aika helppoa. Ja samalla saa vastustaa Päivi Räsästä. Sepä onkin melkein tärkeämpää.

Toiminnanohjausjärjestelmä

Pitkästä aikaa vähän datailua. Tänään testailen hakukoneoptimointihommia ja linkittelyä.

Olen työn puolesta saanut tutustua hakukoneoptimointiin ja siihen, mitä nykyään markkinoinnissa ja mainonnassa puuhataan. Erityisesti hakukoneoptimoinnissa on tapahtunut melko paljon kehitystä. Työkalut ovat selkeämpiä ja tehokkaampia kuin aikaisemmin ja Google on juonikkaampi kuin koskaan. Onneksi meillä on SEO-asiantuntija erikseen, minun ei tarvitse tietää erityispiirteitä.

Osallistun tällä postauksella nyt eräänlaiseen testiin. Testin kohteena on Google, Epicor ja toiminnanohjausjärjestelmät. Ja minun blogini.

Epicor tarjoaa uuden lähestymistavan EPR-toiminnanohjausjärjestelmään.Toiminnanohjausohjelmistot auttavat asiaskasorganisoiden tuottavuuden kasvuun. Toiminnanohjaus on työkalu, joka kannustaa yrityksiä poikkeamaan ja ajattelemaan liiketoimintaansa uusista ja erilaisista näkökulmista, jotta ne voisivat inspiroida myös asiakkaitaan.

Siinä se oli. Mutta itseasiassa nyt kun otin asian puheeksi, täytyy sanoa, että olen kokeillut myös Severan paljon mainostamaa ERP- tai mitä vaan järjestelmää. Yhdellä järjestelmällä pitäisi hanskata kaikki operatiivisen hallinnan hoitaminen. Ja varmaan hanskaakin. Severan kikkuralla on ainakin työllistävä vaikutus. Se on niin hidas, että tarvitset 3 manageria jokaista työntekijää kohden, jotta kerkiät hoitamaan tarvittavat asiat. Olen kuullut muidenkin luopuneen Severasta, onneksi me emme sitä ottaneet edes käyttöön.

Että sinänsä Epicor voisi olla toiminnanohjausjärjestelmää etsivälle ihan hyvä valinta. Ja katsotaan mitä minun hakukoneoptimointitestilleni käy.

Ylitä itsesi, pystyt siihen

Itsensä ylittäminen ja haastaminen on trendikästä ja tietysti myös palkitsevaa. Itsensä ylittämiseen juoksemalla tarjotaan paljon mahdollisuuksia. On maratoonia, puolimaratoonia ja naisten kymppiä. Ja miesten kolmonen.

Naisten kympillä oli tänä vuonna 18 000 osallistujaa, Helsinki City Runissa oli 16 000. Helsinki City Marathonilla ei tainnut olla ihan kymmentätuhatta.

Nämä on ihan hienoja tapahtumia, naisten kymppiä lukuunottamatta olen itse osallistunut valokuvaajana HCM/HCR tohinoihin ja lyllertänyt sen puolikkaan yli kahteen tuntiin täällä Tampreella.

Vaan kyllä minua myös vähän naurattaa. Tänään uutisissa naisten kymppiläisistä puhuttiin ”itsensä ylittäjinä”. Ja ehkä ylittivätkin, kenties jollakulla oli tavoiteaikana 30 minuuttia ja hän alitti sen.

Vaan nämä yo. tapahtumat elävät massoista, joille on jo monta vuotta hehkutettu hyötyliikuntaa. Että kun kävelet töihin tai nouset portaat, pysyt timanttisessa kunnossa. Ja ihminen uskoo, kun on niin mukavan helppo tapa pysyä kunnossa. Että kun tässä portaat nousen. Cosmopolitan mainostaa, että seksi polttaa kaloreita. Kyllähän me joka lauantai saunan jälkeen, ihmiset ajattelevat.

Ja niin meistä rakentuu itsensä ylittäjiä, jotka pääsevät maaliin naisten kympissä, jotka haastavat itsensä juoksemaan melkein yhteen syssyyn kymmenen kilometria! Toisaalta puolimaratonilla tavoitteena on maaliin pääsy ja väsyneet kuvaajat ottavat itsensä voittaneista puolimaratoonareista kuvia reilu kolme tuntia lähdön jälkeen.

