Yleinen

Hyvinvointi. Tämä on selkeästi teema, joka kiinnostaa ihmisiä. Omaan hyvinvointiin kiinnitetään nyt huomiota enemmän kuin ennen ja uusia hyvinvoinnin tapoja ja rutiineja otetaan käyttöön mielellään. Itsestä halutaan pitää huolta. Tämä on jokseenkin nyt muodissakin oleva ilmiö. Mutta mitä kaikkea hyvinvointiin oikein kuuluu? Millaisilla tavoilla me suomalaiset sitten pidämme itsestämme huolta? Hyvinvointiin kuuluu niin paljon kaikkea, että sitä ei voi nitoa yhteen lauseeseen. Hyvinvointiin kuuluu niin fyysinen kuin henkinenkin puoli. Fyysistä hyvinvointia voi parantaa muunmuassa liikunnalla, hyvillä yöunilla ja ravinnolla. Liikunta parantaa myös henkistä hyvinvointia. Toki henkistä hyvinvointia voidaan parantaa monella muullakin tavalla, mutta tässä artikkelissa keskitymme liikuntaan ja sen tuomiin terveysvaikutuksiin. Uusilla harrastuksilla saadaan helposti uutta sisältöä elämään. Kesäaurinko on jo monessa osassa Suomea näyttäytynyt ja moni suomalainen siirtääkin netticasinot nyt kylmille illoille ja viettävät päivänsä mieluiten luonnonhelmassa liikkuen. Myös talvella pääsee liikkumaan monin eri tavoin, sillä lumi mahdollistaa niin lumityöt, luistelun, laskettelun, mäenlaskun ja jopa juoksulenkin, kunhan alla on nastakengät. Liikkumismahdollisuuksia on paljon tietysti myös kesällä. Kuinka liikkuminen voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia? Seuraavaksi mietimmekin näitä mietteitä ja toivon mukaan saat kipinää oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi, oli se sitten rauhallista kävelyä puistossa tai metsässä tai hikiliikunta treenamisen tai juoksun muodossa. Nauti luonnosta Kun ihminen liikkuu, kehon mielihyvähormonit lähtevät liikkeelle. Rankassa liikunnassa liikkeet voivat niiden aikana tuntua rankoilta, mutta mikään ei vedä vertoja treenin jälkeiselle tunteelle. Jos olet koskaan treenannut, tiedät, mitä tarkoitan. Jos juokset ulkona, saat samaan aikaan sekä hyvää liikuntaa että aimo annoksen raikasta ilmaa sekä tietysti maisemia. Jos valitset lenkkeilyalueeksesi kauniit luonnonmaisemat ja -polut, pääset samalla nauttimaan luonnon monimuotoisesta kauneudesta. ...

Suomesta löytyy aivan kaikenlaisia pelaajia. On satunnaisia nettipelien näpyttelijöitä, on yötä päivää fantasiapelejä pelaavia pelaajia, on uhkapelien ystäviä sekä konsolipelien pelaajia. Toiset taas pelaavat mieluiten lauta- ja korttipelejä tai kauppojen hedelmäpelejä, kun taas toiset pelaavat vain mobiilipelejä. Suomessa pelataan siis vähän kaikenlaisia pelejä eikä ole oikeastaan sitä yhtä suosittua tapaa, joka olisi merkittävästi ylitse muiden. Suomalaiset pelaavat mielellään erilaisia pelejä, sillä onhan kansamme kilpailuhenkistä ja huumorintajuista kansaa. Se, että suomalainen lähtee casinoille kokeilemaan onneaan, ei ole myöskään mitenkään ennenkuulumatonta – ellei kyseessä sitten ole kivijalkakasino, jollaisia ei Suomessa kovinkaan montaa ole. Suomalaiset pelaavat mielellään oman kotinsa mukavuudessa ja tässä kohtaa uhkapelien pelaaminen tapahtuu useimmiten netin kautta, aivan kuten moni muukin pelaaminen. Konsolipelit yhdessä kaverin kanssa Pelikonsoleita voi nykyään pelata sekä yksin että verkossa. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaa pelien pelaamisen julkisissa pelihuoneissa tuntemattomien kanssa tai sitten yksityisemmin, oman kaverin tai kaveriporukan kesken. Kun kaikilla on konsolillaan asennettuna sama peli, voidaan peliä pelata yhdessä. Tämä on monelle suomalaiselle hauska tapa viettää iltaa ilman, että kenenkään tarvitsee edes poistua kotoaan. Ei muuta kuin peli käyntiin ja kuulokkeet korviin. Verkossa pelataan paljon myös siten, että muut pelaajat ovat satunnaisia, tuntemattomia pelaajia. Tällöin mukana ei olekaan enää pelkkiä omia kavereita, vaan pelaajat voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Tämä on tietysti mielenkiintoista, sillä ihmisten kanssa pääsee kommunikoimaan eri kielillä. Lasten pelaamisen kanssa kannattaa toki olla tarkkana, jotta tietää, keiden kanssa lapsi pelaa. Ovatko lautapelit tulleet takaisin? Yksi mietinnässäni ollut asia on ollut lautapelit. Niitä pelailtiin ennen yhdessä kaveriporukan kanssa ja ilta saattoi venyä pitkäksikin Monopolyn parissa. Tälläkin vuosituhannella vaikuttaa siltä, että lautapelejä pelataan edelleen. Niitä on hauska pelata oman perheen kesken ja myös peli-iltoja pidetään. Tämä on oikein hauska tapa kutsua kaverit mukaan illanistujaisiin. ...

