Argh

Katselin tänään uutta suosikkiohjelmaani, Pressiklubia. Se on ihan hauska ohjelma ja tykkään Rubenin kommenteista ja asenteesta ohjelmassa. Vieraana oli Eva Biaudet, vähemmistövaltuutettu. En lähtenyt katsomaan ohjelmaa Evan takia tai muutenkaan karvat valmiiksi pystyssä, mutta kyllähän se aika pysäyttävää oli. Nimittäin ohjelmassa puhuttiin siitä, miten ulkomaalaisia pitäisi käsitellä uutisoinnissa. Että onko oleellista kertoa rikoksesta se, että onko tekijä kantasuomalainen vai maahanmuuttaja. Eva tietenkin oli sitä mieltä, että ei ole tarpeen koskaan mainita kansallisuutta, paitsi jos annetaan tuntomerkkejä. Kenties näemme kohta rikosuutisoinnissa kerrottavan, että tekijä ei ole ulkomaalainen. Sitten jos sitä ei sanota, tekijä on ulkomaalainen. Kyllä onkin parempi paikka maailma, kun ei ole enää rasismia! Sitten Ruben esitti tiukan kysymyksen Evalle. Jos valikoidaan rikoksista sopivat ja huomataan, että raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä 20%, saako sen uutisoida? Ei. Ei saa. Saa silloin, jos kirjoittaa pitkät lätinät siitä, että suomalaiset kyllä raiskaavat paljon enemmän kuin tilastot antavat ymmärtää. Ja että tällaisella oletuksella (joku on arvannut, että vain 10% raiskauksita ilmoitetaan poliiseille, mikään tutkimus se ei ole) ulkomaalaiset eivät erotukaan raiskaustilastoissa. Vähemmistöistä keskustelu ärsyttää minua aina vaan. Edes Ruben ei uskaltanut sanoa, mikä kansalaisuus on kärjessä Suomen ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa. Kaikki tiedot kyllä löytyvät tilastokeskuksesta. Vaikka se on totta, sen ei haluta olevan totta ja jotta se ei olisi totta, kukaan ei saa kuulla siitä. Sitten mietitään Persujen kannatuksen kohoamista. Heidän on tavattoman helppo tehdä politiikkaa. Kukaan muu kuin Soinin porukka ei edes uskalla sanoa, että ulkomaalaiset tekevät rikoksia. Koska kukaan ei uskalla siitä edes puhua, ei ole mitään syytä olettaa, että asiaan saataisiin mitään järkevää ratkaisua. Persut pystyvät tarjoamaan helppoa ja ymmärrettävää lähestymistapaa, maahanmuuton rajoittamista. Kilpailevia ehdotuksia ei ole juuri kuultu. Ääripäästä toiseen. ...

Ihmetyttääkö teitä koskaan kuinka paljon kaikenlaisia piilokuluja oikein maksamme. Oikeastaan kaiken huippu on ollut Nordea, joka on kivana pankkina myöntänyt meille lainaa, mutta joka kuppaa asiakastaan joka välissä. Kun olen Avainasiakas, eli on todella paljon velkaa pankille, pääsen ässätiimiin, joka saa esimerkiksi MasterCard Goldin ilmaiseksi! Ja tilinhoitokuluakin otetaan ainoastaan 50 snt / kk! Normaalisti sitä ei otettaisi nuoruuteni vuoksi, mutta avainasikkaana se otetaan. Tämähän on hienoutta, normaalisti edellä mainittu MasterCard maksaisi vissiin noin 100e / vuodessa. No, nyt on ilmeisesti Nordeakin tulossa katumapäälle ja alkaa velottaa epäeuroisista nettiostoksista vielä huonomman vaihtokurssin lisäksi jotain naurettavaa, melkein 2% provisiota asiakkaalta. Tämän lisäksi minun pitäisi maksaa 6 euroa vuodessa palvelumaksuja lisää, jotta näkisin verkkopankissa MasterCardin