Datailu

Joskus sitä vanhemmiten huomaa, kuinka sitä nuorena on ollut tyhymä. Minulla on blogissa postauksia aina vuodelta 2005 saakka, jossa kehun OpenOfficea. Eikä siinä mitään, mutta kun yksi kerta ei ole edes riittänyt, vaan vika päässä on esiintynyt useamminkin, esimerkiksi samana vuonna kehun OpenOfficea käytettävyydeltään ja ongelmattomuudeltaan. Ilmeisesti muutaman sivun harkkatyöt ja raportit eivät ole saaneet totuutta esiin. No, kandityön yhteydessä maailman realiteetit antavat jo viitteitä, kun tuskailen OpenOfficen otsikoiden numeroinnin kanssa. Kandityön teen kuitenkin loppuun työsuhteessa kouluun ja käytin loppuajasta Microsoft Wordiä. Wordin kanssa sai olla tarkkana, ettei numeroinnit yhtäkkiä hävinneet kuvista. Lopulta jossain koulutyössä OpenOfficen käyttö oli mahdotonta, koska se tekee kuvaotsikot tekstikehysten sisäpuolelle. Hermot meni napakasti ja viimeisimmässä käyttämässäni OO versiossa (3.2.0) kehysten kuvaotsikot (caption) menevät edelleen kehyksen sisäpuolelle, joka on käsittämätöntä enkä edes tiedä voiko sitä muuttaa jostain. Jos joku tietää, niin nyt on hyvä aika kertoa. Nimittäin tilanne dokumenttien kirjoittamisen saralla ei ole viime vuosina pahemmin parantunut. Vaihtoehtoja on kaksi, OpenOffice ja Microsoft Word. Aloitin kirjoittamaan diplomityötäni OO:lla, oikeastaan hieman uteliaisuuttani, rahasta ei ole kyse, saisin Wordin koululta ilmaiseksi. Ei ehkä olisi pitänyt. Nimittäin uudessa 3.2.0 OpenOfficessa (nyt on juuri julkaistu 3.2.1, jota en ole kerinnyt testata) ei toimi edes perustoiminnot. Esimerkiksi sisällysluettelo, en vain saa sitä muotoiltua mitenkään järkevän näköiseksi. Wordissä sen sijaan jopa oletuksena sisällysluettelo toimii. Nyt OO:ssa sisällysluettelossa sivunumerot eivät tasaannu oikeaan reunaan. Ei vaan tasaannu. Olen poistanut sisällysluettelon sata kertaa ja yrittäny asettaa uusiksi, mutta ei auta. Ei toimi. ...

Kuten aiemmassa postauksessa (joka oli siirtymisen seuraamista varten) totesin, Jasmon blogi siirtyi toiselle palvelimelle. Sopimukseni Sigmaticin kanssa loppuu kesäkuun alkuun ja 3 vuotta Sigmaticilla olleena, tyytyväisenä, asiakkaana päätin kokeilla jotain uutta, korjata jotain, mikä ei ole rikki. Nyt sivuni pyörivät Texasissa sijaitsevassa palvelinhotellissa, Webfactionilla 1. Miksi tein muutoksen? Hinta oli Sigmaticiin nähden lähes sama, hieman edullisempi ja en kärsinyt Euron kurssistakaan nyt, kun nollasin pokeritilini ja ostin voitoilla (!!) hostausta. Mutta mitä sain enemmän? 5x enemmän levytilaa Rajoittamaton määrä tietokantoja (MySQL ja PostgreSQL) Rajoittamaton määrä subdomaineja Yli 50 yhdellä klikkauksella asennettavaa sovellusta esimerkiksi wordpress asentui parissa sekunnissa, saman tekee django, drupal jne.. Myös sigmaticilla on täysi SSH-kontrolli web-paketteihin, mutta mainittakoon, että niin on Webfactionillakin Olen ollut kauan kiinnostunut Djangosta, mutta Sigmaticilla en ole sitä päässyt testaamaan, koska Djangoa ei sinne saa asennettua. Se olikin ehkä yksi isoimmista päätökseen ajaneista tekijöistä. Verkkoyhteyden nopeudessa vähän häviää, tietenkin, kun Sigmaticiin pingit kulkee alle 10ms, niin Texasiin se ottaa oman aikansa, noin 150ms. Oikeastaan sitä ei itse surffaaja huomaa, mutta esimerkiksi tiedostoja ladatessa sftp:llä sen huomaa. Mutta olen valmis tähän uhraukseen, sillä perusteella, että minulle aukeaa mahdottoman monta mahdollisuutta kokeilla eri teknologioita, helposti ja nopeasti. 1 Webfaction-linkki tekstissä on mainoslinkki, sitä kautta tehdyistä tilauksista saan jonkun prosentin. Joo, aika epätoivoista, mutta ainahan sitä voi yrittää. Jos et halua tuollaiseen soopaan sekaantua, tässä kunnollinen linkki Webfactioniin.