Sisuksistani löytyy joskus vähän oikeistolaisempaakin ajatusmaailmaa. Tällaisina säästön vuosina, millä näitä vuosia myöhemmin varmasti käsitellään, jotenkin tervettä oikeistolaisuutta kaipaisin ihan kaikkiin asioihin. Valtion ja kuntien tapa säästää kun on viritetty erityisen hienoksi. Säästetään yhdistämällä kuntia, mutta ei kuitenkaan irtosanota päällekkäistä johtohenkilöstöä vasta kuin 5 vuoden ylimenoajan jälkeen. Ilmeisesti, jos viiden vuoden aikana yhdistytään vielä jonkun muun kunnan kanssa, laskuri nollataan. Säästöä tulee! Koulumaailmassa säästäminen on kanssa huikeaa. Suomalaisille pakotetaan oppia päähän vanhan mallin mukaisesti. On mahtavaa, että minulle on opetettu reilut 6 vuotta ruotsia, enkä osaa sitä juuri laisinkaan. On hienoa, että kouluissa laitetaan sekaisin olevat (fyysiset ja agressiiviset) oppilaat samalle erityisluokalle oppimishäiriöisten kanssa, se varmaan auttaa oppimishäiriöisiä oppimaan. Mutta periksi ei anneta. Pakkoruotsia ei saa poistaa, sillä sen opettamisen oikeus saavutettiin talvisodassa. Valinnaisuutta ei saa missään tapauksessa lisätä, sillä eivät vanhemmat tiedä lapsensa parasta. On mukavampi istuttaa oppilaita luokassa, jossa opetuksesta välinpitämättömät oppilaat varastavat shown ja sitten lukujärjestyksessä sitä kutsutaan ruotsintunniksi. Mitä jos pakkoruotsin opettajien sijasta meillä olisikin koulussa pari erikoistilanteiden miestä ja naista, jotka puuhaisivat oikeasti vaikeiden tapausten kanssa? Tänään Hesarissa oli hyvä juttu koulumaailmasta. Hyvänä esimerkkinä systeemin hienoudesta on se, että jos oppilas vihdoin pääsee psykiatriseen hoitoon ja jopa sairaalakouluun, saattaa se tulla viikon päästä sieltä takaisin normaaliin kouluun saatekirjeellä että ”ei pärjätty oppilaan kanssa, hoitakaa te se siellä”. Tämä on varmaan kipeä paikka, mutta jos vanhemmat ovat saaneet ala-asteelaisen oppilaan pään muussattua jo niin sekaiseksi, että aikuiset eivät pärjää oppilaan kanssa, olisiko syytä tehdä jotain? Jotain muuta, kuin opettaa sille ruotsia?* Entä milloin saa luovuttaa? Milloin oppilaan toiminta on sellaista, että opetuksen sijaan pitäisi keskittyä siihen, että hänestä voisi edes periaatteessa tulla vielä joskus yhteiskuntakelpoinen. ...

