Tekijä: Jasmo

Madwave

Madwave oli varsin oiva bile. Ei ihan kiva, vaan paljon parempi. Ei kuitenkaan ihan megalomaaninen, mutta sanotaanko: hiton hyvä. David West oli ehkä hieman ihmetys, odotin aika erilaista settiä. Lopun kiksupaukutuskaan ei toiminu ihan hirmu hyvin, musta on vissiin tulossa vanha. Ei ole todellista. Tästä alkupään materiaali oli kyllä suomeksi sanottuna vitun päräyttävää, esimerkkitunet antaa Orion:

Youtubesta saattaa löytyä myös muita videopätkiä.

JB Raportti: KLF Klubi @ Onnela, Tampere. Ian Van Dahl.

Eilen euron tuopin houkuttelemana päätin mennä katsastamaan Ian Van Dahlin kisakunnon Tampereen ylpeydessä, ravintola Onnelassa. Käteen ei ehkä jäänyt ihan hirveästi.

Tiesin, että Ian Van Dahlissa päähenkilönä on laulava pimu, mutta oletin ja olin siinä käsityksessä, että joku tulee myös soittamaan levyjä. Mutta eipä tullutkaan, vaan paikallisen äänifirman (joka oli ilmeisesti rakentanut lisä-äänen paikkaan) ääniteknikko hyppäsi DJ-soittimien taakse valitsemaan biisejä. Kyseessä ei siis ollut missään tapauksessa DJ-keikka, enemmänkin playback-singfront tyyppinen ratkaisu. Kai konemusiikkia voi niinkin esittää.

Ei oikein toiminut minulle. Tosin turha minun on valittaa, kun Onnelan tanssilattia (joka on kyllä uskomattoman pieni paikan kokoon nähden) oli ääriään myöten täynnä ja ihmisillä oli hauskaa. Mutta olisin kyllä kaivannut myös DJ:n paikalle, mutta voihan olla että Ian Van Dahl esiintyy aina noin.

No, tulipahan tsekattua. Mietin eilen tanssilattian vieressä Ian Van Dahlin aloitusta odottaessa, että onkohan minusta tulossa halveksimani ihminen, eli kurttunaamainen puristi jonnekkin nurkkaan juomaan siideriä? Huomenna Madwave ja takaan, että en mökötä nurkassa juoden siideriä. Pitäisi yrittää jo ajoissa paikalle koska a) lippuja saa ainoastaan ovelta ja b) Flightiä olisi mukava nähdä ja c) Orion on nähtävä.

Topfieldin digiboksi keinotekoisesti niin kallis?

Pitääpä ottaa asia vielä puheeksi, kun itse jo kauan sitten asiaa ihmettelin. Ihmettelin kuinka Topfieldin boksit ovat niin kalliita. Nyt Verkkokauppa.com on tehnyt valituksen kilpailuvirastoon (joo, wanha), kun heille ei toimiteta laitteita, koska eivät suostu myymään sitä ”sopivan kalliilla”.
Eli kuulostaisi siltä, että Topfieldin digiboksien hinta ei laske sen vuoksi, että Topfield ei anna sen laskea. Siinä kai ei ole vielä mitään laitonta.

Kilpailuviraston kartelliryhmän johtaja Kirsti Leivo korosti kuitenkin haastattelussa, että virasto voi puuttua kauppiaiden välistä hintakilpailua estävään määrähinnoitteluun, jolla myös yritettäisiin estää tuotteiden hintojen lasku.

Mitenkäs aurinkolasit? Oakley:n lasien pitäisi olla Suomessa jokaisessa kaupassa saman hintaisia ja alennusta ei saa antaa. Eikö se ole sama asia?

Musiikkisuositus

Harvoin on tullut housea pahemmin suositeltua kenellekään. Bongasin Orionin blogista joku aika sitten miehen Saksan keikan taltioinnin. Housea ja Electrohousea. Ja kaikkea muutakin jännittävää.

Kai sitä alkaa tulla vanhaksi, kun tällainen saundi tippuu nykyisin niin hyvin. Mutta jos löydätte jostain (Orionin sivuilla kai ei enää ole jaossa) Orionin Live @ Mango, Kempten, Germany 070707 -setin (kolme osaa), niin pistäkää kuunnellen. Vaikkei HD 25 ole mikään hifiluuri, niin kyllä se vaan niin kiva on verrattuna Creativen joihinkin sateellitti + subbari tietokonekaiutinratkaisuun. Hiton kivaa saundia.

Pakkosyötin tietysti pomollekin, se on enemmän hehkukiksumiehiä, mutta niin se vaan sanoi tykkäävänsä.

Tarkempien tietojen mukaan miksaus onkin saatavilla Orionin Podcastista. Viisi minuuttia työtä ja tuloksena on kolmen tunnin musiikillinen nautinto.

Itse käyn tarkastamassa ukon esiintyjäkunnon taas perjantaina, Madwavessa.

JB raportti: Maalaiselämää

Paukkasin viime torstai-iltana enoni maatilalle, tarkoituksena oli rentoutua tehden taas kerran tuorerehua. Eipä siinä, fyysinen työ tekee vaihteeksi erittäin gutaa.

