Musiikki

Jone Nikula kävi eilen puhumassa koululla. En kuullut hänen koko esitystään, sillä tulin paikalle puolituntia liian myöhään ja esiintyminen kesti vain tunnin, mutta kerkisin tehdä jotain huomioita. Jone tietysti esitti asioita pääasiassa levy-yhtiön puolelta, mutta vaikka järjellä ajateltuna se nimenomaan on bisnestä, niin itseäni vähän harmitti se bisneslähtöisyys ja artistien tuotteistaminen, josta Nikula puhui. Mutta sitähän se todellisuudessa on. Jone yllätti minut sillä, ettei ainakaan puheen loppupuolella lähtenyt syyttämään piratismia oikeastaan mistään. Hän totesi kyllä, että levyjen myynti on laskenut, mutta samaan aikaan sähköinen levitys avaa valtavat mahdollisuudet. Esimerkkeinä hän esitti kännyköiden soittoääniä, joista epäili esimerkiksi Bomfunk MC’s:ille tulevan enemmän rahaa kuin levymyynnistä. Toisaalta taas back catalog mättöä myydään verkkokaupoissa. Nämä kummatkin ovat artistille ja levy-yhtiölle (varsinkin artistille) ilmaista rahaa, kerran tehty työ maksaa itsensä uudelleen. Jone yllätti toisellakin tavalla. Hän ei ollut vain julkkis, joka käy näyttämässä naamaansa, vaan hänellä oli ihan näkemys, sanomaa ja logiikka jutuissaan. PS. Kuunnelkaapa Bomfunk MC’s:n In Stereo -levyn niitä biisejä joista ei tullut ikinä hittejä. Ne on edelleen varsin tuoreita ja hyviä. Eikä varsinkaan puhkisoitettuja.

Tuossa wanhan trancen perään haikailussa on kyllä yksi mutta. Tai siis, kun ihmiset ovat sitä mieltä, että nykyään tehdään ainoastaan huonoa musiikkia ja että 90-luvulla tehtiin vaan hyvää musiikkia. Sehän ei ole totta. Wanha trance toimii juuri siksi, kun ne mätäpaiseet on aikoja sitten unohdettu ja vain aikansa helmiä ja klassikoita soitetaan. Eikö? Jokainen meistä on käynyt joissain bileissä. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, paljonko miestyötunteja menee bileiden järjestämiseen. Tekemistä kuitenkin on paljon, varsinkin jos kaikki pitää tehdä itse. Niinhän Club Y:ssä esimerkiksi on. Totuttuun tapaan Techmu kuvasi Making-of videon (joka on valitettavan suuri, pääosin minun vikani..) ja siitä hyvin selviää se, että bileet eivät järjesty eivätkä varsinkaan purkaudu omin avuin. Kun hommaa tehdään vielä harrastuspohjalta, purkajia väsyttää ja huimaa edellisen illan jäljiltä, niin tehokkuus ei monesti ole maksimissaan. Sen verran täytyy yhtenä Club Y:n pykääjänä kehaista, että työt eivät ole menneet hukkaan. Minun korviini (klubitus, jne) ei ole koskaan kantautunut yhtään valituksen sanaa. Mutta myös kävijät ovat ensiluokkaista porukkaa. Viime kerralla järjestetyissä bileissä kävi kaikkiaan noin 150 ihmistä, eikä yhtäkään järjestyshäiriötä. Mitään ei ollut myöskään rikottu. Kukaan ei myöskään oksentanut valkoista nestettä.

Olen aina tykännyt myös wanhasta trance-soundista, mutta en ole ollut sellainen henkilö, joka julistaa, että 2000-luvun trance on paskaa. En aio muuttua sellaiseksi henkilöksi vieläkään. Haluan vain ilmaista sen, miten hyvää wanha trance on. Orkidea soitti eilen Tiistain tanssi-illassa varsin maukasta trancea, jossa oli aika vähän uusia hittejä. Muutkin ovat tykänneet. Lisäksi Spinnin10v bileissä Orionin soittama wanhan ja uuden trancen sekoitus kuulosti erittäin hyvältä. Jos muualla musiikissa 80-luku pyrkii takaisin, niin ehkä konemusiikissa palaamme 90-luvulle, enkä tarkoita nyt 90-luvun dancea. Se ei välttämättä ole laisinkaan huono asia.

Tällaista meininkiä Nuance tarjoili Club Y:ssä. Valitettavasti klipit ovat aika lyhyitä, hmm, kuvaaja ei ole ollut aivan järjissään. ..

