Posts

Engelberg

Infopaketti: Kolille tuli ensimmäinen rinne 1937. Ukko-Kolin jyrkkä, joka on ehkä Suomen jyrkin rinne, raivattiin vuonna 1938. Olympiavuonna 1952 rakennettiin kapulahissi pujottelurinteesen (joka siis rakennettiin 1937), joka nykyisin tunnetaan nimellä Pielinen. Suomen hitain tuolihissi rakennettiin vuonna 1969. Rukalla rakennettiin tuolihissiä myös samaan aikaan, mutta Rukalle tuolihissi valmistui vasta vuonna 1970. Pyhälle kuitenkin jo vuonna 1964! Kolilla on siis Suomen ensimmäinen toinen tuolihissi. Ja sama on edelleen käytössä. Ja sen kyllä huomaa. Mutta mukavahan sitä on antiikkikapistuksessa ylöspäin hinautua. Hitaasti. Ja varmasti. Ipatin jyrkkä ja ensimmäinen ankkurihissi Kolille valmistui vuonna 1983. Lumetusjärjestelmä Kolille rakennettiin vuonna 1985. Ipatin kierto ja toinen ankkuri tuli kaksi vuotta myöhemmin. Tiedot etsittiin yhteistyössä Koliblogin kanssa.

Jäi reportaasi viime perjantaista tekemättä, kun oli kaikkea hässäkkää viikonloppu ja eilen meni muuten vaan nörätessä päivä. Viime perjantainahan oli tämän vuoden viimeinen Konehuone, lineuppina techmu allstars. Meikän osuutena oli soittaa junkkaa reilu tunti back-to-back Decan kanssa. Videotakin tuli kuvattua, kaikista muista paitsi meistä, mutta se ei ole vielä valmis. Joudutte siis tyytymään sanalliseen kuvaukseen aluksi. Tunnelma alkoi kohoamaan pitkin iltaa ja täytyy myöntää, että olin ihan innoissani nousemassa lauteille pitkästä aikaa. Edellisen kerran olen koskenutkaan soittimiin silloin kun soitin edellisen kerran Konehuoneessa, joten mitään älytöntä teknistä spektaakkelia ei osaltani ollut luvassa. Onneksi Deca oli supporttina. Mutta voihan morjes, kun levylautaselle ensimmäisenä biisinä meidän vuorossa hyppäsi Matrix & Futurebound – Universal Truth (Original mix). Ei kyllä ujostuttanut yhtään tuollai julkisestikin vähän antaa spagettikäsien lepattaa ilmassa. Seuraava biisi meni vieläkin ihan humussa ja kun Deca tuli soittamaan ja vetäydyin vähän taakse hengähtää, niin huomasin että jalat ovat aivan valkoista lakritsia. Heh. Jälkikäteen kuunneltuna setti kuulostaa aika kamalalta. Huomasin osan virheistä jo soittaessa, mutta jotenkin se ei haitannut. Oli vaan niin hyvä fiilis :)

Tulihan se GPS-pulikka sitten hankittua, ja toisella kertaa homma jopa pelasikin. Ensimmäinen kerta kaatui siihe, että nav4all:sta tilaamani mokkula ei koskaan saapunut ja Luottokunta tilitti minulle maksuni takaisin. Toisella yrittämällä ostin yhtä uskottavan kuuloisesta, mutta tällä kertaa suomalaisesta kaupasta GPS-paikantimen. Siis bluetoothmallin, että saa puhelimeen kii. Jätin kokeilunhaluisena perinteiset SIRF III sirulliset kauppaan ja otin uutta ja periaatteessa käheempää MTK-sirullista, tosin GPS-palikkani on tuollainen merkitön kökkäre, joten laadusta on vaikea mennä sanomaan. Ensimmäiset testit ovat olleet aika lupaavia. Joskus jo siltojen alituksessa ja tunneleissa pulikka hämmentyy ja sen jälkeen paikka löytyy hieman sivuun. Sen huomaa noissa SportsTracker tallenteissa. Kävin lyhyellä juoksulenkillä testaamassa laitetta, gps-palikka oli hansikkaassa ja puhelin taskussa. Tulos on nähtävissä täällä: http://sportstracker.nokia.com/nts/workoutdetail/index.do?id=17559 Enemmän dataa urheilusta, eikä matkojakaan tarvitse enää arvioida! Heh, tämähän on kuin FRWD, mutta ei tietenkään yhtä komea ja näkyvillä, mutta komeammat vilkkuvalot on. Testailu jatkuu.

