Posts

...

...

Tänään ei poikkeuksellisesti olekaan kuvaa esitettävänä. Kuva olisi ollut edellisten kaltainen. Sinkkinen. Tänään sitten käytiin uusia lumia laskemassa, lähinnä Brunnilla. Siellä oli myös kaikki muut, jotka päivän mittaan siirtyivät joko Titlikselle tai lähtivät kotiin. Ensimmäinen veto Grünenwaldiin oli kyllä vaikea. Ei sujunut. Junaa odottaessa tuntui, että sukset joutaisi naulata seinään. Engelbergin kävijöille vinkiksi, että nykyisin junalippu ei enää kuulu laskettelulipun hintaan, vaan Grünenwald – Engelberg välille pitäisi ostaa reilun 3 frangin hintainen lippu. Tarkastajia ei ole usein, mutta tarkastusmaksu on sitten 80chf, joten kannattaa laskeskella.. Päivällä vedot Klostermattiin ja uudelleen Grünenwaldiin ja sitten vielä kämpille olivat jo parempia, ja viimeisillä vedoilla alkoi pääsemään jo vähän sinuiksi tän homman kanssa. Näkyvyys vaihteli hyvästä todella huonoon. Hiihtopäivänä 7/10

...

...

...

...

Niinhän se on, että tänäkin vuonna Engelbergiin mennään. Tänä vuonna olen vain maaliskuun, mutta pyrin päivittämään blogia edelliskertaa enemmän. Tarkoitus olisi myös kokeilla kuvaamista (still), kokeilla että miten siihen syttyisi, saisiko mitään aikaan ja hermostuuko kuvattavat. Huhun mukaan eräässä suomimökissä olisi ensi viikkona yksi vapaa paikka, että ei muuta kuin äkkilähdöllä mukaan :)

Tampereella välähtää. Keskustan alueella autoilijoiden nopeudet halutaan rajoittaa 30km/h ja päätös on mennyt läpikin ja hommaa aletaan ottaa käyttöön niin nopeasti kuin vaan keritään. Henkilökohtaisesti asia ei paljon kosketa. Niin harvoin tulee liikuttua keskustassa autolla, että se on sama, vaikka autoa pitäisi työntää. Mutta silti uusi rajoitus on järjetön. Vanhojakaan kun ei valvota. En ole missään kylässä nähnyt samanlaista äpäröintiä liikenteessä kuin Tampereella. Ylinopeudet nyt ovat yksi asia, mutta erityisesti jalankulkijoiden varominen ja punaisten valojen noudattaminen tuntuu olevan tamperelaiselle ongelma. Ehkä punainen värinä aiheuttaa tamperelaiselle jotain ikäviä takaumia, että on pakko paahtaa. Vaikka punaiset valot ovat palaneet jo 3 sekuntia ja muu liikenne on jo käynnissä. Nimittäin täällä ei kukaan jalankulkija lähde heti vihreän vaihtuessa ylittämään katua katsomatta ympärilleen. Tai oleta, että olisi jotenkin turvassa suojatiellä. Täällä ajetaan punasia päin myös esimerkiksi Hervannan valtaväylällä, jossa nopeusrajoitus on 60-70km/h. Ja todella törkeästi. Ei täällä mitään onnettomuuksia vähennetä sillä, että asetetaan ruuhkien muutenkin jo sumputtavat tiepätkät 30km/h rajoitukselle. Päivällä sitä kolmeakymppiä ei voisi muutenkaan ajaa (Hämeenkadun liikennevalojen ajastus on kyllä jonkun sen tason taidonnäyte, että oksat pois!) ja illalla rajoitusta (40km/h) ei nytkään noudateta. Eikä valvota. Onnettomuuksia vähennettäisiin sillä, tai ainakin se olisi oikeudenmukaista, että törkeitä liikennerikkomuksia otettaisiin paremmin kiinni. Kyttäkoulusta vaan joku poliisiharjoittelijalauma, jolle annetaan oikeudet antaa sakkoja tai jotain. Ja sitten istumaan tutkan kanssa isoille liityntäteille ja risteyksiin kyttäämään punaista. Ja joku voisi käydä Puutarhakadulla 8-9 aikaan aamulla ja 16-17 aikaan iltapäivällä ja antaa huomautuksia tai jopa sakkoja niille urpoille, jotka pysäyttävät autonsa pyörätielle. Ja availevat oviaan katsomatta yhtään peiliin. ...

