Yleistä

Spämmi on nykynuoren pahin vihollinen. Tai en tiedä nykyisestä, enkä edes nuoresta, mutta minua pikkusen on ketuttanut tuo spämmin määrä, mikä minulla qkaasu.com -osoitteisiin tulee. Ensiksi minulla oli tili Sigmaticilla, joka ihan ok-hyvin filtteröi spämmin. Sitten kun vaihdoin Webfactionille, niin spämmin määrä räjähti käsittämättömyyksiin. Tuhat spämmiviestiä viikossa on minulle vähän liikaa, nimittäin joskus sinne Operan filsuun sattuu joku oikeakin maili, jota sitten saa metästellä. Ongelmana tässä tietysti oli se, että en voinut lukea qkaasu.com maileja kännykällä. Nimittäin tuollainen 1000 mailia viikossa kun kilahtaa kännykkään + muut tilit, niin saattaa olla että korkki narahtaa tai köysi kiristyy. Joten en lähtenyt sille tielle. Vaan virittelin itselleni vihdoinkin Google Apps -tilin. Käytännössä kuka tahansa domainin omistaja voi viritellä itselleen Google Apps tilin, ilmaiseksi saa 50 sähköpostiosoitetta, jokaiseen 7Gt levyä, kalenterit, chatit ja sun muut kikkareet. Itte en tässä käytössä nyt muuta tarvitse kuin mailia, mutta yrityksille muutkin kikkareet ovat varmaan varsin ok. Oikeastaan tämä qkaasu-projekti toimiikin pilottina firmajuttujen siirtämiseen Googleen. Ja sinä joka huolestut nyt yksityisyydestäni, ällös välitä. Google tietää minusta jo ihan kaiken. Sähköpostiviestintäni (kun käytän muutenkin gmailia) ei sitä asiaa enää pahenna. Nyt sähköpostia voi lukea puhelimella ja sähköpostit pushautuu puhelimeen rouheesti. Paljon parempi viritys, kuin mitä olisi osannut kuvitella. Superhemmot @ Haltu tän idean mulle esittivät ja vaikka ostin ajatuksen heti, niin tämä puhelinsynkkaus oli se kirsikka kakun päällä. Vaikken edes pidä kirsikoista.

Aiemmin tuossa olikin jo voihketta ja lätinää Samsung Galaxy S:stä, mutta silloin käyttöikää oli vasta varsin vähän takana. Koko kauheus ja komeus on paljastunut vasta myöhemmin. [][1]Samsung Galaxy S Alunperin ostin uuden puhelimen, sillä vanha Nokian 5730 ei enää tuntunut tarpeeksi kuulilta kaltaiselleni tekniikan kosmopoliitille, jona itseäni pidän. Nokian N8 oli vasta tulossa, ties milloin, ja se ei vaikuttanut tarpeeksi trendikkäältä. iPhone taas vaikuttaa trendikkäältä, mutta heteromiehelle (tiedoksi vain Päivi Räsänen!) ei oikein maita Steven tapa tuuppia kakkoseen pitkin matkaa. Joten silloin oli Samsung Galaxy S kuuminta hottia. Parin viikon odotuksella sellaisen sitten sai. Unboxasin puhelinta vessassa, siltä varalta jos pelkkä näkeminen saa housut kastumaan, jos tiedätte mitä tarkoitan. No, laatikko oli hieno, omppukavereilta kopioitu, mutta akkua ei ollut yhtään ladattu, joten kostumiset jäi väliin. Käyttöönotto ei mennyt niin kuin ohjeissa luki. En tiedä miksi, mutta sellaisia kyselyitä ja välivaiheita, joita ohjekirja ehdotti, ei ollut eikä tullut. Ehkä softaversiot olivat päivittäneet aloitusta sen verran, että käyttöohje, joka on muuten täysi vitsi, ei ollut kerinnyt päivittyä. SGS on sellainen värkki, jolla ei tee yhtikäs mitään, jos ei ole kiinteää dataveloitusta. Tosin kai Suomessa kaikilla älypuhelimen hankkijoilla on kiinteä dataveloitus. Tai jos ei ole, niin ota. Itse aikoinani (Nokia 5730 kanssa), pohdin, että pitäisikö upgreidata vanhasta 4e/25Mt datapaketista kiinteähintaiseen rajoittamattomaan pakettiin. Upgreidasin ja seuraavan kuukauden datasiirto oli 1,2 Gt.. Asentelin aluksi kaikki perusjutut, yhdistin puhelimen Twitteriin ja Facebookiin ja Google-tiliini. Sen jälkeen huomasin että näin ei olisi kannattanut suorilla tehdä, vaan vähän ajatella. Mutta ajattelu oli vaikeaa, koska ei tiennyt, mitä puhelin tekee, kun sen yhdistää kaikkiin noihin värkkeihin. Käytännössähän se tarkoitti sitä, että yhteystiedot monistuivat osoitekirjaan ja niitä piti käydä sitten käsin yhdistelemässä. No, yhdistelyn jälkeen tietysti ressi loppui, koska synkkasin osoitekirjan Googlen kanssa ja nyt ongelmaa ei enää ole. Google Synkki toimii siinä määrin hyvin, että vaikka olen resetoinut (tästä myöhemmin..) puhelintani useaan otteeseen, kaikki yhteystiedot sun muut palautuvat automaattisesti Googlelta puhelimeen. ...