[][1]Säästetään kaikesta Nyt kun pitää säästää kaikesta, koska rahaa ei ole, niin Jasmon blogi kantaa kortensa kekoon. Nimittäin ihmetyttää hieman tämä säästämispolitiikka aina välillä. Säästetään vaikka vanhusten hoidosta, säästetään nuorison hyvinvoinnista ja ehkä poliisistakin. Silloin tällöin kaltaiseni populistin eteen tulee kuitenkin samanlainen tilanne kuin eilen, jolloin pilkkopimeässä Kaupissa tuli vastaan valon satama, tyhjä jalkapallokenttä täydessä valaistuksessa. Ketään ei kuitenkaan ollut missään, en nähnyt itseni lisäksi kuin 2 henkilöä ulkona eilen illalla. En tiedä montako euroa valaistuksen polttaminen maksaa ja paljonko niitä saa hoitajan palkalla polttaa, mutta periaate on tärkein. Miksei me ensin säästetä näistä aivan täysin typeristä kuluista, joita tulee vain siksi, kun ei ole hankittu vaikka etäohjausta, hämäräkytkintä tai jotain ihan vain käytäntöä sähkön säästämiseen? Joka esimerkiksi viikossa maksaa kulunsa takaisin. Kannustan kaikkia kuvaamaan tällaisia vastaan tulevia kohteita ja herättämään keskustelua, että pitäisikö edes yrittää säästää jostain järkevästäkin, eikä vain homekoulujen korjauksesta. Mutta nämä ovat kamalan populistisia ajatuksia.

Olette varmaan lukeneet tai kuulleet asiantuntijoiden puhetta krapulasta. Että krapulaan ei ole lääkettä ja että se johtuu siitä, että alkoholi pakenee kehosta. Ja että krapula on suoraan verrannollinen juodun alkoholin määrään. Tässä on taas yksi kohta, jossa tiede ja asiantuntijat eivät korreloi kokemusten kanssa. Useat väittävät, että aamu on helpompi jos illalla juo paljon vettä ennen nukkumaanmenoa. Tiede ja asiantuntijat sanovat, ettei sillä ole merkitystä. Joskus on myyty kaupassa tuotteita krapulan poistoon. Niissä on yleensä ollut reilusti piristävää kamaa, kuten kofeiinia ja sitten suoloja ja vitamiineja. Sellaista kamaa, mitä voisi kuvitella tarvitsevansa rapuloissaan. Nämä on aina poistettu kaupoista tai ainakin parantavat ominaisuudet on pitänyt unohtaa mainonnassa. Ehkä hyvä niin, tuskin ne kenenkään krapulaa oikeasti parantavat. Mutta subjektiiviset kokemukset eivät kuitenkaan tue perusväitettä, että alkoholin määrä itsessään ratkaisee seuraavan aamun olon. Annan esimerkin. Matson häät, jossa olin bestman ja dj. Löydän itseni juomasta suoraan boolikulhosta klo 03:20, kun kaikki muut ovat menneet saunomaan. Kuuntelen PA:lla junkkaa ja tuhoan loput boolit. Olemme nauttineet alkoholia klo 16 alkaen. Seuraavana päivänä en uskalla aamulla tietenkään ajaa (olimme kotona vasta joskus viideltä), mutta olo oli varsin mainio. Väsynyt kyllä, mutta ei huonovointisuutta tai pääkipua. Toinen esimerkki. Engelberg, vuosi 2008. Join kolme pientä lasia paikallista Rammstainia (~4% siideriä). Seuraavana aamuna päässä jyskyttää, en pysty hiihtämään, oksennan vessassa puolen päivän jälkeen, siihen asti pidäteltyäni. Näistä ja monista muista kokemuksistani päättelen, että krapulaan on oikeasti lääke, sitä ei vaan vielä tiedetä. Sitä ei ehkä voi nauttia aamulla, vaan sitä ehkä pitäisi nauttia ennen alkoholia tai sen aikana. Mutta jotenkin kroppa pitäisi olla mahdollista saada tuohon häämoodiin, eikä niinkään tuohon migreenin potemiseen. Kysymys kuuluu että kuinka se tapahtuu. ...