Pihinä itäsuomalaisena sitä miettii, että miksi maksat HCR osallistumismaksun, jos olet jaksanut treenata niinkin paljon että aikasi on yli kolme tuntia? Keskimääräiseksi kilsa-ajaksi tulee kuitenkin alle 10 minuuttia, eli todennäköisesti jossain vaiheessa on ollut pakko juosta.

Anteeksi vain itsenne ylittäjät, mutta ei paljon vakuuta joukkohysterianne.

Liikuntakeskus Syke on paska paikka

Tietyissä erikoistapauksissa, kuten esim. pitkäaikaisen sairauden (yli 2 kuukautta), raskauden, armeijan tai kesken sopimuskauden alkaneen työttömyyden johdosta ”Syke kattavan, jatkuvan tai joustavan” voi keskeyttää määräajaksi. Keskeytysmaksu (sopimuksen muutoskustannus) on 30 euroa riippumatta keskeytysajan pituudesta. Muutoskustannus ei koske ”Syke joustavaa”. Keskeytyksen maksimipituus on 12kk (”kattava ja jatkuva”). Keskytysaika ei vähennä sopimuken peruskautta. EM. keskeytystapauksissa on esitettävä kirjallinen todiste. ”Syke joustavan” voi keskeyttää ilman erityistä syytä tai muutoskustannusta tarpeen niin vaatiessa 1-4kk:ksi. ”Syke jatkuvan tai joustavan” voi myös irtisanoa milloin tahansa kesken 12kk:n peruskauden 1 kuukauden irtisanomisajalla. Tällöin jäseneltä tullaan perimään takaisin sopimuksen kestoajalta 20€ / käytetty kuukausi. Irtisanomistapauksissa veloitamme myös mahdollisten veloituksettomien tarjouskuukausien ajalta hinnaston mukaisen normaalihinnan. ”Syke kattavan” kyseessä ollessa peritään asiakkaalta käytetyiltä kuukausilta 20€/kk ja käytetyiltä pt-tapaamisilta 19€ / tapaaminen. Myös liittymislahjojen vähittäismyyntiarvo, joka on merkitty sopimukseen, peritään tällöin kerrallaan kokonaisuudessaan takaisin. Asiakkaan muuttaessa kesken peruskauden paikkakunnalle, jossa ei ole CMS-klubia, tai kohtuuttomattomaksi katsottaalle etäisyydelle CMS-klubista, emme peri keskeytys- tai muita maksuja. Mahdollisiset perimättä jääneet maksut peritään kokonaisuudessaan. Eroamisen yhteydessä asiakkaan tulee esittää virallinen muuttoilmoitus, jonka saa maistraatista. Kaikkien korttien hinnat ovat hinnastossa vastaanotossa ja osoitteessa www.liikuntakeskussyke.fi

Eikö ole hieno paikka?

Nyt matemaattinen tehtävä. Jos on 5kk ollut jäsenenä ja 25e lahjakortti pohjilla, paljonko eroaminen maksaa?

Euroopan rahoitussuunnitelma

Timo Soini

Timo Soini on ollut koko ajan oikeassa Kreikan tukipaketista ja koko EU:n rahoituskriisistä ja sekös muita harmittaa. Kuinka tuollainen populisti saattoikaan arvata miten käy.

No, Timon nerokkuus ei ole niin kovin monimutkaista, sen kai pystyimme päättelemään myös siitä, että Suomen keskeinen talousvaikuttaja Jasmon blogi siirtyi Timon kanssa samoihin näkemyksiin, kun Kreikkaa kunnolla alettiin viimeksi penkomaan.

Aiemmin sakemannit eivät suostuneet kreikan velkasaneeraukseen, sillä niiden pankeilla on liikaa menetettävää. Ja Espanjan. Noo, nyt kun sitä rahaa on sinne Kreikkaan kylvetty ja velkasaneerauskin on suoritettu, huomattiinkin, että ei sitä maailmanloppua tullutkaan. Velkasaneeraus hoidettiin siinä mielessä vähin äänin, että poliitikot, jotka aiemmin pitivät sitä mahdottomana ajatuksena, eivät menettäneet kasvojaan.