Salatut elämät. 5 minuuttia itse asiaa, 5 minuuttia mainoksia. 10 minuuttia huippujännitystä, 5 minuuttia mainoksia, ennen muutaman minuutin ohjelmaa ja lopputekstejä. Tähän on nyt tultu, mainokset puskevat ruutuun kuin yleinen syyttäjä (tosin en tiedä miksi syyttäjä puskisi ruutuun) ja niiden kanssa ei voi kuin äristä. Kaikkeen tottuu, kuulemma. Jenkeissä mainoksia on vielä enemmän ja se on ihanaa, ainakin mainostajien mielestä. Suomessa yritettiin myös mainostaa energiajuomia ohjelmien aikana – en tiedä onko se oikein laillistakaan, mutta ilmeisesti mainonta on nyt lopetettu. Olen edelleen siinä käsityksessä, että tv-ohjelmien mainostuslaki ei ole edes vielä muuttunut, mutta se on jo hyväksytty ja tv-kanavat rikkovat sitä, eikä ketään jaksa enää kiinnostaa, kun kohta se kuitenkin muuttuu. Voi olla, että tuo viimeinen tieto on virheellinen. Vaan kylläpä laittaa ihmistä kiristämään, kun saa nauttia noista mainoksista jatkuvasti. Ei vaan kestä järki kattoa esim Salkkareita, jos siinä tulee mainoksia kaksi kertaa puolessa tunnissa + tuotesijoittelu. Ja jossain menee edelleen se raja, että en ole alkanut nauhoittaa salkkareita, jotta voisin skipata mainokset. Mutta kaikki muut ohjelmat nauhoitan. Nauhoitan käytännössä ihan kaikki ohjelmat joita seuraan. Topfieldin lisäohjelmisto nimeltä Uk Auto Scheduler auttaa tässä. Meillä on talouden boksissa noin 30 hakusanaa, joiden perusteella toppy nauhoittaa tulevat ohjelmat, mutta ei uusintoja. Todella toimiva himmeli. Näin pääsen kaikkien mainosten yli. En siis näe yhtäkään mainosta, en edes niitä, joista puhutaan julkisuudessa. Mutta silloin tällöin katson esimerkiksi maanantaisin tulevia leffoja. Esimerkiksi nyt katsoin Bournea. Mutta eih. Myös Bournessa tuli jatkuvasti mainoksia. Yleensä en tee näin, mutta laitoin digiboksin pauselle, hommailin muuta ja kun sen 10-15 minuuttia saa puskuriin kamaa, voi mainokset kelata yli ja saa leffan lopun vielä kiinnikin katsoessa. ...

Lisäsin tuonne postauksen omalle sivulle mahdollisuuden likettää postausta, Facebook tarjoaa tällaisenkin nykyisin. Facebook yrittää näin ilmeisesti saada luotua sosiaalisen verkoston aina verkkosivuille saakka ja idea onkin ihan hyvä. Facebookin tapaan toteutus varmaan tulee tästä vielä muuttumaan, kunhan saavat hiottua kuviotaan. Olisin laittanut liketykset myös etusivulle, mutta en tähän hätään ottanut selvää tuosta Mystique teemasta, että mistä se etusivu edes printataan :)

