Yleistä

Sitä olen tässä lyhyen ikäni aikana miettinyt, että miksi jokaisen EMV-maksupäätteen käyttöliittymän pitää olla erilainen? Standardointi huhuuu?

Lappeenrannassa pitelee vielä talvea, mutta kesä on jo ovella. Harmi jos lumipeite poistuu. No, onneksi itsellä on varastossa lilluminen kylpylässä Turussa, ei haittaa vaikka vähän satelee vettä. Aina, kun olen käynyt Turussa, siellä on satanut jotain. Eipähän siinä. Hieno kaupunki varmaan. Eilen käväisin koululla pitkästä aikaa. Ehkä blogikirjoittelussakin on tapahtunut hieman hiljentymistä yhden asian takia; kun ei käy luennoilla, ei voi vaipua syvälle omiin ajatuksiinsa. Luennot olivat kyllä erinomaisia lähteitä ajatuksille. Ei yleensä mitenkään liittynyt opetettavaan aiheeseen tai joskus saattoi liittyäkin. Tästä voidaan siis implikoida, että tylsyys on innovaatioiden lähde. Usein tulee vähän dissattua teekkarimeininkiä ja Lappeenrantaa, mutta näissä Loasin kohteiden saunoissa mieli muuttuu. Ainakin Laserpuistossa on hiton iso ja hyvä sauna, löylyt ovat napakat, mutta sauna ei ole grilli. Lisäksi saunat lämpeää mm. maanantaisin. Ehkä se sotii muutamia periaatteitani vastaan, mutta oli eilenkin kiva mennä vaan hetken mielijohteesta saunaan. Iso saunassa yksinään saunominen on jotenkin rauhoittavaa. Huomenna olisi tentti. Muistaakohan sitä enää, kuinka siellä pitää käyttäytyä?

Jasmon blogi tuntee vastuunsa suomalaisten ja miksei myös ulkomaalaisten laskettelukeskuksien testaamisessa. Niinpä tällä kertaa iskeydyimme testitiimin kanssa Muurameen ja Riihivuoreen, jonka nimi ehkä hieman heijastelee optimismia. Paikalla huolehdittiin testaamisesti sekä telluttajan voimin (minä) että alppikauriin näkökulmasta (matso). Olimme paikalla kello 14 ja testi pääsi alkamaan. Makkaraperunoissa oli paljon nakkia. Ilmeisesti oli ostettu sen verran halpaa ihrapötkylää, että sitä kannatti ennemmin laittaa annokseen, kuin ranskalaisia. Rapeita uppopaistettuja mättöjä, perus. Oli niin nälkä ettei voi mitenkään arvioida ruuan laatua. Vuokraamossa / lipunmyynnissä oli rento ja hyvä palvelu, lisäksi lippuvalikoimassa oli kuuden tunnin lippu, mikä noin ajatuksen tasolla peittoaa koko päivän lipun mennen tullen. Hieman sellainen pienen paikan tuoksu oli ilmassa, vähän kuin Loma-Kolilla kävisi. Mutta ei se mitään, kunhan pääsee lipsuttelemaan. Mäki (rinne 6, musta rinne) oli tietenkin jo kello 15 vähän kulunut, keskeltä ajautunut jäiseksi ja toisessa laidassa oli jo puikkatreeniä. Riihivuoressa ilmeisen aktiiviset kumparejampatkin olivat paikalla treenaamassa ja lisäksi sitten muutamia turisteja, joiden osalta välillä näytti siltä, että rinne viettää vähän turhan voimakkaasti. Matso kanttasi rinteeseen crossisuksellaan ja itse lyhyen arvioinnin jälkeen päätin jättää leikkaavat käännökset niille, jotka ne osaavat. Suksenani oli Matsolla myynnissä olevat Mojo 90, joka kyllä tuntuu hiton hyvältä sukselta. 22m kääntösäde osittain jäisessä, osittain kumpuisessa viettävässä ja kapeassa rinteessä ei kuitenkaan ollut mieleeni, joten tosiaan otin lipsuttelulinjan. Mutta hiton hyvä. Ei sitä tule oikeastaan tellulla noita luisutteluja normaalisti paljon tehtyä, kunhan nojailee vaan kantilta toiselle. Nyt sai haettua hissinousijoille vähän jännitystä tsippailemalla ihan hissilinjan vieressä, siihen kun oli keräytynyt rinteestä pehmeämpää lunta muutama sentti. Ja tilanneharjoituksia, oppimisen kannalta hiton hyvä päivä. ...