Nythän kävi niin, että tänä vuonna alppimeininkiin haettiin pohjia paitsi Sappeesta, niin nyt myöskin Leviltä, jonne lähdimme autojunalla viime keskiviikkona (teknisesti ottaen torstaina) ja saavuimme maanantai aamuna hyvin aikaisin. Porukkaa oli paljon, kokonaista 26 henkeä. Osalla oli lentokone, toisilla makuuvaunu ja sisseillä istumaosasto. Seitsemään henkilöautoon mahtuikin kamat mukavasti, niin ei tarvinnut raahata mitään. Perillä torstaiaamuna odotti kaksi 13 hengen huoneistoa aivan eturinteen edessä. Hyvin mahduttiin, joskin olohuoneet olisivat voineet olla isompia ja lattialämmitys olisi voinut toimia paremmin. Nyt se toimi täysillä tai ei ollenkaan. Sitten jotkut valitsivat ei ollenkaan vaihtoehdon ja Jasmo jäätyi. Levilläkin on sen verran rahanpoistomeininki, että vaikka saimmekin vielä alasesonkiliput, niin esimerkiksi yleistä 5% alennusta nettilipuista ei saa. 4 päivän lippu maksoi jotain 90e ja hiihtolomakautena (nyt) paljon enemmän. Mutta, vaihtoivat silti mitään kysymättä vanhan SkiCardini uuteen, vanhakin oli Leviltä ostettu. Kelien puolesta kävi hyvä tuuri, nimittäin kai näin helmikuussa pitäisi olla varautunut todella kylmään keliin. Meillä pakkaset pyörivät -8 ja -15 välillä, joskin torstaina ja perjantaina tuuli kylmäsi. Mutta nyt jos katsoo samaa tilannetta.. 20:30 <@StigiBot> Kittilä, Lohiniva, mitattu klo 20:17: -24.7°C, poutaa. Joo-o. Toivottavasti hiihtolomalaiset ovat laittaneet tarpeeksi vaatetta kassiin. Meillähän kävi muutenkin sen verran tuuria, että alkuviikosta tiputteli ihan reilusti lunta. Levillä lunta oli virallisen mittauksen mukaan noin 70cm, josta metsässä sauvalla mitattuna noin 25cm oli pehmeää ja josta 5cm oli erityisen pehmeää pölisevää putikkaa. Laskin reissulla yhtenä iltana 2h rinnesuksilla. Muuten jalassa olivat hieman leveämmät lapiot, joilla olikin kiva ja erittäin helppo kiitää Pohjois-Suomen kankaalla. ...

Aikaisempi kirjoitukseni työn ja vapaa-ajan suhteesta kirvoitti muutamia hyviä kommentteja. Niistä myös ilmeni, että monet käsittivät minut väärin. Ei minusta ole mikään ihanne, että ei tekisi mitään, vaan että ei tekisi mitään, jota ei haluaisi tehdä. Teuwo osuu kommenteissa juuri siihen, mitä yritin sanoa. Silloin, kun ei tarvitsisi ahertaa niin paljon elannon eteen, jäisi aikaa tehdä sitä, mitä haluaa. Tämä olkoon esipuheena. Nyt: osa 2. Luin jonkun Grishamin kirjan tässä, en muista nyt nimeä, mutta päähenkilönä oli satoja tuhansia vuodessa tienaava lakimies, joka kirjan edetessä ymmärsi, että inhimilliset arvot ovat tärkeämpiä kuin raha. Kirja oli hyvä. Eikö meidät ole siihen ohjelmoitu, että sitä parempi ihminen, mitä enemmän tienaa, huolimatta siitä, paljonko kerkiää kotona olla, onko harrastuksia, näkeekö perhettä. On se hyvä mies/nainen kun tuo leivän pöytään! Katsoin myös Yle Teemalta varsin erinomaisen ohjelman taloudesta. Tutkiva juttu: Sekaisin taloudesta on saatavilla vielä hetken aikaa, suosittelen. Siinä oli kuitenkin muutamia pointteja jotka haluan tässä toistaa. Nimittäin Kalaharin autiomaassa asuu jotai Ukulelejä, joilla ei ole paljon rahaa ja länsimäisittäin katsottuna on ankeaa. Hiekkaa silmänkantamattomiin, ei luksusautoja, mutta kenties sentään hiekkalinnoja. Ihmisten kesken toimii kuitenkin jonkin tasoinen vaihdantatalous. Sikäläisten hemmojen päivästä menee keskimäärin 3h / päivässä elannon hankkimiseen. En usko heidän viettelevän pahemmin vapaapäiviä, mutta silti viikkotyömääräksi tulee noin 21h. Lopun aikaa he voivat viettää miten tahtovat ja siksi kai noissa kulttuureissa onkin paljon kaikkia lauluja ja tansseja. Kun eivät paina töitä niska limassa. Ovat iloisia kun eivät tiedä paremmasta? Länsimaisessa kulttuurissa on myös muuta mielenkiintoista. Nimittäin asiahan on niin, että robotit ja muut koneet ovat moninkertaistaneet työvoiman tehon. Tietokoneet ovat tehoa varmaan madaltaneet, mutta uskallan mutulla väittää, että teollisessa tuotannossa puhutaan kymmenkertaisista tehon paranemisista, jos verrataan tilannetta 50v sitten. Jo silloin ihmiset kävivät töissä kahdeksasta neljään tai sitten pidempään. Jos leikitään ajatuksella, että aiemmin koulutettu työvoima teki vaikkapa 50h viikossa töitä, niin miksi edelleen ihmiset joutuvat tekemään 40h viikossa töitä ja se ei monesti riitäkään, vaan tarvitaan ylitöitä? ...