Oikeaa teknoa: http://www.technopride.net/djs/djmurphy.htm

Oltiin porukalla Spinnin10v bileissä. Hauska roadtrip, hauskat bileet. Lisää kommentteja bileistä voi lukea klubituksesta. Orion soitti itsensä sydämeeni. Oli niin hyvä, että ilman v-sanoja en sanotuksi saa. Siistiä, että hän laskeutui sieltä ylhäältä tavan kansan keskuuteen ja kenties jakaa laadukasta musaansa jatkossakin ihmisille. Sitä toivon. Oli: todella hyvä.

Huonot jutut paremmiksi mainostaa vakuutusyhtiö Pohjola NYT-liitteen Housenation-jutun yhteydessä. Mainos on kyllä osuva. Olen jo muutaman kuukauden ajan ihmetellyt NYT-liitteen muuttumista. Käytiin vasemmistoliiton (tai vihreiden, tms) jossain puoluekokouksessa, tehtiin siitä juttu, mutta juttu on sisällöltään sitä, että ihmetellään puhujan pälvikaljua ja käydään läpi mitä ruokaa saatiin. Ja jutut on olleet myös negatiivisia sinänsä, että kaikkea periaatteessa haukutaan. Ehkä se on parodiaa. Ehkä ei. Niin huonosti se on huonosti tehtyä, ettei oikein saa selvää. Mikä näiden juttujen tarkoitus on? Housenationista kertovassa jutussa saadaan bileet vaikuttamaan hirmuiselta kuosaamiselta. Ihmiset pukeutuvat huumeisiin, tanssivat huumeissa, soittavat huumeissa, oksentavat huumeissa… Tottakai, onhan kyseessä koneskene, siellä kuosataan niin perkeleesti. Ilmeisesti toimittajatkin ovat pommin tai kaksi tiputtaneet, ennen kuin juttua ovat lähteneet tekemään. On väärin tanssia rivitanssia. Se näyttää tyhmältä ja kuka tahansa voi tuollaista tum-tum-tumia tanssia. Anniina joraa Neo Psy Stagella. Kas kun ei bailaa. On silti siistiä, että lehdessä käytetään termejä kuten psyke, polkka ja kiksu. Junkka jäi pois, mutta sitä kai ei Housenationissa ollutkaan. Toisaalta se ei olekaa tasaista tum-tum-tumia. On jutussa muutama oikeakin huomio. Nykykiksun ja -progen valenostatukset ovat yleensä tylsiä, paljon kivempaa on mennä kortit avoimena täysiä. Sekin on totta, että trance perustuu aika pitkälti yhteen ideaan. Mutta valenostatukset ei se idea kyllä ole. Idea on käyttää huumeita, mutta se kyllä myös jutussa kerrotaan. Jutussa jotenkin kaikki ne kliseet, joista olisi voitu tehdä hauskoja, on painettu sellaisenaan lehteen ja loppu täytetty omilla mielipiteillä ”tekno on paskaa”. Välillä saadaan aikaan jotain, esimerkiksi juuri nuo nostatukset yms, mutta välillä ollaan niin yössä että. Onko trance monotonisempaa kuin tekno? Ei minusta. Onko psyke välttämättä nopeaa? Ei minusta. Onko Darude kiksua? Ei minusta. Pukeutuvatko bileissä kävijät sankoin joukoin douppipaitoihin? Ei minusta. ...

Jokaiseen asiaan kuuluu tietyt musiikkikappaleet. Siinä missä on kesämusaa, on myös talvimusaakin. Ja siinä missä on kesän odotukseen liittyvää musiikkia, on myös talvelle omat vastaavat kappaleet. Itse tanssin lumi & pakkas -tansseja kotonani seuraavien biisien tahtiin: Carpark North – Best Day Dislocated Styles – Possessed by Demons Disturbed – Voices Dope – Take Your Best Shot Drowning Pool – Bodies Hellacopters – By The Grace Of God Looptroop & Petter – Topp doggz POD – Alive Promoe – These Walls Don’t Lie Saliva – Click Click Boom Saliva – Superstar Spineshank – New Disease Spineshank – Synthetic Spooks – Things I’ve Seen Biisit eivät varinaisesti ole kovin lumisia. Mutta niihin liittyvät oheiselämykset tuovat tavalla tai toisella hyvinkin lumiset näkymät silmien eteen. Kaikkein ylivoimaisesti eniten talvibiisi on numeroitu kohtaan 14. Spooks – Things I’ve Seen on kovinta hiihtomusaa mitä on.

