Paluu juurille: Miksi heitin henkilöbrändin romukoppaan ja palasin nimimerkin taakse

Eletään vuotta 2026, ja huomaan tekeväni jotain, mitä en muutama vuosi sitten olisi uskonut: vietän taas aikaani X:ssä (entisessä Twitterissä). Poistin tilini kokonaan pari vuotta sitten, kun meno muuttui sietämättömäksi. Nyt olen kuitenkin palannut, mutta aivan eri tavalla kuin ennen.

2010-luvun harha: Kaikkien on oltava brändejä

Muistatteko vielä 2010-luvun? Se oli aikaa, jolloin meille uskoteltiin, että jokaisen on oltava somessa omalla nimellään ja kuvallaan. Puhuttiin ”henkilöbrändin rakentamisesta” ja siitä, miten avoin keskustelu vaatii kasvoja. Ajateltiin, että jos kaikki esiintyisivät omilla nimillään, keskustelu olisi sivistyneempää.

Kuinka väärässä olimmekaan.

Oppitunti Veikkauksesta ja ”palkatun trollin” leimasta

Käännekohta omalla kohdallani tapahtui joitakin vuosia sitten. Osallistuin keskusteluun Veikkauksen monopolin purkamisesta. Esitin mielestäni maltillisen huomion: vaikka lähes kaikki halusivat purkaa monopolin, kukaan ei tuntunut olevan yksimielinen siitä, mitä pitäisi rakentaa tilalle.

Mitä tapahtui? Eräs monopolin vastustaja päätti, ettei argumenttini ollut validi. Hän kaivoi esiin työnantajani tiedot ja löysi jostain arkistojen kätköistä, että työnantajani oli vuosia aiemmin tehnyt jotain projektia Veikkaukselle (vaikka asiakkuus ei ollut edes aktiivinen).

Minut leimattiin välittömästi ”maksetuksi Veikkaus-trolliksi”.

Siinä hetkessä tajusin, kuinka vinoutunut sosiaalisen median tuotto-panossuhde on. Omalla nimellä esiintymisestä ei ollut minulle mitään hyötyä – päinvastoin, se antoi kenelle tahansa aseen hyökätä kimppuuni, kaivaa taustojani ja vetää vääriä johtopäätöksiä. Se oli raskasta mielenterveydelle, ja päätin lopettaa koko leikin.

Vuosi 2026 ja ”Heikki123”

Nyt olen palannut X:ään nimimerkin suojissa. Olen tavallaan samalla tasolla kaikkien ”Heikki123” -tunnusten kanssa, ja se sopii minulle mainiosti.

Mikä muuttui?

  • Ei enää brändiä: Minulla ei ole tarvetta rakentaa asiantuntijaprofiilia tai kerätä seuraajia statuksen vuoksi.
  • Tieto edellä: Käytän somea nykyään ensisijaisesti tiedonlähteenä. Seuraan asioita, jotka minua aidosti kiinnostavat – kuten sijoittamista.
  • Sijoittaminen ”harrastuksena”: Sijoittaminen on harrastus siinä mielessä, että se lähinnä vie rahaa ja tuo välillä tilalle vähän jännitystä, mutta X:stä löytyy siihen liittyen keskustelua, jota ei muualta saa.

Internetin täysi kierros

On mielenkiintoista huomata, miten olemme palanneet takaisin siihen, mistä internet alkoi: illuusioon anonymiteetistä. Nykyään minulle on aivan sama, mitä joku ajattelee nimimerkistäni. Ihmiset näkevät kyllä postauksistani ja kommenteistani nopeasti, olenko botti vai oikea ihminen. Jos joku haluaa sivuuttaa mielipiteeni siksi, ettei siinä ole passikuvaani vieressä, se on heidän menetyksensä.

Vuonna 2026 parasta luksusta somessa on se, ettei kukaan tiedä, kuka olet – ja voit silti olla osa keskustelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.