Spämmereillä on nyt uusi strategia blogeissa ja aika tehokas ja nerokas. Eli ne kopioivat edellisen kommentoijan tekstin ja postaavat sen omanaan, ilman mitään linkkejä, ainoastaan lähettäjän tiedoissa on sitten ilkeä www-osoite. Nyt kun tämä jää minulla moderoitavien jonoon, niin se näyttää ihan järkevältä tekstiltä, jos ei muista kontekstia. No, minun tapauksessa botit olivat kopioineet minun kirjoittamia kommentteja ja ihmettelin sitten, että kuulostaa jotenkin tutulta. Ja pääsin jäljille. Mutta jos kyseessä onkin sivusto, jossa on satoja kommentaattoreita päivittäin, tämä voikin olla ihan tehokas menetelmä. Joten, olkaahan blogien ylläpitäjät tarkkoina!

Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa on lehdillä hirmuinen stressi siitä, miten ne kestävät pystyssä, kun uutistarjontaa on netissä ilmaisena ja asiakkaat eivät ole tottuneet maksamaan nettiuutisista. Samalla lehtien levikit pienenevät ja konkurssi uhkaa. Netistä pitäisi saada rahaa. Lehdet eivät kuitenkaan vieläkään ymmärrä, että heidän maksava nettiasiakas ja lehtitilaaja ovat sama asia. Miksi esimerkiksi Hesarin digilehti maksaa tilaajallekin vielä lisää, vaikka paperilehti tulee jo kotiin. Mikä tässä on idea? Ymmärrän, jos pelkkä digi-lukuoikeus olisi halvempi, mutta se, että paperilehden hintaan ei sisälly digilehti, on aivan perseestä. Niinä muutamina hetkina, kun haluaisin paperilehden sijasta lukea digilehteä, niin pitäisi maksaa monta euroa, vaikka olen jo tilaaja. Miksi? Tämä on aivan perseestä. Joillakin lehdillä homma on katottu vähän pidemmälle, olisiko Turun sanomilla, tai jollakin, juurikin tällainen digi-lehti paketointi, että digilehti on paperilehden lisäpalvelu ja digilehden puolelta voi löytyä jotain ihan uusia juttuja, jotka eivät vielä lehteen kerinneet. Hei, olisipa kiva tilata tällainen, saisin uutiset kännykkään, tietokoneelle ja aamulla ruokapöytään, yhdellä hinnalla. No, Hesarin lukijana on sellainen myönnytys annettava, että opiskelijan Hesaritilaukseen tuo digi-lukuoikeuden lisäys maksaa ainoastaan 1,5€ / kk lisää, eli ei juuri mitään. Mutta ideologia sotii vastaan. Ärsyttävästi. Herää angsti, kun kaikki mitä haluat tehdä, maksaa lisää, kuten Nordean pankkipalveluissakin.

