Avainsana: auto

Kategoriat
Yleistä

Sähköautoilusta kirjoittaminen

Sähköautoilu on iso puheenaihe myös perinteisissä medioissa tällä hetkellä. Kimmokkeen tähän kirjoitukseen tuli Hesarin viimeisimmästä kirjoituksesta, jossa toimittajat ajavat noin 2000 kilometria sähköautolla neljässä päivässä.

Helppouden vuoksi jutut tunnutaan tehtävän näin: Sähköautoilusta kiinnostunut toimittaja vuokraa tai saa jostain auton hetkeksi käyttöönsä ja lähtee sillä sitten reissuun. Lukemissani jutuissa yleensä johonkin pidempään reissuun ja sen perusteella sitten annetaan erilaisia johtopäätöksiä tämän hetken autoilusta tai yleisimmin latausinfrasta.

Sellainen Hesarin juttukin oli. Auto oli sivuosassa, lataaminen oli jännittävintä. Ainakin minulle jutusta välittyi vähän sellainen ”sähköautot eivät ole vielä valmiita oikeaan käyttöön”, kun lopussa kerrottiin kuinka diesel-autolla olisi päässyt samaan hintaan ja nopeammin. Ja kuinka matkalla oli paljon haasteita latureiden kanssa.

Testiasetelma, 2000 kilometria, suurin osa lapissa, ei kovin paljon älyllistä haastetta lukijalle tarjonnut. Onkohan sähköautoilu mahtavaa ja ylivoimaista?

Sähköautoilu oikeasti

Ajattelen itse sähköautoilusta tällä hetkellä niin, että se vaatii hieman harrastuneisuutta tällä hetkellä. Nimenomaa noilla pitkillä reissuilla. Vaivaa ja hankaluutta. Meillä tulee noin 25-30tkm vuodessa ja mikää lapinkäynti ei ole vuosittainen suorite tai jos onkin, ylensä autot ovat junan kyydissä.

Jostain syystä näissä lehtijutuissa ohitetaan se noin 95% kaikesta ajosta, jolloin päivämatkat ovat alle 300km. Auto on yöt kotilaturissa (tai kohteen laturissa) ja pikalatureita tai asiointilatureita ei tarvitse käyttää juuri ollenkaan. Kotilatauksessa myös energia on halpaa.

Hesarin jutussa Volvo Recharge V60 viedään 2000km matkalle ja käytetään pikalatureita ja asiointilatureita ja silti hinnaltaan matka on energian suhteen saman hintainen kuin pihillä dieselillä. Aikaa menee enemmän, mutta suurin osa haasteista taisi olla toimimattomat laturit. Mutta jos sieltä kuluttavimmasta päästä oleva sähköauto on tuollaisella reissulla yhtä edullinen kuin pihi diesel, niin se antaa kyllä hyvän lupauksen siitä, että sähköautoilu on verrattain edullista. Kulut kun ovat sitten siinä arkiautoilussa lähinnä paljon pienemmät.

Näitä pidemmän jakson seurantakokeita ja vertailuita löytyy myös lehdistä. Ne ovat yleensä autoilulehtiä, jotka tekevät noita juttuja ihan tosissaan. Esimerkiksi Tekniikan Maailma. Näissä puhutaan vaikkapa pitkistä huoltoväleistä ja muista sähköautoilun eduista. Ei pelkästään siitä, että toimiiko laturi tänään jossain Utsjoella.

Nämä ”otin sähköauton ja huomasin että tarvitsen monta latausappia ja sae oli kamalaa” jutut löytyvät yleensä yleisistä päivälehdistä ja useimmiten erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella esiintyvistä. Tuntuu samalta kouristelulta kuin iPhone1 aikaan tulleet jutut siitä, miten tuollaisia puhelimia voisi kukaan ottaa vakavissaan..

Sähköautoilun tulevaisuus

Haastatteluista ja lehtijutuista välillä jää sellainen kuva, että olisi tarjolla joku sellainen autoilun tulevaisuus, joka ei ole sähköinen. Polttomoottori ei poistu teiltä, mutta autovalmistajat ovat kautta linjan niin paljon investoimassa sähköisiin autoihin että on aivan selvää että tulevaisuuden energia tulee olemaan sähkö tai jokin muu kuin bensa/diesel. Ja ainakin oma analyysi on, että sähkö on helpoin. Koska infra on valmiina. Lähes joka paikkaan tulee sähköä jo nyt.