Techmu otti uudet fuksit (teknisestihän he eivät ole vielä fukseja) vastaan perinteisin tavoin Club Liikenteenjakajalla. Paikalle eksyi ihan mukavasti ihmisiä, muitakin kuin Techmulaisia. Hieman ennen varsinaista fuksien virtaa kuvattu video ihmisistä ja installaatiosta (kuvausväline Nokia E70):

Ostin vähän aikaa sitten loistavan tanskalaisen bändin Carpark Northin levyn All Things To All People. CDON ei ilmoittanut sen kopiosuojausstatuksesta mitään, mutta koska muissa levyissä oli merkitty kopiosuojaus erikseen, oletin että tässä sellaista ei ole. Oletin väärin. Firmana Emi Music Denmark ja CopyControlled. Selvä. Enää tähän taloon ei tule yhtäkään ison levylafkan levyä. Se on nyt saletti. Suorastaan vituttaa, kun huolellisen tutkimisen jälkeenkin rahani sujahtivat yritykselle, joka tunkee kopiosuojauksia meidän maksavien asiakkaiden niskoille. Mutta ei enää. Ei. Koskaan. Onneksi on Beatport, Audiojelly ja Finrg. Ikäväähän asia on sen vuoksi, että ostin levyn tukeakseni bändiä, josta tykkäsin. Mutta jos bändi antaa levy-yhtiönsä huijata asiakkaitaan, niin ei tarvitse odotella minun senttejäni. PS. Levyn rippaaminen ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia. Ilmeisesti juuri tein pahimman luokan rikoksen.

Huomasitteko, että loton megapotin (yli neljä miljoonaa euroa) vei yksi täysosunut rivi. Voihan olla, että siinä on jokin porukkapeli takana, tai harava, mutta silti. Jollakin voi olla aika epäuskoinen ja epätodellinen olo. Asiaan kuulumattomasti: Tilasin vähän levyjä CDONista, mukaan lukien Carpark Northin kopiosuojaamattoman levyn. Opiskelijaversion ennakkokuuntelu vakuutti niin paljon, että oli hankittava. Muut tilatut levyt olivat DVD-levyjä, niistä varmasti lisää sitten, kun ne saapuvat.

Loma alkaa vedellä viimeisiään, maanantaina olisi ensimmäinen työpäivä. Loma oli kyllä mukava, sai rakentaa taloa (näin muuraamisesta unta koko viime yön..), sai vähän matkailtua ja vähän levättyäkin. Niin – ja tehtyä töitä. Nyt loma kuitenkin alkaa olla ohi, huomenna suunta: Lappeenranta. Ilosaarirockissa kun kävin kuuntelemassa erilaisia rock akteja ja tykkäsin niistä kaikista, aloin miettimään josko kitaramusiikki on sittenkin se minun juttu. Esimerkiksi kävin kuuntelemassa Carpark Northia ja tykkäsin todella todella paljon. Hyvä meininki, hyvä musiikki, jossa on otettu vaikutteita myös elektroniselta puolelta. Eilen kävin kuuntelemassa paikallisessa BePopissa Charonia. No onhan nimikin aika paljon pienempi ja niin edelleen, mutta silti. En hirveästi tykännyt. Ei mitään sellaista, että Charonin takia pitäisi lähteä pois paikalta, mutta todellakin sellaista, jonka takia en jaksaisi tulla paikalle. Odotin jännittyneenä, että saavatko Charonin pojat yksiäkään kylmiä väreitä menemään. Eivät saaneet. Ainut soittaja, joka välitti hyvää fiilistä, oli kalju kitaristi. Hän tuntui viihtyvän. Silloin, kun soittaja viihtyy, viihtyy yleisökin. Rumpalilla oli hd 25-1. Katselin CDONista Carpark Northin cd-levyä, mutta ainakin toinen heidän levyistään on kuuntelusuojattu, onkohan toinenkin? Olisivat halvalla tarjolla. Ostin uuden puhelimen, Nokian e70. Sain vanhasta 6600:sta 100e hyvitystä. En ehkä silti tingannut uutta puhelinta tarpeeksi, kalliiksi se jäi. Mutta onpahan nyt uusi puhelin ja 2 vuotta takuuta. Seuraavaksi pitäisi metsästää ne mielenkiintoiset softat siihen, joita haluan käyttää. Joku messenger -tyyppinen ratkaisu pitäisi saada ja irc. Opera Mini, josta on tullut versio 2.0, siirtyikin jo puhelimeeni. Puhelin on ollut käytössäni vasta muutaman päivän, akusta on kulunut yksi palkki, vaikka olen säätänyt ja kokeillut kaikkea. Ihan lupaavalta vaikuttaa. Puhelin ei edes ole aivan niin iso, kuin luulisi. Mahtuu taskuun. ...

