Käykö teillä ikinä niin, että odotatte biisin loppuun ennen kuin teette jotain. Kuuntelen tän biisin, lähden sitten. Vaikka biisi olisi koneelta tuleva, jonka voi kuunnella äärettömän monesti. Sen voi kuunnella aina halutessaan. Yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta silti, kun sitä alkaa kuuntelemaan, se pitää kuunnella loppuun ja vasta sitten voi toimia. Nimimerkillä vessaan Ben Sage – All About You VIP (VIP Mix) raidan jälkeen.. (Haluatko tietää lisää kyllä [ ] ei [ ] )
Joo, olkapäästä vapauttava tuomio. Jos kotilääkäreitä on lukemassa tätä blogia, niin iskusta kipeytynyt toimintakykyinen olkapää voi olla kipeä useita kuukausia ilman pelkoa siitä, että mitään vakavaa olisi rikki. Näin minulle sanottiin. Eli nyt rokkaillaan sitten. Ihmiset eivät kyllä osaa pukeutua pakkaseen. Siisti katsoa, kun on 23 astetta pakkasta ja tyypit odottaa bussia hameessa, sukkahousuissa, ilman pipoa jne. No, enhän minä naisten pukeutumisesta tietysti mitään tiedä. Luulisi, että tuollainen varustus on kylmä. Tänään suuntana Joensuu. Sitten jos kävisi Kolilla vähän hiihtelemässä ja mökkeilemässä. Voi olla, että blogi vaikenee – mutta vain hetkeksi.
Vielä viime vuonna minulta kysyttiin, että miksi pidät blogia. Enää kukaan ei kysele. Ennemminkin kysytään, että miksi et ole päivittänyt blogia. Kun vielä vuosi sitten bloggaus oli tyhmää nöräilyä, nyt se on jo aivan normaalia. Mutta mitä bloggaamisesta on ollut hyötyä, vai onko siitä ollut? Olen tutustunut uusiin ihmisiin kirjoittamalla blogia ja lukemalla ja kommentoimalla toisten blogeja. Ensimmäinen blogituttu taisi olla Lauri. Sen jälkeen on tullut useita lisää. Pelon sekaisin tuntein kommentoin pari kertaa Kispeä ja sitten yllättäen näinkin hänet livenä. Ja oltiin heti kuin parhaita tuttuja.. Täytyy myöntää, että pelotti kyllä. Muge ”idoli” Muukkosen blogi aiheutti aivan kansanliikeen ja sen jälkeen ollaan ”tunnettu” vaikkei tunnetkaan. DJ Orionista en tietäisi paljoakaan, jos hän ei olisi pitänyt blogia ja varsin erinomaista podcastia. Orionin soitannon ystäville sivuhuomautus: Pysykää kuulolla ja Lappeenrannassa! Lisäksi olen vaihdellut sähköposteja useammankin henkilön kanssa. Suosittelen kaikille bloggaajille, että laittavat sähköpostiosoitteensa edes jossain muodossa blogiinsa. Itsekin olisin monesti jollekin bloggaajalle halunnut lähettää mailia, joka ei liity mihinkään postaukseen. Vähän tyhmältä tuntuu kommenttina silloin jättää. Schizo-Jannen kanssa väsäsimme pientä kopiosuojaussettiä silloin, kun kopiosuojauksista ja tekijänoikeuslaista oli paljon puhetta. Jotenkin bloggaajalle on helpompi lähettää mailia tuosta vaan. Ihan kuin jotenkin tuntisi jo, vaikkei tunnekaan. Oleellinen välivaihe oli myös se, kun edesmenneen Enter-lehden päätoimittaja otti sähköpostitse yhteyttä, kun piti kirjoituksistani. Sen jälkeen kippasikin sitten koko lehti.. Olen saanut myös yhden (1) mailin koskien blogiani, jossa ei (kai) ollut mitään taka-ajatuksia, kunhan vaan halusi vaihtaa pari sanaa. Ei siis missään nimessä huono harrastus. Mitä huonoa tässä sitten on? No, en tiedä onko pelko miten todellinen, mutta kyllähän yksityisyys on sinänsä aika paljon heikompi, kuin ilman bloggaamista. Lisäksi, kun esiintyy tunnistettavana henkilönä, pitää vähän miettiä, mitä kirjoittaa. Tänäänkin yksi aihe jäi pöytälaatikkoon, koska todennäköisesti itse olen vielä tulevaisuudessa työnhakija. ...