Webfaction toi omille servereilleen helposti käyttöönotettavaksi mod_pagespeed -kikkareen. Käytännössä se vähentää eri externaalien latailuja serveriltä, kun se paketoi css:t yhdeksi filuksi, tuo pienet css-filut suoraan html-dokkariin sisään ja muuta sellaista. Voit katsoa tarkemmin tuosta linkistä. Otin kyseisen ratkaisun käyttöön omassa ja Hannan blogissa. Mitään radikaalia ei latausaikojen puolesta tapahtunut. Omassa blogissa on niin paljon kaikkea muuta tauhkaa, kuvia haetaan muualta, on facebook-integraatioita ja Gravataria, niin kokonaislatausaikaan ei saa muutosta sillä, että käyttää tuota mod_pagespeediä. Mutta vähemmän niitä kyselyitä tulee. :) Tämmöisen option haluaisin Sigmaticillekin. Entä onko Nginxiin vastaavaa kikkaretta olemassa..?

[][1]Lisäsin tekstiin tissit, jotta se olisi vähääkään kiinnostava Luin jonkin aikaa sitten erittäin hyvä ajatuksen otsikolla Politiikka pois ammattilaisilta. Juttua enempää referoimatta, kyse on siitä, kuinka demokratia on nykyisin sana, mikä kuvastaa jotain, mikä on hyvin kaukana todellisesta päätöksenteosta eri maissa. Toki maiden välillä on vaihtelua. Mutta pidätkö vaikka Pölhölän vaalisysteemiä demokraattisena? Iso maa on jaettu tarkkoihin vaalipiireihin ja osan äänillä ei ole käytännössä mitään merkitystä ja osa taas päättää enemmän – asuinpaikan mukaan. Sattuman mukaan. Vaalipiirisuunnittelijoiden mukaan. Suomessa ei kuvio ole ihan niin räikeä, mutta samaa asiaa täälläkin tulee esiin. Kansanedustajat ovat nykyisin kaikkea muuta kuin kansan edustajia. Kansa kyllä periaatteessa valitsee heidät, monimutkaisella vaalitavalla, mutta sen jälkeen kansalaiset eivät osallistu päätöksen tekoon seuraavan neljän vuoden aikana. Samaan aikaan kansanedustajat kahmivat edustusrooleja kirkollisvaaleissa, kuntavaaleissa, HOK Elannon tehtävissä, jne. Edustajilla, erityisesti ministereillä, pitää olla loppumaton lista istumapaikkoja erilaisissa luottamustehtävissä (tästä saa nallekarkkeja). Tässä valossa, eikö tunnu ihmeelliseltä, että edustajat valittavat, esimerkiksi Jyrki Kasvi (Virh ja mm. HOK), kuinka aika ei riitä hoitaa kaikkia asioita niin hyvin kuin pitäisi. Kuinka aika ei riitä perehtyä kaikkiin edustajan tehtäviin niin hyvin kuin pitäisi. Ja kuinka he aina laiminlyövät perheensä. Tai kuulutaan johonkin hallituksen ohjausryhmään (vai mitä ne on), joissa ei kuitenkaan käydä kertaakaan. Eikö sitäkin hommaa voisi tehdä joku, joka kerkiäisi käydäkin paikalla? Ja paneutua asioihin? Tyhmä maalainen voisi tässä kysyä, että miksi niitä tehtäviä on sitten tullut kerättyä niin paljon? Ja miksi suomalainen lainsäädäntö ylipäätään sallii moisen. Jännittävää, että Tommy Tabermann ei saanut olla Uutisvuodossa vakionikkarina viikottain, kun istui samalla eduskunnassa, mutta luottamustehtävien kahmiminen ei sen sijaan haittaa. Ollaan milloin minkäkin nuorisoseuran puheenjohtajia, vähän myönnetään itselle ja kavereille vaalirahaa ja niin edelleen. Mutta televisiossa ei saa olla. ...

On harmillista, että Google Wave meni kaput. Tai eihän se vielä mennyt, mutta tulevaisuus näyttää vähintään epävarmalta ja ilmeisesti ainakin kehitysresurssit on heitetty hapelikkoon. Nimittäin yksi ominaisuus Google Wavessa oli, tai oli tulossa, jonka todella olisin halunnut. Nimittäin nettisivuille integroitavat wavet. Jokaisen blogipostauksen kommentit olisivat olleet wave ja olisi voinut yhdestä paikasta, Google Wavesta, seurata kaikkien kommentointien kehittymistä, kuten sitä, jos joku vastaa minulle. Kommentointi blogeissa on muutenkin alamäessä, paitsi jos kirjoittaa homoista ja kirkosta. Ja itsellä se kiihotti vaan yhden ydinfyysikon kirjailemaan. Ehkä kirjoitin väärin. Syy kommentoinnin vähyyteen on se, että ihmiset lukevat bloginsa feedeistä jollain ohjelmalla tai Google Readerilla. Minulla on todisteita, että jotkut teistäkin lukevat tätä Google Readerilla. Eikä siinä mitään, on äärimmäisen kivaa selata blogit vaikka kännykällä läpi, kun ne on siellä gReaderissa. Mutta entä jos kommentoin jonnekin jotain? Kun käyn wouhottamassa Ruohos Anan blogiin jotain, niin tuskin koskaan käyn katsomassa, josko kommenttiini on vastattu jotain. Ja kommentti unohtuu. Vuorovaikutusta ei tule, ei Ruohosen blogiin tai mihinkään oikeaan blogiin. Palvelulle olisi tilaus. Kuinka saan blogiini sellaisen kommentoinnin, johon liittymällä käyttäjä saisi seurattua kommenttiketjuja järkevästi yhdestä paikasta. Olisiko tässä uuden palvelun paikka? Ehkä, tässä tipsiä teille hyvät uljaat web developerit. Voitte heilutella sitten minulle miljoonillanne, jotka saitte Googlelta kun se osti teidät. Se olisi nimittäin hienoa. Ei siis se, että joku tällä idealla tekisi miljoonia, siitä olisin lähinnä kateellinen, vaan idea itsessään (jos kukaan ei tekisi sillä miljoonia). Kun kommaan Pauli Huhtiniemen blogiin, se kommentti menisi Palveluun ja kirjautuessani Palveluun näkisin onko siihen vastattu JA onko keskustelu jatkunut sen jälkeen. Voisin käydä sitten osallistumassa kommentointiin perinteisin keinoin, kuten haukkumalla kommunisteiksi, uhkaamalla muuttaa maasta ja niin edelleen. ...

