Politiikka

Olen säännöllisen epäsäännöllisesti käynyt tamperelaisessa Kahvila Valossa brunssilla. Olen yhden omistajan kanssa moikkatuttu ja ”tukenut” kahvilaa aivan perustamisesta lähtien. Nyttemmin kahvilaa ei sinänsä ilmeisesti tarvitse tukea. Brunssille on enemmän tulijoita kuin sisään mahtuu. Vinkki sunnuntaibrunssaajille: Varatkaa pöytä, jos haluatte brunssin heti klo 11, tai tulkaa vasta klo 12 jälkeen. Krapulavuorossa klo 14 jälkeen on yleensä jo varsin vapaata, mutta alkaa olla jo melko myöhäinen ajankohta aamupalalle. En tiedä yrityksen rahoituspohjasta, mutta voi tuntea tiettyä tyytyväisyyttä omistajien puolesta, kun kahvila on sen verran kannattava, että työvoimaa voi palkata ja asiakkaita tuntuu riittävän – ainakin silloin, kun minä olen ollut paikalla. Oma-aloitteisuutta, mikroyrittämistä ja oikeaa_, kestävää_, yrittämistä. Ei sitä startup vouhotusta, joka on nyt trendikästä. Maukasta sämpylää tänää mussuttaessani Valossa mietin juuri tuota yllä linkkaamaani Muxlim tarinaa ja ylipäätään näitä valtion Tukiaisia. Paljonkohan tukia on käytetty ravintolan avaamisessa ja hoitamisessa? Yhä toistuvasti kuulen tapauksista, joissa pienyritykset haaveilevat kasvusta ja kaipailevat siihen rahoitusta. Valtio eli Tekes tarjoaisi mielellään rahaa, jos ajatus on järkevä. Tai ainakin tarpeeksi iso. Olen kuullut tarinoita, joissa pienyrityksen on haluttu käyttää projektin suunnitteluun 100 000 euroa tekesrahaa, joka tarkoittaa silloin sitä, että yrityksen itsessään on panostettava omaa rahaa suhteessa merkittävästi, tuet kun eivät ole 100% rahoituksia. Tällä suunnittelurahalla sitten maksetaan konsulteille, jotka suunnittelevat että kuinka haetaan lisää rahaa. He tietävät, mitä projektissa pitää suunnitella, mihin kuluja saa ohjata ja mihin ei. He tietävät, mistä nimikkeistä älähdetään ja mistä kiihotutaan. Suunnittelun aikana saattaa joku miettiä myös sitä, mitä tässä nyt sitten tehtäisiin, mutta pääpaino on siinä, kuinka siihen saataisiin valtiolta lisää tukea siihen toteutukseen. Ja, että osataan täyttää niitä seurantaraportteja. ...

Tää vaalimeuhkaaminen on ollut minusta hauskaa. Vihdoinkin Suomeen on saatu poliittista ilmapiiriä takaisin. Kaikkiin kysymyksiin ei vastata vaan että ihan sama. On ollut myös mukava nähdä, kuinka ihmiset ovat sosialistisessa mediassa taputelleet omissa ryhmissään toisiaan selkään niin pitkään, että ovat alkaneet silmittömästi uskomaan itseensä ja omiinsa, esimerkiksi niin, että joillekin tuli yllätyksenä Saulin voitto. Nyt oman elämänsä somekonsultin onkin mentävä itseensä ja mietittävä, miksei tullut voittoa vaikka somessa meni niin hyvin. Siis mä retwiittasin kaikki Pekan twiitit ja fabossa mulla on 2000 kaveria, joita oon päivästä toiseen myrkyttäny pekkajutuilla. Miksei se muuttunutkaan kannatukseksi? Ja tähän väliin on sanottava, että olen ehdottoman ilahtunut siitä, että näistä vaaleista saatiin keskustelua facebookiin ja twitteriin ja ihmiset olivat jotain mieltä. Ja uskalsivat kannattaa jotakin. Jopa sellaista, joka ei välttämättä voita. Ja se todella muuttui kannatukseksi – uskon. No nyt kun tämä somekonsultti, jolla on toista sataa follouveria twitterissä, ei päässytkään voitonjuhliin, alkoi se ärsyttävä ininä. Oikeat politiikan toimijat ovat tottuneet, että aina ei voita ja että demokratiassa ei oma ääni aina kuulu koviten. Somessa sitä ei voi mitenkään kokea, koska jos joku haastaa mielipiteitäsi tai ei ole sinun turinoistasi kiinnostunut, heität sen pois ympyröistäsi. Ja sama toisinpäin. Mekanismeja tappion käsittelyyn ei siis ole. Ja somekonsultti voi pahoin. Miksi näin kävi? Oi miksi? Saatana. Vitun landepaukut ja muut suvaitsemattomat äpärät, jotka tätä Suomea haluaa viedä takaisin Neuvostoliittoaikaan. Kaikki pitäisi polttaa tulella. Suomi ei näköjään ole valmis homopresidenttiin. Tsemppiä kaverit, vielä me saadaan Suomi suvaitsevaiseksi. Tämä on murheen päivä, suvaitsemattomuus pyörittää maailmaa :( Ja niin edelleen. Tätä paskaa esimerkiksi twitteri on nyt täynnä. Meidän suvaitsevaiset somekonsultit yrittää käsittää tuskaansa. Ja se on näyttävää ja ihanan narsistista. Voi teitä raukkoja tuskanne kanssa. ...

Vanhenemisen huomaa. Nykyään sitä meinaa Aku Ankka jäädä lukematta viikoiksi, mutta Suomen Kuvalehti tulee tankattua tarkkaan. Ei hyvin mene. Mutta tänään luin uusinta Suomen Kuvalehteä ja siinä oli näkökulmajuttu uskonnoista ja niiden kehittymisestä. Ja sain pienen ahaa -elämyksen. Kannattaa muuten lukea jutun kommentit alhaalta, siinä on hyvä otanta tästä nykyisestä uskontojengistä.. Maailmassa on (Wikipedian mukaan) reilusti yli 5 miljardia jotain uskontoa enemmän tai vähemmän tunnustavaa ihmistä. Merkittävä osa ihmisistä siis. He kuuluvat eri uskontoryhmiin ja pitävät omaa uskontoaan ainoana oikeana. Heillä on tietty eettinen koodisto, jota noudattamalla pääsevät paratiisiin, olipa siellä sitten neitsyitä tai vain ikuinen elämä. Nyt SK:ssa kerrottiin, kuinka Islam on kannatuksen lisääntymisen myötä (noin miljardi uskojaa) myös muuttunut sisällöltään siten, että entiset panotukset hengellisiin ja opillisiin velvollisuuksiin ovat muuttuneet painotukseksi yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja köyhien auttamiseen. Uskonnot yhdistävät kansoja läpi rajojen ja repivät kansoja rajojen sisällä. En tiedä voiko se ikinä muuttua, mutta mitä jos uskonnoissa siirrettäisiinkin painopiste siitä kuoleman jälkeisestä jutusta tähän elinaikaiseen touhuun. Esimerkiksi Buddhalainen Soka Gakkan porukka ei niinkään tee sitä julistustyötä vaan pyrkii edistämään maailmanrauhaa, naisten oikeuksia ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Ja kannustaa ihmisiä ajattelemaan. Varsinkin viimeisenä mainittu on uskontojen osalta ollut yleensä hyvin pannassa. Myös Helluntalaisuudessa, joka on viimeisen päälle pelastajalafka, on muodostunut porukkaa, jotka eivät olekaan enää niin innostuneita kuoleman jälkeisyydestä ja pelastuksesta (no on ne melko kiinnostuneita), vaan enemmän huolehtivat sairaista, köyhistä ja syrjäytyneistä. Tämä kehitys vie uskontoja lähemmäksi politiikkaa. Kiinnostukset koskevat elävää elämää ja halutaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Se ei välttämättä tarkoita Sharia-lain ottamista käyttöön, kuten joku persu varmasti oli tulossa jo huutamaan. Mutta kuitenkin se lienee tarkoittaa sitä, että islamipuolueen ja kd:n lisäksi meillä on Suomessakin kohta muitakin firmoja ajamassa omaa agendaa. ...