Huomio huomio LTY:n opiskelijat ja muut, jotka voivat tiloihin päästä. Maaliskuun alussa ilmeisesti Microsoft järjestää koululla code campin, vissiin 5 päivää (tenttiviikko), jossa koodataan .NET. Olisi kiinnostanut minua, mutta olen silloin saavuttamattomissa. Harmi juttu. Siksi voinkin nyt julkisesti sanoa tällaisen jutun olevan tulossa. Kävin tänään fysioterapeutilla vähän selkää ja polvea voivottelemassa. Ei mitään, mikä estäisi elämistä, mutta sain opastusta ja ohjeistusta kuinka selkäni ja polveni voisivat paremmin. Enää jonkun pitäisi toteuttaa ne ohjeistukset.. No ei, tällaisiin asioihin on syytä paneutua tosissaan. Huomenna ortopedi kurkkaa olkapäätäni. Tässähän kuulostaa jo ihan urheilijalta, kun valittaa vaivojaan. Toivottavasti ortopedi ei löydä mitään olkapäästä. Olettekos huomanneet, että viikonlopulle pitäisi Joensuun suuntaan vihdoin tiputella vähän uutta lunta. Saakeli, kun tiputteliski!
Pitkästä aikaa uusi ulkoasu. En tykännyt edellisestä sen vuoksi, että siinä oli liikaa kuvia käytetty. Laajentaminen oli vaivalloista, enkä jaksanut esimerkiksi blogrollia (täytyyhän jokaisella sellainen olla!) siihen koskaan väsätä. Onneksi gynttereiden maasta löytyi tähänkin apu. dKret2 on teema nimeltään ja mielestäni sopivan iloinen, mutta selkeä. Lisäksi nyt on widgetit sivupalkissa ja 3 columnia – ne pitää olla, koska kaikilla muillakin on. Tää on nyt sitä Web 2.0:aa, ettei jopa Web 2.1 ! Itselle normaaliin tyyliin tämän toteutin, puolivillaisena pullautan esiin – muokkailen sitten kuvia ja muita tyylejä, kunhan kerkiän. WordPressissä ei ilmeisesti ole mahdollisuutta fiksata teemaa mieleisekseen ’piilossa’ ja sitten pulauttaa se lopulta esiin? No, samapa tuo. Katsellaan nyt ruohon kasvamista alkuunsa, katsotaan jos myöhemmin joku talvikuva siihen vaikka mahtuisi.. Tällä mennään nyt – ainakin vähän aikaa.