JB kävi lisävoimin katsastamassa uuden Nääspeksin. En ollut ikinä ennen käynyt, joten en todella tiennyt yhtään mitä odottaa, ja repeatilla soiva Tea Hiilloste ei ainakaan vähentänyt alkuhämmennystä. Jos joku nyt ei tiedä, että miten homma toimii, niin selvitän vielä. Eli näyttelijät näyttelee, mutta yleisö saa huutaa väliin, esimerkiksi ”laulakaa”. Ja näyttelijät sitten laulaa. Eka puoliaika meni siivillä, homma oli hauskaa ja tuoretta. Toinen puoliaika taas alkoi lauluhuutojen takia venymään vähän turhankin pitkäksi, ja ei oikein jaksanut enää keskittyä. Lähdimme teatterista pois 4h myöhemmin kuin tulimme.. Se oli vähän liian pitkä. Yhteenveto: Hauska Uus juttu mulle – Liian pitkä Lyhyt tarina sen vuoksi, kun tänään Sven Sonite nousee taas lauteille :)

Tekisi mieli ostaa sellainen bluetoothilla puhelimeen kiinnittyvä GPS-vastaanotin lenkille ja autoon. Vielä kun tietäisi, että millaisen. Koska tällainen pitäisi saada! Miusta Nokia vois sponsoroida mulle sellaisen.

Ei auttanut OK thaihieronnan mainostaminen blogissa. Nyt paikka menee kiinni, mutta tilalle tulee joku thaikauppa. Ehkä siinäkin on takahuone.

Kirjoitin aiemmin faniudestani uuteen käyttöjärjestelmään. No, nyt käyttöä on kestänyt hieman kauemmin ja todellisuus on alkanut tulemaan vasten kasvoja. Multimedianäppäimet (volume up/down) lakkasivat toimimasta, ilmeisesti jokin päivitys särki ne. Ei ongelmaa. Läppärin kannen sulkeminen ei vie konetta suspendiin, vaikka pitäisi. Ärsyttävää, mutta ei vielä haittaa. Sen sijaan se, että käyttis ei usein nouse kunnolla ylös suspendista aiheuttaa halun rebootin yhteydessä käynnistää Windowsiin. Viimein, kun eilen huoneistomme vaihtui WLAN-aikaan ja perus auth: WPA-PSK / enc: AES setti pitkällä ääkkösiä sisältävällä salasanalla ei toimikaan Linuxissa, niin hermot alkoivat menemään. Mitä teen käyttöjärjestelmällä joka ei suostu yhdistämään salattuihin WLANeihin? Nimittäin naapureiden salaamattomiin on yhdistänyt kyllä hienosti ja on niillä (testimielessä..) surffailtukin. Voin muiden Linuxin käyttöä puoltavien seikkojen vuoksi kärsiä esimerkiksi kännykän synkkauksen puutteesta tai muista pienistä erikoisominaisuuksista. Mutta WLAN-verkkoihin yhdistäminen EI ole pieni erikoisominaisuus, vaan käyttöä ajatellen kriittinen asia! En voi enää käyttää kotoa Linuxia, koska en saa sitä yhdistämään internetiin. Nyt jää Ubuntupottiin lahjoittamatta.