Kuuntelin tänään Tuomas Enbusken uusinta pressavaaliehdokashaastattelua, Eva Biaudet puhukseli RKP:n näkökulmia. Suosittelen kaikille, jotka ovat jotain mieltä ruotsin opiskelun pakollisuudesta, kuuntelemaan uusimman jakson Yle Areenasta. Oikeasti suosittelen. Siinä Eva esittelee poliittista puhumisen taitoaan kiertelemällä asiaa, johon hänellä ei ole yhtään järkevää argumenttia. Kuunnelmassa päädytään mm. kauhistelemaan sitä, että joissain maissa tytöt ei pääse kouluun ollenkaan ja siksi suomessa pitää olla pakkoruotsi. Tuomas yrittää ainakin 5 kertaa eri näkökulmista lähestyä suurta kysymystä: Miksi pitää olla pakko opiskella ruotsia, miksei pakollinen kielenoppiminen riitä. Eva väistää joka kerta kysymyksen, ilmeisesti ääneen sanottuna pakkoruotsi kuulostaa niin pahalta, että hän välttää sitä tarkoituksella. Ja muut opiskeluvaihtoehdot on pakko ohittaa kommentoimatta, sillä ne ovat niin paljon fiksumpia, kuin pakkoruotsi. En ole pakkoruotsin kovimpia kannattajia. Oikeastaan pakko-etuliitteellä lähes kaikki on rankasti perperistä. Jos unohdetaan Suomen kaksikielisyys, joka on tabu, niin ruotsin pakko-opiskeluun on vaikea löytää järkevää syytä. Edes englantia ei ole kouluissamme pakko opiskella. Vaihtoehtona on myös saksa. Eli jos pystymme mitenkään ohittamaan ajatuksen, että koska perustuslaki, niin ruotsin pakollisuus on kovin vaikeaa hahmottaa. Jopa RKP:n edustaja voinee myöntää, että keskivertosuomalaiselle tulee olemaan enemmän käyttöä englanninkielelle kuin ruotsin. No, RKP:n on tietenkin pakko kannattaa pakkoruotsia, koska se edesauttaa ruotsalaisen kulttuurin tai jonkun vastaavan leviämistä ja hyvinvointia Suomessa ja pakkoruotsin poistaminen olisi ensimmäinen askel kaksikielisyyden poistamiseen tai sen uudelleenarviointiin. Kun kuuntelin Evaa, niin tajusin että RKP:lla ei olisi tosiaan yhtään kannatusta, jos he eivät olisi kielipuolue. Eva on täysin yössä, kauhistelee esimerkiksi vihapuhetta, mutta kieltäytyy analysoimasta sitä. Eikä muutkaan RKP:n edustajat ole minua koskaan vakuuttaneet – eikä heillä ruotsinkielisyyden lisäksi mitään agendaa olekaan, mikä on tietysti hyvä hallitusnäkyvyyden puolesta. ...

Media ei ole vieläkään palautunut persujen vaalivoitosta. Ja minua se alkaa jo ketuttamaan. Oikeasti persujen vaalivoitto on paljastanut mediasta ja ihmisistä siinä järjestelmässä enemmän kuin Suomen kansasta. Siltä ainakin tuntuu. Mikael Jugner (SDP) sanoi Tuomas Enbusken showssa, että aluksi persut olivat melko levällään, mutta nykyisin jo paremmin ruodussa – pikkuhiljaa oppivat käyttäytymään siinä ympäristössä, jossa kaikkea sanottua voidaan lainata ja tehdä otsikoita. Kaikki muut paitsi Suomen urpoin sahuri, jolle asia ei valkene. Olen Mikaelin kanssa samaa mieltä. Tuomas, joka normaalisti on erinomainen haastattelija, hyökkäsi haastattelussa persuja vastaan, syyttäen heitä vaikka mistä. Tuomaksen varsin selkeä kokoomuksen puistoliberaaliosasto (näin tulkitsen?) ei vaan voinut sulattaa persujen pärjäämistä tässä hiton ankeassa demokratiassa. Hyväkin toimittaja sortui apinamaiseen käytökseen ja – tietenkin – hävisi sitten Soinille, kun yritti alkaa haastamaan. Tänään Hesarissa sama meininki jatkui yhdessä sisäsivukolumnissa, otsikolla** Soini ei saanut joukkojaan kuriin**. Ai että kun Hanna Kaarto, hesarin uutispäällikkö, saakin kerättyä kivan helppoja pisteitä voihkimalla, että jo se on kauheaa kun Halla-aho ja Hakkarainen. Ja lopuksi vielä hieno klausuuli, kuinka näyttää siltä, että Timo Soinin porukka hajoaa presidentinvaaleissa ja Soini ei saa kannatusta – tämä johtopäätös ilmeisesti tulee tuolta Halla-aho / Hakkarainen sektorilta. Tänään Hesarissa oli myös valopilkku. Etusivun Merkintöjä -osiossa Kuukausiliitteen esimies, jolla on vissiin sen verran jo pisteitä kerättynä, että uskaltaa sanoa jotain järkevää, ihmetteli, miten Halla-ahon kreikkaläpästä saatiin suurenneltua sellainen kuin siitä tuli. Myös suosikkiohjelmassani Pressiklubissa ollaan asiaa jo pari kertaa käsitelty. Persujen käsittely mediassa on juuri sellaista, minkälaiseksi haukkujat taas haukkuvat persuja. Minulle tuli yllätyksenä, että Kreikan sotilasjuntan aika (1967-1974) on Suomessa yhä niin kipeä asia, ettei siitä saisi Facebookissa laskea leikkiä. – Lauri Malkavaara ...