Tänä vuonna tähän mennessä on kertynyt hiihtopäiviä (oikeammin hiihtokertoja): 3 päivää Rukalla. 2 kertaa Vuokatissa. 3 päivää Tahkolla. 4 kertaa Myllymäessä Ainakin 5 päivää Kolilla. Tämä pitäisi vielä tarkistaa Saavilta, niin tulisi varmuus kirjanpitoon. Tuosta ynnäämällä tulisi 17 hiihtopäivää tähän mennessä. Tuo Koli statistiikka pitää vielä tarkistaa :)
Tänään heräsimme lumiseen aamuun. Eteläisen Suomen kovimmat riiraiderit ajoivat Kolille, itse en lähtenyt, perustelin sitä koululla ja opiskelulla. Hyvin perusteltu. Niinpä siis Jasmo heräsi tänään (lauantaina!) klo 8 kellon herätykseen ja lähti kohti koulua ja intensiiviluentoja. Lunta olikin sadellut koko yön. Lappeenranta jälleen kerran vakuuttaa. Ilmeisesti pe-la yönä auraaminen olisi kallista. Vaikka lunta tulikin yöllä ilmeisesti suhteellisen hitaasti, sai autoilijat ja kävelijät nauttia taas kerran lumessa kahlaamisesta. Lunta oli tullut tuulen kanssa. Lumen tuleminen saa ihmisen kummalliseksi. Vaikka uutta lunta oli tullut paikasta riippuen noin 5-15 cm (eli ei juuri paljoa), piti kuin pitikin laittaa viestiä tyypeille, että entä jos Myllymäkeen? Niin vain menin luennolle, ei kuulunut vastausta. Kunnes noin puoli tuntia luennolla istuttuani Santtu soittaa. 30 minuutin päästä lähtö Myllymäkeen. Minuutti tiukkaa miettimistä, sitten harjoitusryhmälle vaan viehkosti ehdottamaan, josko kävisi, että poistuisin paikalta.. Henkilökohtaiset erittäin tärkeät menot painavat päälle. Ilmeisesti silmäni kiiluivat liikaa, ja vastauksena olikin, että hiihtämäänkö oot menos? No, erinäisten välivaiheiden jälkeen pääsimme noin 45 minuutin päästä lähtemään. Jutut huononivat sitä mukaa mitä lähemmäksi kukkulaa, jota pyltsiksikin kutsutaan, päästiin. Oli kyllä kivointa. Myllymäki ei pysty tarjoamaan normaalina kovana päivänä juurikaan mitään. Pehmeä lumi rinteessä, siitä muodostuvat pehmeät kumpareikot rinteessä, mylliksen offarit ja ylienerginen meininki saivat kuitenkin minut viihtymään. 2760 kcal. Yläosan pohjat olivat kunnossa, lähinnä tykkilumen takia, mutta liika into ajoi ukon mettään myös alaosassa. Virhe. Nyt tarvittaisiin ainakin viilaa.. Mutta vaikka oli erinomainen päivä, niin paljon jäi kyllä hampaan koloon. Tietenkin lähinnä muiden toiminnasta. Ensinnäkin paikalla oli jotain rataheppuja. He valittelivat, kun on niin huono laskea, rinne pöperöä ja lunta tulee lisää koko ajan. Voi hyvänen aika. Olen aika monesti kiihkonnut siitä, kuinka ratalaskeminen tappaa kaiken kiinnostuksen lasketteluun. Jos rinteessä on 10-15cm uutta lunta, rinteen reunat on ihan hyviä ja niissä voi kikkailla jotain, niin miten puikkavalmentaja voi olla niin urpo, että poraa kepit rinteeseen ja sanoo 10-14v kavereille että nyt treenataan. Treenipäivästä tulee olosuhteiden takia huono. Mutta laskupäivästä voisi tulla hyvä, jos kaverit päästettäisiin laskemaan vapaasti. Juniorit puhuivat hissijonossa (ilmeisesti olivat laskeneet ulos radalta tai jotain), että miten paljon hienompaa oli laskea rinteessä muualla kuin jäätikölle lanatuissa puikkakeppien välissä. Jos valmentaja kuulisi jutut, kyseisiä kavereita varmaan puhuteltaisiin tai jotain. En voinut hillitä itseäni kyllä, kun isät(?) haukkuivat minulle keliä ja rinnettä hississä. ...