tapahtumatilanteen. Kulut sen kuin lisääntyvät: Nyt kun e-laskut ovat tulleet jo kohtuullisen laajasti käyttöön, pankit kuten Tapiola ja Spankki lähettävät saapuneesta laskusta sähköpostin asiakkaalle, että tulehan maksamaan. Nordealla sähköpostin lähetys ja tekstiviestin lähetys e-laskusta ovat maksullisia lisäpalveluita. Tai kuten lainan suoraveloitukseen keksitty vähän reilun euron kulu, joka on käytännössä siis vain kiinteä lisäkorko. Lisää piilomaksuja tulee, kun kaupat saavat veloittaa maksamiseen liittyviä kulujaan asiakkailta. Viehko ajatus, kauppa pääsee vihdoin kattamaan kulujaan, jotka on jo valmiiksi katettu tuotteiden hinnassa. Ei riitä että joudumme ottamaan käyttöön maailman vammasimmat termit Debit/Credit kortitmaksemisessa, vaikka kumpikaan ei ole suomea koskaan nähnytkään. Otamme tämän käyttöön, koska niin kuulemma on kaikkialla muuallakin. En ole kaikkialla käynyt, mutta niissä muutamassa paikassa jossa olen käynyt, ei ole lukenut Debit eikä Credit vaan jotain ihan muuta. Tämä kaikkialla muualla taitaa olla yhtä mustaa valkoisella kuin Tanja Vienonesella Karpelalla Saarelalla Karpelalla aikoinaan tekijänoikeuslaista. ...

Joskus sitä vanhemmiten huomaa, kuinka sitä nuorena on ollut tyhymä. Minulla on blogissa postauksia aina vuodelta 2005 saakka, jossa kehun OpenOfficea. Eikä siinä mitään, mutta kun yksi kerta ei ole edes riittänyt, vaan vika päässä on esiintynyt useamminkin, esimerkiksi samana vuonna kehun OpenOfficea käytettävyydeltään ja ongelmattomuudeltaan. Ilmeisesti muutaman sivun harkkatyöt ja raportit eivät ole saaneet totuutta esiin. No, kandityön yhteydessä maailman realiteetit antavat jo viitteitä, kun tuskailen OpenOfficen otsikoiden numeroinnin kanssa. Kandityön teen kuitenkin loppuun työsuhteessa kouluun ja käytin loppuajasta Microsoft Wordiä. Wordin kanssa sai olla tarkkana, ettei numeroinnit yhtäkkiä hävinneet kuvista. Lopulta jossain koulutyössä OpenOfficen käyttö oli mahdotonta, koska se tekee kuvaotsikot tekstikehysten sisäpuolelle. Hermot meni napakasti ja viimeisimmässä käyttämässäni OO versiossa (3.2.0) kehysten kuvaotsikot (caption) menevät edelleen kehyksen sisäpuolelle, joka on käsittämätöntä enkä edes tiedä voiko sitä muuttaa jostain. Jos joku tietää, niin nyt on hyvä aika kertoa. Nimittäin tilanne dokumenttien kirjoittamisen saralla ei ole viime vuosina pahemmin parantunut. Vaihtoehtoja on kaksi, OpenOffice ja Microsoft Word. Aloitin kirjoittamaan diplomityötäni OO:lla, oikeastaan hieman uteliaisuuttani, rahasta ei ole kyse, saisin Wordin koululta ilmaiseksi. Ei ehkä olisi pitänyt. Nimittäin uudessa 3.2.0 OpenOfficessa (nyt on juuri julkaistu 3.2.1, jota en ole kerinnyt testata) ei toimi edes perustoiminnot. Esimerkiksi sisällysluettelo, en vain saa sitä muotoiltua mitenkään järkevän näköiseksi. Wordissä sen sijaan jopa oletuksena sisällysluettelo toimii. Nyt OO:ssa sisällysluettelossa sivunumerot eivät tasaannu oikeaan reunaan. Ei vaan tasaannu. Olen poistanut sisällysluettelon sata kertaa ja yrittäny asettaa uusiksi, mutta ei auta. Ei toimi. ...