Kukkahattutädit pelastaa maailmaa. Sumuisilla saarilla kävi niin ikävästi, että joku vanha jallittaja oli pukeutunut 16v facebookpojan housuihin ja vokotteli 17-vuotiaan tytön luokseen ja raiskasi ja murhasi hänet. Tai jotain tämmöistä tapahtui. Varsin karu tarina. Suomessa on huudettu keskustelualueille oikeita nimiä nimimerkkien sijaan. Siinähän huudatte, samapa tuo minulle, mutta sitä ei tule tapahtumaan. Vaikka miten olisitte sitä mieltä. Apinoiden saarella sitten alettiin funtsimaan, että kun 17-vuotiaan raiskasi ja murhasi joku oman ikänsä valehdellut, niin facebookiin pitää tehdä jotain muutoksia. Mitään vahvaa tunnistamista ei haluttu, mutta haluttiin paniikkinappi. Ilmeisesti yli-ikäisten alaikäisten vokottelu on niin yleistä, että sille on vesisateen lomassa keksitty oma termikin, grooming. Facebook ei ole suostunut paniikkinappiin, mutta uuden uudet turvasivut heillä on, teineille ihan omat. Facebookissa on report abuse linkki vissiin jokaisella sivulla, eli jos siltä tuntuu, niin siitä vain painelemaan. Se ei kuitenkaan saariapinoille siis riittänyt, kun olisi pitänyt olla paniikkinappi. Siitä tieto menisi suoraan lastensuojeluun, MI-5:een ja kutoseen ja poliisille, kaveri käytäisiin heti keräämässä vankilaan. Senkin pervo. No, paniikkinappi kiva, mutta missään vaiheessa kukaan ei pysähtynyt miettimään, että kukahan siitä painaisi ja missä vaiheessa. Missä vaiheessa tämä teini-ikäinen tyttö, joka murhattiin, olisi painanut paniikkinappia? Ei missään, sehän oli ihastunut, tai jotain, siihen ”pojuun”. Mitä tämä koko paniikkinappi auttaisi? Kuka siitä painaisi? Olisiko sille mitään muuta käyttöä, kuin väärinkäyttö, voisi käydä pomolle soittamassa kerran pari päivässä poliisit oven taakse, mitäs täällä pervoillaan. No, kuten jo monesti sanoin, paniikkinappia ei Facebookkiin tullut, kun eihän siinä ole pienintäkään järjenhiventä. Mutta lasten suojelu saakin pään sekaisin, en tiedä alkaako se itselläkin sitten surisemaan päässä, jos ja kun lapsia joskus on. Toivotaan, että järki pysyy silti päässä. Pahasti näyttää siltä, että aika monelta se on sumentunut näiden asioiden äärellä. ...

Tänään oli Hesarissa juttua, kuinka E-kirjat ovat tulossa suomalaisilta kustantamoiltakin ulos. Ainakin kaikki suurimmat olivat vielä tänä vuonna tuomassa laitteisiin materiaalia. Ilmeisesti he yrittävät mukaan peliin, ennen kuin Amazonin Kindle ja iPad vievät koko markkinan. Tai ehkä kustantamoidenkin tuotteet kohdistetaan noihin laitteisiin, mutta myyntiä ei varmaankaan anneta em. yritysten oikeudeksi. Amazonin kirjatarjontaa katsoen huomaa, että hinnat vaihtelevat kirjoissa viiden dollarin ja 20 dollarin välissä. Ilmeisesti Applen ebook store myy kirjoja 10 – 14$ hintaan. Neljätoista dollaria on tähän aikaan vuodesta noin 10 euroa. Eli kympin kirjasta, jonka voi ladata laitteelleen missä tahansa ja sitten vain lukemaan. Näin periaatteessa – jos iPadia nyt Suomesta saisi. Kindlen saa, mutta ilmeisesti ”lataa missä vain” -dataplania ei Suomessa Kindleen ole tarjolla. Suomalaisilla kustantamoilla ei ollut valmiutta sanoa hintoja, mutta neljästä suuresta kolme sanoi, että aikovat myydä e-kirjaa samaan hintaan kuin normaaliakin. Yksi sanoi, että voisi antaa parikymmentä prosenttia alennusta. Kirjan fyysinen tuottaminen ei maksa kustantajille käytännössä mitään, mutta hintaa ei lasketa. Onko odotettavissa mahalasku? Mutta syy ei ole yksin kustantamoiden. Ilmeisesti kovakantisesta kirjasta kustantamo ottaa yli 10 euroa / kpl, kun käyt ostamassa vaikka Suomalaisesta. Se on aika paljon, kun kirjat yleensä maksavat 22 – 25e. Esimerkiksi Elisa on nyt lähestynyt kustantamoita niinkin reilulla rahanjakoidealla, että kustantamot hoitavat sisällön, Elisa hoitaa kaiken muun ja ottaa 65% tuloista. Ei ole vaikea arvata, että Elisa ei ole saanut yhtäkään kustantamoa mukaan. Kun musiikki/video/kirjaverkkokaupasta puhutaan, niin yleensä ajatellaan, että välikädet vähenevät ja kustannusrakenne kevenee. Hintoja voidaan pudottaa ja silti tuottajat saavat omansa. Mutta asiapa ei olekaan noin yksinkertainen, internetissä onkin välikäsien markkinat, Applen musiikkikauppa ja e-kirjakauppa, Amazonin kaupat ja Spotify vievät ja sisällöntuottajat vikisevät. Suomessa kustantamot ovat nyt päättäneet, että polkumyyntiin ei lähdetä. ...