Nyt kun tässä testailun vauhtiin päästiin, niin miksi suotta alkaa jarruttelemaan! Jatkuva hiihtokeskusten testailu on nopeasti puuduttavaa ja läntisessä eteläsuomessa asuessa myös aika mahdotonta. Siksi on mentävä rohkeasti sinne, minne useat eivät uskalla mennä: Turkuun. Tarkoituksena kevyt kaupunkilomailu Turussa ja vahva panostus kylpylähotelli Caribian palveluihin Testaajana tällä kierroksella toimi lisäkseni Rytsis. Keikkaa varten kävin oikein hankkimassa upouudet speedot, joilla onkin hyvä bousailla altaiden vierellä. Lähdimme itsepäisyyspäivän kunniaksi ajelemaan kohti Turkua kevyen koirasäädön jälkeen. Vettä satoi oikeastaan koko matkan, kuten Suomessa joulukuussa pitää sataakkin. Matkalla ei oikeastaan ollut mitään muuta kuin pimeää ja vesisadetta. Ei erityisen jännää siis. Paikalle osasimme huonoista opasteista huolimatta hyvin, kun Rytsis oli ilmeisesti kaupungissa jo aiemminkin liikkunut ja itsekin katsastin mestat etukäteen Eniron varsin hyvästä karttapalvelusta. Hotellihuone oli oikeastaan positiivinen yllätys. Ihan perus kahden hengen huone, mutta aika tilava, hyvä telkkari ja pari lisäkanavaa. Jouduimme tosin remontoimaan huonetta vähän, mutta saimme sen mieleiseksi. Aika ripeästi saapumisen jälkeen paukkasimme kylpylämaailmaan ja siellä oli kyllä muitakin. Hyvin mahtui silti, kertaakaan ei väkimäärä turhauttanut, ei edes perjantaina, jolloin oli vielä enemmän porukkaa. Saunoja oli kaksi, perinteinen suuri sauna ja väliköydellä varustettu sekahöyrysauna. Perinteisessä saunassa oli kyllä todella hyvät löylyt, joka ei ole jokapäiväistä tuolla tavoin isoissa julkisissa saunoissa. Itse kylpylässä suosikkipaikka oli ulkoallas ja ulkona oleva kuuma matala-allas, johon vain juuri ja juuri sain kehittyneen vatsani piiloon. Kylmäallaskin olisi ollut, ei tullut vierailtua. Perjantaiaamuna kävin hieman muistelemassa kuinka uidaan uima-altaassa (hitto miten kylmä vesi!), lasten kauhuksi kävimme ajamassa vähän vesiliukumäissä – tosin yksi jäi testaamatta! Kylpyläsektori ei ollut mitenkään huumaava, mutta hieno ja riittävä siihen lillutteluun, mitä itse kaipasin. ...

Kohta tenttiin. Sitten suinpäin kohti Tamperetta. Joskus sitä miettii, eikö sitä voisi olla enemmän paikallaan?

Sitä olen tässä lyhyen ikäni aikana miettinyt, että miksi jokaisen EMV-maksupäätteen käyttöliittymän pitää olla erilainen? Standardointi huhuuu?

Lappeenrannassa pitelee vielä talvea, mutta kesä on jo ovella. Harmi jos lumipeite poistuu. No, onneksi itsellä on varastossa lilluminen kylpylässä Turussa, ei haittaa vaikka vähän satelee vettä. Aina, kun olen käynyt Turussa, siellä on satanut jotain. Eipähän siinä. Hieno kaupunki varmaan. Eilen käväisin koululla pitkästä aikaa. Ehkä blogikirjoittelussakin on tapahtunut hieman hiljentymistä yhden asian takia; kun ei käy luennoilla, ei voi vaipua syvälle omiin ajatuksiinsa. Luennot olivat kyllä erinomaisia lähteitä ajatuksille. Ei yleensä mitenkään liittynyt opetettavaan aiheeseen tai joskus saattoi liittyäkin. Tästä voidaan siis implikoida, että tylsyys on innovaatioiden lähde. Usein tulee vähän dissattua teekkarimeininkiä ja Lappeenrantaa, mutta näissä Loasin kohteiden saunoissa mieli muuttuu. Ainakin Laserpuistossa on hiton iso ja hyvä sauna, löylyt ovat napakat, mutta sauna ei ole grilli. Lisäksi saunat lämpeää mm. maanantaisin. Ehkä se sotii muutamia periaatteitani vastaan, mutta oli eilenkin kiva mennä vaan hetken mielijohteesta saunaan. Iso saunassa yksinään saunominen on jotenkin rauhoittavaa. Huomenna olisi tentti. Muistaakohan sitä enää, kuinka siellä pitää käyttäytyä?

