by

Piilokulut

Ihmetyttääkö teitä koskaan kuinka paljon kaikenlaisia piilokuluja oikein maksamme. Oikeastaan kaiken huippu on ollut Nordea, joka on kivana pankkina myöntänyt meille lainaa, mutta joka kuppaa asiakastaan joka välissä. Kun olen Avainasiakas, eli on todella paljon velkaa pankille, pääsen ässätiimiin, joka saa esimerkiksi MasterCard Goldin ilmaiseksi! Ja tilinhoitokuluakin otetaan ainoastaan 50 snt / kk! Normaalisti sitä ei otettaisi nuoruuteni vuoksi, mutta avainasikkaana se otetaan.

Tämähän on hienoutta, normaalisti edellä mainittu MasterCard maksaisi vissiin noin 100e / vuodessa. No, nyt on ilmeisesti Nordeakin tulossa katumapäälle ja alkaa velottaa epäeuroisista nettiostoksista vielä huonomman vaihtokurssin lisäksi jotain naurettavaa, melkein 2% provisiota asiakkaalta. Tämän lisäksi minun pitäisi maksaa 6 euroa vuodessa palvelumaksuja lisää, jotta näkisin verkkopankissa MasterCardin tapahtumatilanteen.

Kulut sen kuin lisääntyvät: Nyt kun e-laskut ovat tulleet jo kohtuullisen laajasti käyttöön, pankit kuten Tapiola ja Spankki lähettävät saapuneesta laskusta sähköpostin asiakkaalle, että tulehan maksamaan. Nordealla sähköpostin lähetys ja tekstiviestin lähetys e-laskusta ovat maksullisia lisäpalveluita. Tai kuten lainan suoraveloitukseen keksitty vähän reilun euron kulu, joka on käytännössä siis vain kiinteä lisäkorko.

Lisää piilomaksuja tulee, kun kaupat saavat veloittaa maksamiseen liittyviä kulujaan asiakkailta. Viehko ajatus, kauppa pääsee vihdoin kattamaan kulujaan, jotka on jo valmiiksi katettu tuotteiden hinnassa.

Ei riitä että joudumme ottamaan käyttöön maailman vammasimmat termit Debit/Credit kortitmaksemisessa, vaikka kumpikaan ei ole suomea koskaan nähnytkään. Otamme tämän käyttöön, koska niin kuulemma on kaikkialla muuallakin. En ole kaikkialla käynyt, mutta niissä muutamassa paikassa jossa olen käynyt, ei ole lukenut Debit eikä Credit vaan jotain ihan muuta. Tämä kaikkialla muualla taitaa olla yhtä mustaa valkoisella kuin Tanja Vienonesella Karpelalla Saarelalla Karpelalla aikoinaan tekijänoikeuslaista.

En tarkoita että kaiken pitäisi olla ilmaista, tai että Nordeakaan ei minulta voisi periä noita kuluja. Mutta minua suomeksi sanottuna vituttaa surffailla Nordean verkkopankissa, kun jokainen klikkaus potentiaalisesti maksaa rahaa. Minulla on esimerkkejä, kuinka homma toimii joillain muilla aloilla.

Nimittäin pokerifirmat saavat tulonsa siitä, että ihmiset pelaavat siellä. Ja sen kyllä näkee. Siinä missä leikkirahalla näpertelevät saavat esimerkiksi Party Pokerilla odottaa tuesta vastausta keskimäärin kaksi viikkoa, rahapelaajat saavat vastauksen tunnissa. Mikään palvelu ei maksa mitään lisää, vaan pokerifirma on tyytyväinen siihen rakeen, jonka saa minulta kerättyä, kun pelaan.

Nordeakin saa meidän perheestä melkein tonnin joka kuussa rahaa. Jos se ei riitä, niin eikö sitä marginaalia olisi voinut sen verran olla enemmän lainassa, että voisi pankkipalvelut kattaa ihan kokonaan niillä ja keskittyä palveluun? Siinä ei paljon viiskytsenttiset tuntuisi. Mutta ei.

Nordea ei ole ainut, Tapiola alkaa perimään minulta jotain aivan käsittämätöntä yli viiden euron kuukausimaksua tilistä, kunhan täytän 27! Olenkin jo siirtänyt rahastot Tapiolasta Seligsoniin, lainat Nordeaan, vakuutukset pääosin Fenniaan ja siirrän Tapiolasta loputkin, kunhan keksin minne.

Nyt kun Nordea on ollut tässä haukuttavana ja esimerkkinä, niin täytyy kuitenkin kehaista sen verran, että 1) Leppävirran Nordeasta on saatu loistavaa palvelua 2) Nordean henkilökohtainen asiakasneuvoja on todella hyvä systeemi.

Mutta noista lisämaksuista en välitä, no, sen ehkä jo hoksasittekin.

Kommentoi

Comment

  1. Nojuu. Mullakin kortin luottoraja 2,25 kertaistettiin ilman lupaa.. Pankin vastaus tähän oli se, että luottokunta nosti vuosimaksuja, niin samalla he ajattelivat nostaa vastikeeksi myös luottorajaa, mikä myös nosti vuosimaksuja entisestään. Mihinkään en ole nimeäni laittanut, että tämä olisi ok.

    Tokihan nuo sähköiset viestit, joita myös sähköpostiksi kutsutaan, maksavat huikeasti, kun siellä on joku huuhaapuulaaki vähän implementoimassa, tehdään triviaaleja toteutuksia törkeän huonosti selkeästi vanhentuneella kalustolla ja teknologialla. Tieto lisää tuskaa, tässäkin tapauksessa.

    Voisiko joku asijantuntia kertoa, että mikä siinä AKE:nkin järjestelmien kehittämisessä maksaa? Toinen sanoo, että ”pitää olla iso ja luotettava toimittaja, joka ei kaadu heti ensimmäisen kuplan puhjettua”, mutta entäs ne sopimukset.. nämä isot korporaatiot tekevät sopimuksia saunatiloissa kaupungin yllä ja lupaavat kirjallisesti olla sitoutumatta mihinkään toimitukseen ja olevansa vastuussa EI NIIN MISTÄÄN. Sitten sen jälkeen jatketaan projektia 5 vuodella ja 30 miljoonalla kun ei nyt ihan mennytkään jen JBossin ja Oraclen asennus putkeen.