Olen kiinnostunut säästä ja ukkosista. Kesäaikaisin osallistun keskusteluihin FLCenterin sivuilla ja irkkailen ukkoskanavilla. Radio Suomi myös järjestää aina silloin tällöin erikoisiltoja radiossa, esimerkiksi kahden tunnin sääohjelman, johon kuulijat saavat soittaa ja kysyä sääasioista. Tällainen ohjelma tuli tällä viikolla ja jostain syystä se oli Areenassa saatavilla vain muutaman päivän, esimerkiksi enää sitä ei sieltä saa ladattua. No, kovin järkevää keskustelua ei kukaan menettänyt. Nimittäin nuo sääillat ovat niin myötähäpeän ohjelmia, kuin vain voi olla. Yleisimmin soittaja on joku, joka muistelee lapsuuden tai nuoruuden kesää -54, jolloin ukkoset olivat kovempia, värit erilaisia, äänet voimakkaampia ja hampaatkin kaikki suussa. Tai sitten soittaja on ottanut rohkaisuksi lasin tai pari konjakkia ja jankkaa samaa asiaa koko ajan. Ohjelmaan soittaa sata ihmistä kertoakseen elämää pidemmän tarinansa pallosalamasta, vaikka asiantuntijat eivät pallosalamaan oikein mitään voi kommentoida. Välillä pitää kuunnellessa oikein irvistää, kun tekisi mieli käydä kyselijään käsiksi. Onneksi podcastia kuunnellessa voi kelata pahimpien urpojen yli. On ymmärrettävää, että ilmatieteenlaitoksen vakiokommentaattori A-J Punkka on jättäytynyt sääilloista pois ja antanut tilaa nuoremmalle ukkostutkijalle, joka jaksaa vielä vanhusten ja muiden harhaisten juttuja kuunnella ja jankata. Pidän kyllä ongelmana sitä, että juontajanainen on liian löperö, eikä ota jämerämpää asennetta lörpöttelyyn ja haaveiluun, saataisiin paljon enemmän kysymyksiä eetteriin, joista jopa joissain asioissa voisi olla jotain järkeä. Nyt joku vaan jankkaa 15 minuuttia radiossa, että mitenkä sitä tippuisikin paljon vettä maahan, jos koko pilven kosteus muutettaisiin ihan instant vesisateeksi. Itseasissa tällaisia erittäin voimakkaita nopeita sateita on ollut, ilmeisesti pari vuotta sitten ainakin Saksassa, jossa tyyliin viidessä minuutissä on satanut 100mm vettä. ...

Tänään uutisoitiin monessa mediassa siitä, kuinka laiton lataaminen aiheuttaa Suomen luoville ammattilaisille 350 miljoonan euron menetykset. Tutkimus oli mahtava edistysaskel edelliseen, tällä kertaa jokaista laitonta latausta ei laitettu suoraan tappioksi, vaan kysyttiin lataajilta, että moniko maksaisi. 30% lataajista väitti maksavansa ja siitä saatiin 350 miljoonaa euroa. Aikaisemmin nämä tutkimukset olisivat näyttäneet sitä reilun yhden miljardin euron tappiota, mutta nyt sitä ei tämän tutkimuksen mukaan tulekaan.. Tiedä sitten, kuinka iso toi koko bisnes on, eli montako prosenttia luovan alan kokonaistuloista tämän 350 miljoonaa euroa on. Tyypilliseen tapaan tutkimuksesta ei saa tarkempia tietoja, että mitä oikeastaan on kysytty ja mitkä tulokset tarkkaanottaen olivat ja miten johtopäätökset on tehty. No, kaikki laskutaitoiset tietysti alkoivat funtsimaan auki tuota lukua. 350 miljoonaa on paljon rahaa, kun maa on näin pieni (reilu 5 miljoonaa asukasta, jos joku ei muistanut). Findance oli ehkä ensimmäinen uutispalvelu, joka hieman yhdisteli tietoja ja laski auki tuota summaa. Tuloksena on se, että jokaista warettajaa kohden iskeytyy 900 euron paine hankkia viihdettä. Eli jos waretat, aiheutat sisällöntuottajille keskimäärin 900 euron tappiot. Tässä huomionarvoista on se, että 900 euroa on summa, joka pitäisi käyttää lisää viihteeseen. Tässä summassa on edelleen kaksi puolta. Jos keskimääräinen warettajan tekemä vahinko on 900 euroa vuosi, miksi korvausvaatimukset ovat niin valtavia? Toisaalta, 900 euroa on sellainen summa laitettavaksi viihteeseen, että sillä saa esimerkiksi yli 50 uutuus-dvd-elokuvaa vuositasolla lisää. Eli, jos et wareta, ostaisitko 50 elokuvaa vuodessa lisää? On helppo olla eri mieltä lukujen kanssa, nämä ovat taas kerran järjettömiä tutkimuksia. ...

