Facebookin käyttöhysteriä on tosiasia. Kuukausi sitten siitä ei tiennyt kukaan (Suomessa), nyt sitä käyttävät kaikki. Mutta onko koko elämänkaaren kaikkien tietojen syöttäminen yhdysvaltalaiseen palveluun sittenkään järkevää? Does what happens in the Facebook stay in the Facebook?
Eilen oli tylsää odotellessa Top Gearin alkua, niin surffailin HP:n support-sivuilla ja asentelin ajuripäivityksiä koneeseen. Lopputulos: Buutissa blue screen, safe modessa näppäimistö ei toiminut. Ei muuta kuin Emergency Recovery tulille. Toimi itseasiassa paremmin, kuin olisin osannut odottaa. Noin tunnin raksuttelun jälkeen minulla on uusi asennus Windowsista ja kaikki vanha data on backup-hakemistossa. Kone olikin jo yli vuoden vanha, eli Windows kaipasikin uudelleen asennusta. Joutuuhan noita ohjelmistoja tähän nyt asentelee, mutta eipä se nyt niin paha rasti ole.
Ulkoasua tässä WordPressin päivityksen yhteydessä vähän uudistelin, dkret2/haze nyt käytössä. Enää ei millään selaimilla pitäisi olla ongelmia ääkkösten kanssa kommenteissa.
Tampereella joskus sattuu ja tapahtuu. Taas kerran nauratti. Sattuipa Hämeenkadulla olevan hieman hiljaisempi hetki, eli keskellä päivää tien pystyi ylittämään punaisiakin päin.. Ainakin yrittää. Kaksi maailman omistajaa lähti hitaasti laahustamaan tien yli, kädet heiluivat reteesti. He katsoivat vasemmalle hypätessään tielle, oikealle kumpikaan ei raaskinut katsoa. Liian ala-astemeininkiä sellainen. Olin tulossa syömästä juuri ja katsoin, et sielläpä menee kaksi staran näköistä jätkää tien yli. Samaan aikaan kuulin linja-auton kiihdyttävän, niinkuin Tampereella linja-auto kiihdyttää, eli täysillä, läppä pohjassa. En nähnyt paketti- ja muiden autojen takia linja-autoa, mutta äänen kuulin voimistuvan ja vauhdin kiihtyvän. Bussikuski työn touhussa. No bussi ja nämä kaverukset olivat sitten yrittämässä samalle suojatielle samoihin aikoihin. Kumpikaan oman elämänsä sankareista ei katsonut oikealle eikä nähnyt bussin tulevan. Minä kuulin vaan kiihdytyksen ja jäin katsomaan, että kohta gore lentää. Bussikuski huomasi kaverukset ja kyllästyi niiden laahustamiseen. Äänimerkki ja kaasu pohjassa bussi lähestyi kavereita. Ensireaktio kavereilla oli varovainen vilkaisu oikealle, sitten laahustaminen jatkui. Samassa ehkä aivot prosessoivat tapahtuvaa, lähestyvää ääntä (kenties dopplerin ilmiötä?) ja bussin alati kiihtyvää vauhtia. Sitten tulikin jo vauhtia, ja pojut juoksivat alta pois. Bussikuski ei höllännyt jalkaansa kaasulta hetkeksikään. Ei edes epäröinyt. Bussikuskeille ei vittuilla.
Päivitys WordPress 2.3:een kehitysversio RC-1:stä oli kivuton: svn sw http://svn.automattic.com/wordpress/tags/2.3
Muistatteko vielä ne toppakengät, joita käytitte lapsena. Sellaiset tarralliset toppakengät. Retrohavinaa, nyt niitä saa taas. Mikäs sen kivempaa, komeat ja helposti puettavat kengät. Kuva otettu Ideaparkin Stadiumilta (muistaakseni), että jos kenkiä tekee mieli niin ei muuta kuin sinne. Koska onhan nuo trendikkäät! Eikä muuten köyhille. Ei uskoisi, että tuollainen ei-minkään-arvoisen-näköinen maksaisikaan mitään. Mutta halpaa ei ole tallaaminen. Samaan hintaan saa Catin kenkiä, Vansia, repullisen 360:siä ja niin edelleen. Pitäähän arvonsa tietysti tuntea. Kenkien hinta: 70 euroa. Niinhän sitä sanotaan, että eihän se tyhmä ole joka pyytää, mutta ostaako noita joku?
Päätin päivitellä tässä aikani kuluksi blogin uusimpaan release candidateen, tosin tein sen tällä kertaa Subversionin repositorystä, kun mainostivat sitä helpommaksi jatkossa. Ohjeet löytyvät täältä. Suurin ja näkyvin erohan tässä on tuo tagitus, itse luovuin kategorioista kokonaan (ne olivatkin ärsyttäviä) ja siirryin kokonaan tähän tagimeininkiin. Ollaan taas askel lähempänä web 2.0.1.0.2:sta! dKret2, eli tämä theme, päivittynee ensi viikolla, niin sitten ehkä ulkoinen antikin muuttuu hieman. Jos ei sitten vaihda kokonaan.