Ettei oleellinen unohtuisi. Maaliskuussa taas. Alkaa jo vähän polttelee.

Jännä juttu, että Suvi Lindén vai miten ko. pimu haluaakaan nimensä kirjoitettavan, on taas mukana, kun internettissä yritetään käyttäjien oikeuksia polkea.. Jos et sattunut mainoksia näkemään, katso täältä.

Niin se blogi poukkoilee puolesta toiseen. Joskus tiukka mielipideblogi, toisinaan tarkka hiihtopäiväkirja ja nykyisin puuduttava testausluettelo. Mutta niin se vain menee. Maistettiin töissä porukalla Battery Juicedia. Olin hyvin skeptinen, idea appelsiinimehun ja Batteryn yhdistämisestä tuntui idioottimaiselta. Odottamattomasti maku oli aika hyvä. Appelsiinimehua ”with a twist”. Ihan hyvää. Parempaa kuin teho boretabletti. Ostan silti itse jatkossa edelleen btrstrppd.

Nythän on käynyt niin, että hallussani on ollut Nokian ensimmäinen kosketusnäytöllinen puhelin Tube jo jonkin aikaa. Käyttökokemuksia on kerääntynyt monella tasolla ja koska JB on nyt testaustraikissa, on hyvä jatkaa. Vanha puhelimeni, Nokia E70, alkaa olla viimeisillään. Sen läppä on hajonnut ja tatti ei enää toimi kunnolla. Erilaisten turhautumisasteiden myötä puhelimen tuhoutuminen on nopeutunut voimakkaiden G-voimien takia. Käyttämäni E70 on kaikkea mitä puhelimessa voi vihata. Hidas. Epävakaa. Akku alkaa olemaan lopussa ja niin edelleen. On se kohta kolme vuotta kai palvellutkin ja ihan hyvinkin. Ilmeisesti asentamani ohjelmat ovat vehkeen saaneet niin jojoon. Mutta ei puhuta enää E70:stä. Nimittäin Tube on jännittävä! Kosketusnäytön lisäksi on vain kolme nappia, punainen a vihreä luuri, sekä menunappi. Loput sitten sohellat kosketusnäytöllä. Puhelimessa myös esiteltiin mekaaninen näppäinlukko, joka toimii juuri oikein ja on sijoitettu juuri oikeaan paikkaan, näppäiden lukitseminen on helppoa ja erittäin nopeaa yhdellä kädellä. SIM-kortti työnnetään puhelimen sivusta aukeavan läpän kohdalta sisään. Käsittämätön ratkaisu. Ensinnäkin on vaikea hahmottaa miten päin SIM-kortti pitää sinne työntää. Kaikki ovat ensimmäisellä kerralla laittaneet sen väärinpäin. Toisekseen sen poistaminen on saatu oikein vaikeaksi, jossa tarvitaan apuvälineenä kynää tai neulaa. Oikein näppärää. Kamerassa lukee Carl Zeiss, mutta kyllä Kaarlo pyörtyisi jos näkisi mihin hänen nimensä on sotkettu. Eritysesti haastavissa valotusoloissa automaattisalama pilaa kuvat ja ilman salamaa jäädään kuvissa laadullisesti E70-laitteen jalkoihin. Kamera on niin huono, että se oikein yllättää. Resoluutio on kyllä kova, mutta niin kohinakin. Se mikä puhelimessa on ihanaa, on nopeus. Kaikki tapahtuu todella nopeasti ja tunnollisesti. Uusi IDLE on myös jännä, mutta harmillisen huonoksi saatu. Uuteen Idleen saa kyllä 4 kaverinsa kuvaa pikavalinnoiksi, mutta sitten kalenteritiedot eivät näykään enää samassa. Järjetöntä! Idlen kalenterinäyttö on minulle ehkä tärkeimpiä näyttöjä puhelimessa. En muista mitään enkä ole missään, jos puhelimen kalenteriin ei sitä ole syötetty. Nyt kaikille tapahtumille ja kissanristiäisille pitäisi asettaa hälytys. Hälytyksistä muuten sen verran, että esimerkiksi herätykellon oletusmerkkiääni on oikein miellyttävä verrattuna vanhoihin kamaliin. ...