Leikin nyt hieman aikaa olevani eduskuntaan pyrkivä tyyppi. Heillähän on näillä hetkillä tarpeen kirjoittaa blogiinsa / nettisivuilleen, mitä mieltä he ovat kaikesta, nostaa epäkohtia esiin ja käynnistää puolueohjelma toden teolla. Miksipä minä pidättäytyisin samasta, kun nyt on hyvä sauma vauhkota asioista. Energiakysymykset tulevat olemaan yksi keskeisistä taistelunaiheista seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mikä sitten olisi hyvä? Joku väitti HS yleisönosastolla, että uraanin louhinta aiheuttaisi kaikkine välivaiheineen saman verran kasvihuonepäästöjä, kuin hiilivoimala. En tiedä sitten, että minkä kokoista hiilivoimalaa verrataan ja onko tarinassa ylipäätään mitään totuutta. Mutta meneehän siinä louhinnassa energiaa, sehän on selvä. Lisäksi uraania saatetaan raijata toiselta puolelta maailmaa, ja kuljetuksessakin menee energiaa. Yleisemmin öljystä saatua. Mutta mitä lyhyen aikavälin vaihtoehtoja meillä on ydinvoiman lisäksi? Onko vaihtoehto ostaa energiaa ulkomailta, pääasiassa Venäjältä, joka tuntuu ainakin öljyn kanssa olevan epäluotettava kauppakumppani ja lisäksi energiaa tuotetaan turvattomammissa ja hyötysuhteeltaan huonommissa tehtaissa kuin Suomessa. Muistatteko viime vuoden, kun energiayhtiöt varoittivat talvipakkasilla, että sähköä ei saata riittää kaikille, kun Ruotsi ja Venäjä rajoitti toimituksiaan Suomeen? Entä mitä muita vaihtoehtoja todellisuudessa on? Kun puhe on tuhansista megawateista, raakkaan tuulivoiman ja aurinkovoiman (eritoten Suomessa) suoraan pois. Tämä onkin yksi syy, miksi en voi äänestää Vihreitä. He eivät ole lyhyellä tähtäimellä kykeneviä esittämään oikein mitään ratkaisua energiapolitiikkaan, kunhan vain toistelevat, että ydinvoima on pahinta. Minusta ydinvoima on pienin paha. Lisäksi kannustaisin sähkön säästöön. Ydinvoimaloiden lauhdevedet lämmittämään kaukolämmitysputkia. Mikä idea ne on suoraan ajaa Suomenlahteen, tai milloin minnekin. Valtio voisi kannustaa yrityksiä vaihtamaan sähkömoottoreitaan uudempiin, jotka käyttävät vähemmän sähköä. Toisaalta, pelkästään markkinamekanismin pitäisi kyllä ajaa yritykset päivittämään sähkömoottorijärjestelmiään, jos ne todella säästävät sähköä ja ovat parempia. Suomen herruus sähkönkulutuksessa / asukas ei ole välttämättä ylpeyden asia. ...
Olen katsellut Shieldiä televisiosta viimeaikoina. Nyt Nelonen on vissiin ylittänyt itsensä, sunnuntai-iltaisin tuleva jakso on ilmeisesti eri tuotantokaudelta kuin tämä tiistain alkuillan jakso? No, pieni hämääminen on vain hyvästä. Itsellä on jäänyt katsomatta pääosa Shieldistä. Mitkä tuotantokaudet Suomessa edes nyt pyörivät? Jos oletetaan, että tilanne olisi sellainen, että voisin jostain nettipalvelusta vaikka kuukausimaksua vastaan katsoa näitä sarjoja, niin mikä etten sellaista käyttäisikin. Periaate olisi siis sama kuin DailyMotionEpisodesilla, mutta laillista. Edes iTunes ei taida sellaista tarjota.