Katselin eilen painin MM-kisoja. Katsoin ehkä 3 – 4 ottelua, raskasta sarjaa (120kg). Toissapäivänäkin katsoin pari ottelua. Sillon oli kyseessä kevyemmät skundit. Yksi asia yhdisti molempia katselukertoja. En nähnyt yhtään suoritusta. Ei heittoja, ei vyörytyksiä, ei mitään. Näin siis noin 5-6 ottelua, enkä yhtään suoritusta. En laske puolustuspistettä suoritukseksi, nehän vaan makaa mahallaan toisen miehen hääriessä päällä, niinkuin maatalon emäntä hääyönään. En myöskään laske suoritukseksi sitä, että nojaillaan vastakkain sen verran, että toisen kantapäät menee alueelta ulos. Eikö se ole sumopainia? Onko yhtään tyhmempää lajia siis? No varmasti, mutta katsomani ottelut ratkesivat arpaan, eli siihen kumpi on ensin perä pystyssä matossa ja kumpi saa tulla riehtomaan päälle ensiksi. Muistaakseni paini on ollut joskus viihdyttävämpääkin, tämä oli niin tylsää, ettei mitään rajaa. Toisaalta, onhan niillä komeat trikoot.
Aiheestahan olen jauhanut, eikä mitään uutta sanottavaa minulla ole, mutta tällä kaverilla on. (via Orion)
Tällä kertaa liikutaan housen ihmeellisessä maailmassa. Ja vaikka DJ itse onkin laittanut kuvaukseen että progressive, niin perus jumitteluu on turha pelätä. Hyvää housea, hyvää fiilistä ja gruuvia, jolla saa vielä vähän venytettyä kesää pitemmälle talveen. TJEU: Flight – The Gorgeus [lataa]
Sain loppuun kesän lopussa ostamani kirjan Michael Connelly – Kadonnut Valo. Ei ollut aikaa aluksi lukea, nyt tässä pari päivää luin vähän enemmän ja kirja olikin ihan mukaansatempaava. Kyseessä on siis taas yksi Harry Bosch kirja, tosin tällä kertaa yhdellä vanhan miehen terminaattorikohtauksella. Mukavan kevyttä ja loogista menoa. Ei herätä suuria tunteita, mutta toisaalta, mitä tuollaiselta paperbackiltä nyt kannattaa odottaa? Lentokoneeseen, junaan ja bussiin erinomainen valinta. On tullut luettua useita muitakin noita Harry Bosch -kirjoja, joten sikäli tämä oli minulle turvallinen valinta.
Blogissa on selaimella tulevia kävijöitä reilut 100 päivittäin, lisäksi RSS-virta. Selainten jakautuminen oli tällä kertaa kiinnostavaa, se alla: Tilastossa eivät ole mukana kaikki ne tuhannet spämmibotit, jotka eivät aja javascriptiä. Eikä tietenkään muutkaan javascriptittömät selaimet. Spämmiboteilta saattaa tulla 8 000 hittiäkin päivässä..
Moro vaan lukijat! Auttakaa nyt miestä mäessä, jyrkässä. Ja ylämäessä vielä. Nimittäin. Yhteytenä mulla tulee Elisan ADSL ja päässä on A-Linkin ADSL-motukka (Roadrunner 44c tms), Siinähän on siis 4 LAN-porttia ja sitten tuo ADSL-portti. Kaikki mitä haluaisin on: NAT, sisäverkko. Haluaisin sisäverkon. Sisäverkon. Ei kuulosta vaikealta, eihän? Kuitenkin homman pitäisi pelata siten, että koneita voi vaan kytkeä verkkoon kiinni haluamansa määrän (no sen 4 yhtäaikaa) ja asetukset tulisivat automaattisesti. Nakkaan siis A-linkin boksista nattauksen päälle, käynnistän sen oman DHCP-serverin ja avot. Siihen kiinnitetyt koneet saavat sisäverkko-ip:n ja hommahan pelaa. Melkein. Nimittäin, tuo ihanuus ei jaa eteenpäin tietoja Elisan DNS-palvelimista. Eli, nyt joutuisin käsin kuitenkin asettamaan koneisiin Elisan DNS-palvelimet, vaikka IP-osoitteet tulisivatkin automaattisesti. No tämä ei ole mahdollista, vaan myös DNS-palvelimet pitäisi tulla automaattisesti, tämmöinen puolivillainen viritys lähinnä käräyttää hermot. Nyt se tarjoaa omaa lähiverkon osoitettaan DNS-palvelimeksi. Ei hyvä. Saanko jotenkin konffattua tuon A-linkin boksin DNS-relayksi, omaksi DNS-palvelimeksi tai suostuteltua se jakamaan Elisan DNS-osoitteet myös eteenpäin? Voi kunpa saisi, elämä helpottuisi. Paljon. Ei se voi olla vaikeaa, eihän? Miksen osannut? Googlekin aika nihkeästi osasi. Ehkä Sinä osaat?