Joo-o, pakkohan se oli tähän näin energiajuomaharrastajana iskeä ja maistaa Olvin uutukaista, Tehotablettia. Kuinka kätevää, voin kantaa 6 tabletin kokoista ja reilut 5e maksavaa tuubia mukanani, ja energiajuoma on valmista milloin vaan, missä vaan, kunhan vettä on vain saatavilla. Kylläpä on hieno ja kylläpä on kätevää. Jännityksellä keittelin tuon keitoksen, kylmää vettä vähän alle suosituksen ja sinne tabletti porisemaan. Kun tuntui siltä, ettei tabu liukene kunnolla kokonaan, vaan jää kökköjä, niin sekotin hetken aikaa lusikalla. Keitos näytti sitten tältä: No, lopputulema on sen näköinen, kuin ko. juoma olisi ollut lasissa 3 viikkoa ja home on ottanut ohjat. Mutta ei, tämä herkullinen keitos on uusinta hottia. Maistaminen oli jännittävää. Ja täysin munatonta. Liemi maistuu väljähtyneelle ja laimennetulle Teholle. Kireys on poissa, juoma on täysin mitäänsanomaton. Makutestiä suoritettiin aina toimitusjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja tasolla saakka, mutta samoin tuloksin. Mitäänsanomaton. Teho tölkistä on parempaa. Battery Stripped kylmästä jääkaapista on parasta. Nenään snorttaaminen ja muut jännittävät kikkailut ovat koittamatta, mutta ainakaan suun kautta nautittuna en voi puhua varsinnaisesta nautinnosta. Lähinnä rapaa. Hinta on R-kioskilla yli 5e, joten en oikein tiedä. YHTEENVETO TEHO Energiajuomaporetabletti on täyttä shittiä, joka ei maistu miltään. Kofeiinitabletteja saa apteekista. JB ei suosittele!