Blogisofta päivittyi versioon 2.1 Mahdolliset ongelmat johtuvat siis siitä :)
Monet kaverini ovat matkustelleet monia vuosia, jotkut tykkäävät käydä Espanjassa lomailemassa (tai irkkaamassa), jotkut käyvät Australiassa (kirjoittamassa blogiin) ja jotkut tykkäävät käydä Keski-Euroopassa tai Norjassa hiihtelemässä (tai olemassa hissityttöinä). Itse olen matkailussa varsinainen aloittelija, joten koin tarpeelliseksi kerätä kaiken tarvittavan tiedon matkailusta yhteen listaan, josta on sitten hyvä tarkistaa, jotta kaikki on tehtynä valmiiksi jo lähtiessä ja että matkalla osaa käyttäytyä oikein. Myös matkan jälkeen pitää osata toimia oikein. Hehkuta. Kaverisi ja puolitutut nauttivat sinun kanssasi matkakuumeesta mielellään, miksipä et sitten mainitsisi aina säännöllisesti lähdöstä! Salassa lähteminen on epäilyttävää, joten julkisuutta kannattaa hakea. Tärkeää on myös muistuttaa tuntemattomia siitä, että olet lähdössä ulkomaille, vaihda siis irc-galleriaan paikkakunnaksi ulkomailla ja kerää lähtökuumetta blogissasi! Hehkuta osa 2. Siinä missä ensimmäinen hehkuttaminen kuului matkavalmisteluihin, tämä toinen osa kuuluu matkan aikana tehtäviin suoritteisiin. Ota matkalta kuvia ja laita ne heti jakoon kavereillesi ja esimerkiksi irc-galleriaan. Kerro mistä ne on otettu. Älä kuitenkaan vaikuta innokkaalta esimerkiksi kuvateksteissä, vaan ole kuuli. Kävästiin vuoren huipulla, kauniit näkymät oli on vielä ok, mutta Käytiin vuorella, tsekkaa mitkä näkymät, siis vau aivan mielettömät tekee sinusta idiootin. Kerro nimiä. Kun kerrot retkistäsi, käytä paikkojen nimiä ja ihmisten nimiä runsaasti. Se saa kuuntelijan luulemaan, että oikeasti tutustuit ihmisiin ja kävit hienossa paikassa, vaikka puhuisitkin vain paikallisesta pubista, sen takapihasta ja semisti murakasta siivoojasta. Mieluusti käytä paikoista vielä skenenimiä, jottei niitä voida tarkistaa myöhemminkään mistään kartasta. Lähetä postikortti. Vaikka irkkaisit kavereidesi kanssa joka päivä, tai vaikka vain vaihtelisit sähköposteja, on syytä kuitenkin lähettää postikortti. Sisällöllä tai kuvalla ei niinkään ole merkitystä, mutta ajatus on tärkein. Minä olen täällä, lällällää. ...
Nyt on kyse siis siitä perinteisestä tykillä tehtävästä lumetuksesta. Sitä voi nimittäin tehdä niin monella tavalla. Alla esimerkit Myllymäen meiningistä. {.imagelink} {.imagelink} Erityisen tehokasta meininkiä. Ehkä vieressä olevan hiihtostadionin käyttäjät olivat tyytyväisiä, kun vihdoinkin saivat lunta.
Monet miettivät, että pitääkö tv-lupa maksaa senkin jälkeen, kun analogiset lähetykset loppuvat, jos ei hanki digiboksia (tai digivastaanottavaa telkkaria). Ei tarvitse. Q: Tarvitseeko suorittaa televisiomaksua syyskuun 2007 jälkeen, mikäli ei hanki digisovitinta mutta haluaa pitää television nauhoitettujen elokuvien katselua varten? A: Kaikki televisiolähetykset muuttuvat Suomessa digitaalisiksi 1.9.2007 alkaen. Mikäli käytössä ei ole digisovitinta tai digitelevisiota, ei tämän jälkeen voi enää katsoa suomalaisia televisiolähetyksiä, eikä myöskään televisiomaksua tarvitse maksaa. Televisiomaksu on kuitenkin maksettava, jos pystyy katsomaan muiden maiden analogisia televisiolähetyksiä (esim. Ruotsi siirtyy digiaikaan vasta marraskuussa 2007). Televisiomaksu on maksettava myös silloin, jos käytössä on satelliittiantenni, jonka avulla voi vastaanottaa ulkomaisia televisio-ohjelmia. (tv-maksu.fi) Huomionarvoista on myös se, että jos digitv:tä katsoo käyttäen USB-dongelia, niin.. Se mahtuu vaikka taskuun tarkastajan ajaksi.. Ei sillä, että itse tekisin niin – en tietenkään. Mutta näin vain ajatusleikkinä.
