<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"><channel><title>Sijoittaminen on Jasmon blogi</title><link>https://www.qkaasu.com/tags/sijoittaminen/</link><description>Recent content in Sijoittaminen on Jasmon blogi</description><generator>Hugo</generator><language>en-us</language><lastBuildDate>Fri, 23 Oct 2026 18:37:03 +0300</lastBuildDate><atom:link href="https://www.qkaasu.com/tags/sijoittaminen/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Sijoituskeskustelun ihmeellinen maailma</title><link>https://www.qkaasu.com/2026/10/23/sijoituskeskustelun-ihmeellinen-maailma/</link><pubDate>Fri, 23 Oct 2026 18:37:03 +0300</pubDate><guid>https://www.qkaasu.com/2026/10/23/sijoituskeskustelun-ihmeellinen-maailma/</guid><description>&lt;p>Alkuun on syytä tehdä pieni tunnustus. Harrastan itsekin sijoittamista pienillä pääomilla, jos pörssissä rahojen häviämistä ylipäätään voi sijoittamiseksi kutsua. Tämän harrastuksen myötä tulee seurattua ja välillä aivan minimaalisesti osallistuttuakin X:ssä käytävään suomalaiseen sijoituskeskusteluun, joka myös fintwit-nimellä tunnetaan. Sitä seuratessa ei voi välttyä muutamalta hämmentävältä havainnolta.&lt;/p>
&lt;h2 id="analyytikot-ja-tavoitehintojen-arvausleikki">Analyytikot ja tavoitehintojen arvausleikki&lt;/h2>
&lt;p>Sijoitusmaailmassa analyytikot ovat jotain aika eeppistä. Samaa osaketta tai markkinailmiötä tutkii työkseen iso joukko ammattilaisia, ja heidän näkemyksensä tulevasta voivat olla täysin päinvastaisia. Samalla kentällä häärii rahastonhoitajia, jotka päätyökseen ostavat osakkeita ja hallinnoivat asiakkaiden rahoja tuottoja metsästäen. Tilastojen valossa tämä ammattikunta kuitenkin häviää jatkuvasti markkinoiden keskimääräiselle tuotolle.&lt;/p>
&lt;p>Mitä tästä sitten seuraa? Ei suinkaan alan kuihtumista, vaan valtava liiketoiminta erilaisten analyysien ja tavoitehintojen asettamisen äärellä. Koko sirkus pyörii täydellä teholla vuodesta toiseen, vaikka lopputuloksen kannalta siitä ei ole oikeastaan mitään hyötyä.&lt;/p>
&lt;p>Yksi omista suosikeistani tässä lajissa on menneisyyden ennustaminen. Markkinoilla riittää analyytikoita, jotka osaavat kertoa tarkasti jälkikäteen, miksi vaikkapa Nordean kurssi lähti nousuun. Heidän mielestään siihen oli tietysti aivan ilmeinen syy, eli se ja se. Jostain kumman syystä heillä itsellään ei kuitenkaan (ainakaan julkisesti sanottuna tai mistään muualtakaan löydettynä) ole ollut euroakaan kiinni Nordeassa. Kunhan vain ovat jälkikäteen tietävinään.&lt;/p>
&lt;h2 id="menneisyys-ei-ole-tae-tulevasta-paitsi-silloin-kun-on">Menneisyys ei ole tae tulevasta paitsi silloin kun on&lt;/h2>
&lt;p>Kuuntelen ja luen melko paljon erilaista sijoitusmateriaalia, kuten podcasteja, analyysejä ja kirjoja. Läpi koko sijoituskentän on laajasti omaksuttu se perusopetus, että rahaston, osakkeen tai jonkin muun omaisuuserän hinnan historia ei ole tae tulevasta. Jopa tekniseen analyysiin ja käppyröiden tuijotteluun panostavat henkilöt ostavat tämän ajatuksen. Asia muuttuu kuitenkin välittömästi, kun päästään yksittäisen kurssiarvon ulkopuolelle.&lt;/p>
&lt;p>Otetaanpa esimerkki. Kuvitellaan tilasto, jonka mukaan historian aikana aina kun Yhdysvalloissa on siirrytty republikaanipresidentistä demokraattipresidenttiin, pörssit ovat kuusi kertaa lähteneet nousuun ja neljä kertaa laskuun. Tämän vuoksi demokraattipresidentin valinnan yhteydessä analyytikko julistaa pörssien &lt;em>todennäköisesti&lt;/em> nousevan.&lt;/p></description></item></channel></rss>