Vaikka opinnot ovatkin jo hidastuneet eikä sitä kautta saa enää uutta kiihkoa näihin pohdintoihin, niin heti koululla vierailu sai ajatuksia heräämään. Kyllä siinä yliopistosta on hyötyä, olkoonkin että kyseessä on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Nimittäin jo aiemmin, kauan kauan sitten, kirjoitin käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja siitä, että vastataan käyttäjien tarpeisiin. Esimerkkinä oli Operan toiminta ja kirjoituksen idea oli, että yrityksen kotisivuilla koko käyttäjäryhmä ei ole edustettunna ja siksi käyttäjävaatimuksista tulee vääristyneitä. Olen seurannut Nokian Beta Labsia heti alusta asti ja olen ollut vähän mukana Nokian muissakin jutuissa. Beta Labsissa käyttäjät pääsevät kokeilemaan keskeneräisiä ohjelmistoja auttaen bugihuntissa ja keksimällä uusia ominaisuuksia. Nokian kehitystiimi parhaansa mukaan yrittää jarruttaa muutaman nörtin kovalla paineella rummuttamia ideoita ja julkaista softaa yleisölle. Kun softasta julkaistaan ensimmäinen mature release, se lähtee pois Beta Labsista ja vaikka palautteet ainakin puheiden mukaan edelleen ohjautuvat tekevälle tiimille, niin kuka tietää jatketaanko projektia edes. Miksei kaupalliset yritykset anna asiakkaiden auttaa tuotteen jälkitestauksessa? Monesti naljaillaan niin Microsoftille kuin Nokiallekin siitä, että ensimmäiset omaksujat ovat heidän beta- tai jopa alphatestaajia. Muuten väite voisi ollakin paikaansa pitävä, paitsi yhdessä asiassa. Käyttäjät eivät voi raportoida bugeja tai ehdottaa parannuksia. Asiakas ei voi antaa mitään suoraa palautetta, vaikka sekä Nokialla että Microsoftilla tuotteille tehdään parannuksia julkaisun jälkeen. Nokia Beta Labs, johon kannattaa käydä tutustumassa, toimii ainakin siellä toimivien tahojen mukaan erinomaisesti. Hypen filtteröinnin jälkeen voitaneen todeta, että hyviäkin kokemuksia Nokia on varmasti Beta Labsista saanut. Miksei siis laajennettaisi asiakaspalauterinkiä siten, että asiakkaat voisivat antaa kehitystiimeille suoraan, tai mutkan kautta, palautetta virallisesti julkaistuista softista ja ehkä myös puhelimista kokonaisuudessaan? Kuulostaisi DI-työn tarpeelta Nokialla (minullahan ei ole vielä di-työtä..) , joku joka lajittelisi palautteet, ohjaisi ne oikeisiin kohteisiin ja mittaisi sen hyödyn mitä palautteista saataisiin. Jos palautteesta on hyötyä, keräystä voitaisiin jatkaa ja siirtää palautteiden käsittely vaikka Intiaan.. Tosin keskimäärin ihmiset antavat palautteen parhaiten omalla kielellään, mutta englanti voisi olla ainakin alussa ihan varsin ok kompromissi. ...

Niinhän se menee, että Kolilla pitää käydä. Ja tänä vuonna kuten edellisenäkin vuonna, ajankohdaksi kävi hyvin joulun välipäivät. Tai mitkä päivät lieneekään, kuitenkin siitä tapaninpäivästä eteenpäin. Voi herranen aika kun rinne tuntui pitkältä ja tuolihissi hitaalta, kun on näissä etelän hetelmien keskuksissa pyörinyt. Nyt sunnuntaina käytiin Himoksessa, eikä jäänyt paljon lapsille kerrottavaa. Aika.. mitäänsanomaton paikka. Kolista sen sijaan on sanottavaa ja paljon. Vaikka mäkiä ei ollut auki kuin pielinen, se silti tarjoaa enemmän leveyttä, vauhtia, pituutta ja jyrkkyyttä kuin nämä meikäläisen nykyisen kotipaikkakunnan mäet. Ja hukassahan sitä heti siellä on. Miettii jo, että suksi voisi olla pidempikin kuin 170cm. Oltiin koko perhe, siis minun lisäksi vaimo ja Matsolat. Tellu-urboja kaikki, pl. vaimo joka luottaa laudan viehätykseen. Hiihdeltiin kolmisen päivää Kolilla. Ensimmäiseksi pitää kehua lippujen hintoja. S-kortilla sai oikeasti hyviä alennuksia ja päivälipun hinnalla ei saa Himokselta edes kolmea tuntia. Sitten henkilökuntaa, voiko avuliaampia, lystikkäämpiä ja palvelualttiimpia hahmoja olla olemassakaan? En usko. Ei ainakaan paljoa. Hissi on edelleen säädetty romantikoille ja romantisoida saikin hissin hitaasti lipuessa kohti Kolivaaran (melkein) huippua. Kun pimeä laskeutui, sai rinteessä nauttia kauniisti valaistuista puista ja metsiköistä ja ne olivatkin tunnelmallisia. Miinusta siitä, että rinteessä ei oikein meinannut nähdä mitään. Koska Kolilla hiihto on Parasta ja se on muutenkin äärikeskus, pitää siellä olla myös jonosimulaattori. Ja taas palaamme romanttiseen kahdenhengen tuolihissiin, jonka antiikkiarvo on reaaliarvoa huomattavasti korkeampi. Onneksi pommittajavenäläiset eivät vielä kerenneet iskeytyä paikalle, paitsi Leinoseen. Mut luomu onkin sellanen hit-catcher. Illalla vähän lumeteltiin, otin rohkeasti vähän leveämpää suksea mukaankin, mutta ei onni suosinut tällä kertaa. Ukkokoli oli pommitettu täyteen vaikka luonnonlunta on vain 15 cm. Tosin huhu kertoo että Kolin Telluhurja on aikoinaan vetänyt varmaan vielä vähemmällä lumella. En epäile. ...

