Ketterät Menetelmät on Jasmon blogi

Politiikan kinkkiset ongelmat

Fri, 02 Mar 2018 18:13:25 +0000

Sisäpolitiikassa meillä täällä Suomessa on ainakin kaksi isoa kokonaisuutta, joissa olisi kovat tarpeet kehittämiselle ja joissa on oikein huono track record. Puhun tietysti sote-uudistamisesta, työttömyysturvasta ja kannustinloukuista.

Kuuntelin politiikkaradiota jonain päivänä ja siellä puhuttiin siitä, kuinka edellä mainitut ongelmat ovat oikein visaisia ja niihin pitäisi pystyä oikein kovasti keskittyä ja miettiä. Että saataisiin parempia ratkaisuja.

Ja toisaalta aktiivimallikeskustelussa puhuttiin siitä, kuinka pitäisi puhua isommista kokonaisuuksista joiden sisällä voidaan neuvotella ja pyöristää kulmia (hauska juttu muuten, että aktiivimallin kritisoijat sanovat tällaista, sillä aktiivimalli oli yksi osa isompaa kokonaisuutta, jota kukaan ei ilmeisesti lukenut..). Eli pitäisi tehdä kuten sotea, isoa kokonaisuutta kerralla keskittyen ja oikein visaisiin ongelmiin tarkasti hyviä ratkaisuja keksien.

Voi olla että tuossa on perää, mutta kovin hyvin se ei tunnu nyt onnistuvan. Sekä yksittäiset muutokset (kuten kiky), että hieman isommat (aktiivimalli) ja erittäin isot (sote) ovat olleet vahvasti vastatuulessa. Nyt esimerkiksi Lepomäki ehdottaa sotessa nimenomaa pienin askelin kehittämistä suuren mullistuksen sijaan.

Soutaa, huopaa.

Politiikka on keskellä yhä nopeammin muuttuvaan maailmaa. Se maailma on sellainen, jossa kaikki riippuvuudet ja kerrannaisvaikutelmat ovat mahdotonta selvittää etukäteen, vaikka jälkikäteen viisastelu on helppoa.

Istuva hallitus on yrittänyt saada jonkun version ulos, josta voisi sitten iteroida ja korjata. Se taas antaa poliittisille vastustajille paljon pelimerkkejä. Kritisoidaan liian kevyttä valmistelua, kun pitäisi suunnitella paremmin.

Mutta kuinka suunnittelet paremmin, kun yhtäkkiä kaatuu Lehman Brothers ja sitten vähän myöhemmin Syyriasta tulee miljoona pakolaista Eurooppaan?

Ei ole helppoa.

Jossain täysin erilaisessa maailmassa, keskellä softakehitystä, eletään jossain määrin samaa muistuttavassa problematiikassa. Alustat, ympäröivät järjestelmät, niitä käyttävät ihmiset ja tarpeet muuttuvat vauhdilla. Huonosti menneitä softaprojekteja analysoidessa on keskusteltu siitä, että tämä olisi pitänyt suunnitella paremmin.

Ketterät menetelmät

Tue, 27 Jun 2006 08:14:50 +0000

Jostain syystä blogosfäärissä (tyhmä sana, siksi juuri käytän sitä) on puhuttu viimeaikoina useissa eri paikoissa ketteristä menetelmistä. Esimerkkinä otetaan Perse-Janne (kuten lehdistö ko. jamppaa puhuttelee) ja MBnetin net.nyt. Kirjoittajat kyllä tietävät mistä asiassa on kyse, mutta monille lukijoille ketterät menetelmät eivät ole tuttuja tai edes kiinnostavia. Kuitenkin kandidaatintyöni käsittelee ketteriä menetelmiä, kuten myös tämä työnkuvani täällä LTY:llä, joten koin tarpeelliseksi itsekin sanoa jotain, selvittää hieman asioita ja kertoa ehkä jotain uuttakin.

Ketterät menetelmät ovat siis ohjelmistokehityksen tapoja, usein niitä kutsutaan ohjelmistotuotannon menetelmiksi. Ne poikkeavat perinteisistä (kutsutaan myös formaaleiksi) menetelmistä hyvin erilaisten lähtökohtien vuoksi. Softaa ei suunnitella kerralla loppuun, kehitystä tehdään iteraatioissa (pienissä ’hyppäyksissä’) ja kehityksen aikaista dokumentointia vähennetään tehokkaalla sisäisellä viestinnällä. Ja mikä tärkeintä, testausta tehdään koko ajan, periaatteessa joka yönä käännetään uusi toimiva (joskin ominaisuuksiltaan todennäköisesti vajaa) versio ohjelmasta.

Agile Manifesto vuonna 2001 toi menetelmät rysäyksellä suuremman yleisön tietoon. He esittelivät idean lyhyesti ja ytimekkäästi. On tärkeämpää tuottaa laadukas ohjelmisto ajoissa, kuin nyhrätä byrokratian kanssa ja tehdä samoja asioita yhä uudelleen. On parempi mukautua siihen, että ohjelmistovaatimukset muuttuvat, kuin yrittää runnoa väkisin muutosta vastaan.

Suomessa ensimmäisiä yrityksiä, joka on lähtenyt täysillä ketteriin menetelmiin mukaan, on F-Secure (lue juttu). Toki tuon tiedon ilmestymisen jälkeen löytyi ties minkä kiven alta puku-ukkoja, jotka väittivät olleensa ketteriä jo vuosikymmeniä, mutta unohdetaan heidät. VTT ajaa Suomessa voimakkaasti ketterien menetelmien kehitystä ja käyttöönottoa.

There’s no silver bullet kuuluu joku nörttiläppä. Ja oikeassa on. Valheellisesti uutisoinnissa annetaan sellainen käsitys, että ketterissä menetelmissä ei ole mitään ongelmia. On niissä. Mutta ongelmat ovat erilaisia kuin perinteisissä vesiputousmalliin pohjautuvissa. Ne ovat voitettavissa olevia.