Katsoin viime viikolla TV2 homoiluiltaa ihan sattumalta. Minua jotenkin perverssillä tavalla viehättävät nuo tuollaiset taistelukeskusteluohjelmat ja usein niissä saadaan ihmiset sanomaan mitä kummallisimpia asioita. Homoiluilta meni minunkin kokemuksella varustetulta kaverilta välillä sen verran yli, että oli pakko lepuuttaa itseään toisella kanavalla. Olen seurannut asiasta virinnyttä keskustelua ja olen palanut halusta tuoda jotain omaa näkökulmaa asiaan – en ole vain keksinyt mitään, mitä ei olisi jo sanottu. Ajattelin kääntää oman, mielestäni melko liberaalin, arvomaailmani päälaelleen ja kirjoittaa blogijuttu siitä, kuinka hallitsevat ryhmät, kuten valkoinen heteromies tai kristillinen kirkko ei voi samaan tapaan arvostella muita, kuin muut arvostelevat sitä. Mutta vaikka olen sataprosenttisesti tuon ajatuksen takana, niin aika vaikea sitä on tähän yhteyteen yrittää ympätä. Ei ainakaan sen jälkeen, kuin suosikkikansanedustajani ERÄS ilmoitti että hän hyväksyy kyllä homot, mutta se homoilu on vitun ällöttävää. Joten se siitä sitten.

Nythän kävi niin, että Messukyläntien varteen on tullut uusi kebab-paikka jonkun muun paikan tilalle erääseen ränsistyneeseen taloon. Vaikka talon julkisivu ja takaosa näyttää siltä, että se romahtaa minä hetkenä hyvänsä, on siihen remontoitu sisälle ihan hyvät kebab-paikan tilat. Historian ja talon ulkoasun vuoksi innokkaatkaan kebabnistit ei uskaltaneet käydä siellä, joten JB tunsi vastuunsa ja lähti testaamaan kyseisen paikan 3 hengen testiryhmällä. Kebabnälkää pohjustettiin 3 tunnin ulkoilulla. [][1]Testiryhmä odottaa kebabin saapumista Huomaa komea tiiliverhoilu taustalla. Tilat olivat, ainakin vielä, puhtaat, eikä paikka ollut lähellekään niin hikinen kuin olettaa saattoi. Lasit oli käännetty mäkistä, ja kuten alla olevasta kuvastakin huomaa, niin tuttu mäkkilogo siellä laatikon kyljessä pilkistää. Sisällä oli melko lämmin. Markkinoinnin 101 oli jäänyt tankkaamatta, kun ulkona mainostettiin että kebabit ja pizzat alkaen 5 eur, mutta sisällä ilmenikin, että kaikki maksaa nyt avaustarjouksena 3,60. Hinnasta ja kassakoneesta voi päätellä myös, että kirjanpidon peruskurssi ja verotuksen ABC ovat jääneet heikommalle huomiolle.. Mutta sinänsä nämä asiat eivät poikkea muista kebabbiloista. [][2]Messukylän Hikikebab, vimpan päälle hieno sisältä Varrasta ei näkynyt, mutta myöskään mikron kilahdusta ei kuulunut. Ehkä kello oli revitty mikrosta irti (vinkki vaan sinne Lahteen). Annokset tulivat nopeasti (tosin paikalla ei ollut meidän lisäksi muita odottamassa ruokaa), niiden koko oli hyvä ja maku oli ihan ok. Ei mikään jumalainen (tykkään esim Drinan mätöistä aika reilusti enemmän), mutta ei myöskään mikään rasvavelli. ...

Tänään ajattelin tehdä ihan erillaisen postauksen kuin normaalisti. En aio valittaa mistään. Ajattelin toivotella hyvää syksyä lukijoille. Syksy meinaa sitä, että talvi alkaa lähestymään. Tulisiko meille yhtä hieno talvi kuin edellinen – toivottavasti. Toivottavasti ei kuitenkaan niin kylmä, mitä puolalaiset veikkaa. Syksyllä näkyy luonnossa hetken aikaa värejä, jotka voi joku keritä huomaamaan ennen harmauden hyökkäystä. Syksyllä alkaa talven suunnittelu. Milloin mennään Rukalle ja miksi taas sinne? Entä milloin Leville ja onko Nororokotukset kunnossa. Otetaanko alppiretki, luokkaretki vai häämatka. Ei syksy hullumpaa aikaa ole. Hyvää syksyä kaikille lukijoille. Ja ei. Tämä ei ole mikään lopetusuutinen. Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, etteikö seuraavassa postauksessa valiteta maailman menosta silmät liekeissä. Mutta tämä hetki nautitaan rauhasta.