Onko kämppiksesi ärsyttävä? Tai muuten vain haluat aiheuttaa jollekulle kipua? Tarvitset pääsyn kohdenhenkilön keittiöön silloin, kun hänellä on jotain uunissa. Tämä toimii vain jos kohde käyttää patakintaita ottaessaan kuuman pellin tai vastaavan uunista. Käy kostuttamassa kintaat ennen kuin kohde käyttää niitä. Kostuta vain siten, että ne eivät kastu läpimäräksi, jotta sitä ei huomaa, kun laittaa kintaat käteen. Kun kohde nyt ottaa pellin käteensä, litistyvät ne veden takia ja johtavat lämpöä paremmin kuin kuivana. Todella paljon paremmin. Naura vapautuneesti, kun kohteesi pudottaa pellin lattialle ja saa palovammoja käsiinsä. Hienous on vielä siinä, että kuumuus ei tunnu vasta kuin viiveellä, joten pelti on jo täysin ilmassa, ennen kuin poltto alkaa. … Itse olin onnistunut kostuttamaan kyseiset hanskat vahingossa ennen uunipeltiin tarttumista juuri edellä kuvatulla tavalla ja nyt sormessa (onneksi vain yhdessä) on napakka vesikello. En kuitenkaan suostunut pudottamaan settiä lattialle, vaan paiskasin takaisin uuniin miten kuten valtavan sadattelun saattelemana.

No, tämä tekstihän ei oikeestaan liity mitenkään tuohon otsikkoon. Tämä postaus on enemmän tämmöistä sekalaista jauhantaa. Mutta hämäävä otsikointi on nykyään trendikästä, ainakin uutismaailmassa. Nimittäin viis siitä, lukeeko kävijä sitä uutista (totuuden selvittyä), tärkeintä on se, että saatiin taas yksi hitti lisää ja sitä kautta mainostajilta ehkä lisää rahaa. Jatketaan uutisointilinjalla. Eräänä päivänä tässä HS uutisoi, kuinka keskimääräiset asuntolainojen pituudet ovat lyhentyneet, verrokkina oli ilmeisesti vuosi 2007. Äläs nyt! Tämä oli vielä joku tutkimus jota siteerattiin. Kunnon nollatutkimus. Asuntolainoista 90% on tasaeräisiä ja korot ovat laskenee sellaisen neljä prosenttiyksikköä.. Tutkimuksen tulokseen ehkä päästiin aika helpolla. Samassa jutussa oli myös juttua vanhasta suosikkiaiheestani, eli korkokatosta. Noin 25% asuntolainoista on ryyditetty korkokatolla. 25%! Herrajumala. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä korkokatto esimerkiksi Nordeasta nyt maksaisi uuteen lainaan, kun televisiossakin on kerta varaa ko. tuotetta mainostaa. Toivottavasti alle 2% lainapääomasta. No, se siitä. Parempi osuus lehtikatsausta on Hesarin yleisönosasto alkuviikosta. Kreikan kriisi oli vielä uusi juttu ja joku noheva kirjoittaa mielipidepalstalle otsikolla millä valtuuksilla ministerit antavat lainaa Kreikalle? Kirjoittajaa sapetti voimakkaasti, kun häneltä ei ole kysytty. Jos kirjoittaja lukee tätä, niin tässä vielä vinkki, mistä saattaa löytyä ratkaisu kysymykseesi: Wikipedia – Edustuksellinen demokratia.

