by

Sähköisen potilastietojärjestelmän mahdollisuudet avoimessa ohjelmistokehitysympäristössä

Töissä olen saanut tutustua moneen asiaan. Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat yksi niistä. Tutustuttuani tämän hetkiseen tilanteeseen, visioin seuraavan tekstin. Teksti ei yritäkään olla täydellinen, vaan siinä on kirjoitettu mahdollisuuksista. Kuvaamani systeemin toimivuudesta ja muusta saa esittää kommentteja.

Kela on ihan oikeastikin on kehittämässä keskitettyä potilastietojärjestelmää, mutta todellisuudessa järjestelmä on paljon kauempana tulevaisuudessa, kuin Kelan sanomat antaa ymmärtää.

SÄHKÖISET POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT SUOMESSA

Suomessa on kehitetty ja kehitetään sähköistä potilastietojärjestelmää, joka helpottaisi hoitajien ja lääkäreiden työtä. Tällä hetkellä lähes jokainen maan sairaala tai terveyskeskus on ottanut käyttöön jonkin sähköisen potilastietojärjestelmän. Ongelmia kuitenkin on, väitetäänkin, että tällä hetkellä järjestelmien kehittymättömyys lähinnä hidastaa lääkäreiden työtä.

Lisäksi on muita ongelmia. Esimerkiksi Espoon kaupungin tilaama järjestelmä ei ole voinut ongelmien vuoksi päivittyä niin usein, kuin olisi ollut tarpeen. Tämä on paitsi maksanut rahaa, myös edelleen haitannut sairaanhoitoa. Tällä hetkellä päivitykset ovat Espoossa noin vuoden aikataulua jäljessä.

Suomessa eri keskuksissa on eri järjestelmiä, joista kahden suurimman tekijöinä ovat WM-data ja TietoEnator. Nämä järjestelmät ovat tarkoituksella suunniteltu siten, etteivät ne toimi yhteen. Käytännössä tämä estää sähköisten potilastietojen siirtymisen paikkakunnalta toiselle.

MONEN JÄRJESTELMÄN RINNAKKAINEN KEHITYS MAKSAA RAHAA

Joensuu on eriytynyt porukasta ja rakentanut ulkomaalaisten toimijoiden ja EU-tuen avulla oman sähköisen potilasjärjestelmän, jota pidetään hyvänä, ehkä jopa kilpailevia malleja parempana, ratkaisuna. Järjestelmä kuitenkin on suunniteltu ainoastaan Joensuun keskussairaalan tarpeisiin, eikä se välttämättä soveltuisi muihin ympäristöihin yhtä hyvin. Kunnat, jotka pitäytyvät muissa järjestelmissä, ovat tilaus / ylläpitosopimuksella sidottuja palveluntarjoajaan ja maksavat huomattavia summia kilpailevien järjestelmien kehittämisestä. Ainakin kahta ratkaisua kehitetään tällä tavalla rinnakkain. Kaikkien kuntien yhteen laskettua menoerää en uskalla edes arvailla.

AVOIN OHJELMISTOKEHITYS SÄÄSTÄISI RAHAA

Erilainen lähestymistapa voisi auttaa kehittämään ohjelmista paljon tehokkaampia, lisäämään ominaisuuksia ja silti säästämään rahaa. Lisäksi julkaisusykliä voitaisiin nopeuttaa. Avoin ohjelmistokehitys voisi mahdollistaa kaiken tämän.

Suomeen luotaisiin yhteisö, samanlainen kuin useiden Open Source -ratkaisujen ympärillä on, joka vastaisi järjestelmän kehittämisestä. Intressejä kuulua tähän yhteisöön olisi ainakin laitteistotoimittajilla, ohjelmistotaloilla, yliopistoilla ja muilla oppilaitoksilla sekä kenties myös muilla tahoilla.

Laitteistotoimittajilla, kuten esimerkiksi IBM, olisi intressiä osallistua järjestelmän kehitykseen, sillä parempaa järjestelmää myytäisiin paremmin ja täten myös laitteistoja myytäisiin enemmän. Ylläpitosopimukset voisivat olla mittavia. Muitakin syitä varmasti löytyisi.

Ohjelmistotaloilla on mahdollisuus saada itselleen ylläpitotoimintoja. Eri paikalliset toimijat saisivat paikallisten sairaaloiden ylläpitotehtävät itselleen. Myös muita intressejä voisi olla, muun muassa PR.

Yliopistot ja oppilaitokset voisivat tehdä tutkimuksen kautta, tai jotain muuta reittiä, tarpeelliseksi näkemiään osia järjestelmästä. Esimerkiksi avoimen ohjelmistokehityksen tutkiminen sinänsä voisi motivoida yliopistoja osallistumaan järjestelmän kehittämiseen.

Eikä järjestelmää tarvitsisi kehittää ilman rahaa. Sen lisäksi, että avointa ohjelmistokehitystä tuetaan EU-tasolla ja siihen voisi saada sitä kautta apurahaa, riittäisi nykyisistä mittavista suljettujen järjestelmien kehittämiskuluista jaettavaa projektiin. Alku voisi olla vaikeaa, mutta kun päästäisiin siihen vaiheeseen, että vanhoista suljetuista ratkaisuista voitaisiin luopua, säästöt alkaisivat kasvaa.