Kohta kutsuu mua kaasuhella lauloi jo Raptori aikanaan Sen jälkeen kun vierailin Tahkolla ja taistelin lieden kanssa, olen päässyt keskustelemaan asiasta useidenkin ihmisten kanssa. Niinkin jännittävästä asiasta, kuin liedet, on kiva keskustella. Periaatteessa keraaminen taso ja induktioliesi ovat loistavia keksintöjä. Minua ei ongelmat wokkauksessa haittaisi, puhtaanapidon helppous painaa enemmän laarissa. Induktioliesi ilmeisesti myös lämmittää kattilan nopeammin kuin perinteinen johtumiseen perustuva liesi? Näin minulle on kerrottu, faktoista en tiedä. Hipaisukytkimien tai ”kosketusnäytön” käyttäminen näissä liesissä on loogista, sillä saadaan maksimoitua puhtaanapidon helppous, kun lika ei mene kaikkien vääntimien väliin. Periaatteessa hellan toiminta on niin yksinkertaista, että käytettävyyssuunnittelua ei tarvita, kuinka tässä voitaisiin muka mennä vikaan? Nähtävästi helposti. Tahkon Smegin kanssa hella laitettiin päälle siten, että ensin painettiin On-painiketta 2 kertaa (tuntui ottavan myös jos piti pitkään pohjassa), sen jälkeen valittiin aktivoitava levy omasta painikkeestaan ja sen jälkeen +/- nappuloista sai säädettyä volaa. Saatta olla että jotkut oikoreititkin toimivat, mutta noin luki ohjekirjassa(!). Vanhoissa helloissa on yksi ruuvi per levy, eikä muuta. Itseäni vaivasi silloin se, että ilmeisesti hella meni aina pois päältä, jos pannu tai kattila ei ollut kunnolla levyllä. En tiedä johtuuko tämä tekniikasta jotenkin, mutta ainakin ääliömäiseltä se tuntui. Eräs ruuanlaittaja kertoi siitä, kuinka hänen induktioliedessään on 2h varokytkin, jos hella on yhtäsoittoa päällä yli 2h, se tulkitaan vikatilanteeksi ja hella sammuttaa levyt automaattisesti. Ei tarvitse ajatella kovinkaan monimutkaisia, kun voi jo huomata tilanteen, jossa levyn olisi syytä pysyä päällä yli 2h yhtä soittoa. Ruuanlaittaja kertoikin tulleensa salkkareiden jälkeen katsomaan raakaa ruokaansa ja ihmetellyt miksi hella ei ole päällä. Näppärää. ...

Joskus aikoinaan, kun olen käynyt pari kertaa työhaastatteluissa, on pitänyt keksiä joku vastaus kysymykseen: mitkä ovat hyvät ja huonot puolesi? Tähänhän kuuluu pystyä vastaamaan niin, että hyvä puoli on melko hyvä ja huono puoli tosi hyvä ominaisuus, kuten että hyvä puoleni on, että olen tosi ahkera ja huono puoli on, että en osaa lopettaa tekemistä, ennen kuin asia on valmis. No jotain tuonne päin. Jääköön oma lainini tuohon salaisuudeksi, mutta voin väläyttää sen liittyvän uusiin asioihin ja niistä innostumiseen. Ja uusi asia minun ja meidän elämässä on viimeisten vuosien aikana ollut energiansäästölamput. Kun muutimme nykyiseen (pankin omaan) asuntoon, olin liekeissä ostamassa energiansäästölamppuja joka paikkaan. Diilihän kuulosti loistavalta: Enemmän valoa, vähemmällä energialla. Se, että lamppu oli hieman kalliimpi ei vaikuta, sillä sen pitäisi kestääkin kauemmin. Niinpä meidän asunnossa on pääasiassa energiansäästölamppuja, paitsi vessassa on ilmeisesti yksi hehkulamppu. Olin innoissani energiansäästölampuista, en ole enää. Pari on jo pimentynyt, yksi onneksi