Käytiin Hannan kanssa katsomassa viikko sitten Shrek 3. Ei mikään treffileffa muuten! Ykkönenhän oli hulvaton. Tuore, kaunis, törkeä ja hauska. Kakkonen oli kauniimpi, juoni kantoi vielä, mutta varsinkin alku oli aika puuduttavaa. Kolmosessa draivi ei lähde päälle ollenkaan. Kaunishan se on kuin mikä ja kaltaiselleni animaation ystävälle sinänsä varmaan myös pakollinen ostos. Myös ennen niin oiva musiikki on nyt hyvinkin heikkoa eikä oivalluksia ole kovinkaan paljon. Ei leffassa käymisen arvoinen, mutta kyllähän se jotenkin katsoa kannattaa. Ensimmäinen leffa, josta HD-versio olisi tosiaan mielenkiintoinen.
Siitä lähtien, kun mainitsin ensimmäisen kerran Tampereen OK-thaihieronnasta, on blogiini tullut todella runsaasti käyttäjiä hakukoneista hakusanoilla Tampere, Thaihieronta jne. Ilmeisesti seks.. hieronnan ostajia riittää. Eipä siinä, siitä vaan Tampereen OK-thaihierontaan! Pitäisiköhän käydä pyytämässä rahallista korvausta tästä OK-thaihieronnan buustaamisesta? :) Pitäisikö tehdä Idolit ja käydä testaamassa?
Kai tässä on itsekin tultava kaapista julkisesti, myönnän seuranneeni Salkkareita enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Mutta nyt tökkii. Tänä syksynä alkaneet uudet jaksot, joissa osa esiintyjistä vanheni 10 vuotta ja osa ei, eivät ole oikein vakuuttaneet. Tuntuu, että ohjelma alkoi taas ottaa itsensä vakavasti. Ja siihen ei kyllä niillä näyttelijäsuorituksilla ja sillä käsikirjoituksella ole varaa. Ei oo pystyny nauraa montaakaan kertaa. Ei jaksa enää säännöllisesti seurata, ennemmin tekee jotain muuta. Tarvitsisi taas jotain räväkkää, esimerkiksi Sepon seisokki saunassa oli päräyttävä. Katselin lauantaina Kotikatua. Ihan muutaman kokonaisen jakson olen katsonut aiemmin, pakon sanelemana, mutta nyt otin Lidlistä ostetun light siiderin (30 kcal / desi! what!) käteen ja katsoin ihan vapaaehtoisesti. Ja voi että. Kyllä sielu lepää, kun katsoo näyttelijöiden toimia.. Salkkareissahan paras näyttelijä on Ossi (ei hajua oikeasta nimestä) ja hänkin vaan osaa näyttää kroppaansa. Ja hauskahan Kotikatu on, vaikken todellakaan skenessä olekaan. Suomalainen perustylsä huumori siinä kukkii ja naurattaa. Pitänee katsoa seuraavankin kerran, ihan vain siltä varalta, ettei tämä nyt ollut vain sattumaa, että oli hyvä jakso Kotikadussa. Salkkarit on kyllä menny todella huonoksi, parannusta odottaessa. Kun muistelen, että keväällä se oli ihan hyvä.. Mikä tää Aaro/Eero -läppäkin on, eikö ne käsikirjoittajat ole tajunnu, että se ois pitäny lopettaa jo noin 5 viikkoa aikaisemmin kuin se edes alko? Morjes. Enää ei tarvita ku Taylor-tyyppisiä henkiin heräämisiä, niin johan päästään seuraavalle levelille..
Operan nimeämiskäytäntö huvittaa, mutta silti: Uusin buildi Opera 9.50:sta löytyy desktopteamin blogista.