Huomaatko miten oikein ulkomaankieltä otsikossa! Suoraan itse asiaan. Jos on jollain kökkökikkareella, kuten Windowsin Notepadillä muokannut utf(8/16..) tiedostoja, joita pitäis sitten käyttää weppiskripteissä, niin huomaatkin, että siellä onkin tiedoston alussa Byte Order Mark, joka ryssii koko homman. Onneksi Perlikuningas Richard Ishida on koodannut meille tähän poistoskriptin. #!/usr/local/bin/perl # program to remove a leading UTF-8 BOM from a file # works both STDIN -> STDOUT and on the spot (with filename as argument) if ($#ARGV > 0) { print STDERR "Too many arguments!\n"; exit; } my @file; # file content my $lineno = 0; my $filename = @ARGV[0]; if ($filename) { open( BOMFILE, $filename ) || die "Could not open source file for reading."; while (<BOMFILE>) { if ($lineno++ == 0) { if ( index( $_, '' ) == 0 ) { s/^\xEF\xBB\xBF//; print "BOM found and removed.\n"; } else { print "No BOM found.\n"; } } push @file, $_ ; } close (BOMFILE) || die "Can't close source file after reading."; open (NOBOMFILE, ">$filename") || die "Could not open source file for writing."; foreach $line (@file) { print NOBOMFILE $line; } close (NOBOMFILE) || die "Can't close source file after writing."; } else { # STDIN -> STDOUT while (<>) { if (!$lineno++) { s/^\xEF\xBB\xBF//; } push @file, $_ ; } foreach $line (@file) { print $line; } } Sisennykset voi vähän bugata, mut siinähän bugaa. Sitten vielä usage notes: for f in `ls`; do ~/rbom.pl $f; done # loops over a directory and removes BOM from every file Ei muuta :) ...

Mitä olisikaan Olympialaiset ilman Norjaa? No en tiedä, eikä se ole edes mitenkään kiinnostavaa, vähän kuin joku miettisi, mitä jos Suomea ei olisi. Mutta Norja, tuo valtioiden mersu, aiheuttaa meissä suomalaisissa tunteita, monenlaisia. Ja näin olympialaisten aikaan tietysti asia korostuu, kun Norjalaiset vievät mitalit ja suomalaiset eivät. Norjahan on noin miljoona asukasta pienempi läntti kuin Suomi, mutta olympiamenestys ei näemmä mene ihan käsi kädessä maan koon kanssa, ainakaan talviolympialaisissa, vai mitä sanoisivat kiinalaiset? Suomalainen on herkästi Norjalle vähän kateellinen ja pahansuopa. Dopingiahan he käyttävät ja maastohiihdon voiteluun ilmeisesti 500 000 euroa tai kruunua lähtöä kohden (jäi kuulematta kumpaa, toivottavasti euroa!). Jääkiekossa ne ei pärjää, mutta kun Suomi ei päässyt Norjaa voittamaan, niin halpa lohtu. Mäkihyppelyssäkin pesevät, se oli jo kylmää. Entä alppihiihdossa? Niinpä. Norjalaisilla ei varmasti ole myöskään Smegin kosketusnäppäimillä varustettuja induktioliesiä. He polttavat raakaöljyä suoraan kotona hellassa. Nimittäin, kuten hyvä norjalainen ystäväni, koodinimellä Turska, sanoi: We’ve got oil Ja mitäpä sitä kiertelemään, näinhän se on. Mikään tästä, mitä olen tässä kertonut, ei rassaa minua pätkääkään. En osaa olla norjalaisille kateellinen ja ne muutamat joihin olen paremmin tutustunut Engelbergissä ja täällä Tampereella on ollu hyviä tyyppejä. Keskimäärin parempia ja älyllisempiä kuin ruotsalaiset, yhtään dissaamatta opas-Johania tai Peteriä, joka oli meidän kanssa reissussa nyt Levillä, puhun niistä muista ruotsalaisista. Mutta se ruotsalaisista. Sitten kun tajuaa, miten paljon paremmin kaikki Norjassa on, voi tutustua Ylen olympilaisten tulosseurantapalveluun. Ei kannata säikähtää, se pimpahtelee aina välillä, ei voi käsittää / tietää miksi. No, siitä sekasotkustahan näkee näppärästi, että missä mennään. Nooo, lopputulosten seurantaan ylellä on ihan hyvät työkalut. Se voitti sen 4-5 ja tää laskia did not finish. Mitalitaulukkoa Yle ei yritä edes pitää itse yllä, vaan linkittää suoraan Vancouveriin. Oikeasti olympialaisten tulospalvelukin linkitetään Yleltä suoraan Kanadaan, koska oma on niin huono. ...