Se ei tule tapahtumaan sormia napsauttamalla, eli latausinfralla on aikaa skaalautua. Mutta ei taida olla valmistajia ns. normaalikansalaisille enää 2040 jotka tekisivät nykyisillä polttomoottoritekniikoilla toimivia autoja.

Ja ehkä tätä kohti mennessä lehdistökin keksii sähköautoilujuttuihinsa jokin muun kulman kuin että kerrotaan auton lataamisesta.

Kategoriat
Yleistä

Autoilun ihanuus

Tänään Joensuusta Tampereelle ajaessa luontoäiti antoi melkein kaikkea mitä tarjota saattaa: Jäätävää tihkua, pöllyävää lunta, kovaa tuulta, räntää, vesisadetta, pimeyttä. Kenttämestarit olivat lisäksi käyneet kylvämässä suolaa teille. Aura-autoa ei nähty tälläkään reissulla.

Kun keli on monipuolinen, erottuu myös kanssa-autoilijoista jyvät ja akanat. Varkaudentiellä alkoi satamaan jäätävää tihkua ja tienvarret alkoivat hiljalleen täyttymään ikkunoitaan skrapaavista autoilijoista. Eikä siinä mitään, onhan se aika perusedellytys autoilussa, että näkee eteensä. Vaan ei kaikille. Kun äijjä lähtee mettästä ja huomaa että ikkunan vetää umpeen ja pyyhkijät eivät enää toimi, käännetään lämmitys täysille ja kun matkaa on vain 10km, niin ajetaan sitten varovasti viimeset 10km Warkauteen. Ei haittaa vaikkei ulos näe.

Puoli kilometriä taaempana, pitkässä jonossa, sinisessä Touranissa istuu kuljetta, joka miettii voisiko autoon asentaa mitään urpohakuista ohjuslaitteistoa, jolla moiset äpärät saisi räjäytettyä kiertoradalle.

Warkauden jälkeen jäätävä tihku loppui ja autoilu sujui mukavasti, kunnes Hankasalmen jälkeen löytyy ystävämme venäläisautoilija Honda CRV:llä, joka ei uskalla ajaa satasta, vaan pitää enemmän 60 km/h rajoituksesta. Erityisesti mutkissa pitää hidastaa. Tässä vaiheessahan keli on jo perus talvikeli, joskin alkaa hämärtää. Taivaalta tulee vain vesitihkua. Vastaantulijat pitävät Tourankuskin omalla kaistallaan, mutta kynnet pureutuvat ohjauspyörään. Eikö noita rajoja voisi sulkea?

Sitten jarruttelijat. Jos joku voi ärsyttää paljon on se, että kun ajetaan jonossa, niin pitää hieroa niin lähellä sitä edellä olevaa, että jos siinä autossa pierastaan, on pakko heti painaa jarrua. Ja sitten vihaan myös sitä edellä mainitun takana tulevaa, joka painaa heti jarrua, kun edessä oleva hipaiseekin. Loistavasti saadaan jarruvalot vilkkumaan jonossa tauotta, eikä kukaan tiedä onko kyseessä oikea jarrutus vai jarrun hivoittelu. Tarvitsisin yksityistiet.

Liikenneturva mainostaa turvaväliä maantielle. Jos oikein kuulin, niin maantienopeudessa (80-100km/h oletan) turvavälin pitäisi olla 7 sekuntia. Sehän on satasen vauhdissa melkein 200 metriä! Siinä on kohtuullinen turvavälivaatimus.. Muutenkin näppärä etäisyys, kun lyhyillä valoilla ei enää nää koko matkaa edellä olevaan autoon ja pitkät polttaa etummaisen verkkokalvot. Toki jos edellä ajava ajaa jarruttamatta suoraan seinään ja pysähtyy äärettömän nopeasti vauhtiin 0, niin kyl saattaa maksimiliukkaalla tulla kiire vielä 200m päästäkin jarrutella. Mutta perus talvikelissä jarrutusmatka ei kyllä mahda 100km/h vauhdista olla ikinä sataa metriä.

Ei oo helppo olla autoilija, kun niin suuri osa muista autoilijoista on niin paljon huonompia kuin minä.

