Eli jos joku epäonninen (kuten minä) asensi Operan ensimmäisen yritelmän RC1:ksi ja taisteli ärsyttävän gzip-ongelman kanssa (joka oli todella ärsyttävä), niin nyt ongelma on uuden version myötä korjattu. Ja kuten aina näiden previkoiden kanssa, se on saatavilla desktopteamin blogista. PS. Terveisiä stilulle, se niin tykkää, kun kirjoitan Operan päivityksistä.
Ärsyttävää. Haluaisin päivittää puhelimeni, mutta Nokian Software Updater ei vaan tarjoile minulle päivitystä. Jatkossa updater kuuluu osaksi PC Suitea, joka onkin järkevää. En tiedä auttaako päivitys lopulta moneenkaan asiaan, mutta ainakin näytön kääntymisen nopeutuminen olisi kivaa. Huomasin PC Suitessa sellaisen kivan ominaisuuden, että kuvien ja videoiden siirtämisen voi automatisoida. Kun puhelimen kytkee koneeseen jotenkin (esim BT tosi kätevä), niin automaattisesti kuvat ja videot siirtyvät koneelle. Halutessaan voi automatisoida myös niiden poiston kännykästä. Minulla muistikortilla kyllä on tilaa paljon, mutta ne, jotka nyhräävät 64Mt kortilla voivat tästä tiedosta jopa hyötyä.
Blogin feedilinkit eivät nähtävästi toimineet themessä olleen bugin vuoksi. Korjasin ongelman ja nyt feedit saa tilattua sidebarista (jos ei ole sellaista selainta joka näyttää feedit osoiterivillä). Kiitokset luomulle.
Tykkään sellaisista peleistä, joissa on tunnelmaa. Olen pitkästä aikaa pelannut System Shock 2:sta ja nautin kyllä. Tunnelma on hyvä ja jännittävä. Samalla meininki ei ole pelkkää räiskintää, vaan peliin on saatu ympättyä hahmon kehitystä ja puzzleja. Toinen, enemmän räiskintään pohjautuva, tunnelmallinen peli on Alien versus Predator 2. Aivan loistava. Silloin kun sitä pelasin ensimmäisen kerran (marinella), meni varmaan yli 30 minuuttia ennen kuin ensimmäinen alieni tuli vastaani. Olin silti ampunut siihen mennessä varjoja varmaan kymmeniä laukauksia. Hyvää ja jännittävää meininkiä. Suosittelen kaikille kyseisiä pelejä. Monta kertaa tällä tavoin illalla luurit päässä pelatessa on huomannut selän hikoavan.. Sitähän minä tällä juuri haenkin, eli olen tyytyväinen!
Operasta julkaistiin virallisesti tai epävirallisesti juuri versio 9.1. Keskustelu ja latauslinkit löytyvät desktopteamin blogista. Paljon erityisesti bugfixejä. Otamme taas askeleen lähemmäksi parempaa selauskokemusta.
Olen kirjoittanut sen verran moneen otteeseen puhelimesta, että pitäisi varmaan tehdä ihan oma kategoria näille postauksille. No menköön datailun alle edelleen. Joopa, ei vieläkään löydy minun puhelimeeni päivitystä, vaikka Lauri mokomalla tapahtumalla on saanut jo elvistellä vaikka kuinka kauan. Ei ole elämä reilua. Oletteko koskaan miettineet miksi E70-puhelimessa on sivussa sellainen pieni nappi? Se ilmeisesti toimii pust-to-talk systeemeissä liipasimena, mutta ilman ptt ominaisuutta se (ainakin) toimii ääninauhurin käynnistimenä. Sillä voi nauhoittaa myös puheluita! Onpa kätevää, huutaa Jasmo. Mutta sitten iskevät vuorostaan Nokian insinöörit! Nauhoituksen maksimimitta on tasan 1 minuutti. YKSI! Yksi minuutti! Äly hoi, älä jätä! Samaan aikaan voin videokameralla kuvata koko gigasen muistikortin täyteen kotip… kotitalousnäyttelyn koneita, mutta en voi nauhoittaa kuin minuutin mittaisia klippejä! Toinen ärsyttävä ominaisuus on se, että puhelua nauhoittaessa puhelin piippailee, niin kovaa vieläpä, että myös vastapuoli kuulee sen. Ilmeisesti kyseessä on jokin lainsäädännöllinen asia, puheluiden nauhoittaminen ilman lupaa ei ole sallittua, mutta mitä sitten? Mielestäni tuolla voisi olla paljonkin hyödyllisiä käyttötilanteita mm. puhelinhaastatteluissa, ihan laillisestikin. Mutta vaikka kysyt vastapuolelta luvan nauhoittamiseen, niin piippaus ei lopu! Joten tällä piippauksella saadaan vesitettyä koko ominaisuus. Live-haastattelua ohjelmalla ei voi taas kaapata, kun nauhoitusaika on niin lyhyt. Tämä henkilökohtaisesti riipaisi jo sen verta syvältä, että jollekin oli pakko saada valittaa. Ei muuta kuin Tommin s60 blogiin! Valitettavasti blogissa ei ollut mitään aihetta edes läheltä liippaavaa, joten jouduin turvautumaan epätrendikkäästi sähköpostiin. Tommi vastasikin. Muutkin olivat tuoneet nämä edellä mainitut järjettömät epäkohdat esiin. Tommikaan ei tiennyt niille mitään syytä. Hän lupasi viedä asiaa varovaisesti kahvipöytäkeskusteluihin, mutta ei luvannut mitään. Eikä luvannut myöskään raportoida, salassapitojuttuihin vedoten. Ehkä kuitenkin hiljalleen uudelleen kirjoitettu nauhuri saadaan puhelimiin. Sitten kun se tulisi vielä softapäivityksessä mukana, eikä tarvitsisi uutta puhelinta sen takia hankkia.. ...