Jasmon blogi tuntee vastuunsa suomalaisten ja miksei myös ulkomaalaisten laskettelukeskuksien testaamisessa. Niinpä tällä kertaa iskeydyimme testitiimin kanssa Muurameen ja Riihivuoreen, jonka nimi ehkä hieman heijastelee optimismia. Paikalla huolehdittiin testaamisesti sekä telluttajan voimin (minä) että alppikauriin näkökulmasta (matso). Olimme paikalla kello 14 ja testi pääsi alkamaan. Makkaraperunoissa oli paljon nakkia. Ilmeisesti oli ostettu sen verran halpaa ihrapötkylää, että sitä kannatti ennemmin laittaa annokseen, kuin ranskalaisia. Rapeita uppopaistettuja mättöjä, perus. Oli niin nälkä ettei voi mitenkään arvioida ruuan laatua. Vuokraamossa / lipunmyynnissä oli rento ja hyvä palvelu, lisäksi lippuvalikoimassa oli kuuden tunnin lippu, mikä noin ajatuksen tasolla peittoaa koko päivän lipun mennen tullen. Hieman sellainen pienen paikan tuoksu oli ilmassa, vähän kuin Loma-Kolilla kävisi. Mutta ei se mitään, kunhan pääsee lipsuttelemaan. Mäki (rinne 6, musta rinne) oli tietenkin jo kello 15 vähän kulunut, keskeltä ajautunut jäiseksi ja toisessa laidassa oli jo puikkatreeniä. Riihivuoressa ilmeisen aktiiviset kumparejampatkin olivat paikalla treenaamassa ja lisäksi sitten muutamia turisteja, joiden osalta välillä näytti siltä, että rinne viettää vähän turhan voimakkaasti. Matso kanttasi rinteeseen crossisuksellaan ja itse lyhyen arvioinnin jälkeen päätin jättää leikkaavat käännökset niille, jotka ne osaavat. Suksenani oli Matsolla myynnissä olevat Mojo 90, joka kyllä tuntuu hiton hyvältä sukselta. 22m kääntösäde osittain jäisessä, osittain kumpuisessa viettävässä ja kapeassa rinteessä ei kuitenkaan ollut mieleeni, joten tosiaan otin lipsuttelulinjan. Mutta hiton hyvä. Ei sitä tule oikeastaan tellulla noita luisutteluja normaalisti paljon tehtyä, kunhan nojailee vaan kantilta toiselle. Nyt sai haettua hissinousijoille vähän jännitystä tsippailemalla ihan hissilinjan vieressä, siihen kun oli keräytynyt rinteestä pehmeämpää lunta muutama sentti. Ja tilanneharjoituksia, oppimisen kannalta hiton hyvä päivä. ...

Siitä tietää, että nyt on kyse vakavasta asiasta, kun Hesarissa kaksi kolumnistia käsittelee samaa aihetta. Extra Largessa noin seitsemän uutisissa toimittaja sanoi, että nyt vituttaa. Jugner taputtaa itseään selkään ja kehuu säästäneensä miljoonia tuhoamalla Yleisradiolta sen kauan rakentaman nuorisoimagon. Ehkä seuraavaksi lähtee YleX. Suomessa on tänä vuonna tehty päräyttäviä päätöksiä aivan liian nopeasti. Viinaveron nostosta huudettiin kauan, kun ryyppääminen oli räjähtämässä käsiin. No viinaveroa nostetaan, mutta myös kulutuksen kasvu on päättynyt ja kulutus on kääntynyt laskuun. Viiden vuoden päästä harmitellaan, kun Virosta tulee halpaa viinaa. Ja ruletti uusiksi. Eduskunnassa ja hallituksessa kun on vain 4 vuoden historiamuisti. Nyt Yleisradiossa päräytetään, Jugneri kavereineen häärii hallituksessa ja päättää muutaman miljoonan säästämisen vuoksi lopettaa Yle Extran ja yhdistää suomenkielisen ja ruotsinkielisen uutistoimituksen. Ehkä uutiset jatkossa luetaan puoliksi suomeksi puoliksi ruotsiksi. Kauhukahvasta kiskastiin, koska 50 000 suomalaista on jättänyt tv-luvan maksamatta. Yleisradiossa perse ei enää kestänyt kattoa menoa, vaan ruvettiin säästökuurille. Mikä komeinta, siihen lähdettiin karsimalla tv:n tarjontaa. Siis sitä tarjontaa, mitä sillä tv-luvalla saa. Ehkä tämä kannustaa ihmisiä maksamaan tv-luvat. Tänään uutisoitiin myös, että 200 000 suomalaista katsoo televisiota ilman tv-lupaa. TV-lupa on jotenkin niin vanhentunut ja jäykkä menetelmä, ettei ihme, että sitä jätetään maksamatta. Ei tarjota alennusta esimerkiksi opiskelijoille, joista tuo 200 000 varmaan pääosin koostuu. No, miksi suotta tarjota alennuksia, kun lakiin on moinen maksu kirjoitettu. Odotettavissa on, että tv-lupatarkastajat vierailevat oven takana useammin, jos lupia ei ole. Laittaisivat Ylen kanavat salauksen taakse ja myisivät korttia.. Ja puukottaisivat naamaan niitä kaikkia, jotka ovat ostaneet kortittoman boksin. Mutta Yle on siitä hyvä, että se ei puukota selkään, vaan suoraan naamaan. ...