Tänään oli Hesarissa juttua, kuinka E-kirjat ovat tulossa suomalaisilta kustantamoiltakin ulos. Ainakin kaikki suurimmat olivat vielä tänä vuonna tuomassa laitteisiin materiaalia. Ilmeisesti he yrittävät mukaan peliin, ennen kuin Amazonin Kindle ja iPad vievät koko markkinan. Tai ehkä kustantamoidenkin tuotteet kohdistetaan noihin laitteisiin, mutta myyntiä ei varmaankaan anneta em. yritysten oikeudeksi. Amazonin kirjatarjontaa katsoen huomaa, että hinnat vaihtelevat kirjoissa viiden dollarin ja 20 dollarin välissä. Ilmeisesti Applen ebook store myy kirjoja 10 – 14$ hintaan. Neljätoista dollaria on tähän aikaan vuodesta noin 10 euroa. Eli kympin kirjasta, jonka voi ladata laitteelleen missä tahansa ja sitten vain lukemaan. Näin periaatteessa – jos iPadia nyt Suomesta saisi. Kindlen saa, mutta ilmeisesti ”lataa missä vain” -dataplania ei Suomessa Kindleen ole tarjolla. Suomalaisilla kustantamoilla ei ollut valmiutta sanoa hintoja, mutta neljästä suuresta kolme sanoi, että aikovat myydä e-kirjaa samaan hintaan kuin normaaliakin. Yksi sanoi, että voisi antaa parikymmentä prosenttia alennusta. Kirjan fyysinen tuottaminen ei maksa kustantajille käytännössä mitään, mutta hintaa ei lasketa. Onko odotettavissa mahalasku? Mutta syy ei ole yksin kustantamoiden. Ilmeisesti kovakantisesta kirjasta kustantamo ottaa yli 10 euroa / kpl, kun käyt ostamassa vaikka Suomalaisesta. Se on aika paljon, kun kirjat yleensä maksavat 22 – 25e. Esimerkiksi Elisa on nyt lähestynyt kustantamoita niinkin reilulla rahanjakoidealla, että kustantamot hoitavat sisällön, Elisa hoitaa kaiken muun ja ottaa 65% tuloista. Ei ole vaikea arvata, että Elisa ei ole saanut yhtäkään kustantamoa mukaan. Kun musiikki/video/kirjaverkkokaupasta puhutaan, niin yleensä ajatellaan, että välikädet vähenevät ja kustannusrakenne kevenee. Hintoja voidaan pudottaa ja silti tuottajat saavat omansa. Mutta asiapa ei olekaan noin yksinkertainen, internetissä onkin välikäsien markkinat, Applen musiikkikauppa ja e-kirjakauppa, Amazonin kaupat ja Spotify vievät ja sisällöntuottajat vikisevät. Suomessa kustantamot ovat nyt päättäneet, että polkumyyntiin ei lähdetä. ...

Ennen ja muinoin kirjoitin usein otsikolla ”sekalaista”, kun en muutakaan keksinyt – jotain piti kirjottaa ja asiaa oli monesta pienestä jutusta. Niin nytkin. Sain vihdoin hoidettua käsiini Tuomas Kilven kirjan Blogit ja bloggaaminen. Enhän minä muuten, mutta kun olin jo kauan sitten kuullut tarinat siitä, kuinka Jasmon blogi on kuin onkin noteerattu oikein kirjallisuudessakin. Kirjassa listattiin 50 parasta suomalaista blogia ja JB oli sijalla 49. Oli sentään kaksi huonompaakin sijaa tarjolla, 50 ja poissa listalta. Tiurakin on poissa listalta, kun kukaan ei ota hänen touhuistaan selvää. Tiura on kuin Timo Kalli vaalirahoitussotkussa, mutta Tiura sotkee vain omat kuvionsa, kun Kalli sai koko Suomen sekaisin. Ässä pimu, varmaan samasta poliittisesta tallista Suvi ”golfkenttä” Lindenin ja Anneli ”faksi” Jäätteenmäen kanssa. Katsoin eilen laatudokumentin MTV3 Faktalta, kun oli tuo OpenAntenna (eeh). Nimittäin tuli pokerista dokumentti, Al Roker tutki pokeria. Komeasti pokeri saatiin yhdistettyä peliriippuvaisuuteen siten, että ensin puhuttiin pokerista yleisesti ja sitten haastateltiin peliriippuvaisia. Pokerin pelaaminen saatiin yhdistettyä mm. huumekauppaan, joka on jo ihan hyvää dokumentaatiota. Näitä huonoja ja tarkoitushakuisia dokkareita kun aikansa katsoo, ei voi välttyä fiilikseltä, että Maailman Lihavin Dokumentaristi Michael Moore ei välttämättä kuvaa maailmaa aina aivan sellaisena kuin se on. Paras juttu dokkarissa oli, kun siinä korostettiin sitä, että vain yksi voi voittaa turnaukset (esimerkkinä oli WSOP). Että mitä niille muille siinä turnauksessa käy, finaalipöytään pääsee 10 breineintä tyyppiä mutta vain yksi voittaa. Tämä jotenkin osoittaa sen, että pokeri on tuuripeli. Tämän sanoi haastattelussa itseasissa joku uhkapelaamisen tohtori, ehkä arvo on hankittu 10 dollarilla Uzbekistanista. En tiedä miten tämä osoittaa sen, että pokeri on tuuripeli, mutta eikö finaalipöydän viimeinenkin saa jo useita 100k chippejä.. Tuskin se elämän kauhein päivä on. ...

