Kategoriat
Yleistä

Vapaa-aika ja rentoutuminen ovat avain tehokkuuteen

Herätyskello soi mielestäsi aivan liian aikaisin ja kankeat ylös sängystä väsyneenä niin kuin kaikkina muinakin aamuina. Vedät kahvit huiviin ja lähdet töihin. Matkalla juutut ruuhkaan, töissä puhelin pirisee taukoamatta ja pomo hengittää niskaan. Lounastauko jää pitämättä ja töiden jälkeen lähdet nälkäisenä ja kiukkuisena kauppaan. Kun pääset kotiin, odottaa siellä tiskivuori ja kasa pyykkiä. Työsähköposteja kilahtelee postilaatikkoon vielä työpäivän jälkeenkin. Mikään muu kuin kaatuminen sohvalle TV:n ääreen ei jaksa kiinnostaa. Kuulostaako tutulta? Toivottavasti ei, mutta kuvaillun tapainen skenaario on valitettavan yleinen. 

Jos tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ei ole kunnossa, on sillä monia negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Jos päivät täyttyvät ainoastaan velvoitteista ja töistä eikä rentoutumiselle ja itselle mieluisten asioiden harrastamiselle jää lainkaan aikaa, alkaa se nopeasti näkyä jaksamisessa. Tehokkaan työnteon edellytyksenä on, että työstä palautuu sekä fyysisesti että psyykkisesti. Ihanteellisissa olosuhteissa työn rasituksista pitäisi palautua työpäivän aikana, mutta myös rentoutuminen, vapaa-aika ja terveelliset elintavat ovat elintärkeitä palautumisen kannalta.

Vapaa-aika on korvaamatonta

Vapaa-aika on tärkeä elämän osa-alue – suurelle osalle se on tärkeämpää kuin työ. Vapaa-ajalla rentoudutaan, harrastetaan sekä vietetään aikaa läheisten kanssa. Jokaisella on omat ainutlaatuiset mielenkiinnon kohteet, mihin vapaa-aikaa haluaa käyttää. Vapaa-ajan aktiviteetteihin lasketaan muun muassa liikunnan ja ulkoilun harrastaminen, konserteissa ja muissa kulttuuritilaisuuksissa käyminen, luovat harrastukset kuten kuvataiteet ja kirjoittaminen, ravintola-ja kahvilakulttuuri, tietotekniikan ja eri medioiden käyttö sekä vapaaehtoistoiminta. Tyytyväisyys vapaa-aikaan on tiiviisti kytköksissä hyvinvointiin. Työssäkäyvälle aikuiselle jää keskimäärin noin 4,5-6 tuntia vapaa-aikaa päivässä. 

Koska vapaa-aika on rajallista, kannattaa se käyttää mahdollisimman hyvin niiden asioiden tekemiseen, joista nauttii. Vaikka arjen askareilta, kuten siivoamiselta ja laskujen maksamiselta ei voi välttyä, voi pienillä valinnoilla maksimoida vapaa-ajan käytön itselle mieluisilla asioilla. Jos esimerkiksi rakastat kokkailua, on herkkuaterioiden loihtiminen sinusta todennäköisesti mukavaa puuhaa, mitä teet mielelläsi myös vapaa-ajalla. Jos pidät uusien reseptien kokeilusta, ehkä sinulle arjen luksusta on ruokaboksi, jonka saat ovelle toimitettuna, jolloin aikaavievä kauppareissu ja ruokalistan suunnittelu jäävät välistä, jolloin sinulle jää entistä enemmän aikaa muihin asioihin, joiden tekemisestä nautit. 

Nykyään vapaa-ajan viettoa leimaa digitaalisuus ja teknologian käyttö. Sosiaalisen median kanavilla selailu ja mobiilipelaaminen ovat kaksi asiaa, joiden parissa vietetään paljon aikaa. Vaikka pelaamista toisinaan kritisoidaan, on sen todettu rentouttavan, helpottavan arjesta irtautumista ja jopa parantavan stressin hallintaa. Suomalaisista noin neljä viidesosaa pelaa digitaalisia pelejä. Mobiilipelaaminen on kaikkein suosituin tapa pelata, sillä se on kätevää ja helppoa. Lähes jokaisella on älypuhelin jatkuvasti matkassa mukana, ja lyhyt pelisessio arjen kiireiden lomassa tuo hetken omaa aikaa. Nettikasino on yhä useamman valinta nettipelaamiseen, myös mobiilissa, sillä pelit ovat optimoitu toimimaan minkä kokoisella näytöllä tahansa. 