Ruokakauppaviritys Suomessa on kyllä hyvin sekava viritys. Miettikääpä nyt. Meillä on kaksi isoa ketjua, joiden hallituksissa ja päätöksentekoelimissä istuu kunnallis- ja valtionpoliitikkoja kampittamassa mahdollista kilpailua. Lidlille ei rakennustilaa löydy, mutta 6 jalkapallokentän kokoinen Prisma voidaankin rakentaa. No, tuo asia minua ei edes kiukuta. Naurattaa vaan nämä Suomen maan tavat, joita muualla kutsuttaisiin korruptioksi, mutta Suomessa maan tavaksi, sillä meillä ei ole korruptiota. Vielä enemmän ihmetyttää se, kuinka ihmiset ovat onnellisia ostellessaan paratiiseissa kuten K-kauppa, Citymarket tai Prisma. Niissä ei ole halpaa ja tuotteet ei ole kovinkaan ihmeellisiä. Stockmannin herkussa ei ole halpaa, mutta tuotteet ovat hyviä. Hyvä esimerkki noista hinnoista on meidän perheestä. En oikeastaan tiedä mitä tapahtui kesällä (ehkä naimisiinmeno vaikutti?), mutta bonusostomme putosivat dramaattisesti. Normaalisti kannoimme S-ryhmään rahaa melkein 500 euroa joka kuukausi, nyt yhtäkkiä vain pari hunttia. Lähikauppamme on S-Market. En tiedä mitä tapahtui, paitsi että aloimme kokeilemaan vähän erilaisia ruokailujuttuja, mutta ei kai se niin paljoa luulisi vaikuttavan. Lisäsimme myös Lidlissä käyntiä. Ei dramaattisesti, mutta lähinnä siten, että pyritään käymään Lidlissä aina kun voidaan. Tässä koko hämmennyksessä on ollut sellainen tulos, että meidän yhteisellä pankkitilillä, johon laitamme molemmat ruokarahat yms. joka kuukausi, ei enää vilkkasekkaan pohja, vaan rahaa on alkanut kertymään. Ei paljoa, mutta sillä tavalla, ettei kuun lopussa tarvitse laittaa lisää. Tämä lienee kertoo ”bonusjärjestelmistä” kaiken oleellisen. Lidlin bonusjärjestelmä on eittämättömästi paras. Sitä ei ole. Oletteko muuten huomanneet, kuinka yksinkertaista koijataan noiden bonussysteemien kanssa. Tarkista tästä bonuskertymäsi, jotta voit tarkkailla pääsetkö seuraavalle askelmalle. S-ryhmällähän askelmien erot ovat 0,5%. Pirkanmaalla jos on bonuskertymä 480e, niin saa 2,5% bonusta, se taitaa olla melko tarkkaan 10e. Jos osteleeki vähä lisää, et pääsee seuraavalle levelille (20e -> 500e), saakin 3% bonusta! Eli meleko tarkkaan 15e! Eli 20e panostuksella saa 5 euroa takaisin. Nimittäin! ...

Norjassa ammuttiin. Tapahtumia varmaan turha käydä tarkemmin läpi, kun uutisointi on varmaan kaikille tuonut asian selväksi. Vaan kuinka tätä tragediaa on kommentoitu? Media ei ole minua vielä ärsyttänyt tämän tapauksen osalta, he ovat uutisoineet ihan järkevästi ja sammakot ovat tulleet lähinnä muiden suista. Eikö ketään häiritse se, että oikeistopuolueiden pitää erikseen tuomita iskut? Että kun muuten luultaisiin, että hekin suunnittelevat tällaista? Vai onko tuomitseminen vain median keksimä termi sille, kun joku ei voi ymmärtää iskuja. Eikö uutinen voisi olla että kokoomusnuoret ovat äimistyneitä iskusta: ”Tätä ei voi ymmärtää”. Joku tuomitsee iskut. MIksi? MItä hyötyä siitä on kenellekään? Jos minä en tuomitse, pidänkö sitä siis silloin hyväksyttävänä? Poliitikot saadaan sanomaan tässä samassa hötäkässä todella outoja juttuja. Päivi Räsänen alkoi puolustelemaan kristinuskoa uutisissa, että ei tällainen tappaminen kristinuskoon kuulu. Hellurei. Itse en ajatellut tuomita iskuja. Koen, että ilman tuomitsemisvouhotustakin voidaan ymmärtää, että tätä ei nyt kukaan järkevä ihminen pysty edes ymmärtämään. Mutta tuomitseminen on vain pieni kauneusvirhe viestinnässä. Pahinta on oman asian ajaminen. Ei niin pientä tragediaa tai onnettomuutta, tai niin suurta, etteikö siitä joku keksi omalle asialleen perusteluja. Ihmisen aivothan toimivat (ihan oikeasti) siten, että ne pyrkivät hakemaan ympäristöstä vahvistusta jo muodostetuille käsityksille. Tähän kun lisätään täysi empatiakyvyttömyys ja opportunismi, niin saadaan poliitikko tai eturyhmän edustaja. Ja niin, Erkki Tuomioja jo vikisee, että Suomen aselakia pitäisi taas tiukentaa. Että kun hän tykkää tästä omasta ajatuksestaan, niin aletaan nyt jo politisoimaan, vaikka ruumiita edelleen etsitään. Norjan ampuja oli suunnitellut tekojaan 9 vuotta. Jos hän ei olisi saanut aseita luvallisesti, uskaltaako kukaan veikata, olisiko saanut ilman lupaa? Paitsi ihmisten ampuminen luvattomilla aseilla on tietenkin laitonta. Erkki on funtsinu asian tarkkaan. ...

Kreikan ja Portugalin ja vähän Irlanninkin rahoituskriisissä Timo Soini on ollut koko ajan oikeassa. Myös markkinat ovat olleet hänen kanssaan samaa mieltä, kuten analyytikotkin. Ainoat, jotka Timpan kanssa eivät ole samaa mieltä, ovat poliitikot. Niitä on kahdenlaisia. Kotimaan poliitikot eivät voi olla Timon kanssa samaa mieltä, koska aiemman mielipiteen kääntäminen samaksi kuin Timon mielipide on poliittinen itsemurha. Näinpä poliitikot toivovat, että joku ihme tapahtuisi ja rahoituskriisit loppuisivat, vaikka mitään mittaria joka sellaista näyttäisi ei ole. EU-poliitikot ovat pakkoraossa Saksan ja Ranskan ja muiden maiden kanssa jotka pelkäävät pankkien pääomittamista. Toivotaan että syytämällä (toisten) rahoja kriisimaihin, se auttaisi jotain. No, ei auta. Aikaa tässä on saatu pelattua ja pankit ja sijoittajat ovat voineet tavallaan rauhassa kirjata alas tappioita ko. maiden luotutuksesta. Että sinänsä tästä rahoitushämmennyksestä on varmasti ollut hyötyäkin. Muilta osin tässä hommassa ei ole mitään järkeä. Kun Kreikka ei enää lainaa saa, ottavat maat jotka sitä vielä saavat lainaa heidän puolestaan ja antavat rahat Kreikalle. Ja Italialle. Ja Portugaliin jne. Jos joku miettisi yli 6kk eteenpäin voisi nähdä tässä ongelman. Talousanalyytikot pitävät aivan selvänä ja itsekin tähän yhdyn, että jos esimerkiksi Kreikka ei joutuisi velkasaneeraukseen vaan pääsisi jotenkin legendaarisesti edes vähän jaloilleen, se ilmottaisi, ettei aio maksaa loppuja velkojaan ja että aloittaa puhtaalta pöydältä. Se olisi Kreikan kannalta ainoa järkevä teko siinä hetkessä. Meillä muilla mailla ainoa viisas teko on lopettaa kriisimaiden tukeminen ja varautua siihen, että täällä voi kohta taas vähän mullistaa. Mutta ei ehkä mullistakkaan. Ja kriisimaatkin voivat päästä joskus jopa jaloilleen, kun velkaa ei ole enää 200% BKT:sta. Tämä nykyinen systeemihän yrittää tehdä kriisimaista aivan täysin kehitysvaltioita, jotka elävät vaan meidän ihanien eurooppalaisten hyvästä tahdosta. ...