Nyt joku järkiporukka on istunu alas funtsimaan, että kun kaikesta muusta pitää säästää, paitsi kansanedustajien palkoista, niin mites noista maanpuolustuskuluista nipistettäis sellanen 60 miljoonaa? Noh, ilmeisesti porukka selaili Jasmon blogia vuodelta 2007 ja huomasi, että siellähän ehdotetaan asepalveluksen minimikestoksi 4kk. Kun porukka oli jo neljä kuukautta hoitanut selontekoa tekemättä mitään, niin mahan röllöttäessä pöydällä tuntui siltä, että jotakinhan tästä pitäisi ulos pusertaa. Asiat johtivat toiseen ja tällä viikolla olemme lehdistä saaneet lukea, että joku porukka ehdottaa asepalveluksen minimimitaksi 4kk. Olen edelleen sitä mieltä että se olisi oiva idea. Tässä puhuu nyt Suomen toivo, oikea Kunnon Jääkäri. Nimittäin ainakin Kontiorannan sissikomppaniassa peruskoulutuskausi oli aikamoista hälinää. Sitten tuli E-kausi, missä kai jotain taitoja olisi vielä pitänyt opetella – meillä sisseillä uusia taitoja ei tarvittu, meidän piti vaan pystyä seisomaan 18h tien varressa kuolematta kylmään tai tylsyyteen. J-kausi, vai mikä se viimeinen kausi onkaan, onkin vain loppusodan odottamista ja lomien viettoa. Lisää viikonloppuja kiinni, ääliöt pois intistä ja 4kk on ihan todellinen aika, minkä aikana (ainakin sissit) voisivat saada jalkamiehen peruskoulutuksen. Onko johtajien koulutuksessa varaa samaan supistamiseen – sitä en tiedä, ei tullut ottettua selvää. Hesarihan oli käynyt jollain kasarmilla haastattelemassa paria upskokkia siitä, että miltäs tuntuisi tämmöinen 4kk palvelus. Nehän oli että ei ei, ei missään nimessä, nytkin on niin kiirettä. Kysykääpä joulukuussa uudelleen, niin vastaus onkin joo joo, ihan sama, syön nyt munkkia. Eikä armeijassa olevilta pidä kysyä mitään, ne on sen propagandakoneiston alla siellä ja kokonaisuuksien hahmottaminen karisee. Tiedän tämän, sillä vaikka menin inttiin sillä mielellä että 6kk ja pihalle, niin P-kaudella pitemmän oleskelun aikaan alkoi jo tuntumaan siltä, että mitähän jos kävisi jonkun johtajakoulutuksen. Sitten tulikin onneksi loma ja muisti taas, mitä se vapaus on. ...

TV-lupahan kallistuu taas ensi vuonna 14 euroa. Kun maksajia on noin 1,9 miljoonaa kappaletta, tulee rahaa lisää reilut 26 miljoonaa euroa. Siis lisää. Maailmantalous ja valtiontalous ei ole viimeaikoina ollut oikein vedossa, joskin elpymään päin ja sen vuoksi leikataan päiväkodeista, vanhusten hoidosta, päihdehoidosta, reumasairaaloista, oikeastaan kaikesta. Mutta YLE saa reilut 26 miljoonaa euroa lisää rahaa. Kenties Tangomarkkinat maksavat tänä vuonna enemmän ja Musiikkitalokin olisi kiva saada kuntoon. Uusi saippuasarjakin pitäisi tuottaa. Jos meillä olisi täällä kotona jokin laite, jolla katsoa televisiota, niin tv-maksua en silti maksaisi. Hyvin yksinkertaisista syistä: En pidä siitä, kuinka tv-maksu aina nousee, kuinka YLEn pilkkominen osiin on vielä vuonna 2010 rohkeaa ja siitä, kuinka sitä maksua ei vieläkään ole saatu ympättyä veroihin mukaan. Ja että YLE:n rahoilla elävän sinfoniaorkesterin kulut (7 miljoonaa euroa vuodessa), jonka kai näkee joitain kertoja vuodessa televisiossa, maksetaan tv-luvasta, eikä normaalein tavoin kulttuurirahoista. Kerrankin valtion kanssa saisi äänestää jaloillaan, tai siis rahoillaan. Jos 1000 ihmistä lopettaa tv-maksun maksamisen, häviää YLE:n kassasta se 240 000 euroa. Sillä ei vielä tee edes toimitusjohtajan palkan mentävää aukkoa, mutta jos parikymmentätuhatta ihmistä lopettaa maksamisen, sitten maksua joudutaan taas nostamaan. Nyt, kun aika monestakin suunnasta on jo kuulunut puheita, että maksun koon kanssa aletaan olemaan sillä rajalla, maksavatko katsojat enää sitä, on aika iskeä. Lopettaa tv-maksun maksaminen. Pakottaa Arkadianmäellä tekemään uusi käytäntö YLE:n rahoittamisesta ja ehkä jopa villiintyä täysin ja keskustella YLE:n pilkkomisesta ja rakenteen uudistamisesta. Miettiä, että miksi työntekijöitä Ylellä on niin paljon (satoja ”liikaa”) ja miksi YLE FST vie 15% YLE:n rahoista. Tosin, sen verran kyyninen olen, että jos YLE jotain karsisi, niin ensimmäisenä lähtee Teema, sitten Yle Areena. Ne kaksi väylää, jotka todella tekevät sitä sivistys ja yleispalvelutyötä. Jotain iltapäiväsaippuaa kyllä tehtäisiin ja kai sentään ruotsiksi. ...