Töissä olen saanut tutustua moneen asiaan. Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat yksi niistä. Tutustuttuani tämän hetkiseen tilanteeseen, visioin seuraavan tekstin. Teksti ei yritäkään olla täydellinen, vaan siinä on kirjoitettu mahdollisuuksista. Kuvaamani systeemin toimivuudesta ja muusta saa esittää kommentteja. Kela on ihan oikeastikin on kehittämässä keskitettyä potilastietojärjestelmää, mutta todellisuudessa järjestelmä on paljon kauempana tulevaisuudessa, kuin Kelan sanomat antaa ymmärtää. SÄHKÖISET POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT SUOMESSA Suomessa on kehitetty ja kehitetään sähköistä potilastietojärjestelmää, joka helpottaisi hoitajien ja lääkäreiden työtä. Tällä hetkellä lähes jokainen maan sairaala tai terveyskeskus on ottanut käyttöön jonkin sähköisen potilastietojärjestelmän. Ongelmia kuitenkin on, väitetäänkin, että tällä hetkellä järjestelmien kehittymättömyys lähinnä hidastaa lääkäreiden työtä. Lisäksi on muita ongelmia. Esimerkiksi Espoon kaupungin tilaama järjestelmä ei ole voinut ongelmien vuoksi päivittyä niin usein, kuin olisi ollut tarpeen. Tämä on paitsi maksanut rahaa, myös edelleen haitannut sairaanhoitoa. Tällä hetkellä päivitykset ovat Espoossa noin vuoden aikataulua jäljessä. Suomessa eri keskuksissa on eri järjestelmiä, joista kahden suurimman tekijöinä ovat WM-data ja TietoEnator. Nämä järjestelmät ovat tarkoituksella suunniteltu siten, etteivät ne toimi yhteen. Käytännössä tämä estää sähköisten potilastietojen siirtymisen paikkakunnalta toiselle. MONEN JÄRJESTELMÄN RINNAKKAINEN KEHITYS MAKSAA RAHAA Joensuu on eriytynyt porukasta ja rakentanut ulkomaalaisten toimijoiden ja EU-tuen avulla oman sähköisen potilasjärjestelmän, jota pidetään hyvänä, ehkä jopa kilpailevia malleja parempana, ratkaisuna. Järjestelmä kuitenkin on suunniteltu ainoastaan Joensuun keskussairaalan tarpeisiin, eikä se välttämättä soveltuisi muihin ympäristöihin yhtä hyvin. Kunnat, jotka pitäytyvät muissa järjestelmissä, ovat tilaus / ylläpitosopimuksella sidottuja palveluntarjoajaan ja maksavat huomattavia summia kilpailevien järjestelmien kehittämisestä. Ainakin kahta ratkaisua kehitetään tällä tavalla rinnakkain. Kaikkien kuntien yhteen laskettua menoerää en uskalla edes arvailla. AVOIN OHJELMISTOKEHITYS SÄÄSTÄISI RAHAA Erilainen lähestymistapa voisi auttaa kehittämään ohjelmista paljon tehokkaampia, lisäämään ominaisuuksia ja silti säästämään rahaa. Lisäksi julkaisusykliä voitaisiin nopeuttaa. Avoin ohjelmistokehitys voisi mahdollistaa kaiken tämän. ...