Kategoriat
Yleistä

Suomen autoverotus

On kyllä jännä, miten Suomen autoverotus voi ollakin siinä jamassa kuin on. Tuontiverot ovat EY-tuomioistuimen päätösten vastaisia ja niin edelleen. Mutta ei puututa niihin. Nyt puhutaan autoverotuksen uudistamisesta ja ilmaston parantamisesta.

Nimittäin eduskunnassa ja hallituksessa pidetään puheita kikkelit täristen siitä, että kuinka tärkeää nyt on pelastaa maailma ja miksi on tärkeää sitoutua pudottamaan päästöjä johonkin vuoteen 2050 mennessä. Siksi 2050, ettei nyt päätöksiä tekevien poliitikkojen tarvitse tehdä niitä mahdollisesti kipeitä päätöksiä, joita sitten vuonna 2045 aletaan ihmettelemään, kun mitään ei ole tehty.

Hyvä esimerkki tekemättömyydestä ja järjettömyydestä on käyttövoimavero. Nimittäin, sähköautoilta ja kaikilta muiltakin autoilta, jotka eivät polta bensiiniä, peritään käyttövoimavero.  No mutta tottakai! Miksi ei? Kyllä vähän saastuttavalla, mutta paljon painavalla, sähköautolla ajavia urpoja pitääkin rokottaa, oppiivatpahan hippeilemään. On mukavampaa siellä eduskunnassa tärisyttää kikkeliä kuin tehdä asian eteen jotain. Nimittäin eikö kohti vihreämpää tulevaisuutta -kampanja nimenomaan koostuisi tällaisista veronkevennyksistä vähän saastuttavia kohteita kohtaan.

En tiedä, jos sähköautoon tekee pienen polttoainetankin (1dl) ja vielä pienemmän polttomoottorin, jota hyrskäyttelee silloin tällöin, niin saako käyttövoimaveron sitten kierrettyä?

Ja jottei autoilulla maailma paremmaksi ideat vielä loppuisi, niin pureudutaanpa taas siihen ajoneuvon verotukseen, jossa kaavaillaan käytettävän sateliittipaikannusta. On nimittäin näppärää, että jokaiseen autoon asennettaisiin datavehjes ja gps-mokkula, siinähän saa jokainen suomalainen tienkäyttäjä sitten navigaattorin ja internetin autoon ilmaiseksi. Paitsi, että niitä ei saa käyttää. Tietenkään. Vaan valtio käyttää niitä, seuraa vuosittain, että paljonko on tullut ajeltua ja missä. Helsingissä ajelusta joutuu maksamaan euron kilometriltä (hähä, oikein) ja landella saa eurolla paahtaa sata kilsaa. Samalla poliisi ja muut koneistot saavat kuin sattumalta uuden täydellisen kyttäysvehkeen rikollisuuden torjuntaan. Jee, voiko olla kivempaa.

Sitten voikin nuo kamerat hakea tuolta teiden varsilta pois ja myydä Kiinaan. Nimittäin poliisilaitokselle perustettava GPS-Kyttääjät -osasto lähettää automaattisesti laskun kotiin, kun tulee ajettua yli 3km/h ylinopeutta. Kolaritilanteiden selvitys helpottuu, koska voidaan katsoa että kuka ajoi mistä ja kenen päälle ja mitä vauhtia. Samalla GPS-Kyttääjät voivat myös seurata, missä vaimonsa ja anoppinsa ajelee. On sitten vähemmän salaisuuksiakin kotona. Huippuidea siis tämä GPS-paikannin jokaiseen autoon.

Vaihtoehto tuolle GPS-Kyttäykselle olisi se, että ajoneuvoverosta suuri osa siirrettäisiin polttoaineeseen. Litra maksaisi sen 3 euroa ja WV 1,4l TSI 10 000 euroa. Uusi maailmanjärjestys. Mutta voih ja eih! Mitäs kun kaupungissa ei olekaan pakko ajaa, kun on julkisetkin, mutta jyväjemmarin on ajettava jos mielii saada penskat kouluun. Entä taksikuskit, voi että niitä taksikuskeja!

No, elinkeinon harjoittajat, niin taksikuskit kuin rekkamiehetkin nauttivat jo nyt verotukseltaan keveämmistä autoista ja polttoainekulut vähennetään verotuksessa. Yksityiset ihmiset, jotka asuvat jossain skutsissa, saisivat kanssa jonkun verojärjestelmän kautta tasausta.