Olen katsonut tässä Big Brotheria muutaman kerran. Tai anteeksi, yrittänyt katsoa.. Tämä on tietysti nolo tunnustus, mutta näin olen tehnyt. Ongelma on se, että ei sitä vaan pysty katsomaan. Ei vaan pysty. Syynä on se, että henkilöissä ei ole mitään kiinnostavaa ja mitään oikeita tehtäviä ei ole ainakaan vielä tullut. Olenkin sitä mieltä että kilpailijoita pitäisi kiusata paljon pahemmin. Tilannetta voitaisiin sekoittaa kertomalla valheita ulkopuolisesta maailmasta. Vaikkapa, että Irak on alkanut myymään öljyä suoraan Suomeen. Tai ehkä jotain vaikka vähän jännittävämpää. Pelattaisiin vähän sellaisia kortteja, jotka saisivat kilpailijat kyseenalaistamaan juttuja. Sammutetaan valot, pidetään BB hiljaisena, liikutetaan kelloa 3 tuntia yhdessä tunnissa, saadaan ihmiset sekoamaan. Lähetetään kaiuttimista silloin tällöin säikäyttäviä ääniä täysin randomilla. Annetaan viinaa niin kauan kunnes kukaan ei halua enää juoda. JOTAIN MUUTA. EI esimerkiksi tuoda jotain avoparia ja sitten yritetä niitä saada pussailemaan muiden kanssa. Tänä vuonna katsoin ensimmäisen jakson, jossa kilpailijat esiteltiin, mutta varsinaista jaksoa en jaksanut katsoa siihen perään, koska se oli niin pyllystä. Big Brotherin alkuvaiheet on niin naurettavia, etten tajua, mikä idea niitä ihmisiä on sieltä äänestää pois, kun yhden poistuneen tilalle tulee neljä lisää!? Ja miten kaikki ihmiset, jotka BB:hen on valittu, onkin saatu niin samasta puusta veistettynä. Tai ei kai ihan kaikki, mutta suurin osa. Haluaisin käyttää julkisuutta hyväksi ja alkaa tekemään juontokeikkoja baarissa. Vai onko se vain se Talo, joka saa kenet tahansa lannistumaan ja taantumaan? Tänä vuonna BB:ssä oli heti ensimmäisenä jotain mitä koskaan ennen ei ole ollut, eli asukkaat eivät olleetkaan asukkaita, vaan kokelaita. Mitä helvettiä? Se, että ne oli kokelaita, tarkoitti sitä, että ensimmäisellä tynkäviikolla äänestettiin jo 2 pois. OHO, olipa todella ennennäkemätöntä. Katsojia ei vissiin pidetä niitäkään minään varsinaisina ruudinkeksijöinä. ...

Tämä on ensimmäinen ei-Nokialainen puhelin, mikä kädessäni ja taskussani on koskaan ollut. En ole käyttänyt tai omistanut Ericssoneja tai muitakaan epäisänmaalaisia merkkejä. Mutta nyt omistan: Samsung Galaxy S. Koska puhelin ei ole vielä ollut minulla kuin viikon, niin mitään oikeaa testiä en vielä voi kirjoittaa, mutta tänään bongasin Aamulehdestä sen tason kirjoituksen, että siihen oli pakko reagoida. Nimittäin tämä mobiilialaan erikoistunut toimittaja kirjoittaa Androidista ja Galaxy S:stä otsikolla Nokiantappajalta puuttuvat aseet. Otsikon jälkeen toimittajan järki himmenee: Android osoittautui testin aikana varsin epävakaaksi. Puhelin jumittuu yksinkertaisissakin toiminnoissa kuten valokuvatessa ja jopa puheluun vastattaessa. Näitä niin sanottuja älypuhelimia käytetään ahkerasti sähköpostien lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tässä on Androidin toinen heikkous: sähköpostiohjelmassa on vakavia puutteita. Se jumittuu, eikä ajoittain hae uusia sähköposteja. Pahimmissa tapauksissa sähköpostiohjelma menee sekaisin ja näyttää eri viestiä, minkä käyttäjä on valinnut. Ohjelma jopa lähetti itsestään vanhan sähköpostiviestin kolmannelle henkilölle. En epäile etteikö näin olisi voinut käydä, tuskin toimittaja sentään valehtelee. Mutta kun kaveri testaa Samsung Galaxy S:ää ja puhuu samaan aikaan, kuinka Android-puhelin jumittuu valokuvatessa ja puheluun vastattaessa, ei voi oikein ottaa tekstiä vakavasti. Mitä sieniä tämä kaveri on syönyt? Ei itsellänikään ole ollut android-maailmassa pelkkää ihanuutta, Google kalenteri ei suostu kunnolla synkkautumaan, enkä tiedä miksi (enkä ole jaksanut vielä aloittaa valtaisaa googletusta). Mutta jos olisin tämä toimittaja, niin en paljon ilkkuisi Galaxy S:n sähköpostiongelmista. Nimittäin minulla oikeastaan ainut syy puhelimen vaihtamiseen oli tietysti halu kokeilla uutta ja se, että Nokian värkkien sähköpostiohjelmat – mitä niistä nyt haluaakaan käyttää – eivät toimi riittävän hyvin, jos ollenkaan. MfE:n asentamisen jälkeen akkua saakin olla aina irroittelemassa. Itselläni ei noita muita toimittajan ongelmia ole ollut. ...