saatiin takuuseen, jatkossa ostan vain sellaisia energiansäästölamppuja joissa on takuu. Valaisuvoima on alkanut hiipumaan useista lampuista, lisäksi tehokkaammat lamput syttyvät hitaasti, tuntuu että maksimivalo saavutetaan vasta 10-15 minuutin päästä sytytyksestä. Rahaa ei säästy, sillä saavutettava mahdollinen kulutusvähennys on palanut jo siihen, että yhden kympin maksaneen lampun ennenaikainen palaminen ei mennyt minkään valtakunnan takuuseen. Valmistajilla on mukavat oltavat, kun sopivalla lainsäädännöllä saadaan pakotettua ihmiset ostamaan kyseisiä säästölamppuja, joiden kokonaisvaikutus raskasmetalleineen on hyvin kyseenalainen verrattuna hehkulamppuun – varsinkin Suomessa, jossa hukkalämpö menee usein ihan tarpeelliseen lämmitykseen. Koko säästölamppujen ympärille viritelty himmeli on kyllä kuluttajan näkökulmasta selkeetä takaapäin runttausta. Lisäys: Uutisointia Iltalehdessä (Kiitos Markus)

Jasmon blogissa on tänään uskonnollinen symboli. Jos kirjoittaisin Italiassa, niin internettin tasapuolisuuden nimissä ei vissii ristejä tai Jeesusta ristillä saa laittaa mihkään. Koska se voi loukata jotakuta. Noo, sitähän sitten kysyttiin suomalaisessakin lehdistössä eri henkilöiltä kadulla, että pitäisikö uskonnolliset symbolit poistaa koulujen ja muiden yleisten paikkojen seiniltä. No, kaikki (3) kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että koulun pitää olla uskontovapaa paikka. Italiassa kaikki haastatellut (3) olivat sitä mieltä, että uskonnolliset symbolit kuuluvat luokkahuoneiden seinille, ei niinkään uskonnollisen statuksen vuoksi, vaan muun kulttuurihistoriallisen arvon takia (Italia, katolilaisuus, anyone?). Minun mielestäni koko kohu on ihan hölynpölyä. En tiedä paljonkaan siitä Italian casesta, mutta siellä sentään poliittinen johto ja kirkko älähti aika napakasti tuosta jonkun oikeuden asteen tuomiosta. Toisaalta, se vasta onkin hälyyttävää, jos poliittinen johto voi sekaantua oikeuteen, mutta Italiassa se varmaan onkin mahdollista. Mutta ei mennä sille uralle. Miksi ristit pitää saada luokkahuoneiden seiniltä pois? Mikä se syy on? Suomessa valtauskonto on luterilaisuus ja siinä ei vissiin ole tapana kamalia koristella, joten jos luokkahuoneen seinällä on vaikkapa sitten yksittäinen risti, niin mitä sitten. Tai jos opettajan pöydällä on ikoni (meillä oli hulluja uskisopettajia ala-asteella). Syöpyykö se uskonnon pahuus jotenkin niihin lapsiin? On kaunis ajatus, että uskonto pidetään erillään koulutuksesta. No, Suomessa nyt kuitenkin opetetaan uskontoa koulussa, mutta jos ei kuulu kirkkoon, ei joudu myöskään opetukseen. Jos ei satu samanlaista hullua uskisopettajalaumaa, mitä meillä oli ala-asteella, niin on varmaan aika turvassa ilosanomalta. Oikeastaan tämä koko kirjoitus sai ponnen siitä, kun jostain lehdestä luin, että ne uskonnolliset jutut pitää luokkahuoneista poistaa, koska ne saattavat loukata jotakuta. Kun luokkahuoneessa istuu lutkujen lisäksi myös orkkuja, muhametteja ja ties mitä ateisteja. Niin ne symbolit voivat loukata jotakuta. Perkele! Niin muuten voikin! ...