Ihanaa Google! IE6, tuo kaikkien web-kehittäjien pahin painajainen on nyt Googlen taholtakin julistettu niin vanhanaikaiseksi, ettei nykyisiä palveluita haluta rajoittaa IE6 tuen vuoksi. IE6 oli aikoinaan iso juttu. Tai täytyi olla, koska se on edelleen käytössä yli 15% surffaajista, yleisimmin juuri työpaikoilla. Viimeiset kolme vuotta (tjsp) se on ollut lähinnä pahin riippakivi ikinä. Mistään muusta selaimesta ei ole koskaan voihkittu internetissä yhtä paljon ja toivottu sen kuolemaa. Yleisesti voidaan sanoa, että yleensä IE6:ssa kaikki asiat toimivat eri tavalla kuin muissa selaimissa. Tai ei ollenkaan. Tai vähintäänkin oudosti. Nyt kun Google meni ja teki sen, niin myös muut voivat seurata perästä. Ei Google tietenkään IE6:sta blokkaa hakumoottoristaan, mutta esimerkiksi Google Docs ei tule kauaa tuolla antiikkisella värkillä enää toimimaan. Miten paljon turhaa javascriptiä ja css:ää ja työtunteja voikaan vähentää, kun ei tarvitse enää IE6:sta tukea? Paljon. BKT nousuun.

Olen nyt jonkin aikaa käyttänyt Spotifyä kännykälläni. Aiemmin kerroin käyttöönoton tapahtumista, ongelmista ja iloista. Nyt vehkeestä ja softasta on vähän enemmän kokemusta, joten on aika pureutua vähän paremmin kiinni kuvioon. Spotify alkoi toimimaan puhelimessani monta kertaluokkaa paremmin sen jälkeen, kun vaihdoin ladatun softan puhelinmallia. Aiempi softa oli suunnattu puhelimelle 5630, joka on ehkä numerosarjallisesti lähellä, mutta E75 on teknisesti paljon lähempänä. Joten vaihtaminen E75 softaan korjasi muun muassa näppäimistöongelmat. Näyttöhän Spotifyssä ei käänny, tilanpuutten vuoksi. Minulla on Spotifyn kanssa Saunalahden Köyhän Miehen Datapaketti, joka on siis se halvin flat-rate-paketti. Onko maksiminopeus nyt sitten 384kbit/s. Periaatteessa. Tästä sellainen pieni anekdootti, että ennen datapaketin ottamista jylläsin 25Mt / 4eur paketilla ja mietin että kannattaisiko flat-rate-paketti ottaa. Sitten otin ja ensimmäisen 30 päivän aikana dataa siirtyikin sitten jo 1,4 Gt. Osittain tietysti Spotifyn takia. Offlinessä Spotify toimii hyvin. Biisien välissä on ehkä vähän ärsyttävä tauko, tai sellainen naksaus. Playlistien luominen ja lataaminen offlineen ei voisi olla helpompaa. Idlenä Spotify pysyy puhelimen taustalla mielellään, eikä kuluta siellä resursseja, joten ikinä ei tarvitse uudelleen kirjautua tai muuta. Onlinessä leikki muuttuukin totisemmaksi. Ainakin minun KarvaHattudatalla pätkintää tapahtuu vähän turhan usein. Se ei tunnu olevan niinkään paikasta kiinni, vaan lähinnä auringonpilkuista. Joskus data rullaa sujuvasti talomme pommisuojaan, joskus Keskustorilla musiikki pätkii. Dataliikenne Data on nauhoitettu työmatkalta Tampereen ydinkeskustasta kohti Naistenlahden voimalaitosta. Nauhoitusaika on ehkä 15 minuuttia ja tuona aikana kuuntelin kahta biisiä (Ridgewalkersin Findiä.. x2). On varmaan helppo nähdä graafista (tuo on oikeesti parasta, mitä paskasta openofficesta saa pihalle..), että online-käyttö ei ole aivan ongelmatonta. Lyhyitä pätkimisiä oli monia ja yksi pidempi. Nuo ihan lyhyet nollasiirrot eivät vielä pätkäise, kiitos buffereiden, mutta tietysti jos bufferit eivät ole kerinneet vielä kertyä, niin sitten, kuten lopussa kävi. ...