No, kävipä niin että eräänä lauantaisena päivänä (tänään) ei ollut illalle mitään suunnitelmia, vaimokin karussa. No, lompakostahan löytyi vapaalippu elokuviin ja ajattelin, että teenpä tällaisen sooloiskun, kun edellisestä sooloilusta (Inception) jäi niin hyvä maku. Mikäs nyt on suosittua, no The Expendables. Leffahan oli kunnon kasariräiskintä, jossa juoneen ei ollut paljon panostettu. Leffan kantava voima ilmeisesti oli tähdistö, Jason Statham oli päässyt päärooliin Syltyn kanssa. Sitten oli Jet Litä, Mickey Rourkea, oli Dolph Lundgrenia ja Randy Coutourea ja tietysti Arnoldi ja Bruce Willis. Ja lisää oli pyydetty, Wesley Snipes ei päässyt esiintymään, koska kuvaukset oli ulkomailla ja kyseinen jamppa ei saa jenkeistä poistua. Van Damme sanoi, että leffassa ei ole juonta (totta, mutta ei dammen perusleffoissakaan ole). Kysyttyjen tähtien lista vaan jatkuu. No, menin leffaan ja odotin että nyt nähdään sitten, että näitä tähtiä tapetaan, sehän on aina siistiä. Höpsis. Ei niitä mitään tapettu. Alkuteksteissä huomasin, että leffan oli ohjannut ja kuvakäsikirjoittanut Sylvester Stallone. Siinä vaiheessa olisi pitänyt ehkä nousta ja lähteä kotiin. Sylttyhän teki nyt niinku uuden Rambon, jossa on muitakin tähtiä, kuin hän itse. Leffassa ei ole mitään eroa viimeisimpään Ramboon, veritehosteetkin ovat samat ja juoni vielä huonompi. Tapettavan armeijan kokokin (200 miestä) taitaa olla sama? Willisin ja Swartsineekerin cameot oli lyhyitä, mutta hauskoja. Syltty ja Arska keskustelee: Arska: Give this job to my friend, he loves playing in the jungle. (arska tarjoaa työn syltylle) Syltty: Right. Bruce: [Arska lähtee] What’s his fucking problem? Syltty: He wants to become president. Hyvä, huumoria! Kattomaanhan tätä leffaa ei kannata mennä, minun vierestäni pari jotain 15v kollia lähti kesken leffan pois, kun ei jaksaneet kattoa. Jos tykkää 80-luvun toiminnasta, ärsyttävästi leikatuista ja heilutelluista taistelukohtauksista ja järjettömästä godmodesta, mikä hyviksillä on, niin sitten voi mennä katsomaan. Muuten ei kannata. Wareta ja kato kotona poikain kanssa kalja kourassa. Juonessa pysyy kyllä mukana, vaikkei koko ajan jaksaisikaan seurata. Eivät saa päähänsä ainakaan jatko-osaa tehdä sitten. ...

Vihreiden suurin julkkis täällä interwebissä on tietysti JJ. Kasvi, jota on pidetty internetin vapahtajana ja ihmisten oikeuksien puolustajana. Yksi ja ainoa niistä, joka Arkadianmäellä tietotekniikasta ymmärtää. Joskus JJ oli vielä tasavertainen, ei ollut kauaa siitä, kun Kasvi oli vielä harrastanut Klingonin kieltä ja oli internetin oikea käyttäjä. Nyt Kasville on tapahtunut se, mitä yliopistossa tapahtuu opiskelijoille, jotka rupeavat assariksi, valmistuvat, rupeavat tekemään jatkotutkintoa, joista tulee ehkä yliassareita ja niin edelleen. Eli, vaikka kosketuspinta todellisuuteen joskus oli vielä hyvin terävä, opiskelijan arki on unohtunut kaikkien vuosien varrella. Huomaan joitain asioita tapahtuneen itsessänikin, opiskelijan arki ei tunnu mahdottoman läheiseltä ajatukselta enää. Mutta samaa vaivaa on myös vihreissä. Vaikka JJ ei varsinaisesti internetiä vastaan vielä kampanjoi, on hänestä tulossa vanha ukko, joka hakee vain turvallisuutta itselleen ja lähimmäisilleen. Ja mikäs siinä, sehän on varmasti geneettisessä koodauksessa ihmiseen nakerrettu, että ei tarvitse olla sankari koko ikäänsä. Ellei ole Chuck Norris. Mutta politiikkaan se ei oikein sovi, ehdotuksista tulee järjenvastaisia. Viimeisin osoitus tästä on se, kun JJ haluaa aseiden omistajat liittää harrastusseuroihin pakolla, kytkeä RFID-tarroja aseisiin, jotta poliisit voivat lukea oven takaa, mitä aseita sinulla on, mahdollistaa poliisien kotikäynnit aseiden valvonnan suhteen (vrt. kotietsintä) ja paljon muutakin melko mystisiä hommia. Etkö usko? Lue itse. Miksikö? Koska jotain on tehtävä, kun näitä kouluampumisia ja muita tulituksia tähän saakka on ollut. Viis siitä, vaikka kouluampujat ovat laskelmoivia, kylmäpäisiä sunnittelijoita, jotka olisivat vaikka räjäyttäneet koulun, jos asetta ei olisi ollut saatavilla (Myyrmanni anyone?). Viis siitä, vaikka Porvoon räiskijä ampui luvattomalla aseella, nimittäin luvan omistaja oli myynyt aseen pimeille markkinoille. Ja tämä ei ollut yllätys, tiukentuneiden lainsäädäntöjen vuoksi aseiden jälkimarkkinat ovat käytännössä nollassa ja jos aseen omistajalle tulee rahapula, ostajaehdokkaat ovat ainoastaan laittomia hankkijoita. Hups. Mutta jotain olisi taas tehtävä. Pitäisikö kieltää pienikaliiberiset aseet, kun ammunnat ovat tähän saakka tapahtuneet niillä? Eivät uhritkaan kidu niin paljoa, kun seuraava tapaus tulee metsästyshaulikon kanssa kouluun. ...