Suomessa on pimeää kahdeksan kuukautta vuodesta. Mutta ei, tässä postauksessa en valita siitä, kuinka tätä pimeyttä vaan riittää ja riittää, eikä lunta tule. Tänään ihmetellään jotain muuta. Kun olin Sveitsissä, niin vitsailimme ja ihmettelimme heidän lumilapioitaan ja muita lumityökaluja. Kavereilla siellä kuitenkin on lunta tullut monena talvena jo ja joskus aika paljonkin. Ja sitten työkalut lumien poistoon on käsittämättömän huonoja. Mutta entäs Suomi ja pimeys? Viimeaikoina pimeyttä on kotona alettu torjumaan sarastuslampuilla (jonka haluaisin, mutta jota emme ole hankkineet) ja kirkasvalolampuilla ja ilmeisesti niiden käyttö auttaa mielialaan pimeänä kautena. Mutta entäs pimeys ulkona. Suomessa on ollut pimeää myös jo useana vuonna tälleen talvea odotellessa. Miten voi olla silti mahdollista, että vain murto-osa lenkkeilijöistä ja pyöräilijöistä käyttää tarvittavia heijastimia tai muita huomiokamoja vaikka ylittävät teitä ja niin edelleen? Miettikääpä, kuinka tyhmää on oikeasti jäädä auton alle siksi koska ei voi käyttää heijastinta koska se ei ole cool. En ole itsekään mikään mallioppilas, tänä vuonna ensimmäistä kertaa pyörässäni on kunnollinen valo, jolla ei tosin näe mitään, mutta muut näkevät minut. Hankimme myös heijastimia hihoihin, mutta esimerkiksi koirille ei ole tullut hankittua kunnollisia, vaikka niitä olisi tarjolla, vaikkapa Paitashopissa . Tuo pimeällä pimeänä oleminen on yhtä tyhmää, kun Suomen talvessa paleleminen, eikö voi laittaa kunnolla vaatetta päälle, kun talvihan täällä on ollut jo useampana vuotena.. Mutta niin vain tulee paleltua.

JB teki tänään urotyön ja kävi luovuttamassa verta Tampereen Veripalvelun uusissa tiloissa Rautatienkatu 21 B:ssä. Uudet tilat oli avattu tänään ja sen kunniaksi tarjolla oli kakkua. Ehkä sekin oli osasyynä luovuttamiseen.. Ja olenhan elämässäni yksi suuri luovuttaja muutenkin. No, ei ollutkaan kovin helppo löytää mestoille. Eli Lidlin / Postin talossa ko.laitos on, mutta missä on 21 B? No, luonnollisesti siellä puolella taloa, jossa lukee seinässä 24.. Enkä ollut ainut joka sitä tönöä kierti kuin kissa kuumaa puuroa. Ei näin. Ei myöskään vakuuta tuo Matkahuolto. Oli nimittäin minulla paketti matkahuollossa, Rollosta lähetetty. Ihan oikein oli nimi kirjoitettu pakettitietoihin. Ai mikäkä nimi sitten Matkahuollon järjestelmässä oli? Jarmo Hiltunen. Tää ei itseasiassa oo eka kerta. Aiemminkin mulle on tullut kamaa Rollosta, silloin Joensuun matkahuoltoon, ja silloinkin oli sama juttu, Jarmo Hiltunen. Joku siel Lapissa ei oikein tajuu.

Olisiko se liikaa pyydetty, jos puhelinmyyjä, siis henkilö joka pyrkii saamaan minut ostamaan rojua pelkällä puheellaan, osaisi edes vähän parempaa kuin auttavaa suomea? Kuka noihin call centereihin oikein rekryy tuon porukan..

Jos partahöylän käyttö on hakusessa, voi aina lukea ohjeet. http://www.miehentyyli.fi/hyvinvointi/parranajo_partahoylalla.htm (via soks)

Todellisuus ei aina vastaa luotuja mielikuvia, huolimatta pienestä präntistä.