Mä en vaan tajua tätä EU-maiden tukipakettia. En sano, että se olisi huono idea tai ettei se toimisi, vaan että en tajua. Kreikalla on jotain 160% BKT:sta velkaa ja pyytää lisää rahaa. Ei ole yksinkertaisesti mahdollista, että Kreikan kaltainen valtio saisi sellaisen kasvuvaihteen päälle, että tuo velka saataisiin kuitattua, jo korot ovat aivan naurettavan suuret. Portugalin velkaantumisprosenttia en tiedä, mutta ilmeisesti sekin on suuri. Kohdemaat itse eivät usko vakauspaketteihin, he eivät aio myydä omaisuuttaan tai luovuttaa kultaa /vast. vakuudeksi näihin tukipaketteihin. Ei, koska se olisi rahan heittämistä hukkaan. Kunhan hallittu saneeraus alkaa, voidaan kultaa / omaisuutta realisoida sitten ja saada kuitattua velkoja. Ei tässä tosiaan Kreikkaa tai Portugalia olla pelastamassa, vaan suuret EU-maat pelastavat itseään ja pankkejaan (eli itseään). Jos Portugali kaatuisi, tulisi esimerkiksi Saksan pankeille luottotappiot, todennäköisesti joutuisivat turvautumaan valtion apuun ja Saksa joutuisi maksamaan ehkä jopa enemmän, kuin mitä nyt tukitoimissa. Ei tähän asti Kreikkaan pumpatut rahat hukkaankaan ole mennyt, tilanne on saatu edes hieman rauhoittumaan ja kaatumiskaaokseen ei ole jouduttu. Tilanne on kuitenkin ollut mikä on jo aika kauan – kysymys kuuluukin nyt, että eikö nämä suuret pankit ole kerinneet mitenkään varautua tähän mahdolliseen velkasaneeraukseen? Vai pankit vain jatkavat perinteistä menoaan ja luottavat siihen, että valtio sitten antaa rahaa (vastikkeellista toivotaan) kun alkaa mittarit näyttää punaista. Tuntuu siltä, että kaikki asiantuntijat, analyytikot ja muut epämääräiset tittelit lehdissä ja televisiossa pitävät maiden velkasaneerausta 95% varmana. Se, saadaanko tilanne hoidettua ilman katastrofeja sillä, että heitetään sinne Etelä-Eurooppaan parisataa miljardia, on sitten eri asia. Ja toivottavasti saadaan. Huomionarvoista on, että jos tukea ei anneta ja maat kaatuvat, häviää EKP:lta aika hitokseen massia. Ja EKP:n massit ovat.. jäsenvaltioiden masseja. Eli säästämällä tukipaketissa miljardi, voi olla että joudumme pääomittamaan EKP:ta vaikka 15 miljardilla. ...

Iso Jytky Tuli iso jytky! Perussuomalaiset, basic Finns, oli suurin vaalivoittaja. Tämä tuskin on kenellekään uutinen enää. Nyt kolme päivää jytkyn jälkeen pitää vähän kommentoida. Piraattipuolue oli suurin eduskunnan ulkopuolisista puolueista jollain puolen prosentin kannatuksella. Sekin oli kiva juttu, mutta erityisen hyvältä on näyttänyt Piraattien meininki vaalien jälkeen – palautesilmukka on alkanut ja jos ehdotettu kehitys puolueessa etenee, voi olla että saavat minun ääneni myös kunnallisvaaleissa. Kurhisia sun muita bordellimiehiä vaan ei jaksa toista kertaa äänestää. Mutta sitten jytkyyn! Olen melko huvittuneena seurannut vihreiden katkeraa tilitystä ja toisaalta itseään fiksuina pitävien ihmisten kauhistelua persujen menestyksestä. Muuttopalvelu Niemen linkkaaminen oli ihan hauskaa, mutta ihmisten vuodatus siitä, kuinka suomesta pitäisi nyt muuttaa pois, osoittaa kyllä melkoista vihjeettömyyttä. Ei, Timo Soinista ei tullut diktaattoria. Ei, persut eivät ole suurin puolue. Ei, ei ole varmaa, onko persut edes hallituksessa. Ei, Timo Soinista ei todennäköisesti tule pääministeriä. On tietysti hauskaa naureskella persuille, Kike kerkisikin jo ilmoittautua ministeriksi ja kauhistella ydinvoimaloiden rakentamista mannerlaattojen päälle. Onko Kike sen huonompi vaihtoehto kuin Silmälasisankari tai alusvaatemalli tai golfratakikkailija? Hän ei vain ole vielä kerinnyt oppia puhumaan kuin poliitikko ja lapsuksia tulee varmasti jatkossakin. Toinen persujen voimakas argumentti on, että Portugalin kriisirahoitus pitäisi lopettaa ja antaa noiden maiden mennä velkasaneeraukseen. Tätä on kokoomus ja keskusta voimakkaasti vastustaneet, SDP pitänyt takin puoliksi päällä, jotta kääntö on helppoa. Mutta media on jotenkin saanut ihmisten päähän sellaisen ajatuksen, että koska persut vastustavat rahan työntämistä vakausrahastoihin, ne ovat tyhmiä. MIT:n kansantaloustieteen proffa lyttää vakauspakettipuuhastelun Ålandsbankenin varainhoitaja sanoo, että Kreikka ajautuu velkajärjestelyyn joka tapauksessa Aalto-ylipostin kansainvälisen talouden proffa sanoo, että kriisimaiden velkasaneeraus ei ole vieläkään myöhäistä. Ja varmasti samanlaisia professoreita löytyy myös puhumaan asian puolesta. Tässä nimenomaan ei ole sellaista toimintamallia, jota voitaisiin varmasti pitää parhaana. Mutta media on saanut persut näyttämään tyhmiltä junteilta, jotka eivät tajua Suomen parasta. Oikeasti he tarjoavat vaihtoehtoa. 10 vuoden päästä tiedämme, mitä olisi kannattanut tehdä. ...