Pitkästä aikaa uutinen iski minua suoraan suoneen. Nimittäin siihen runosuoneen. Tällä kertaa ei tule runomittaa, mutta perkelettä. Pohjustetaanpa hieman. Suomen kyvyttömin viestintäministeri Suvi Lindén viritti meille mahdollisuuden netin ennakkosensuuriin, josta kaikki operaattorit ovat nyt luopuneet ja virallista kantaa siitä, että jatkaako KRP listan ylläpitoa ei ole. Mutta tämäkin muutaman miljoonan polttanut projekti on siis saatu tehtyä ja lapset ovat taas enemmän turvassa. Tai siis ei ole, mutta niinkun silleen ovat, että on asian eteen jotain tehty. Eikä siinä vielä kaikki. Onneksi myös aselaki on tiukentumassa, tehden aseharrastamisen vaikeammaksi. Nimittäin ajatelkaa nyt, nuoret saavat aseen käsiinsä, niin mitäpä muutakaan siitä seuraa, kuin se, että hän menee ja tulittaa koulullisen tai pari hengiltä. Niinhän kaikki tekisivät, jos pääsisivät aseisiin käsiksi. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että on jännittävää, kun kirjoittaessa pitää varoa, ettei käytä liian suorasukaisia kielikuvia, nimittäin vähemmästäkin joutuu kyttälöitten kyytiin, toivottavasti tulee sitten edes tv:stä tutut. No, nyt kun siitä on meleko tarkkaan vuosi, kun Kauhavalla ammuskeltiin, niin tässä yksi copypaste silloisesta eduskuntakeskustelusta. Susanna Haapoja/kesk: On kuitenkin merkillepantavaa, että sekä Kauhajoen kaupungin että tämän oppilaitoksen [terveydenhuollon]palvelut olivat erittäin hyvässä, poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Silti näin pääsi tapahtumaan. Ei hätää Susanna. Nimittäin Oulussa varaudutaan uuteen mahdolliseen kouluräiskintään. Nimittäin kun hyvät palvelut kerta aiheuttavat ammuntaa, niin luonnollista on tehdä jotain muuta. Lisäksi monissa Kauhavauutisoinneissa puhuttiin juuri siitä, ettei näitä ongelmia ratkaista millään psykiatrialla tai hoidolla, vaan välittämisellä. No, OYS näyttää esimerkkiä: Yle.fi kirjoittaa: Oulun yliopistolliseen sairaalaan tulossa raju säästökuuri: Miljoonasäästöjen kohteeksi on joutumassa neljä sairaalan yksikköä. Säästöt kohdistuisivat lapsiin ja nuoriin, psykiatriaan, leikkaus- ja tehohoitoon sekä kuntoutukseen. (17.8.) Oulun yliopistollinen sairaala hakee psykiatriasta loppuvuodelle 1,8 miljoonan euron säästöjä. (23.9.) ...

On kyllä jännä, miten Suomen autoverotus voi ollakin siinä jamassa kuin on. Tuontiverot ovat EY-tuomioistuimen päätösten vastaisia ja niin edelleen. Mutta ei puututa niihin. Nyt puhutaan autoverotuksen uudistamisesta ja ilmaston parantamisesta. Nimittäin eduskunnassa ja hallituksessa pidetään puheita kikkelit täristen siitä, että kuinka tärkeää nyt on pelastaa maailma ja miksi on tärkeää sitoutua pudottamaan päästöjä johonkin vuoteen 2050 mennessä. Siksi 2050, ettei nyt päätöksiä tekevien poliitikkojen tarvitse tehdä niitä mahdollisesti kipeitä päätöksiä, joita sitten vuonna 2045 aletaan ihmettelemään, kun mitään ei ole tehty. Hyvä esimerkki tekemättömyydestä ja järjettömyydestä on käyttövoimavero. Nimittäin, sähköautoilta ja kaikilta muiltakin autoilta, jotka eivät polta bensiiniä, peritään käyttövoimavero. No mutta tottakai! Miksi ei? Kyllä vähän saastuttavalla, mutta paljon painavalla, sähköautolla ajavia urpoja pitääkin rokottaa, oppiivatpahan hippeilemään. On mukavampaa siellä eduskunnassa tärisyttää kikkeliä kuin tehdä asian eteen jotain. Nimittäin eikö kohti vihreämpää tulevaisuutta -kampanja nimenomaan koostuisi tällaisista veronkevennyksistä vähän saastuttavia kohteita kohtaan. En tiedä, jos sähköautoon tekee pienen polttoainetankin (1dl) ja vielä pienemmän polttomoottorin, jota hyrskäyttelee silloin tällöin, niin saako käyttövoimaveron sitten kierrettyä? Ja jottei autoilulla maailma paremmaksi ideat vielä loppuisi, niin pureudutaanpa taas siihen ajoneuvon verotukseen, jossa kaavaillaan käytettävän sateliittipaikannusta. On nimittäin näppärää, että jokaiseen autoon asennettaisiin datavehjes ja gps-mokkula, siinähän saa jokainen suomalainen tienkäyttäjä sitten navigaattorin ja internetin autoon ilmaiseksi. Paitsi, että niitä ei saa käyttää. Tietenkään. Vaan valtio käyttää niitä, seuraa vuosittain, että paljonko on tullut ajeltua ja missä. Helsingissä ajelusta joutuu maksamaan euron kilometriltä (hähä, oikein) ja landella saa eurolla paahtaa sata kilsaa. Samalla poliisi ja muut koneistot saavat kuin sattumalta uuden täydellisen kyttäysvehkeen rikollisuuden torjuntaan. Jee, voiko olla kivempaa. ...