Olen tässä nyt muutamana päivänä ollut jeesaamassa siskon ja siskonmiehen talon pystyttämistä. Kivi/harkkotalo kun tulee, niin kivan kevyitä harkkoja saa kannella ympäriinsä. Tänään valettiin antura, eli periaatteessa talon perusta. Se kävi kätevästi pumppuautolla, eli iso säiliöauto kaatoi pumppuauton kitaan betonin ja pumppuauto puhalsi sen sitten 20 metristä putkea pitkin suoraan oikeaan paikkaan. Tai ainakin melkein. Ihan jännää, uusi kokemus. Ketä kiinnostaa talon rakentaminen? No niinpä, mutta pakko oli jotain kirjoittaa, kun tulin tähän koneelle ja aloin kirjoittaa, niin tuli tunne, että onpa mukava kirjoittaa tällä näppiksellä, niin pakko on sitten kirjoittaa, kun on niin mukavaa. Mitähän sieniä siinä sopassa olikaan.. Kirjoitusmusiikkina ja kohta koodausmusiikkina toimi DJ Loopy – Live @ Escape. Hyvää aavistuksen verran progahtavaa trancea.

Tänään lueskelin Orionin blogia ja huomasin että Thomaksen miksaus on Orionin Podcastissa. Sen tilasin. No, eihän se mitään siellä ollut – hetken aikaa sekoiltuani tajusin, että Orion oli sanonutkin, että ei se vielä siellä ole. No, tutustuinpa sitten vanhempaan materiaaliin. Aki A esittää erittäin vakuuttavia otteita ja saundeja guest mixissään. Ja Orionin Agave (postlude) on sellainen setti, että piti tulla aivan tuolta toisesta huoneesta kuuntelee ja kattelee et mikä biisi soi ja yritin löytää biisiä ostettavaksikin :D (Freefall – Shrug). Ei onnistunut. Mutta kuuntelen sitten miksausta. Suosittelen tutustumaan tuohon Orionin podcastiin, jos tähän saakka olet sen saanut sen välteltyä (kuten minä olin). Winamp ei tosin ole mikään täydellinen podcast-kätyri, tai sitten en sitä vain osaa käyttää. Tapasin tänään tyypin, jonka mielestä konemusiikki ei voi olla hyvää, koska siinä ei käytetä oikeita soittimia. Näkökulma sekin.

Pidin tässä töitä tehdessä taustalla musiikkina Voice TV:tä. Haluan kirjoittaa mielipiteeni muutamasta siellä soivasta biisistä. Ensiksi Antti Tuiskun biisi hmm, en muista nimeä, ehkä voisin tai tänä yönä Sekaisin (kiitos Joona). Mielestäni biisi on aika kauhea, huolimatta siitä että se on kaiketi Joonas Hahmon tuottama. Biisi on kuin yhdistelmä Aikakonetta ja Take Thatiä. Musiikissa on tietysti nyt trendinä mennä takaisin kasarisaundiin, mutta tämä ei vaan toimi. Antti Tuiskun ääni ei toimi tuollaisessa ollenkaan. Enkä oikeastaan tykkää musiikistakaan, se on jotenkin niin.. poikabändimäistä. Mutta ennen Anttia soi Bob Sinclairin – World, hold on. Tuo Bob Sinclairin levy, Western Dream on kyllä sanalla sanoen loistava. En olisi uskonut aluksi tykkääväni tuon kaltaisesta housetyyppisestä hyväolomusiikista, mutta sitä kuunnellessa tulee kyllä oikeasti hyvä olo ja hyvä olo kuuluu kesään. Parasta kesämusaa. Suosittelen muillekin, että poimitte ko. levyn kaupasta mukaan. Beatport ei levyä suostunut minulle myymään.