Jos saisin muuttaa yhden asian suomalaisessa politiikassa, se ei liittyisi Euroopan vakausrahastoihin, ei liittyisi ydinvoimaan eikä se liittyisi verotukseen. Se liittyisi avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Katsoin tänään maikkarilta jotain todella huonoa vaalitenttiä. Aikaa oli käytössä liian vähän ja juontaja oli aivan kivillä. Juontaja itse osallistui asenteellisesti keskusteluun, mm. puolustamalla Euroopan suunniteltuja vakausrahastoja. Käsittämätöntä pa.. huttua. Tuollaiset ryhmävaalitentit on ihan hanurista. Jos tentissä on yli 3 vastaajaa, koko tentissä ei ole mitään järkeä. Puhevuoroja saa niin vähän, että sieltä heitellään jotain iskulauseita. Ei näin. Ilmeisesti rahat ei riitä pitämään useampia vaaliväittelyitä. Pitäisikö TV-lupamaksua nostaa? Mutta asiaan. Merkillepantavaa tentissä oli se, kuinka Persut (T.Soini) ja demarit (Jugner) hyökkäsivät hallitusta vastaan siitä, että kun oppositiolle ei kerrota mitään. Hallituksesta tyynnytellään, että vakausrahaston ehdot ja säännöt ovat kunnossa. Soini ja Jugner siihen sitten, että olisi kiva kun heillekkin näytettäisiin. Keskustasta kommentoidaan, että kaikki on kunnossa, jostain nettisivulta voi käydä kattomassa jotain. Stubb heittää jonkun EU-triviaiskun. Tätähän nettikansalaiset ja pienpuolueet ovat huutaneet jo kauan. Lakialoitteista tiedetään tuntia ennen niiden hyväksymisäänestystä. Maataloustukipaketissa viedään salassa tekijänoikeuslakeja läpi. Suunnitteilla olevista asioista ei ennen päätöstä ole tapana meidän hallituksessa keskustella, kuten M. Vanhanen sanoi. Nerokas kaveri. Fiksumpi voisi jo funtsia, että eihän tämä mikään demokratia ole. On on – vastataan. On, koska sanotaan niin. Me päätimme että on. Ei teidän tästä tarvitse huolehtia, tämä on hoidossa. Kyllä me kerromme, jos jokin menee vikaan. VIhreät yrittävät olla avoimempia kuin muut. Aika huonosti on onnistunut. Piraattipuolue pitää puoluekokouksensa avoimena netissä, kertoo asialistansa netissä ja ehdokkaiden kanssa pääsee keskustelemaan foorumilla, sähköpostitse tai irkissä. Okei, varmasti eduskunnan päätäntätyön ulkopuolella olevan pienpuolueen etuja, mutta asioita joita arvostan. ...

Vaalit tulevat, oletko valmis? En tiedä valmiudesta, mutta totta on se, että vaalit lähestyvät ja kampanjat käynnistyvät toden teolla. Nyt ihmisen pitäisi tietää, ketä äänestää. Tässä omaa listaa puoluetasolla, perinteiseen tapaan Jasmon blogissa: negaation kautta. Puolueet, inhokkini ensimmäisenä: Vihreät. Mitä etua olisit tämän hallituksen aikana saanut vihreiden äänestämisestä versus vaikka keskustan tai kokoomuksen äänestämiseen? Ei nyt tule mitään hyvää mieleen, pelkkä J.J. Kasvi ei ryhmäkurin kanssa paljon auta, enkä ole JJ:stäkään hirmu liekeissä. Vaikka menneisyys ei ole kai tae tulevasta, en kuitenkaan tähän soopaan ääntäni hukkaa. Keskusta. Keskusta pettää aina. Vaalirahat. Paavo Väyrynen. Ei ääntä täältä. Vasemmistoliitto. Ei ole nykyaikaa, jonka hiipuva kannatus onkin jo osoittanut. Ei ole mitään tarjottavaa minulle. Kristilliset. Päivi Räsänen. Ei. RKP. Pakkoruotsi. Ei. Persut. Kiitos, mutta ei kiitos. Vaalikampanja saa puolueen rivit repeilemään, saatika jos pääsevät isompaan rooliin eduskunnassa. Ovat saaneet tuotua oman panoksensa maahanmuuttokeskusteluun, joka on mielestäni hyvä, mutta muuta annettavaa ei oikein ole. SDP. Huomaan olevani demari. Tämä on todella pelottavaa, mutta useimmiten vaalikoneet antavat minulle demareita tarjolle. En voi kuitenkaan äänestää demareita, koska Jutta Urpilainen ei ole sellainen hahmo jota haluan kannattaa. Demareiden oppositiopolitiikka on ollut aika onnetonta, kuten mielipidemittauksetkin antavat ymmärtää. Ei minun ääntäni. Piraattipuolue. Haluaisin äänestää piraattipuoluetta. En tiedä voinko. Olen seurannut heidän irkkikanaviaan ja toimiaan aika tarkasti. Heillä on kolme hyvää asiaa, patenttien vastustus, avoimuuden / läpinäkyvyyden lisäys politiikassa ja lisäksi yksityisyyden suojaa ei ehkä rapistettaisi koko ajan, jos PP olisi vääntämässä vastaan. Puolue on kuitenkin aika ideologinen ja ainakin irkkikanavilla on hyvin neo-kommunistinen ajatusmaailma sellaisesta maailmasta, jossa kaikki olisi vapaata, ilmaista ja kliffaa. En kannata myöskään lataamisen sallimista, koska rajanveto olisi vaikeaa. Toisaalta olen PP:n kanssa samaa mieltä suoja-aikojen lyhentämisestä, hyvitysmaksusta ja monesta muustakin asiasta. Heillä ei ole politiikan ammattilaisia, mutta se ei ole pelkästään huono asia – ainakin itse olen melko kyllästynyt näihin politiikan ”ammattilaisiin” jotka siellä vuodesta toiseen hämmentävät. ...