Hyvä Yleisradio! Sääilta. Se tulee taas. Sääiltaan soittaa aivan liikaa suoraan sanottuna höperöitä ja pallosalamahaahuilijoita. Olen kuunnellut sääiltaa monta vuotta aktiivisesti ja olen kuullut jo kaikki tarinat pallosalamista ja vuoden -27 erityisestä ukkoskesästä ja siitä, kuinka vuonna 1945 vielä sirkat soittivat kovempaa ja kuinka ukkospilvet kiertävät vesistöjä ja millon mitäkin vaarantöppyröitä. Olisiko mitenkään mahdollista etukäteen vastata puheluihin ja toivottaa hyvää illanjatkoa juopuneille, höperöille ja samoja kysymyksiä kysyville ärsyttäville jankkaajille? Radiossa on enemmän asiantuntijuutta äänessä ilmastoon liittyen mitä yleensä ja se saadaan hukattua kaikenlaiseen turhanpäiväiseen voivotteluun siitä, kuinka salami iskikin naapurimökkiin vuonna 1927 ja lähes heti perään 1967, eikä kertaakaan meidän mökkiin vaikka ihan vieressä on! Se on varmaan soittajan elämän kohokohtia, mutta keskivertokuuntelijaa se ei kiinnosta pätkääkään. Jos puheluita ei voida alkaa skriinaamaan, voisiko toimittaja edes olla jämäkämpi ja torpata jaarittelijat ja jankuttajat pois kuluttamasta kaikkien aikaa. Voisiko se olla mahdollista? ”Tämä aihe taitaa olla jo loppuun käsitelty, hyvää illan jatkoa.” Näin saataisiin meille kaikille parempaa radiota ja halukkaille parempia vastauksia. Miettikää edes tätä, vai onko tämä toimittajien sellainen sisäpiirijuttu, että nauraa kiherrätte ohjelman jälkeen soittajia? Hyvin pokka kyllä pitää ohjelman aikana, siitä täytyy antaa pisteet. Jasmo

Inception, tuo tämän hetken kuumin elokuva. Mennessäni katsomaan sitä, en oikeastaan odottanut kamalasti mitään. Ystävistäni osa on tykännyt elokuvasta kovasti ja osa vihannut täysin. Toisaalta, juuri sen vuoksi odotin hyvää elokuvaa, koska se jakaa mielipiteet noin voimakkaasti. Tuntui, että kaikki hekuttivat Dark Knightia, vaikka minun mielestäni se oli täysi rapa. Ehkäpä Inceptionissa olisi jotain, joka viihdyttäisi. Ja olihan siinä. Täytyy sanoa, että elokuvan trailerit näyttivät elokuvan täysin erilaisena, kuin mitä se oli. Trailerin nähdessäni ajattelin aikoinaan, että tuota elokuvaa en mene katsomaan, enkä olisi mennytkään, jollei siitä olisi kasvanut tällainen pienimuotoinen hype. Ja elokuva oli hyvä. Pahoittelen, mutta kerron seuraavaksi jotain asioita, joita ei ehkä kannata lukea, jollei leffaa ole vielä nähnyt ja sen aikoo mennä katsomaan. ...

Olen katsonut muutamia jaksoja TV-sarja Survivorsista. Ei, tällä kertaa ei ole juntteja autiolla saarella, vaan kunnon post-apokalyptista meininkiä. Ohjelma tulee joltain TV-kanavalta, en muista miltä. Ehkä kolmoselta. Idea on siis se, että tauti tuli ja tappoi yli 99% väestöstä maailmassa. Sitten seurataan brittien toilailua jossain kaupungissa, olisikohan Lontoossa vai missä. Sarjan idea oli todella mielenkiintoinen. Tällainen vallan uusijako saa miettimään kaikkia jänniä ajatusleikkejä, kuten että mitä itse tekisit ja mikä on tärkeintä, ruoka, bensa, sähkö vai aseet. Valitettavasti sarja ei ole lähestynyt asiaa tällaiselta kannalta, ainakaan ensimmäisten jaksojen osalta. Ensimmäisissä jaksoissa ei ole saavutettu mitään, ainoastaan sekoiltu. Lisäksi käsikirjoituksessa on aika ihmeellisiä juttuja, jotka minua ärsyttävät. Mutta silti kokonaisuus pitää hyvin kiinni, vähän niin kuin 24 (kauheeta rapaa, mutta pakko kattoa) tai parempi esimerkki Jericho, joka oli erinomainen, mutta omine ongelmineen. Jotenkin hupaisaa on, että vaikka Survivorsissa kourallinen ihmisiä säntäilee jonkin suurkaupungin (ehkä Lontoo) sisuksissa, he törmäävät koko ajan toisiinsa. Minua ärsyttää myös se, että vaikka päähenkilöitä ahdistellaan jatkuvasti aseellisin joukoin, he eivät itse ota mitään askelta puolustautumista kohtaan, mutta kaipa olen vaan katsonut liikaa toimintaelokuvia. Enkä ole katsonut vasta kuin muutaman ensimmäisen jakson sarjasta, joten en tiedä millainen sotatilanne vielä puhkeaa. Lontoossa (se kaupunki taitaa olla kyllä Manchester) pelätään jo ruuan loppumista pari päivää Kuoleman jälkeen. Kauppojen hyllyillä oikeasti on tuolle määrälle ihmisiä säilykkeitä sun muita ainakin vuodeksi. Mutta hyvä sarja on, näine ärsyttävine ajatuksineenkin. Kannattaa öögata jos sattuu sopimaan aikatauluun.