Päivittelin tänään koneeni Nokia Software Updaterin. Asennuksen aikana se olisi kaivannut jotain Visual Studio 5 redistributablee ja jotenkin se feilasi. Update kuitenkin onnistui muuten, mitä nyt puhelinta vaan ei löydy enää. Perus. Eipä sillä, ei kai E70 uutta softaa ole enää saanutkaan? Sitten itse asiaan. Minua ihmetyttää hieman tuo ideologia kännyköiden datasiirron kanssa. Datasiirrossa kun tuntuu akkua kuluvan ja erityisesti 3G-verkkojen alueella. Tämän vuoksi esimerkiksi widsetsit ovat aika turhia, kun niitä ei voi pitää koko ajan päällä, muuten puhelimen akku ei kestä koko päivää, etenkin jos joutuu ihan käyttämäänkin sitä johonkin. Monia muitakin palveluita tulee mieleen, jossa jatkuva yhteys ei olisi tarpeen, esimerkiksi messenger-ohjelmat ja sähköpostilaatikot. Miksei kännykät siis osaa pollata? Pollaamisella (joka on kyllä harvinaisen tyhmän kuuloinen termi, syy miksi käytän sitä) tarkoitan sitä, että kännykkä olisi esimerkiksi kerran puolessa tunnissa (tai käyttäjän syöttämän ajan välein) yhteydessä serveriin (sähköposti, msn, widsets jne) ja kysyisi, että miten menee. Jos widsetsit olisivat päivittyneet, se laitaisi päivitykset ja katkaisisi yhteyden. Jos sähköpostia olisi tullut, se lataisi uudet otsikot ja katkaisisi yhteyden. Jos messengerissä olisi tullut uusi keskustelu, voisi kuulua merkkiääni ja keskustelua voisi jatkaa suoraan tai (jos ei tee mitään) se jäisi taustalle ja yhteys katkastaisiin. Eihän minulla ole mitään tutkimustulosta antaa siitä, kuinka paljon tämä säästäisi akkua. Tiedän, että tätä blogia lukee ainakin muutama henkilö, jolla on suhteita Nokialle, ehkä he voivat kysyä, mikseivät softat osaa tehdä tuota. Ei sen pitäisi olla kovin vaikeaa? Jos sähköposti tarkistettaisiin 30 min välein automaagisesti ja merkkiääni kertoisi sähköpostin saapumisesta, mihin enää tarvittaisiin PUSH-ratkaisuja? Vai voiko tällaisen jo nyt virittää, mutta en vain tiedä siitä? ...
Jenkeissä tehdyn tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa ns. Fair Use tekee enemmän rahaa, kuin tiukka tekijänoikeussäätely.
NRJ, tuo ihana 30 biisin soittolistalla varustettu radiokanava. Jakaa ilmeisesti mielipiteet aika tehokkaasti. Itse kyseistä kanavaa vihaan kyllä koko sydämestäni. Ok, joskus tulee ihan hyvää musaa, että esimerkiksi autolla ajaessa voi sen 30 minuuttia jaksaa kanavaa kuunnella. Mutta entäs työpaikkaradiona? Aamulla tulee se joku aamushow, joka onkin todella omaperäinen idea. Jotkut Renni ja Sunni ja ties mitkä kertovat toinen toistaan tyhmempiä juttuja, itsellä silmät ja korvat vuotavat verta niitä kuunnellessa. Äänenlaatu NRJ:llä on jotain ihan käsittämätöntä, puheäänessäkin tuntuu olevan joku erikoinen filtteri ja subbari jytisee, kun ukko NRJ:llä puhuu. Kammottavaa. Ehkä se vetoaa tiettyyn kansanosaan. Kun siirrytään päiväohjelmiin, jutut eivät ainakaan parane, mutta samat biisit alkavat tulla jo 3 kertaa uudelleen. YleXillä tässä vaiheessa vasta toista kertaa. Mielestäni tuo soittolistaradiomeininki on kyllä just sieltä ja syvältä, onneksi YleX lähettää noita erikoisohjelmia (Mestarisaundi, TTI, jne.). Siinä missä YleXin pissikakkahuumori (varsinkin iltapäivässä) on hauskaa, koska se on niin erikoista, niin NRJ:llä se on lähinnä tylsää, koska jutut eivät siitä parane koskaan. En tiedä tehdäänö NRJ:llä taustatoimitusta ollenkaan, tuntuu siltä ettei. Ei ole ehkä yllätys että Henkka Hyppöstä ja sen aisaparia lukuunottamatta kaikki julkisuuteen ja televisioon paremmin päässeet tulevat YleXiltä, tosin Ylellä radiosta televisoon siirtyminen on tietenkin aika paljon helpompaa, kuin esimerkiksi NRJ:llä. Itsellä on nuo Sennheiserin kaks-vitoset aina läppärilaukussa mukana siltä varalta, että jos pomo työpaikalla haluaa kuunnella NRJ:tä. Kaks-vitoset kuitenkin vaimentaa ilmeisen hyvin (25-30dB?) ja ovat sikäli herkät, että läppärilläkin niillä saa luukutettua niin kovaa, että Rennet ja muut Urpot jäävät kuulematta. Kuulo lähtee, mutta järki säilyy.