Myös muita intressejä avoimeen kehitykseen voisi olla. Koska järjestelmä on hyvin tärkeä Suomelle, on pidettävänä hyvänä asiana sitä, että se ei ole minkään yksittäisen yrityksen hallussa, vaan sen kehitys on hajautettua ja kehitystä kontrolloi valtio.

Järjestelmän valmistuttua ja sitä kansallisesti käytettyä muutamia vuosia, siitä voitaisiin kiinnostua myös ulkomailla. Epäilemättä ulkomailla laitettaisiin omia ratkaisuita alulle, mutta suomalaisten työllistyminen ylläpitotehtävissä ja konsultaatiossa ympäri Eurooppaa, varsinkin Skandinaviassa olisi mahdollista.

MITÄ HYÖTYÄ AVOIN KEHITYS TOISI SÄHKÖISEEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN?

Rahan säästämisen lisäksi hyötyjä olisi muitakin. Nykyiset järjestelmät ovat laadultaan kyseenalaisia ja tehokkuudeltaan sekä ominaisuuksiltaan vajaita. Tutkimuksissa on osoitettu, että avoimessa kehityksessä syntyvä koodi on laadukkaampaa kuin suljetussa kehityksessä syntyvä. Lisäksi ohjelmistoihin muodostuu huomattavasti nopeammin ominaisuuksia. Avoin ohjelmistokehitys suosii innovatiivisia ihmisiä. Julkaisunopeus tihenee, asiakkaiden on mahdollista päivittää ohjelmistoaan useammin.

Kuka tahansa voisi suoraan vaikuttaa järjestelmän ominaisuuksiin. Tällä hetkellä järjestelmän tilaaja toivoo järjestelmän toimittajaa korjaamaan jonkin puutteen tai toteuttamaan jonkin uuden ominaisuuden. Tämä tehdään ja päivitys ajetaan ehkäpä vuoden päästä. Avoimessa ohjelmistokehityksessä asia ei ole niin vaikea, vaan toive voidaan esittää suoraan yhteisölle. Jos yhteisö ei toivetta lähde riittävän nopeasti täyttämään, voidaan itse sopivilla keinoilla kehittää (esimerkiksi yhteistyössä muiden ominaisuutta kaipaavien kuntien kanssa) sopiva ominaisuus tai kenties pyytää ylläpitäjää toteuttamaan ominaisuus.

Kun järjestelmän kaikkia eri versioita hallittaessa pidetään huoli yhteistoiminnasta, päästään tilanteeseen, jossa kaikkialla Suomessa toimivat samat tiedot. Minne tahansa asiakas (potilas) meneekin, hänen tietonsa saadaan siellä esiin nopeasti ja varmasti. Kun avoimen lähdekoodin myötä myös rajapinnat ja arkkitehtuuri ovat avoimia, ei ongelmia tule.

MITÄ ONGELMIA AVOIN KEHITYS VOISI TUODA TULLESSAAN?

Tietoturva on keskeinen asia potilastietojärjestelmissä. Vaikkakin potilastietojen tietoarvoa on ehkä hieman suurenneltu, ei niiden vuotamista vääriin käsiin voida pitää hyvänä järjestelmän tai edes Suomen terveydenhuollon kannalta. Yleisesti ottaen avoimen ohjelmistokehityksen tuotteena syntyvä koodi on tietoturvallisempaa, kuin suljetussa vastineessa. Virheet löytyvät nopeammin ja niihin reagoidaan huomattavasti paremmin kuin suljetussa toiminnassa.

Politiikka on tapahtumien pahin vihollinen. Se, että päästäisiinkö esimerkiksi kehityskuluista ikinä sopuun kuntien välillä on visainen kysymys. Muutenkin ajatus avoimesta kehityksestä voisi säikäyttää monet päättäjät.

JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEET

Aluksi järjestelmä pitäisi kehittää siihen vaiheeseen, että se voitaisiin ottaa käyttöön pilottikunnissa. Ratkaisuksi käy myös jonkin nykyisen ohjelmiston lähdekoodin avaaminen ja sen käyttäminen perustana uuden järjestelmän pohjalla. Pilottikunnat lähtevät mukaan toimintaan ja antavat kehitysehdotuksia kehitysyhteisölle ja ylläpidolleen, jotka yhdessä (ylläpito luonnollisesti kuuluu osaksi kehitysyhteisöä, halusin vain eriyttää ne toisistaan selkeyden vuoksi) toteuttavat ratkaisuja.

Kun järjestelmästä saadaan kokemuksia ja se edelleen laajenee, voi yhä useammat kunnat liittyä järjestelmän käyttöön. Kun riittävä massa saadaan liikkeelle, kehittäjäyhteisön ulkoinen rahallinen tuki voitaneen lopettaa ja yhteisö pyörii ylläpitosopimusten ja laitetilausten ja muiden ulkoisten intressien varassa.

Kommentoi

Comment