Tää on jännittävää tää tasa-arvo.

Miksi demokratia ei toimi? Miksi varsinkaan suora demokratia ei toimi? Koska liian suuri osa ihmisistä ei vaan tajua. Luin tänään Helsingin Sanomia, jossa oli yleisönosastolla pitkäaikainen keskusteluaihe, nimittän kansalaispalkka. Jos joku ei ole tätä Vihreiden viimeaikoina ideoimaa kansalaispalkkaa sisäistänyt, niin lyhyesti näin: Jokaiselle ihmiselle maksetaan kuukaudessa joku perusosa rahaa tilille, vaikkapa 400 €. Olipa töissä tai kotona. Jos käy lisäksi töissä, niin sitä 400 € päälle tulevaa tuloa verotetaan rankemmin siten, että veroprosentti pysyy suunnilleen samana kuin mitä se olisi tänä päivänä. Idean pihvi on siinä, että tässä häviäisi suuri osa nykyisten sosiaalietuuksien ja muiden hakemiseen liittymisestä vaivasta sekä byrokratiasta. Vihreät puhuvat asiasta termillä perustulo ja siitä voi lukea lisää täältä. Mutta miten tässä demokratiassa sitten keskustelu tällaisesta kohtuullisen radikaalista innovaatiosta lähtee etenemään? Lähdetätisiinkö sitä kokeilemaan vaikka yhden vuosikerran kanssa (vaikka vm-95)? No ei, Vanhasen Masa sanoo: Perustulo palvelisi lähinnä nuoria, joita ”kansalaistoiminta” (lainausmerkit Vanhasen) tai bilettely kiinnostavat työnetekoa enemmän. Voi jeesus. Olisinpa itsekin poliitikko tietyssä asemassa, niin omia näkemyksiä ei tarvitse perustella mitenkään, asiat vain ovat niinkuin minä sanon. Vanhasen Masan käsitys demokratiasta. Tottakai asia on noin miten Masa sen sanoi. Ei asiaa siis kannata tämän enempää käsitellä. Mutta käsitellään yhäkin. Hesarin mielipidepalsta on ollut yhtä hedelmällinen keskustelussaan, kuin silloin, kun puhutaan piratismista. Perusteesistä ”Ethän varastaisi autoakaan” ei vaan päästä yli. Ihan sama, että miten sen asian vääntää, niin ei. Sama tässä perustulossakin. ”Kuka tämän kaiken maksaa”, kysyy joku neropatti. No mitä luulisitte, jos saisi arvata? Ehkäpä Valoalus vihdoin laskeutuu ja tuo meille rahaa. Toinen väläyttää, että hän rupeaakin sitten vain vapaamatkustajaksi, nostelee kansalaispalkkaa ja taiteilee ja matkustelee. Argh. Miten voi olla niin vaikea tajuta, että mikä Vihreillä on pointti asiassa. Joku sanoo, että ei kommunismi toimi. Vetää hiljaiseksi. ...