Iso koira (joku Mastiffi) lähettää kanssa terveiset JB:n lukioille. Elopainoa komeat 70kg ja ikää 8v. Onneksi kiltti kuin mikä.
Pikkukoirakin oli hereillä ja virkeänä. Merkistä ei muistikuvia, mutta joku hienolta ja ulkomaalaiselta kuulostava se oli!
Isoja ovat vehkeet nykyisin. Takarenkaan korkeus noin 190cm. Siitä pikaisesti arvellen kuljettajan pää heiluu siellä 3m paikkeilla. Tehoakin on, 320hp.
Hävittäjän ohjaamo? Ei, vaan Nykyaikaisen Traktorin. Vipstaakia oli: riittävästi.
Lehmäläiset tulivat katselemaan kaupunkilaispojua. Näin lähelle uskaltaudun vain, kun on paimenpoika välissä!

Perjantaina työ saatiin käyntiin ja aumaan pohjalle muutama kuorma rehuakin. Vieressä oli ensimmäisen sadon auma, se kohosi korkeimmalla kohdalla noin 160-170cm maanpinnasta (ja osa painuu alle), eli apetta siinä oli lehmille rouskutettavaksi. Sinänsähän siinä ei mitään ongelmaa ole, traktoreissa riittää voimaa työntää peräkärry kasan päälle ja niin edelleen, mutta traktorilla kasan päällä ajaessa ja perässä olevaa levitintä käyttäessä, voi välillä tuntua vähän huonolta, kasalta kun ei kannata tippua. Kerran parissa vuodessahan noita aumaonnettomuuksia tapahtuu, onneksi traktoreissa on hyvät turvakaaret, yleensä kuolemilta vältytään.

Nyt vaaraa ei ollut, kaiken oheistoiminnan ja vesisateiden ja rikki menneiden koneiden kanssa kolmessa päivässä saatiin vain alle 20 kuormaa kasaan, joka nosti kekoa ehkä noin puoli metriä, mutta osan painuessa maan alle, ei itse kohoama ole niin paljoa. Joten ihan ilman vaaraa sain tällä kertaa silmät ummessa ajella.

Kuumat kelit ovat haitanneet Tampereella hieman unenlahjojeni käyttöönottoa, mutta iso maalaistalo myös viileni nopeasti iltaisin ja erityisesti aamulla nukutti kyllä makeasti. Eli lomaillakin sai.

Kävin kylässä myös ”naapurissa” noin kolmen kilometrin päässä. Heillä on kaksi koiraa, yksi ISO ja yksi pentu. ISO oli joku mastiffi ilmeisesti, nimeltään Oona, pienestä ei mitään hajua. Vaikka tiesin koiran kiltiksi ja rauhalliseksi, ja olen ollut tekemisissä ennenkin, niin silti se vaan laittaa jännittämään kun 70kg painava jöllikkä jolkottelee kohti tervehtimään. Kun pääkin on jo niin iso, että kitaan menee puolet minun päästäni. Onneksi pysyimme yhteisymmärryksessä. Pikkukoira oli kiva, niinkuin pikkukoirat aina on. Merkkiä en tiedä, ehkä blogin lukijat sen pystyvät paljastamaan.

Lauantaina vieraana kävi läheinen urakoitsija tyhjentämässä lietesäiliöitä. Kyllähän pojua aina tekniikka kiinnostaa ja iso kone vielä enemmän. Pihassa kävi New Hollandin T8030 traktori, jolla onkin hyvä lietesäiliöitä ja soraa kuskata. Rengas on miehen korkuinen, tehoa on 320 hummaa ja pellin alla hyrisee yli 8 litran kuutoskone. Kylään oli tulossa myös maahantuojan edustaja, ilmeisesti tietokoneiden päivityksellä tehot saa nostettua melkein 400 kaakkiin ja matkanopeus on silloin (lastin kanssa tai ilman..) noin 80km/h. Pellollahan tuollaisella mörssärillä ei tee mitään, mutta teiden hoidossa ilmeisesti voima ja koko on etu. Ohjaamo oli aika futuristisen näköinen. Kai nuo traktorimiehetkin futuristisuuteen tyyty.

No, jospa jätetään tekniikkatulitus ja amistelu nyt tämän postauksen osalta vähemmälle.

Samalla keikalla sai moikattua kummityttöäni, a) jolle en vienyt lahjusta mukana ja b) jonka nimipäivät olin unohtanut. Olen kummisetien parhaimmistoa. Ilmakollakin piti vähän paukautella, iskemät meni ylös vasemmalle (kutosen kieppeille), mutta vaikka miten ruuvasin säätöjä, en niitä saanut keskemmälle. Hämmentävää. Toimivatkohan ne..?

Sain leikkiä nuorta huoletonta pojua pari päivää, sitten takaisin töihin stressaamaan onko rahaa tarpeeksi, tuleeko rahaa tarpeeksi, näyttääkö riittävän edustavalta ja onko tarpeeksi kiireinen. Kivaa oli.

Saunalahden asiakaspalvelu

Täytyypä heti mainita, kun vielä muistan.

Saunalahden asiakaspalveluun tarvitsi jonottaa vain 3 minuuttia (GSM-asia). Ihan ok, verrattuna Elisa / Kolumbus 25 minuuttiset. Ilmeisesti Elisa ja Saunalahti ei olekaan täysin vielä yhdistyneet, vaikka samaa puljua ovatkin. Outoa oikeastaan, luulisi, että synergia kannustaisi yhdistämään päällekkäiset toiminnot mahdollisimman nopeasti.

Ei pitäisi valittaa, kun aspa kerrankin toimii.