Yksi merkittävä hyvinvoinnin boostaaja on liikunta. Vaikka liikkuminen ei aina innostaisikaan, liikkuessa kehon mielihyvähormonit pääsevät valloilleen, mikä tietenkin tuo hyvänolon tunteita. Kunnon kohottamisen ohella liikunta siis nostaa mielialaa ja auttaa muun muassa masennukseen. Etenkään pimeinä talvikuukausina liikunnan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ei kannata aliarvioida. 

Rentoutumisen monet hyödyt

Nykyään rentoutuminen on monelle vaikeaa, sillä olemme tottuneet elämään jatkuvassa hälytystilassa. Jatkuva kiire, piipittävä puhelin ja katkeamaton informaation tulva kuormittavat kehoa ja mieltä. Osaamme kuitenkin rentoutua luonnostaan, kunhan opimme antamaan itsellemme siihen luvan. Rentoutumisen ei tarvitse tarkoittaa sohvalla makoilua vaan esimerkiksi saunominen, kävelylenkki luonnossa tai kirjan lukeminen kaikessa rauhassa ovat rentouttavaa tekemistä. Rentoutumista voi harjoitella, jos se tuntuu haastavalta. Erilaisia rentoutumisharjoituksia löytyy helposti netistä, ja monet niistä ovat ilmaisia. Myös erilaiset meditaatio- ja rentoutusharjoituksia tarjoavat sovellukset ovat erinomainen vaihtoehto säännölliseen harjoitteluun. Lyhyitä rauhoittumishetkiä voi ujuttaa aamuun, iltaan tai vaikka keskelle työpäivää. 

Rentoutumisesta on hyötyä terveydelle kokonaisvaltaisesti. Se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Rentoutuneessa tilassa ihminen siirtyy ikään kuin toiseen tajunnantilaan, jossa stressi ja kiire väistyvät ja mieli rauhoittuu. Kiireen, paineen ja suorittamisen vastapainoksi ihminen tarvitsee lepoa ja rauhoittumista. Rentoutuminen voi sekä rauhoittaa että virkistää, parantaa keskittymiskykyä ja aktivoida luovuutta. Rentoutuminen voi myös parantaa ja pidentää unta, millä puolestaan on lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Riittävä ja syvä uni on aivan yhtä tärkeää terveyden kannalta, ellei jopa tärkeämpää, kuin laadukas ravinto ja liikkuminen. Hyvien yöunien jälkeen päivän töihin ja haasteisiin jaksaa keskittyä paljon paremmin. 

Rentoutuminen laukaisee lihasjännityksiä, mikä puolestaan saa ääreisverenkierron virtaamaan vapaammin ja sydämen lyöntitiheyden sekä verenpaineen laskemaan. Rentoutuneessa tilassa kudokset saavat paremmin happea ja ravinteita, autonominen hermosto rauhoittuu, vastustuskyky paranee, stressihormonien kuten kortisolin eritys vähenee ja mielihyvähormonien kuten oksitosiinin eritys lisääntyy. Rentoutuminen siis tehostaa kehon voimavarojen palautumista. 

Tasapaino tuo tehokkuutta 

Ihminen kaipaa haasteita ja tekemistä, mutta vastapainona myös lepoa ja joutenoloa. Itselle tärkeiden vapaa-ajan harrastusten ja rentoutumisen priorisoiminen osaksi elämää voi merkittävästi lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja siten myös tehokkuutta niin työelämässä kuin muillakin elämän osa-alueilla. Keskittymiskyky, motivaatio ja luovuus kärsivät, kun elämässä on liikaa kuormittavia tekijöitä ja liian vähän palautumista. Tasapaino ei ole koskaan pysyvä tila, sillä elämän ylä- ja alamäkiä ei voi hallita, mutta lähemmäs tasapainoista ja hyvinvoivaa elämää voi pyrkiä omilla valinnoilla. Lepo ja itsestään huolehtiminen eivät koskaan ole hukkaan heitettyä aikaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.