Olin kauan täällä Tampereella ilman fillaria. Biltema Cruiser oli jäänyt Lappeenrantaan ja sitä pitäisi korjatakin. Kun muutimme vajaan kahden kilometrin (tai jotain) päähän työpaikasta (ennen 600m?), niin tarve pyörälle alkoi kehkeytyä. Kyselin monenlaista pyörää. Katselin Huuto.netistä pyöriä, joku olisi puhkiraiskattua järvenpohjasta naarattua mummopyörää myynyt 70 eurolla. Jätin väliin. Kyselin Simosedältä, mutta ei ollut myynti-intoa. Kyselin muilta. No, kysyjälle vastattiin ja sainkin kaverilta ylimääräiseksi jääneen monikäyttöpyörän. Löysällä keulalla ja jäykällä takapäällä varustettu pyörä oli kuin omiaan minulle ja ennen kaikkea tasoonsa nähden ehdottomasti edullinen. Remonttiakin piti tehdä, takarenkaan venttiili oli rikki. Muuten satulan säätäminen riitti, ja nyt Jasmo on kiitänyt pitkin Tampereen katuja kuin tuulispää. Vaihteet toimivat moitteettomasti ja kammetkin ovat ihan hyvässä kunnossa. Etujarru ottaa vähän huonosti, pitäisi olla levarit vissiin. Takajarrussa ei moitteita. Mukana tuli jopa valo, tosin en ole kokeillut toimivuutta. Runko on näppärän kevyt ja pyörä on ketterä kuin mikä. Olen ihan sika tuolla liikenteessä ja puikkelehdin Hämeenkadun uusilla pyöräteillä siihen malliin, että sakot ovat vain ajan kysymys. Tai että joku tarttuu stongasta ja raapasee nokkaan. Hui hai, työmatkat menee nopeesti. Loppuun vielä kuva menopelistä: [][1]Raketti

Nainen on taas näkymätön ja sorrettu. Naiselta on viety eväät elämään ja naista ei kuunnella. Nurvala tuntee olevansa näkymätön, koska naista alistetaan niin paljon. Tämä ajatus perustuu siihen, että kun Aamulehdessä oli kysytty ihmisiltä Suomen vaikutusvaltaisista naisista, niin monet eivät olleet osanneet sanoa mitään muuta kuin Tarja Halosen. Montako itse osaisit? Tämä tarkoittaa sitä, että naiset ovat muuttuneet näkymättömäksi. Työpalaverissa tehdään selkoa, mitä kukin on tekemässä. Kierros lopetetaan juuri, kun olet avaamassa suusi; sinua ei huomattu. Kuinka oiva esimerkki siitä, kuinka tasa-arvoasioita voidaan tehdä olemattomista asioista. Mitä jos Nurvala olisi korottanut ääntään ja sanonut, että Anteeksi, mutta minulla olisi vielä asiaa. Kai on mukavampaa kirjoittaa lehteen ja valittaa, kuinka naisten tasa-arvo ei toteudu, kun kokouksissakaan ei huomata. Naisten tasa-arvo on tietenkin tärkeä juttu, eikä se tunnu paranevan kovin nopeasti. Sadan (ilmeisesti suurimman) yrityksen johtorymissä on 15,9% naisia ja luku on kasvanut viime vuodesta puolellatoista prosenttiyksiköllä. Ei kovin vahva vauhti. Talouseläma.fi on ruotinut asiaa vähän syvemmältäkin. Yleensähän katsotaan lukuja ja huomataan, että naisia on vähemmän ja siitä implikoidaan, että miehet ovat sikoja. Talouselämä sen sijaan vähän kartoittaa taustojakin jokavuotisessa Päättäjänaiset jutussaan. Siellä muun muassa sanotaan, että lisää valtaa naisille ei tule sillä, että itketään iltalehden kolumnissa, vaan sillä, että tehdään töitä asian eteen. Nurvala heittää kirjoituksessaan esimerkiksi Suomen hallituksen. Siinä on naisenemmistö! No, nyt se ei yhtäkkiä enää riitäkään, vaan nyt media ei riittävästi huomio naisia. Ilmeisesti Raili Nurvala on kanssa jonkin tason journalisti, luulisi että tämä on nyt vähän kuin iskisi itseään kivellä päähän? Voihan olla, että Ilkka Kanerva ja Matti Vanhanen ovat nyt vähän varastaneet palstatilaa, mutta harvoin sinne positiivisilla aivoituksilla pääsee. Tänä vuonna esillä onkin ollut Suvi Lindén ja aikaisemmin se alusvaatemalli. Molemmat sellaisen aivopierun kanssa, että en tiedä, onko naisten syytä tuntea ylpeyttä heidän toiminnastaan. ...

Aamulehti oli jälleen kerran noteerannut minun blogikirjoitukseni sunnuntain Asiat-liitteen blogeja käsittelevällä sivulla.