Ostin Verkkokaupasta omaan E70:iin gigasen muistikortin. Ei ollut muuten kallis. No kuitenkin, minulla oli tuossa vanhalla Nokian kortilla kaikkia bundlattuja ohjelmia, kuten ZipManager jne. Haluaisin saada ne myös tälle uudelle kortille. Yritin varmuuskopiomalla hoitaa asian, mutta en onnistunut. En vielä ole yrittänyt uudelleen, mutta onko jollain tietoa, josko se onnistuis jollain tietyllä tavalla varmasti?
Etsin eilen ohjetta siihen, kuinka pääsen muokkaamaan .mp4 -tiedostoja, joita mm. Nokian kännykät nykyään videokuvasta tekevät. Etsinnän jälkeen #mureakuhalla vinkattiin seuraava linkki: http://kaizoku-fansubs.com/forum/viewtopic.php?id=29 Sieltä löytyikin kaikki tarvittavat tiedot.
Millä ohjelmalla voi muokata mm. Nokian E70 -mallin tekemiä .mp4 -videoita? Tai millä ohjelmalla nuo saisi auki ja vaikka pakkaamattomaan muotoon, josta niitä voisi muokata millä tahansa softalla. Jos tiedät, auta auta!
Tämän vuoksi.
Hankin ulkoisen kiintolevykehikon, johon laitoin vanhan Samsungin P160 PATA-levyn. Kiintolevy tulee kiinni koneeseen USB2-kiinnityksellä ja tarjoaa ihan hyvän siirtonopeuden. Kaikki oli juuri niin vaivatonta kuin sen piti ollakin. Kiintolevy kiinni kehikkoon, kehikko kiinni koneeseen, *pim* ulkoinen kiintolevy löytynyt ja voit alkaa käyttää laitetta. Näin sen pitää ollakin.
Siltä varalta, että joku toinen etsii korjausta Googlen Adsense mainoksien näkyvyyteen, niin tässä yksi mahdollinen korjausehdotus. Opera ja Firefox eivät pysty näyttämään (jostain syystä) Googlen Adsense mainoksia, jos nettisivu tarjotaan headerilla application/xhtml+xml. Korjauksena minun tapauksessani oli muuttaa headeri perinteiseksi text/html ja lisätä perinteinen dtd `<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd"> ` Nyt kaikki toimii. Kokeile vaikka ;)
Tämän tekstin alla (jos painat ensin tuosta otsikosta ja olet varsinaisessa yhden viestin katselutilassa) pitäisi näkyä Google Adsit. Mutta eipä näy ainakaan uudella Operalla. Error log viestittää bugisesta Javascriptistä. Yritin monta kertaa, erilaisilla mainoksilla. Mikään ei näkynyt. IE näyttää mainoksen. Näetkö sinä sen mainoksen? Lähinnä FF käyttäjät (itsellä ei ole edes asennettuna) kiinnostavat, siitä selviää onko vika Operan vai Googlen.
Kuinka erilaiset verkkoa käyttävät softat saadaan käyttämään jo päällä olevaa yhteyttä? Jos yhdistän web-selaimella nettiin WLANilla, sitten aukaisen IRC:n niin IRC kysyy, mitä yhteyttä haluan käyttää ja kaikki muut härpäkkeet. Haluan näistä eroon. Sähköpostiin laitoin sellaisen ryhmän, että tärkeysjärjestys on tietty WLAN ja sitten Elisa Internet. WLAN oli päällä (irkkailin) ja yritin lukea posteja. Puhelin ei kyennyt käyttämään samaa WLAN-yhteyttä, vaan halusi lisäksi muodostaa GPRS-yhteyden. Ei näin. Mitenhän tämän saa varsinasesti toimimaan? Tiedän, että tämän blogin lukijoilla on kyseistä Nokian E70 -puhelinta, nyt tarvitaan Teidän apua!
On taas se aika vuodesta (ja vuorokaudesta), että piti vaihtaa vähän blogin ulkonäköä. Tällä kertaa tällainen. Edelliseen Connections -themeen verrattuna asennus oli suorastaan kivuton. Themen tekijä on oikeasti tiennyt mitä tekee ja samaa asiaa ei tarvitse muuttaa kuin yhteen paikkaan. Esimerkiksi Connections -themessä piti sivujen alaosat muuttaa jokaiselle sivulle erikseen. Pitää tätäkin vielä muokkailla tulevaisuudessa, mutta kun kello alkaa olemaan jo verrattain paljon ja huomenna (tänään) pitäisi töitäkin tehdä, niin jääköön muokkailut tulevaisuuteen. Uuden themen myötä Asides -läpät jää mielestäni tarpeettomaksi ja ne ei olekaan käytössä. Myöskään pingaus ei edelleenkään ole spämmereiden takia käytössä. Palautetta saa halutessaan antaa ja ongelmista raportoida.