Katselin tänään uutta suosikkiohjelmaani, Pressiklubia. Se on ihan hauska ohjelma ja tykkään Rubenin kommenteista ja asenteesta ohjelmassa. Vieraana oli Eva Biaudet, vähemmistövaltuutettu. En lähtenyt katsomaan ohjelmaa Evan takia tai muutenkaan karvat valmiiksi pystyssä, mutta kyllähän se aika pysäyttävää oli. Nimittäin ohjelmassa puhuttiin siitä, miten ulkomaalaisia pitäisi käsitellä uutisoinnissa. Että onko oleellista kertoa rikoksesta se, että onko tekijä kantasuomalainen vai maahanmuuttaja. Eva tietenkin oli sitä mieltä, että ei ole tarpeen koskaan mainita kansallisuutta, paitsi jos annetaan tuntomerkkejä. Kenties näemme kohta rikosuutisoinnissa kerrottavan, että tekijä ei ole ulkomaalainen. Sitten jos sitä ei sanota, tekijä on ulkomaalainen. Kyllä onkin parempi paikka maailma, kun ei ole enää rasismia! Sitten Ruben esitti tiukan kysymyksen Evalle. Jos valikoidaan rikoksista sopivat ja huomataan, että raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä 20%, saako sen uutisoida? Ei. Ei saa. Saa silloin, jos kirjoittaa pitkät lätinät siitä, että suomalaiset kyllä raiskaavat paljon enemmän kuin tilastot antavat ymmärtää. Ja että tällaisella oletuksella (joku on arvannut, että vain 10% raiskauksita ilmoitetaan poliiseille, mikään tutkimus se ei ole) ulkomaalaiset eivät erotukaan raiskaustilastoissa. Vähemmistöistä keskustelu ärsyttää minua aina vaan. Edes Ruben ei uskaltanut sanoa, mikä kansalaisuus on kärjessä Suomen ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa. Kaikki tiedot kyllä löytyvät tilastokeskuksesta. Vaikka se on totta, sen ei haluta olevan totta ja jotta se ei olisi totta, kukaan ei saa kuulla siitä. Sitten mietitään Persujen kannatuksen kohoamista. Heidän on tavattoman helppo tehdä politiikkaa. Kukaan muu kuin Soinin porukka ei edes uskalla sanoa, että ulkomaalaiset tekevät rikoksia. Koska kukaan ei uskalla siitä edes puhua, ei ole mitään syytä olettaa, että asiaan saataisiin mitään järkevää ratkaisua. Persut pystyvät tarjoamaan helppoa ja ymmärrettävää lähestymistapaa, maahanmuuton rajoittamista. Kilpailevia ehdotuksia ei ole juuri kuultu. Ääripäästä toiseen. ...

[][1]Lisäsin tekstiin tissit, jotta se olisi vähääkään kiinnostava Luin jonkin aikaa sitten erittäin hyvä ajatuksen otsikolla Politiikka pois ammattilaisilta. Juttua enempää referoimatta, kyse on siitä, kuinka demokratia on nykyisin sana, mikä kuvastaa jotain, mikä on hyvin kaukana todellisesta päätöksenteosta eri maissa. Toki maiden välillä on vaihtelua. Mutta pidätkö vaikka Pölhölän vaalisysteemiä demokraattisena? Iso maa on jaettu tarkkoihin vaalipiireihin ja osan äänillä ei ole käytännössä mitään merkitystä ja osa taas päättää enemmän – asuinpaikan mukaan. Sattuman mukaan. Vaalipiirisuunnittelijoiden mukaan. Suomessa ei kuvio ole ihan niin räikeä, mutta samaa asiaa täälläkin tulee esiin. Kansanedustajat ovat nykyisin kaikkea muuta kuin kansan edustajia. Kansa kyllä periaatteessa valitsee heidät, monimutkaisella vaalitavalla, mutta sen jälkeen kansalaiset eivät osallistu päätöksen tekoon seuraavan neljän vuoden aikana. Samaan aikaan kansanedustajat kahmivat edustusrooleja kirkollisvaaleissa, kuntavaaleissa, HOK Elannon tehtävissä, jne. Edustajilla, erityisesti ministereillä, pitää olla loppumaton lista istumapaikkoja erilaisissa luottamustehtävissä (tästä saa nallekarkkeja). Tässä valossa, eikö tunnu ihmeelliseltä, että edustajat valittavat, esimerkiksi Jyrki Kasvi (Virh ja mm. HOK), kuinka aika ei riitä hoitaa kaikkia asioita niin hyvin kuin pitäisi. Kuinka aika ei riitä perehtyä kaikkiin edustajan tehtäviin niin hyvin kuin pitäisi. Ja kuinka he aina laiminlyövät perheensä. Tai kuulutaan johonkin hallituksen ohjausryhmään (vai mitä ne on), joissa ei kuitenkaan käydä kertaakaan. Eikö sitäkin hommaa voisi tehdä joku, joka kerkiäisi käydäkin paikalla? Ja paneutua asioihin? Tyhmä maalainen voisi tässä kysyä, että miksi niitä tehtäviä on sitten tullut kerättyä niin paljon? Ja miksi suomalainen lainsäädäntö ylipäätään sallii moisen. Jännittävää, että Tommy Tabermann ei saanut olla Uutisvuodossa vakionikkarina viikottain, kun istui samalla eduskunnassa, mutta luottamustehtävien kahmiminen ei sen sijaan haittaa. Ollaan milloin minkäkin nuorisoseuran puheenjohtajia, vähän myönnetään itselle ja kavereille vaalirahaa ja niin edelleen. Mutta televisiossa ei saa olla. ...

Katsoin viime viikolla TV2 homoiluiltaa ihan sattumalta. Minua jotenkin perverssillä tavalla viehättävät nuo tuollaiset taistelukeskusteluohjelmat ja usein niissä saadaan ihmiset sanomaan mitä kummallisimpia asioita. Homoiluilta meni minunkin kokemuksella varustetulta kaverilta välillä sen verran yli, että oli pakko lepuuttaa itseään toisella kanavalla. Olen seurannut asiasta virinnyttä keskustelua ja olen palanut halusta tuoda jotain omaa näkökulmaa asiaan – en ole vain keksinyt mitään, mitä ei olisi jo sanottu. Ajattelin kääntää oman, mielestäni melko liberaalin, arvomaailmani päälaelleen ja kirjoittaa blogijuttu siitä, kuinka hallitsevat ryhmät, kuten valkoinen heteromies tai kristillinen kirkko ei voi samaan tapaan arvostella muita, kuin muut arvostelevat sitä. Mutta vaikka olen sataprosenttisesti tuon ajatuksen takana, niin aika vaikea sitä on tähän yhteyteen yrittää ympätä. Ei ainakaan sen jälkeen, kuin suosikkikansanedustajani ERÄS ilmoitti että hän hyväksyy kyllä homot, mutta se homoilu on vitun ällöttävää. Joten se siitä sitten.