Rukasta onkin jo kulunut kuukausi, kun Sappee vihdoin avasi ovensa ja sunnuntain sateisesta Tampereesta lähdimme kohti etelää ja Sappeeta. Matsolaisen kanssa taas, tällä kertaa sukset olivat sentään omat Fischerin AMC 75 sivakat. Keli oli pehmeä, mutta yllättävän luistava, päärinteestä oli lumetettu 90%, yläosa ei ollut ihan täysleveä. Näkyi olevan Verppari- ja Kahsmirisankaria kanssa kokeilemassa Sappeeta, ääripaikka nääs. Halapahan Sappee ei kyllä edelleenkään ole. Hissilippu on kalliimpi kuin Rukalla (30e/4h) ja mitään alennusta ei saanut, vaikka vain yksi rinne auki ja sekään ei täysleveä. Kai niillä on varaa pyytää, sinne keskelle mettää kun ensin ajaa, niin ei sieltä poiskaan lähde parin euron takia. Hiihto oli hauskaa keikuttelua ja rinnehiihdon etusuksikin vaihtelevasti löytyi. Välillä tsekattiin vähän Engerbergin mäkihyppyä ja sitten taas ääricarving. Yhtään isompaa välinesäätötaukoa ei ollut, joka kieltämättä on poikkeuksellista. Kyllä siellä käydä kannatti, mutta jotenki aika kallista. Ja matso taas hauskana. Hyvää: pääsee hiihtämään Huonoa: – kallis

Kirjoitan tätä EEE 901 härpättimellä junassa. Täytyy tähän väliin kehua näitä Valtion Rautateiden IC2 junia. On hiljaisempia kuin pendolinot, on sähköpistokkeita joka penkille ja..no siinäpä ne taisi olla. Ainiin, ei ole ravintolavaunua, jossa joku nahkatakkinen rokkariurpo voi vetää täydet pleksit ja kumartua sitten poliisien tanssiin seuraavalla asemalla. Mutta takaisin laitteeseen. Tämä 901 on ollut meillä jo aika kauan, en muista tarkkaa hankintahetkeä, mutta silloin ei ainakaan ollut lunta.. ihan kuin nytkään olisi. Ehkä reilut pari kuukautta tätä on naputeltu ja mielipide alkaa olla muodostunut. Tuli hankittua Linux-versio, että Windowsin ihanuudesta en tiedä mitään. En myöskään ole asentanut mitään tähän koneeseen, vaan ihan sillä mennään, millä tämä laite on tullutkin. Näyttö on juuri sopivan kokoinen. En oikeastaan kertaakaan ole harmitellut sen pienyyttä, leveys on kuitenkin täydet 1024, joten netin surffailu yleensä onnistuu ilman sivuttain vierittämistä. Lisäksi itse käytän selaimena Operaa, joka osaa skaalata sivut sivuttaissuunnassa näytölle sopiviksi. Näppis oli aluksi todella pieni, mutta nyt tätä kirjoittaessa en juurikaan huomaa kirjoitusnopeudessa eroa täysikokoiseen näppäimistöön. Virhetä tulee ehkä 10% enemmän kuitenkin ja erikoismerkit kuten * tai <> ovat vaikeahkosti saavutettavissa. Ei välttämättä mikään koodauslaite, vaikka olen tällä koodannutkin. Pääasiallinen käyttöhän meillä tälle on kodin kakkoskone irkkailuun ja surffailuun. Siinä en löydä moitteen sijaa. Sen sijaan muissa asioissa sitä löydän. Pitääkö ostaa Mac että saa 1) välittömän heräämisen sleepistä 2) sleepistä heti wlanin päälle? Tällä menee sleepistä heräämiseen ehkä 5 sek, joka ei aiheuta vielä raivoa, mutta wlan saattaa yhdistellä siihen päälle vielä sen 30 sek.. Mitä teet tällaisella koneella ilman nettiyhteyttä? Et juuri mitään. ...