Tiesittekö, että Suomen kunnilla ei ole mitään järjestelmällistä yhteistyötä toistensa kanssa IT-sektorilla? Jokainen kunta toimii omine päätöksineen. Tiesittekö, että Suomen tietoyhteiskuntaohjelma(*), jossa käsitellään kaikkia tietoyhteiskuntaan liittyviä asioita ja tulevaisuudensuunnitelmia, ei pidä sisällään yhtäkään termiä, joka edes viittaisi avoimeen lähdekoodiin (Open Sourceen)? Näin maassa, joka toisaalta ylpeilee (perusteetta) Linuxista, koska Linus on suomalainen. Tiesittekö, että Suomen valtio on uusimassa tietojärjestelmiään ja IT-struktuuria? Dokumentti(*), jossa käy ilmi suunnitelma uusimisprojektissa, ei edes sivua aihetta avoin lähdekoodi. Samaan aikaan EU-tasolla kannustetaan avoimia standardeja ja pyritään pääsemään suljetuista järjestelmistä eroon. Suomi EU:n puheenjohtajamaana ei tunne pistoa sydämessään. (*) dokumentit ovat poistuneet verkkosivuilta, en niitä ainakaan enää löytänyt. Sitten kevyempiin aiheisiin. Myös kaikki kuvairkkaajat ovat näemmä löytäneet bloggaamisen tai päiväkirjaksi sitä tuolla irc-galleriassa nimitetään. Mutta omien ajatusten löytäminen on vaikeampaa kuin saattaisi kuvitella. ”Blogit” ovat täynnä ainoastaan meemejä. Ei tietenkään pidä elää siinä kuvitelmassa, että useimmilla meistä olisikaan mitään sanottavaa ja nekin jotka sanovat, voisivat ennemminkin olla hiljaa. Mutta ketä nämä meemit kiinnostavat? Onhan se tietenkin tapa poistaa ärsyttävät ketjukirjeet.
Ostin pari viikkoa sitten neljälläkymmenellä eurolla (!!) minihiiren tuollaisella jojo-johdolla. Merkki on Targus ja hiiri on ihan paska. Noin niinkuin jos jollekin muulle tulee tarve vastaavanlaiselle hiirelle, niin ei ainakaan Targusta.
Nyt TTY:llä järjestetyt testauspäivät ovat siis ohi. Toinen päivä koostui seminaareista, eikä keskusteleva luonne ehkä korostunut niin paljoa. Kuitenkin, kaikki aiheet olivat melko kiinnostavia, mutta vain osasta (omaan mielenkiintooni osuvista) jaksoin tehdä muistiinpanoja (kännykkään). Testiautomaation ongelmat ja niiden välttäminen Päivä alkoi Tuula Jokiharjun ja Tuula Pääkkösen (Nokia) pitämällä seminaarin testiautomaation sudenkuopista ja niiden välttämisestä. En tehnyt muistiinpanoja. He kuvasivat aika perusasioita testausautomaation epäonnistumisesta ja onnistumisesta, mutta paljon ihan hyvää asiaa. He puhuivat siitä, kuinka kiistatta automatisoitu testaus tuo etuja silloin, kun se tehdään kunnolla ja suunnitellusti. Jos testitapauksista 30-50% voidaan automatisoida, ollaan automatisoinnissa onnistuttu. Ketterät menetelmät ja yksikkötestaus hyötyvät automatisoidusta testauksesta. Ketterä testaus ja ohjelmistojen laatu Ketterillä menetelmillä kehitetyt ohjelmistot saavat laatunsa muulla tavalla kuin perinteisellä tiukalla testaamisella. Listaan nyt muutamia näistä mekanismeista: Pyritään toimittamaan asiakkaalle nopeasti jonkinlainen (toimiva, mutta toiminnoiltaan vajaa) tuote ja toimitetaan uusia versioita usein. Tämä helpottaa kehityksen seuraamista ja asiakkaan on helppo nähdä mahdollisia heikkouksia. Myös julkaisun riskin määrä pienenee. Pyritään kommunikoimaan pääasiassa kasvotusten, ei siis esimerkiksi sähöpostin tai puhelimen välityksellä. Työskennellään yhdessä asiakkaan, kehittäjien, testaajien ja yrityksen bisnesjohdon kanssa. Pyritään välttämään featureviidakko, eli karsitaan turhat ominaisuudet minimiin. Ketteristä menetelmistä ei testauksen perinteistä V-mallia löydy, eikä suunnitelmavetoinen testaus yksinkertaisesti onnistu. Testaus onkin siis erottamaton osa ketterästä ohjelmistokehityksestä. Yleensä yrityksessä, joka käyttää ketteriä menetelmiä, ei ole testaajia tai koodaajia, vaan kaikki tekevät kaikkea, mitä osaavat. Laatua parantavat myös pariohjelmointi (Nokialla ilmeisesti (Nokia käyttää Scrumia) toinen parista ohjelmoi ja toinen luo testejä), jatkuva integrointi, testaajien ja kehittäjien yhdessä työskenteleminen ja testivetoisuus. Huomattavaa on, että perinteisen softatestauksen lisäksi myös vaatimuksia voidaan testata, tai ainakin katselmoida, jolloin suurimmat ötökät saattavat tippua tai ainakin kaikki ymmärtävät, mitä haetaan. ...