Vihreiden suurin julkkis täällä interwebissä on tietysti JJ. Kasvi, jota on pidetty internetin vapahtajana ja ihmisten oikeuksien puolustajana. Yksi ja ainoa niistä, joka Arkadianmäellä tietotekniikasta ymmärtää. Joskus JJ oli vielä tasavertainen, ei ollut kauaa siitä, kun Kasvi oli vielä harrastanut Klingonin kieltä ja oli internetin oikea käyttäjä. Nyt Kasville on tapahtunut se, mitä yliopistossa tapahtuu opiskelijoille, jotka rupeavat assariksi, valmistuvat, rupeavat tekemään jatkotutkintoa, joista tulee ehkä yliassareita ja niin edelleen. Eli, vaikka kosketuspinta todellisuuteen joskus oli vielä hyvin terävä, opiskelijan arki on unohtunut kaikkien vuosien varrella. Huomaan joitain asioita tapahtuneen itsessänikin, opiskelijan arki ei tunnu mahdottoman läheiseltä ajatukselta enää. Mutta samaa vaivaa on myös vihreissä. Vaikka JJ ei varsinaisesti internetiä vastaan vielä kampanjoi, on hänestä tulossa vanha ukko, joka hakee vain turvallisuutta itselleen ja lähimmäisilleen. Ja mikäs siinä, sehän on varmasti geneettisessä koodauksessa ihmiseen nakerrettu, että ei tarvitse olla sankari koko ikäänsä. Ellei ole Chuck Norris. Mutta politiikkaan se ei oikein sovi, ehdotuksista tulee järjenvastaisia. Viimeisin osoitus tästä on se, kun JJ haluaa aseiden omistajat liittää harrastusseuroihin pakolla, kytkeä RFID-tarroja aseisiin, jotta poliisit voivat lukea oven takaa, mitä aseita sinulla on, mahdollistaa poliisien kotikäynnit aseiden valvonnan suhteen (vrt. kotietsintä) ja paljon muutakin melko mystisiä hommia. Etkö usko? Lue itse. Miksikö? Koska jotain on tehtävä, kun näitä kouluampumisia ja muita tulituksia tähän saakka on ollut. Viis siitä, vaikka kouluampujat ovat laskelmoivia, kylmäpäisiä sunnittelijoita, jotka olisivat vaikka räjäyttäneet koulun, jos asetta ei olisi ollut saatavilla (Myyrmanni anyone?). Viis siitä, vaikka Porvoon räiskijä ampui luvattomalla aseella, nimittäin luvan omistaja oli myynyt aseen pimeille markkinoille. Ja tämä ei ollut yllätys, tiukentuneiden lainsäädäntöjen vuoksi aseiden jälkimarkkinat ovat käytännössä nollassa ja jos aseen omistajalle tulee rahapula, ostajaehdokkaat ovat ainoastaan laittomia hankkijoita. Hups. Mutta jotain olisi taas tehtävä. Pitäisikö kieltää pienikaliiberiset aseet, kun ammunnat ovat tähän saakka tapahtuneet niillä? Eivät uhritkaan kidu niin paljoa, kun seuraava tapaus tulee metsästyshaulikon kanssa kouluun. ...

Inkeri Kerola, tuo Keskustan Kätyri, johtaa valiokuntaa, joka on luomassa uutta alkoholilainsäädäntöä. Lapsia suojellakseen, miksi muutenkaan. Lainsäädännöllä olisi tarkoitus estää alkoholin mielikuvamainonta. Mikä jottei, lapsiahan pitää suojella kaikelta. Mutta minkälaista on mainonta, joka ei ole mielikuvamainontaa? Saadaanko faktoja kertoa? Juodessasi Fizz Extra Dry siideriä, tunnet helmeilevän omenan maun suussasi ja parin tölkin jälkeen sinusta tulee hyväntuulinen, sosiaalinen ja puhelias. Liian monen tölkin jälkeen väsynyt, sammaltava ja urpo. Kuinka moni kerkisi jo ajatella, että ei kaikki alkoholia käyttävät tule sosiaalisiksi ja hyväntuulisiksi? Eikö ylläoleva siis olekaan faktaa? No, siitäpä ei onneksi tarvitse peistä taittaa, sillä faktuaalinen mainontakin on pannassa, jos lakimuutos menee läpi. Eikä nytkään käsittääkseni saa mainostaa viinasta tulevaa kivaa tunnetta? Tai en minä tiedä, jos saisi, niin kai joku mainostaisi? Jatkossa mainostaa saisi vain tuotetiedoilla. En tiedä miten se voidaan lukea mainokseksi. Tuotesisältö:Vesi, ohramallas ja humala. Carlsberg Lite. Hienoa ja innovatiivista alkoholimainontaa tulossa. Ei varmaan liian montaa miljoonaa kaljafirmat enää maksa mainostamisesta televisiossa lakimuutoksen jälkeen. Mutta siihenhän lakimuutus pyrkiikin. Että tavoite lakimuutoksella varmaan saavutetaan.

Vaikeat asiat on syytä selkeyttää esimerkein. Useat meistä ei matematiikan tunnella tajunnut todistuksista yhtään mitään, ei välttämättä edes sitä, miten ne liittyivät varsinaiseen laskemiseen. Laskut kyllä osattiin, sehän oli yksinkertaista, tietyt lainalaisuudet pätivät ja sitten vaan napu napu. Netissäkin tietyt lainalaisuudet ovat tosiasia. Mutta ne ovat helposti epäselviä ja ideologisia ja niitä ei saada purettua ilman esimerkkejä. Kun Piraattipuolueen Pasi Palmulehto oli kylässä Pressiklubilla, niin häneltä kysyttiin, mikä Suomen tietoverkkoihin koskevista laeista on eniten päin seiniä. Palmulehto vastasi (tietenkin), että lapsipornosuodatuslaki. Tällöin Stiller aivan oikeutetusti puuttui puheeseen ja oli, että hetkinen – Hesarin puolelta taidettiin nimitellä pedofiilipuolueeksikin. Palmulehdolta pyydettiin selostusta. Palmulehto sanoi, että lapsipornosuodatuslaki on perseestä siksi, koska se lakaisee ongelman maton alle ja itseasiassa helpottaa lapsipornon löytämistä internetistä. Palmulehdon omasta näkökulmasta asia on varmasti tällä katettu. Hän tietää, mitä maton alle tarkoittaa ja hän tietää, kuinka sitä lapsipornoa löytyy suodattimen avulla internetistä. Mutta kuulijat eivät tiedä. Tarvitaan esimerkki. Kun Timo Soini puhuu, hän ei puhu abstrakteista asioista, vaan konkreettisista, jotka voidaan sitten laajentaa suurempaan mittakaavaan. Ihmisen on helpompi ymmärtää tai edes esittää ymmärtävänsä. Otetaan esimerkki tästä lapsipornosuodattimesta. Nythän kun KRP jonkun salaisen reittinsä kautta saa tiedon lapsipornosivusta, laitetaan se lapsipornosuodattimeen ja sillä hyvä. Suomalaiset suodattimen käyttäjät eivät pääse sivulle. Kuinka ihanaa! Ongelmia tässä on muutamia. KRP:n suodatinlistalla on samoja sivuja vuodesta toiseen. Se tarkoittaa sitä, että niitä ei oteta alas. Sen sijaan, että sivustot suljettaisiin ja nähtäisiin vaivaa tekijöiden kiinni saamiseen, näkyvyys estetään teippivirityksellä Suomessa. Se lapsi on edelleen hyväksikäytetty ja hyväksikäyttäjä on edelleen vapaana. KRP:n listalla on myös suomalaisia sivuja, joilla ei ole lapsipornoa. Sivu lapsiporno.info ei sisällä lapsipornoa, vaan osoittaa puutteet ja väärinkäytösten mahdollisuudet suodattimessa. Kuinka ollakkaan, ko. sivusto joutui suodatinlistalle. Se on sensuuria. Se on väärinkäytös. Mihin tarvitsemme suodatinta? Oletko joskus nähnyt lapsipornoa internetissä, jos irc.fi:tä ei lasketa? Suodatin toimii siten, että ne jotka haluavat löytää lapsipornoa, löytävät sitä. Ne jotka eivät halua, eivät sitä kohtaa muutenkaan ja samalla häviää niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin oikeita ja laillisia sivuja, kuten sen jonkun prinsessan muistosivu. Nykyisin yksikään operaattori (Elisa, Sonera ja ne muut) eivät pidä enää suodatinta pakollisena päällä, mutta sitä kai voi käyttää halutessaan jotenkin. Suodattimeen jouduttuaan ei voi valittaa minnekkään. Tämä ei kuulu suomalaiseen demokratiaan, sori vaan. Teknisesti valveutunut kaveri voi kysyä suodattimelta, että mitä sivuja sulla siellä on. Ja kas näin, meillä onkin pari tuhatta lapsipornosivua tarjolla. Hienoa! Hyvin toimii suodatin. Noin. Vaikka maton alle lakaisu ja löytämisen helpottaminen sisälsi kaikki yllä mainitut kohdat, eivät kuulijat ymmärtäneet mitä kuulivat. Ei muutaman sekunnin aikana voi mitenkään pystyä prosessoimaan koko hommaa läpi. Siksi tällaisessa debattikeskustelussa pitäisi iskeä raflaavilla jutuilla, kuten että miksi hädässä ollutta lasta ei auteta, miksi pahantekijää ei pyritä ottamaan kiinni ja miksi lapsipornon löytämistä helpotetaan. Ei abstrakteilla tarinoilla. ...