Noniin, kun Tampereen vesisadekeli jäi taakse ja matka kohti Rukaa pääsi alkamaan, alkoivat tunnelmatkin kohota. Tällä kertaa ydinporukkaan kuului Rytsis ja Matso, mutta muita ihmisiä (tai no.. pääosin teekkareita) oli bussi täynnä ja seurueeseemme liittyi Luomu vielä Rukalla. Porukkaa oli. Hiihtoa oli tiedossa kolme päivää. Talvi alkoi vasta Oulun jälkeen, mutta Oulussa kai ei paljo koskaan lunta olekkaan. Oulun jälkeen alkoikin jo väsyttää ja heräsin vasta vähän ennen Kuusamoa. Poroja ei näkynyt. Oltiin Rukalla vasta neljän maissa. Aika lyhyet yöunet oli tulossa. Ja huonot. Oli käsittämätöntä, että vaikka kävin matkan jälkeen vielä suihkussa ja yritin rentoutua lukemalla vähän, niin silti en saanut oikein unta. Vaikka nukuin bussissa vain tunnin ja kello oli yli neljä aamuyöllä! Lisäksi heräsin siihen, kun ilmeisesti helsinkiläiset saapuivat klo 08, enkä saanut enää unta. Vaikka olin nukkunut vain 4 tuntia! Ehkä hiihto jännitti niin kovin! Sain lainaksi Matsolta sukset, Mojo 90, kun en millään halunnut raahata Joensuusta saakka väärään suuntaan omia Super Stinxejäni. Hiton hyvät sukset nuo Mojot. Ovat muuten myynnissä. Ostaisin itse, mutta ei ole oikein varaa. Lipsuttelu sinänsä oli aika normaalia, eikä vaatine valtavaa analyysiä. Rinnehiihtoa uudella suksella, sain vähän asentoa kavennettua, niin oli rennompi ajella kantilla. Ja varmuutta sain ehdottomasti lisää. Telemark on ihanaa. Hyvä että NTN testiä odotellessa sain Matsolta sukset lainaan, kiitosta vielä! Hiton kivat kämppikset oli, rytsärin ja matson lisäksi myös lari ja carita. Oikeenlaisia ihmisiä, joiden kanssa voi rentoutua olemalla oma itsensä ;) Naapuriinkin sattui tosi kiva, ennalta tuntematon, porukka. Heidän kanssaan oltiinkin bussissa ja Rukalla aika paljon tekemisissä. ...

Tylsään Tamperesäähän kyllästyneenä (vettä sataa, on synkkää, kosteaa ja kylmää) lähdemme kohti Rukaa. Siellä pitäisi olla kaikkea kivaan viittaavaa.

Nythän kävi niin, että maistelimme jo hieman aikaa sitten uutta, vielä nimeämätöntä batterymakua. Battery on kuitenkin Batteryä ja ominainen maku oli tässäkin tuotteessa. Maultaan uusi energiajuoma muistuttaa hieman terävää mustaviinimarjamehua, jossa ei siis mehun kaltaista pehmeyttä vaan Batteryn kaltaista terävyyttä. Strippedistä poiketen maku ei ole nopeasti makea vaan enemmänkin jälkimakea. Ehkä vähän turhankin makea. Maku on voimakas ja ehkä niin voimakas, ettei koko tölkki meinaa oikein maistua. Itse join puoli tölkkiä ja alussa jännittävä ja uusi maku muuttui lopussa jo vähän hieman liian makeaksi ja voimakkaaksi. Onhan orkkubatteryssäkin voimakas maku, mutta kuitenkin aika konservatiivinen. Parempaa tämä oli kuin Gingered, mutta Stripped ja Orkku on edelleen mun listalla numerot 1 ja 2. Orkku siis parasta. Katsotaan nyt, tuleeko makuun vielä muutoksia ja minkä nimen heput keksivät.