Tästä kun on keskusteltu jossain keskustelupalstoilla, niin Team Skutsi on kauhuissaan siitä, että heidän kulunsa edelleen nousisivat, huolimatta verotuskompensaatiosta. No, ensinnäkin, hyvä jos nousevat. Koska ainoastaan nousevat kulut saavat hillittyä kulutusta ja kulutuksen hillitseminen auttaa pelastamaan maailman. Oliko sittenkään ihan pakko ajaa peltoautolla 4h paskarinkiä pellolla? Toisekseen, verotuksen uudistuessa olisi vihdoin varaa vaihtaa teinipojan ruosteinen DX vähän kuluttavaan Yarikseen ja isännän mannemersu ehkä johonkin semisti järkevämpään kaluun. Ja ehkä muitakin kompensaatiokeinoja löytyisi, kuten esimerkiksi polttoaineen lisäverolta välttyminen ensimmäisen 300l aikana vuodessa, jolla tekee jo kuitenkin aika monta välttämätöntä ajoa.

Tätä 300l ilman-lisäveroa-bensaa ei saa Porho Jr. jonka pitää päästä isin ostamalla Audilla polttamaan rengasta Prisman parkkikselle.

Toisaalta jos vero siirrettäisiin polttoaineeseen, niin ei saataisi rakentaa jännittävää ja teknistä GPS-paikannusjärjestelmää, joka tietenkin perustuisi yhdysvaltalaisiin (vanhentuviin) GPS-satelliitteihin. Kyttäystä ei saataisi maksimoitua ja verotuksesta voisi tulla monimutkainen. Poliiseille saataisiin ihan uusia tehtäviä, kun he pysäyttäisivät massoittain autoja tarkistaakseen, ettei GPS-vastaanotinta ole jätetty kotiin, tai kääritty lyijyyn. Veikkaan että järjestelmä annetaan TeliaSoneran hallittavaksi ja se tilaa toteutuksen Tiedolta.

Mitähän siellä Arkadianmäellä mietitään, siis muuta kuin että mitenhän saisin piilotettua edes osan näistä vaalitukiaisistani.

Kategoriat
Yleistä

Kyttäystä autoveron nimikkeellä

Lehden (Aamulehti) mukaan liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee selvitystä, jossa tarkastellaan liikenneverotuksen muuttamista muun muassa uutta satelliittipaikannus- ja matkapuhelintekniikkaa hyödyntämällä.

(yle.fi)

Joskus jossain ideoissa ei ole mitään hyvää. Ja tämä on juuri sellainen. Miksi miksi miksi? Onko tässä tarkoitus verottaa enemmän ruuhkateillä ajavia kuin seutuautoilijoita? Ylen uutinen puhuu vaan kilometrien mittaamisesta. Pelkästään siihen ei ole mitään järkeä rakentaa reaaliaikaista seurantajärjestelmää. Luuleeko joku, että ihmiset suostuvat siihen, että valtiovalta voisi periaatteessa seurata jokaista yksittäistä autoa reaaliajassa? Toisaalta, voidaanhan aika pitkälti seurata kännyköitäkin, mutta silti.

Jos kaupunkitulleja halutaan, niin eikö ole selvempää rakentaa kaupunkeihin järjestelmät? Entä kuinka autoilija tässä seurannassa itse tietäisi, millä rahalla nyt on tullut köröteltyä, kun jokin laskuri jossain vain rullaa ja se on Laki. Entä väärinkäytökset, gps/gsm mokkulan poistaminen autosta jne. Idea on surkea.

Jos liikennevero olisi polttoaineessa, niin se voisi olla pienempi esimerkiksi biopolttoaineissa, jolloin automaattisesti tuettaisiin ympäristöystävällisempää autoilua. Lisäksi vähän kuluttavat autot olisivat suosittuja automaattisesti. Lisäksi ammattiautoilijoilta jne voitaisiin vero kompensoida sitten jälkiverotuksessa. Kuulostaa ainakin minun korvaan pirun paljon helpommalta ja yksinkertaisemmalta, kuin se, että jokaisessa autossa pitää olla gps/gsm mokkula, joka välittää paikkatietoa johonkin.