Minulla on muutamia Google Wave invitejä ylimääräisenä. Jos haluat tutustua Googlen uusimpaan hypetuotteeseen, niin laita kommenttia, niin lähetän inviten. Laita kommentoidessa sähköpostikenttään oikea sähköpostisosoite, niin se ei näy sivuilla (ei tule spämmiä).

Pitkästä aikaa vähän kunnon datailua kehiin. Tänään esittelen helpon tavan tehdä yksinkertaisia ”hover” -efektejä napeille. Tarvitset ainoastaan Jquery-kirjaston ja avot. $(document).ready(function(){ $(".hilight").hover( function(){ $(this).css("background-position", "0 -" + $(this).height() + "px"); }, function(){ $(this).css("background-position", "0 0"); } ); }); Sitten tarvitset vielä hoverointiin sopivan kuvan, esimerkiksi tällaisen: Voit käyttää tuota sitten näin: <style> .hilight{ background-position: 0 0; background-repeat: no-repeat; border: 0; cursor: pointer; display: block; } </style> {...} <a class="hilight" style="background: url(poista.jpg); width: 40px; height: 24px;" href="#"></a> Demonstraatiota tämän menetelmän käytöstä voi kattoo vaikka http://www.paitashop.fi. Tosin siellä se ei ollut vielä aivan näin ”hienostunut”. Käytännössähän tuo jquery-osuus pitää kirjoittaa kerran, css-pitää kirjoittaa kerran, joten aika vähällä vaivalla tuo hoverointi sitten näiden töiden jälkeen syntyy. Toimii myös buttoneilla, jne.

Jasmon blogi on näyttänyt samalta jo jonkin aikaa. Dkret3 on palvellut hyvin ja pitkään, mutta dippatyötä väistellessä keksii kaikenlaista. Katoin sitten wordpress.orgista, että millaisiakas teemoja sitä onkaan olemassa. Katselin uutta teemaa jo joskus noin puoli vuotta sitten, mutta silloin en pienehköllä etsimiselläkään löytänyt mitään itseäni miellyttävää. Ja dkret3 pysyi. Eihän siinä mitään vikaa ollut. Nyt kuitenkin tämä Mystique iski heti pikkukuvasta. Näytti kivalta ja erilaiselta. Paremmin teemaan tutustuttuani huomasin kivan tabihässäkän, ja twitter-integraation josta pidän. Lisäksi vähän leveämpi tekstikenttä jne, se on aina bonusta. Fontti ei ehkä ole mikään paras mahdollinen, mutta menettelee. Jospa JB nyt voisi ylpeästi näyttää tältä vähän aikaa. Kiitoksia vain Mystiquen tekijälle, yhteystiedot löydät sivun footerista. Ässä templaatti.