Viikonloppu oli melkoista hulinaa. Perjantaina piti käydä katsomassa vähän Matson kämppää ja taivuttelemassa suksia ja joutuihan siinä pari siduakin ottaa. Jatkettiin sitten Kerhoon yhdelle. No yks meni syliin, pari naamariin ja hullu elisalainen tarjosi vähän shottiakin. Meinasihan sitä mennä aivan sekaisin. Lauantaina, kun vatsaflunssa vihdoin rauhottui, olikin aika sitten kepoilla pikkujouluissa. Onneksi aisapariksi sattui jälleen Matso, jolle on jaettu sama käsi kuin mullekkin. Ilmaiset jouluruuat ja juomat. Tai mulle ilmaiset. Puol yhteen asti sitä kesti (kuudesta) ja karaokessa taisi R.A.K.A.S kajahtaa.. Loppuillaksi excursio Tampereen Bepopiin, joka oli kyllä paikkana melkoinen. Aika teinimeininkii ja perusrähinöitä. Mutta ihme meininki, että juomia ei saa kuin yhden kerrallaan.. Jekkubattery valvotti vielä puoli viideltäkin.. Kummallista, yleensä ei sillä tavalla..

Olen aikaisemmin pariinkin otteeseen nillittänyt LTY:n tietotekniikkaratkaisuista. Esimerkiksi uusi VPN-ratkaisu portti.lut.fi on saanut runtua. Mutta siinä olen hutkinut ennen kuin olen tutkinut. Nimittäin Linuxilla se toimii komeasti ja ilman mitään tyhmiä tarkastuksia. Ja on oikeasti hyvä.

Iltalehdessä on nyt joku köyhyysextra. Tällä kertaa vuorossa oli Miia Rindell, jolla ei ole varaa edes talvitakkiin. Helsingin Kalliossa pienessä vuokrayksiössä Miia Rindell kirjaa tuloja ja menoja tietokoneelle. Merkintöjä ei tule paljon. – Kun palkasta vähennetään vuokra, joukkoliikenteen kuukausikortti, sähkö, kaksi lääkärikäyntiä ja laajakaista, jäi muuhun elämiseen 330,25 euroa, hän lukee ruudulta. Okei, noine kuluineen homma tarkoittaa sitä, että yhteensä palkasta verojen jälkeen jää käteen 800-900e. Huonohan palkka on, mutta kouluttamattomalle ei ihmeellisiä työpaikkoja ilmeisesti ole tarjolla. Mutta nämäkö niitä Suomen köyhiä ovat? Itseäni ovat vähän häirinneet tuloerojen kasvu, mut jos vähiten saavat saa 800e käteen, niin en oikein osaa olla surullinen ja ymmärtäväinen. Aina voi siirtyä jatkokoulutukseen, opintotuelle ja saada sen 252e + asumistuki. Ehkä sitä kautta sitten osaamista syntyy ja työpaikkojakin. Mutta taas jotain eroja huomaa ihmisessä, nimittäin: – Pari kertaa viikossa käyn katsomassa avoimet paikat työvoimatoimiston sivuilta. Yleensä hakemuksiin ei tule mitään vastauksia. Siinä ei jatkuvasti jaksa olla hirveän aktiivinen. Siis hetkinen. Hänellä on kotonaan tietokone, mutta silti käy vaan pari kertaa viikossa katsomassa työpaikat työvoimatoimiston sivuilta. Mites työvälitykset (useat ystäväni ovat työllistyneet niiden kautta), McDonaldsistakin saa ihan hyvää liksaa ilman valtavaa ammattitaitoa. Suomen tietoyhteiskuntaohjelmassa ja tulevaisuuskatsauksessa (Suomen tulevaisuuslautakunta) sanottiin, että Suomessa on tärkeää, että kaikille ihmisille taataan tietty perusturva, josta ponnistaa. Antaa ihmisille mahdollisuus menestykseen ja itsensä toteuttamiseen. Minusta se on tässäkin tapauksessa toteutunut ja sairastumisen vuoksi töistä poisjääminen ei aiheuta todellista köyhyyttä vaan korkeintaan niukkuuden. En osaa tuntea sympatiaa.