No, nyt sitten kauhistellaan taas. Kreikassa kansalaisia ei hirveästi säästötalkoot kiinnosta, enkä minäkään oikein löydä sellaisia roadmappeja ainakaan internetistä, missä olisi kuvattu konkreettisesti ne vaiheet, miten Kreikka tällä säästämisellä muuttuu bisneskoneeksi. Yleensä kai pärjääminen perustuu talouskasvuun ja kasvua tuskin tulee pelkällä säästämisellä.

Nyt sitten pelätään EU:ssa sitä, että Kreikka siirtyy drakhmaan ja vetää samalla töpselin seinästä. Espanjaan realisoituvat luottotappiot puhuttavat. Espanjalla ei ole helpoimpia tilanteita, tavallaan he eivät ole tehneet oikeastaan mitään väärin, mutta niin he vaan ovat samassa häirikköporukassa kuin Kreikkakin. Kävi vaan huono tuuri.

Nyt ne samat tahot ja media huutaa, että jos Kreikka lähtee, niin Espanja kaatuu ja kriisi on oleva kauhia. En usko. Mutta minulla on tähän kaksi ajatusta.

1) Kreikka on maksukyvytön, mutta Espanjan pankit ovat pystyneet tämän väliajan aikana tasaamaan ongelmiaan, eikä hallitsemattomaan dominopeliin jouduta.

2) Jos tällä lisäajalla, joka Kreikkaan rahaa kaatamalla on saatu, ei ole saatu Espanjan ja Irlannin kaltaisia mestoja happeen, niin sitten antaa mennä vaan. Yhteisellä rahalla ei ole tulevaisuutta. Ei, jos kahdessa vuodessa maat eivät saa systeemeitään kuntoon tuolta osin.

Voihan EU olla yhtenäinen ilman yhteistä rahaakin. Tosin en pidä Euron häviämistä mitenkään todennäköisenä. Mutta eipä sitä ikinä tiedä niin kauan kun poliitikot asioista päättävät.

Nokia Lumia 800 ja Nokia Music

Nokia Music

Nokia Musichan on yksi niistä aikojen alussa hiljaisuuteen vaietuista virityksistä, josta kaikki muut paitsi Nokian johto tiesivät heti, ettei tästä tule lasta tahi paskaa. Ja sitten se vähin äänin työnnettiin turpeeseen, kunnes Lumia pamahti estraadille ja Nokia Music viritettiin uudelleen happeen.

Ja nykyäänhän se ei ole mikään hassumpi viritys. Itse olen pääasiassa ajellut sitä tuossa radiomoodissa (joka jopa toimii striimauksella!) ja vaikutelma on oikeastaan todella hyvä. Nimittäin vaikuttaa siltä, että valikoima tosiaan on melko laaja ja monipuolinen.

Radiokanavia voi virittää eri spekseillä itselleen soittoon ja valmiina löytyy elektronisesta musasta runpupassot ja electrohouset sun muut. Ja reilusti yli 90% biiseistä jopa kuuluu oikeasti siihen genreen, mitä olet halunut kuunnella, mitä nyt House-kanavalla pärähti Pendulumin Propane Nightmares.

Nokia Music on siis odotuksia parempi killutin. Ja jos odotukset unohdetaan, niin ihan absoluuttisestikin hyvän tuntuinen killutin. Samalla sillä voi ostaa musiikkia, mutta siitä ominaisuudesta en niin valtavan kiinnostunut ole. Ei nykyisin enää osteta biisejä, vaan kuunteluaikaa biisiarkistoon.

Vielä jos joku kertoisi sen iTunesille.

Matkapuhelimia käytetään entistä useammin sähköpostiviestittelyyn, sosiaalisessa mediassa kanssakäymiseen, ja suosikkisivustoilla, kuten www.gamingclub.com/fi vierailemiseen.