DJ Orion joskus aikoinaan tarjoili blogissaan linkkiä Ripatin Oscid-ohjelman juhlalähetykseen. Ripatti on kyllä persoona ja ohjelma on sellainen, mitä itsekin kaipaisin radioon. Valtavirrasta poikkeava ja täten kanavan normaalia menoa piristävä. Mies soittaa pianohousea, hiphoppia, trancea ja mättöä ja vaikka mitä. Yhteistä edellä mainituilla on se, että levylautaselle joutuneet levyt eivät yleensä ole uusimpia hittejä, vaan aina 90-luvun alusta saakka musiikkia käydään läpi. Itse haluaisin kuulla radiosta ohjelman, jossa soitetaan C-Tankia tai The Future Sound of Londonia. Jos tällä miehellä ei ole enää omaa radioshowta jossain, niin suosittelisin jonkun pakottamaan hänet aloittamaan podcastaamisen :) Tänään sattumalta aloin kuuntelemaan ko. showta, kun se oli koneelleni tallentunut (olen kuunnellut tämän aiemminkin) ja aina yhtä viehättävä. Kuulija ei oikeasti voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja se on virkistävää.

Juhannus alkaisi olemaan sitten vietetty. Oli oikein rattoisaa, sopivasti rentoutumista ja sopivasti biletystä. Itselle toimi hyvin kyllä. Välillä viikonlopun jälkeen tuntee itsensä jopa hieman levänneeksi. Perjantaina käytiin teknoilemassa. Taas kerran oli paljon tuttuja, hyvä bilefiilis ja parhaat bileet Joensuussa aikoihin. Tempon (!) äänentoistoakin oli saatu sen verran piristettyä, ettei tarvinnut lahota. Tänään pitäisi sitten lähteä siirtymään kohti Lappeenrantaa, tavalla tai toisella. Huomenna saan läppärin postista!

Olin siis Tampereella viikonloppuna. Siellä ei soitettu polkkaa (korkeintaan kiksumarssiteknopolkkaa…) vaan jotain aivan muuta. Tapasin kuitenkin ihmisiä, jotka olivat vasta viime aikoina innostuneet konemusiikista. Oli niin mukava kuunnella sellaisten tyyppien tarinoita, joita housepuristit ja muut egoistit eivät ole latistaneet. Heitä ei yhtään hävettänyt kertoa, että kuuntelivat Yimiä ja tykkäsivät siitä, vaikka pitchiä on käytetty aika reilusti ja aina se ei (minusta) kuulosta hirmu hyvältä. HYVÄ! Fight back. Ei pidä antaa periksi. Oikeasti polkan dissaukseen on aivan erilaiset syyt. Ihmiset kasvavat ulos niistä 19-vuotiaan mitoista, eivätkä mahdu enää polkkapaitoihin ja -hameisiin. Lisäksi nopeaa musiikkia ei jaksa tanssia enää. Sitten keksitäänkin, että polkka on ihan kuraa ja mennään house-bileisiin imemään kaljaa nurkkaan.. ;) EI NÄIN! Toivotaan, että nämä uudet sielut jaksavat taistella vastaan ja nauttia musiikista, mikä toimii, vaikka wanhukset vinkuukin.

Katselin TV2:lta vakiotanssin jotain kisoja. En ole ehkä perinteisten tanssien ylin ystävä, mutta hienolta se kyllä näyttää, kun ihmiset osaavat tanssia. Kuitenkin, veri vetää itseäni nopeisiin tansseihin. Vakioiden quickstep on jo sitä luokkaa hyppelyä ja tykitystä, että sitä seuraa jo ilolla. En ikinä ole tykännyt sellaisesta, että arvostellaan kuinka nyt naisen kaulan kaari on väärin tai oikein. Tykkään siitä, että jalat heiluvat sillä tavoin, että tanssitaidottoman katsellessa tilannetta mieleen tulee lähinnä trikkikuvaus. Todella näyttävää menoa. Erityisesti sitten löytyy minulle mielekkäitä tansseja, kun mennän noihin latinalaistansseihin ja mitä noita epä-vakioita onkaan. Nopeat tanssit ylipäätään. Ne ovat näyttäviä ja niitä on ilo katsoa. Kisaajien taito tulee esiin asialle vihkiytymättömällekin. Ja kyllähän kilpaurheilussa hiki pitää tulla. Itsehän en osaa tanssia mitään. Se on kyllä hieman harmi. Vanhojen tansseissa olen viimeksi tanssinut ja siinä se. Kai joku valssi kuuluisi aivan yleissivistykseen, mutta minkäs teet. On niin paljon helpompi tanssia kun tempo on siellä 140+ ja strobot vilkkuu ,)

Näillä kesä lähtee rullaamaan: Ridgewalkers – Find feat. El (Andy Moor Mix) Kyau vs. Albert – Made Of Sun (Original Mix) Perpetuous Dreamer – The Sound of Goodbye (Armin Van Buuren Mix) Listaa omasi kommenteissa tai omassa blogissasi.