Olen Tampereella siis testauspäivien vuoksi. Tein päivän aikana muistiinpanoja ainoastaan kännykkääni ja ajatuksenani oli kirjoittaa myöhemmin illalla puhtaaksi ne muistiinpanot. No, ajattelin, että sama kai ne on kirjoittaa tähän blogiinkin. Jos joku haluaa vaikka lukea. Testauspäivät jatkuvat TTY:llä vielä huomennakin. Ohjelmistojen testauksesta ja vähän muustakin meille oli puhumassa tällä hetkellä F-Securella työskentelevä Maaret Pyhäjärvi ja entinen Nokialainen, nykyinen Tietoenatorin työntekijä, Erkki Pöyhönen. Testaus Aluksi Pyhäjärvi puhui ketterästä testaamisesta. Siinä sovelletaan samoja asioita kuin ketterässä sovelluskehityksessä, mutta ketterä testaaminen ei välttämättä tarvitse ketterää sovelluskehittämistä ympärilleen toimiakseen. F-Secure on nyt toiminut hieman alle vuoden ketterässä ohjelmistokehityksessä, jota edelsi 18 kuukauden pilotointi. Myös testaus on siis ketteröitetty. Mitä tämä hieno, ehkä jopa hypetetty, termi siis tarkoittaa käytännössä? Monia asioita. Kaikki viestintä toimii vaivattomammin. Perinteisesti on tiimejä, jotka kehittävät softaa ja kun on valmista, niin työ viedään toiseen kerrokseen tai taloon, jossa testaajat iskevät sovellukseen kiinni. Ketterässä testauksessa on muutamia avainkohtia, jotka eroattavat sen perinteisestä toiminnasta. Ensiksikin, ohjelmistokehittäjille viedään paljon testauspaineita. Se vastuunsiirto ei ole nopea, vaan se yksinkertaisesti pikkuhiljaa juontuu siitä keskustelusta, jota testaajat ja kehittäjät käyvät (vähintään kerran pari viikossa). Testaajat kertovat mitä aikovat testata, millaisia tyyppivikoja sen kaltaisissa jutuissa on ollut jne. Kehittäjä voi suoraan tiedostaa potentiaaliset ongelmat ja kirjoittaa koodin periaatteessa testiä vastaan. Ketterien menetelmien kirjallisuudessa kehoitetaankin luomaan testitapaukset ja varsinaiset testit (konkreettiset testit) ennen kuin tehdään yhtään koodausta. Se on ehkä mahdottumuus monissa tapauksissa, tai ainakin muutokseen menee aikaa. Tähän on F-Securella päädytty. Toisekseen ketterä testaus eroaa perinteisestä siinä, että testaus työntää lonkeroitaan kehittäviin tiimeihin. Joko tiimeissä on ihan joku testaaja-nimikkeellä toimiva henkilö tai sitten siellä on puoliagentti, joka käy ohjelmistokehityspalavereiden lisäksi myös testaajien keskinäisissä palavereissa. Näin kulkee informaatio paremmin siitä, mitä aiottuja muutoksia mahdollisesti tullaan implementoimaan ja jos jotain aiotaan muuttaa radikaalisti. En tarkoita tietenkään sitä, että jos näitä agentteja ei olisi, niin testaajat saisivat aina vaan mustan laatikon eteensä, mutta edellä mainitulla tavalla viestintää parannetaan. Viestintä on hyvin oleelinen osa ketteriä menetelmiä. ...