Kyllä. Taas mielenhäiriössä tuli ajatuksia säätää Leluxia. Tai ostin verkkolevyn meidän kotiverkkoon ja ajattelin, että Linuxissa levyn käyttö on yhtä juhlaa tietty. Nii eipä ookkaan. Vuoden 2009 lopussa Ubuntun foorumeilla ihmetellään sitä, että minkälaisellahan shell-scriptillä tuollaiset verkkolevymountit saadaan automaagisesti palautettua, kun verkkoyhteys palaa takaisin (esim standbystä noustessa). Vuonna 2009. Samat jampat dissaa Windowsin huonoutta. Työryhmä-windows osas jo palauttaa automaagisesti verkkojaot. http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=981778&page=2

Nykyisin useilla on kovin leveitä näyttöjä, leveitä mutta ei kovin korkeita. 1600*1000 suuntaiset resot ovat juurikin tällaisia. Sitten kun selailee nettiä, niin leveydessä kyllä riittäisi näyttöä, mutta pystysuunnassa olisi toivomisen varaa. Ehkä käyttäjä surffaa selaimella koko näytön kokoisena, ylhäällä on osoiterivi ja tabit ja muut perushötöt. Esimerkiksi Jasmon Blogi näkyy sitten vain 800px levysenä viivana keskellä näyttöä ja ympärillä on tyhjää vaikka kuinka paljon. Onneksi Operalla osataan tehdä edes joitain innovaatioita. [][1]Opera 10 tarjoaa muita ratkaisuija UUH, tabit voikin siirtää selaimen reunaan! Olen siis itse vain raahannut tabipalkin tuonne reunaan ja säätänyt koon hinailemalla hiirtä. Muuta ei tarvitse tehdä. Ei tarvitse esimerkiksi latailla mitään addoneita. Nyt kun tabeja on noin vähän auki, niin on tilaa näyttää pienet esikatselukuvatkin sivuista. Jos tabeja avaa enemmän, niin näkyviin jää ainoastaan sivun title, niinkuin normaalissa tabiratkaisussa. Yllättäen sainkin parikymmentä pikkelssiä pystysuuntaista tilaa lisää näyttöön ja kivasti toimii tuo tabitus oikeassa reunassa, kunhan siihen tottuu. Helpompi myös löytää se oikea tabi, kun näkyy pieni thumbnaili. Hyvä Operan pojat! Uuden Opera 10 beta 3 voi ladata täältä.

Jos sinun pitää jostain syystä vaihtaa Topfieldiin kiintolevy, jos esimerkiksi olet kädettänyt steariinit koneen sisään ja kiintolevy on kärähtänyt, kannattaa lukea ohjeet vaihtoon täältä. Jopa kaltaiseni tekniikan epäihmelapsi onnistui laakista. Topfieldiin kannattaa myös panostaa sen verran, että päivittää firmwaren ja että asentaa siihen UK Auto Schedulerin. Ko. ohjelma mahdollistaa nauhoittamisen avainsanojen perusteella. En voi kuin suositella, mutta tv:n katsominen muuttuu aika erilaiseksi tuon avulla. Istahdat iltaisin sohvalle ja päätät mitä suosikkiohjelmaasi tänään katsottaisiin. Kelpaa mulle, vaikka sarjoja joutuukin katsomaan vain kerran viikossa. Mutta minulle kun tuo 20 jakson imuttaminen koneelle ei käy, katson ne nimittäin samoin tein kaikki ja se ei ole kovin tervettä :)

Konjuktiot sun muut on poistettu.

Tällä kertaa JB taklaa Windowsin käytettävyyssuunnittelua. Joskus on käynyt niin onnettomasti, että syystä tai toisesta ohjelma käynnistyy sellaiseen paikkaan työpöydällä, jota ei näy näytössä. Eli jos aikaisemmin on ollut vaikka kaksi näyttöä kiinni ja sitten irroittaa toisen ja käynnistää ohjelmia, niin osa ohjelmista saattaa käynnistyä sille alueelle, joka näkyi siellä toisessa näytössä. Vaan nytpä ei näy missään. Ärsyttävä ominaisuus Windowsissa. Ei hätää, JB pelastaa. Paina tehtäväpalkista haluamasi ohjelman kohdalla oikeaa nappia, valitse siirrä, irrota kätesi hiireltä, siirrä nuolinäppäimillä ikkuna näkyviin ja sitten voitkin ottaa jo hiiren käyttöön. Ja näin voit jatkaa työskentelyä.