Ennen ja muinoin kirjoitin usein otsikolla ”sekalaista”, kun en muutakaan keksinyt – jotain piti kirjottaa ja asiaa oli monesta pienestä jutusta. Niin nytkin. Sain vihdoin hoidettua käsiini Tuomas Kilven kirjan Blogit ja bloggaaminen. Enhän minä muuten, mutta kun olin jo kauan sitten kuullut tarinat siitä, kuinka Jasmon blogi on kuin onkin noteerattu oikein kirjallisuudessakin. Kirjassa listattiin 50 parasta suomalaista blogia ja JB oli sijalla 49. Oli sentään kaksi huonompaakin sijaa tarjolla, 50 ja poissa listalta. Tiurakin on poissa listalta, kun kukaan ei ota hänen touhuistaan selvää. Tiura on kuin Timo Kalli vaalirahoitussotkussa, mutta Tiura sotkee vain omat kuvionsa, kun Kalli sai koko Suomen sekaisin. Ässä pimu, varmaan samasta poliittisesta tallista Suvi ”golfkenttä” Lindenin ja Anneli ”faksi” Jäätteenmäen kanssa. Katsoin eilen laatudokumentin MTV3 Faktalta, kun oli tuo OpenAntenna (eeh). Nimittäin tuli pokerista dokumentti, Al Roker tutki pokeria. Komeasti pokeri saatiin yhdistettyä peliriippuvaisuuteen siten, että ensin puhuttiin pokerista yleisesti ja sitten haastateltiin peliriippuvaisia. Pokerin pelaaminen saatiin yhdistettyä mm. huumekauppaan, joka on jo ihan hyvää dokumentaatiota. Näitä huonoja ja tarkoitushakuisia dokkareita kun aikansa katsoo, ei voi välttyä fiilikseltä, että Maailman Lihavin Dokumentaristi Michael Moore ei välttämättä kuvaa maailmaa aina aivan sellaisena kuin se on. Paras juttu dokkarissa oli, kun siinä korostettiin sitä, että vain yksi voi voittaa turnaukset (esimerkkinä oli WSOP). Että mitä niille muille siinä turnauksessa käy, finaalipöytään pääsee 10 breineintä tyyppiä mutta vain yksi voittaa. Tämä jotenkin osoittaa sen, että pokeri on tuuripeli. Tämän sanoi haastattelussa itseasissa joku uhkapelaamisen tohtori, ehkä arvo on hankittu 10 dollarilla Uzbekistanista. En tiedä miten tämä osoittaa sen, että pokeri on tuuripeli, mutta eikö finaalipöydän viimeinenkin saa jo useita 100k chippejä.. Tuskin se elämän kauhein päivä on. ...

Joulun aikaan sattunut ammuskelu ja sitä aiempi joululahjakausi sai minut mietteliääksi. Ei ehkä sillä tavalla, kuten kuuluisi, vaan enemmänkin mietin noita kaikkia kannanottoja ja lahjoja. Kun muutama vuosi sitten Thaimaan seudulla rantautui muutamia vähän suurempia maininkeja, maailma oli kovin pahoillaan. Arviolta 250 000 ihmistä kuoli. Maailman johtajat surivat. Pentti Linkola tuuletti. Silloin ei ainakaan Suomessa twitterit ja facebookit olleet arkipäivää, siksi jokainen poliitikko ei päässyt omalla äänellään kuvailemaan kekseliäin adjektiivein kuinka järkyttynyt on tapahtuneesta. Silloin Suomi antoi virallisesti apua ja otti osaa paitsi pelastustyöhön niin muihinkin juttuihin Siellä Toisaalla. Ei vähiten siksi, että useita satoja suomalaisia oli kadoksissa. Me suomalaiset saimme kuulla kansanedustajien olevan pahoillaan lähinnä lehdestä ja sitten mielenkiinto keskittyikin miessukeltajapariskunnan toimintaan, kirjoittivatpa miehet kirjankin. Kaikki eivät olleet kuitenkaan täysin järkytyksestä kyvyttömiä, avustusjärjestöille syydetyistä rahoista arviolta 750 000 euroa on kateissa. Toista on nykyisin. Koska jokaisella yrityksellä ja ihmisellä on twitter, facebook, oma nettisivu, verkkokauppa ja suorasähköpostiohjelmisto, niin saamme nauttia kaikenlaisista tiedotuksista kaikenlaisilta yrityksiltä. Moniko yritys tai yhteisö lähestyi sinua nyt jouluna vain ilmoittaakseen, että tänä vuonna ei tule joululahjoja, annettiin kaikki joululahjarahat hyväntekeväisyyteen? Kiva juttu, mutta miksi minua pitäisi se kiinnostaa, kun en koskaan eläessäni ole yhdeltäkään firmalta saanut mitään joululahjaa (pl. Värikäs Oy, jossa olen töissä) . Herääkin kysymys, että mitkä rahat sinne hyväntekeväisyyteen lipsahtivat, kun joululahjoja ei ole ennenkään kuulunut? Mitään summia ei yleensä ilmoiteta. Hyväntekeväisyys on hupaisaa silloin, kun kaikille pitää kertoa juuri tehneensä hyvää. Se on juuri sitä pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä. Google antoi 10 miljoonaa dollaria hyväntekeväisyyteen. Tätä tekoa he juhlistivat pistämällä pystyyn verkkosivun, jossa tuli rehvakkaasti mainittua et hyväntekeväisyyttä tehtiin. Rapakon takana hyväntekeväisyys on verotuksessa vähennettävissä olevaa toimintaa, joka on oikein kiva juttu, onpahan hyväntekeväisyysjärjestöillä enemmän varoja, joita kavallella. ...