Pendulum taisi lyödä itsensä Suomessa ihmisten tietoisuuteen Provinssirockissa. Itse en ole koskaan Pendulumin live-konserttia kokenut, ainoastaan DJ-keikan aikoinaan. Mutta siitä asti kuin Häivälän Hartsa mulle Pendulumin joskus pakkosyötti, olen tykännyt ko. bändistä. Erityisesti vanhempi matsku oli mieleeni, mutta en tiedä mitä on tapahtunut, kun Propane Nightmares alkoi kuulostamaan viime vuonna yhtäkkiä hyvältä ja Watercolour tänä vuonna toimii myös. Sitten kun Pendulumia sai Play.comista niin edukkaasti (ks. aiemmat postaukset), tilasin sekä Hold Your Colourin että tämän uusimman, Immersionin. Nyt levyt ovat olleet jonkin aikaa kuuntelussa. Immersion alkaa perinteiseen tapaan introlla, mutta siinä missä intron jälkeen Hold Your Colourilla tulee Slam, jatkuu Immersionilla intro oikeastaan vielä 2. raidankin. Biisi on juuri sellainen, että voin vaan kuvitella sen soivan, kun SuperStarDJ kiipeää Pendulumin DJ-keikoilla lavalle. Ei mikään äärettömän herkullinen kuunneltava, mutta kieltämättä virittää tunnelmaan. Ja tunnelmahan on melko ok. Nimittäin kolmosbiisinä oleva Watercolour lyö sellaisen tahdin päälle loppulevylle, että oksat pois. Sitä Pendulumilta tietenkin odotetaankin. Nelosbiisinä oleva dubstep-henkinen kappale lyö vielä naulan niin hyvin arkkuun (päähän?), että nautinto on siinä valmis. Ja sitten on vielä 11 biisiä jäljellä! Kieltämättä 4. biisin jälkeen kappaleet vähän hukkuvat minulla massaan, Pendulumille ominaisia lauluja, breikkejä, fillejä ja saundeja tulee raita toisensa jälkeen ja setti ehkä huipentuu yhteistyössä In Flamesin kanssa tehtyyn raitaan Self vs Self. Täytyy myöntää, että olin todella skeptinen tuollaisen yhteistyön toimimisesta, tuli lähinnä mieleen Avain & Pelle Miljoona, mutta kas vain, toimii muuten! Levy on jotenkin saatu kasattua niin, että se on aika helppo kuunnella, siis helppoa tanssimusiikkia myös niille ihmisille, jotka eivät ole Pendulumia tai junkkaa ennen kuunnelleet (Se puristi joka alkaa vääntää tästä pendulumin Jump-Stepistä ja Pendu-Stepistä ja vaikka mistä musagenrestä, ole hyvä ja ehdottomasti, kommentteihin mahtuu!). Mutta kuitenkin juuri esim 4. raita on kaikin puolin hyvä dubstep-henkinen biisi, jonka tahtiin varmaan nyrkit on heiluneet. Ja päät. Ja loppupuolella on aika erikoisiakin saundeja ja aika röyhkeää pörinää, joten myös musiikkigenreä yleisesti kuuntelevia muistetaan. ...

Onko kämppiksesi ärsyttävä? Tai muuten vain haluat aiheuttaa jollekulle kipua? Tarvitset pääsyn kohdenhenkilön keittiöön silloin, kun hänellä on jotain uunissa. Tämä toimii vain jos kohde käyttää patakintaita ottaessaan kuuman pellin tai vastaavan uunista. Käy kostuttamassa kintaat ennen kuin kohde käyttää niitä. Kostuta vain siten, että ne eivät kastu läpimäräksi, jotta sitä ei huomaa, kun laittaa kintaat käteen. Kun kohde nyt ottaa pellin käteensä, litistyvät ne veden takia ja johtavat lämpöä paremmin kuin kuivana. Todella paljon paremmin. Naura vapautuneesti, kun kohteesi pudottaa pellin lattialle ja saa palovammoja käsiinsä. Hienous on vielä siinä, että kuumuus ei tunnu vasta kuin viiveellä, joten pelti on jo täysin ilmassa, ennen kuin poltto alkaa. … Itse olin onnistunut kostuttamaan kyseiset hanskat vahingossa ennen uunipeltiin tarttumista juuri edellä kuvatulla tavalla ja nyt sormessa (onneksi vain yhdessä) on napakka vesikello. En kuitenkaan suostunut pudottamaan settiä lattialle, vaan paiskasin takaisin uuniin miten kuten valtavan sadattelun saattelemana.

Pitkästä aikaa Jasmon blogi on saanut energiajuomaa testiin. Huhuja on kuultu myös TEHO energiavedestä, mutta se on jäänyt vain huhujen tasolle. Myöskään Battery Shottia ei ole tullut testattua, lähinnä sen takia, että pidän Batterystä enemmän maun kuin vaikutuksen takia. Mutta sitten Kickupiin. Tämä ruotsalainen energiajuoma ei ilmeisesti ole varsinaisesti energiajuoma, siksi pullossakin lukee functional drink. Tätä juomaa saa tällä hetkellä Suomessa ainoastaan Sportia Tammistosta ja 33cl puteli maksaa ainoastaan 1,50€. Makuja on tällä hetkellä saatavilla kolme ja makujen lisäksi myös sisällöt hieman vaihtelevat. Kickupin idea on olla luontaisempi ratkaisu energiajuomille, siinä ei ole kofeiinia eikä tauriinia (mutta on guaranaa) ja siinä on vitamiineja ja antioksidantteja. Tauriinin ja kofeiinin puutteen vuoksi juoma ei myöskään maistu samalle energiajuomahapolle, kuten kaikki muut energiajuomat. Vaan se maistuu hyvälle. Erityisesti Red Berries ja Green Berries -maut olivat hyviä ja Gold Berrieskin voittaa monet perinteiset energiajuomat. Maku on mehumainen, mutta kuitenkin kirpakka, mutta ei kuitenkaan samalla lailla poreileva kuin limonaadi. Itseasiasa innostuin vähän mausta ja jos tätä saisi täältä Tampereelta, voisin töihin mennessäni viedä mukanani tai ehkä jopa vaihtaa (ainakin kerran) töiden battery-lavan kickup-lavaan. Kokeeksi. Piristävä vaikutus jäi kuitenkin näkemättä. Nautin tätä juomaa juuri ennen nukkumaanmenoa, eikä nukahtamisessa ollut ongelmia. Kuitenkin autoillessa tätä juodessa huomasin vireystilan kohonneen, apatiasta murjotukseen. Valitettavasti mikserinä en juomaa kerinnyt testata, kun putelit loppuivat kesken. Pullo on myös melko hienon näköinen, Burtonilta kopioitu nuoli on ihan kiva logo ja kyllä tämmöinen vaihtelu tekee happosuulle hyvää. ...