Sekalaista tänään. Olen palannut Lappeenrantaan. Tänne vesisateen keskelle. Tiistaina oli onneksi hyvä päivä Kolilla vedellä, kuten myös maanantaina. Joten vielä ei harmita äärettömästi kakkakelit. Viikon videovinkki. Salaliittotarinat eli teoriat jatkuvat. Tällä kertaa Loose Change (2nd edition), aiheena 9/11 ja asiat, jotka eivät olekaan aivan oikein. Suosittelen katsomaan. Suosittelen käyttämään omia aivoja, erityisesti sitä kritiikkiosaa. Jos elokuvassa esitetty salaliitto olisi tosi, eikö sen mahdollinen paljastuminen uhkaisi koko maailmanrauhaa? Valmistakin kritiikkiä leffalle on tarjolla, esimerkiksi LooseChangeGuide – tosin tämä guidekaan ei vaikuttanut oikein vakavasti otettavalta. Suosittelen silti ainakin elokuvaa. Lappeenrannan Divassa on perjantaina sellainen tapahtuma kuin Konehuone. Sekaan vaan, sinne kyllä mahtuu!
Hiihtelytarinat jatkuvat. Tällä kertaa arvostelun kohteena Koli. Tämä testaus ja arvostelu on tehty pitkittäistutkimuksella, ja tutkimusotteiden aikaväli on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuorokauden mittaisista pätkistä aina useiden viikkojen pätkiin (+ tietenkin kesäkausi). Kuitenkin kiinnostavaa on ainoastaan tämän hetken tilanne, joten ei anneta historian painolastin turhaa viedä meitä syviin vesiin. Tänä vuonna Koli on ollut poikkeuksellisen lumeton. Yleensä Koli on ollut hyvin lumivarma ja tässä vaiheessa ollaan voitu hiihtää jo lähes koko kapasiteetilla. Tänä vuonna niin ei kuitenkaan ole, vaan auki on vasta 1,5 rinnettä – Pielinen ja Ipatin alaosa. Lisäksi rinteet eivät ole täysleveitä, vaan leveydestä puuttuu joitain metrejä. Lauantaina olin mutkamäessä alppisuksilla. Rinne oli kova, mutta ei jäinen. Pallomerta ei ollut. Tasainen. Hyvin ajettu. Tykeistä ei tykitetty silmille töhnäpasaa. Sain tehtyä (omasta mielestäni) hyviä käännöksiä. Rokkas täysillä. 2300kcal. Tänään olin vuorostaan telemark-vehkeillä. Myös kaveri oli telluilla, tarkoituksena oli vähän laskea ja vähän koittaa neuvoa, sen vähän mitä mä siitä nyt tiedän. Yöllä sataneen lumen (Kolin toppiin oli satanut ehkä muutama 3-5 cm?) päälle ajettu koneen jälki oli tasainen ja pehmeä. Täydellinen aloittelevalle telluharrastajalle. Kehitystä tapahtuikin nopeasti. Itsellä oli välillä vaikeuksia saada suksi pysymään rinteessä pehmeyden vuoksi, osuiko side rinteeseen? 1700kcal. Kolilla on kuitenkin tunnelmaa. Se ei ole Tahko, eikä Ruka! Koli ei yritä olla tunturi, koska ei ole sitä. Koli ei yritä olla mitään muutakaan, vaan on vaan. Profiililtaan varsin vaihtelevien rinteiden lisäksi siis löytyy myös palvelevaa henkilökuntaa, vähemmän palvelevaa henkilökuntaa, turisteja ja koliaborginaaleja. Sekaan mahtuu hyvin, näyttämisen tarvetta ei ole ja meininki ei ole kamoilla elvistelyä ja näyttäytymistä. Kaikki ei kuitenkaan ole täydellistä. Kolilla ei ole offareita. Ja vaikka olisikin, metsässä laskeminen on kiellettyä kansallispuiston alueella. Toisekseen, Kolin tuolihissi on HIDAS. Vaikka sen hitautta on todistetusti käytetty hyväksi hiihtokissan hankkimisessa(!), niin se on rasittavan hidas tällaisille ei-pelaajille. Onneksi aina niin aurinkoiset ja vitsikkäät hissimiehet piristävät, vaikka hissi olisikin hidas. ...
Oletko katsonut salaisia kansioita? Tykkäätkö salaliitoista? Kiinnostaako maan ulkopuolinen elämä? Jos vastisit yhteenkään kyllä, tämä dokkari on tarkoitettu sinulle: http://video.google.com/videoplay?docid=-5594744703753734741 PS. KRIISI, blogilista ei toimi!
Aika kuluu nopeasti. Ensimmäisen postauksen kirjoittamisesta on kulunut melko tarkkaan 2 vuotta. Jasmon blogi on siis tullut terhakkaaseen kahden vuoden ikään. Kuten tapoihin kuuluu, luotaan vähän tätä kahta vuotta. Postauksessa on paljon linkkejä, ehkä liikaakin, yritin nostaa tärkeitä blogin vaiheita esiin tuolla tavoin. Minulla on aina ollut kirjoittamisen tarve. Teininä kirjoitin pöytälaatikkoon (kuvainnollisesti, todellisuudessa kiintolevylle), kun en muutakaan keksinyt, nämä kirjoitukset hävisivät kiintolevyn räjähtämisen myötä aikoinaan (eikä niistä sen enempää..). Sen jälkeen kirjoitin paljon Muropaketin foorumille ja muillekin tietokonesivustoille, kuten Tehomyllyyn. Hardis ei minua koskaan oikein kiinnostanut, mutta keskustelin ohjelmistoista ja internetistä sekä iskin yleistä keskustelua -alueille. Kirjoittamisen tarpeen takia ajauduin edesmenneeseen aloitus.net:iin, sittemmin uutisopas.com:iin, joka on myös jo kuollut ja jopa edesmenneeseen Enter-lehteen. Kysymys kuuluukin, että liekö edellä mainittujen palveluiden ja lehtien loppuminen johtunut juuri minun osallistumisestani.. Halu kirjoittaa ajoi minut myös bloggaamaan. En mainostanut blogiani suuremmin kavereillenikaan, lisäsin itseni Blogilistalle (niin kuin kaikkien bloggaajien pitäisi) ja kirjoitin aiheista, jotka minua kiinnostivat, en niinkään omasta elämästäni. No, jotain kuitenkin oli omastakin elämästä. Hiihtojutut ovat olleet oleellinen osa blogiani aina. Kaksi vuotta sitten mainostin, kuinka laskettiin Kolilla sitä paljon puhuttua pyydaa. Vähän piti hehkuttaa, jopa kuvien kera. Ensimmäiset ongelmat int2000.net:in kanssa alkoivat helmikuun lopussa. Puoli vuotta myöhemmin siirryin blogeineni Sigmaticin alaisuuteen ja ongelmia ei sen jälkeen ole ollut yhtäkään. Maaliskuun puolivälissä 2005 muutto nykyiseen asuntoon laitettiin alulle. Kaikki meni muuten ongelmitta, mutta vasta muuttaessa iski vasten kasvoja se, mihin oikein olemme muuttamassa. Nyt on kuitenkin osoittautunut, että paikka on ihan siedettävä, poliisit nyt ovat vain kerran käyneet oven takana kysymässä, olenko nähnyt tai kuullut mitään.. Naapurit haslasivat jotain ja sinne murtauduttiinkin. Eivät asu enää täällä. Laskivat säännöllisesti toisistaan tai itsestään veret käytävään. Siisti juttu! ...
Suomen valtion kuluvan vuoden budjettiin löytyikin 750 miljoonaa euroa lisää rahaa. Nythän opiskelijoiden tulorajojen / opintorahan korottamisesta ei enää edes puhuta, vaan rahat survotaan suoraan johonkin muualle. Eduskuntavaaleja odotellessa voidaan muistuttaa, että hallituksessa istuu SDP ja Keskusta.
Kaikkien koodareiden ja muidenkin iloisin energiajuoma Battery on nyt saatavana myös sokerittomana versiona koodinimellä Battery Stripped. Batteryn keskivertokuluttajana tunsin vastuuni ja käsitin, että minun on mentävä sinne, minne kaikki eivät vielä ole menneet. Juoda tätä uutta uutetta ja todeta, miltä se maistuu. Olin skeptinen kahdesta syystä: 1) Battery Gingered ei ole hyvää ja 2) Teho Cola Light on kammottavaa. No, testiympäristö oli tuttu ja turvallinen, joten uskalsin lähteä yritykseen. *kraak*. Ei kaksista suhahdusta, kyse on kuitenkin Batterystä. Jopa koulun puoliavoimessa jäähdyttimessä säilytetty Battery oli tällä kertaa riittävän kylmää. Pieni hajustelu antoi ymmärtää, että aromi on erilainen kuin orkkisbatteryssä. Kerään rohkeutta ja maistan. Voimakas etumaku. Nopea ja makea, loppua kohti nopeasti pehmenevä. Originaalibatterylle tyypillinen takaisku puuttuu. Varsin namia, mutta orkkis hakkaa tämän. Jos et usko, kokeile itse.
Paluu juurille. Joskus pitää kirjoittaa myös siitä, mitä on koulussa oppinut. Tai miten tieto on ehkä jalostunut päässä. Tai ei ole jalostunut. Ja siitä, kuinka kaikki muut ovat väärässä. Tällä kertaa ei siis puhuta hiihdosta, vaan koodauksesta ja sen johtamisesta. Lappeenrannassa tuotantotalous ja tietotekniikka niputettiin jossain määrin hallinnollisesti yhteen ja lopputulos oli tietotekniikan ja tuotantotalouden tiedekunta. Lyhyellä tähtäimellä muutoksia ei ole tulossa, titellä osaston sisäiset asiat ovat yhtä vinksallaan kuin aina ennenkin. Tutalaista naurattaa, mutta olkoon varovaisena, ettei ongelmat vaan pääse leviämään. En tiedä mitä tutalla ajatellaan, mutta titeläiset pitävät tutaa yleisesti puppana, johon ei tarvita kaksisia taitoja. Nopat irtoaa helpommin opiskeltaessa ja pakollisia koodauskursseja suorittaessa tutalaiset ovat usein hukassa. Niin ovat titeläisetkin. Osastojen välinen yhteistyö aiemmin on ollut aivan minimissä. Se ehkä kuvastaa kaikkia muitakin osastoja, mutta edes professoritasolla ei ilmeisesti ole nähty tietotekniikan ja tuotantotalouden yhteneväisyyttä muuten kuin siten, että ohjelmistoja voidaan käyttää päätösten tukijärjestelminä. Mutta eihän se niin ole. Tuotantotalous kuuluu jokaiseen yritykseen, tavalla tai toisella. Diplomi-insinöörit (toivottavasti) eivät yleensä kovin montaa vuotta toimi rivikoodarina, projektipäällikön (tai linjaukkojen) olisi hyvä olla jotain käsitystä taloudesta. Ei välttämättä käytynä yhtään kurssia tai muuta (en yleensäkään usko koulutuksen ylivoimaiseen tapaan todistaa asiasta tietäminen), mutta että asioita, joita sieltä puolelta tulee, ei pidettäisi ainakaan turhina. Keskivertokoodari on skeptikko ja konservatiivi – siltä ainakin tuntuu. Toisaalta, he ovat tottuneet loputtomaan hypetykseen ja toistuviin odotusten alittamiseen. Siksi hienot termit, kuten ketterä ohjelmistotuotanto eivät välttämättä aiheuta riemunkiljahduksia. Yleensä lähinnä nauretaan uusille toimintatavoille, pidetään niitä turhina. Kuitenkin kyse on paljon muustakin kuin fancy wordseistä. Ohjelmistotuotannon evoluutiosta, siitä, että tehdään hyväksi huomattuja asioita enemmän, kuin niitä, jotka on jo huomattu huonoiksi. Onnistuneita esimerkkejä on paljon, epäonnistumisista varmastikin vaietaan. ...