Siitä tietää, että nyt on kyse vakavasta asiasta, kun Hesarissa kaksi kolumnistia käsittelee samaa aihetta. Extra Largessa noin seitsemän uutisissa toimittaja sanoi, että nyt vituttaa. Jugner taputtaa itseään selkään ja kehuu säästäneensä miljoonia tuhoamalla Yleisradiolta sen kauan rakentaman nuorisoimagon. Ehkä seuraavaksi lähtee YleX. Suomessa on tänä vuonna tehty päräyttäviä päätöksiä aivan liian nopeasti. Viinaveron nostosta huudettiin kauan, kun ryyppääminen oli räjähtämässä käsiin. No viinaveroa nostetaan, mutta myös kulutuksen kasvu on päättynyt ja kulutus on kääntynyt laskuun. Viiden vuoden päästä harmitellaan, kun Virosta tulee halpaa viinaa. Ja ruletti uusiksi. Eduskunnassa ja hallituksessa kun on vain 4 vuoden historiamuisti. Nyt Yleisradiossa päräytetään, Jugneri kavereineen häärii hallituksessa ja päättää muutaman miljoonan säästämisen vuoksi lopettaa Yle Extran ja yhdistää suomenkielisen ja ruotsinkielisen uutistoimituksen. Ehkä uutiset jatkossa luetaan puoliksi suomeksi puoliksi ruotsiksi. Kauhukahvasta kiskastiin, koska 50 000 suomalaista on jättänyt tv-luvan maksamatta. Yleisradiossa perse ei enää kestänyt kattoa menoa, vaan ruvettiin säästökuurille. Mikä komeinta, siihen lähdettiin karsimalla tv:n tarjontaa. Siis sitä tarjontaa, mitä sillä tv-luvalla saa. Ehkä tämä kannustaa ihmisiä maksamaan tv-luvat. Tänään uutisoitiin myös, että 200 000 suomalaista katsoo televisiota ilman tv-lupaa. TV-lupa on jotenkin niin vanhentunut ja jäykkä menetelmä, ettei ihme, että sitä jätetään maksamatta. Ei tarjota alennusta esimerkiksi opiskelijoille, joista tuo 200 000 varmaan pääosin koostuu. No, miksi suotta tarjota alennuksia, kun lakiin on moinen maksu kirjoitettu. Odotettavissa on, että tv-lupatarkastajat vierailevat oven takana useammin, jos lupia ei ole. Laittaisivat Ylen kanavat salauksen taakse ja myisivät korttia.. Ja puukottaisivat naamaan niitä kaikkia, jotka ovat ostaneet kortittoman boksin. Mutta Yle on siitä hyvä, että se ei puukota selkään, vaan suoraan naamaan. ...

Noniin, kun Tampereen vesisadekeli jäi taakse ja matka kohti Rukaa pääsi alkamaan, alkoivat tunnelmatkin kohota. Tällä kertaa ydinporukkaan kuului Rytsis ja Matso, mutta muita ihmisiä (tai no.. pääosin teekkareita) oli bussi täynnä ja seurueeseemme liittyi Luomu vielä Rukalla. Porukkaa oli. Hiihtoa oli tiedossa kolme päivää. Talvi alkoi vasta Oulun jälkeen, mutta Oulussa kai ei paljo koskaan lunta olekkaan. Oulun jälkeen alkoikin jo väsyttää ja heräsin vasta vähän ennen Kuusamoa. Poroja ei näkynyt. Oltiin Rukalla vasta neljän maissa. Aika lyhyet yöunet oli tulossa. Ja huonot. Oli käsittämätöntä, että vaikka kävin matkan jälkeen vielä suihkussa ja yritin rentoutua lukemalla vähän, niin silti en saanut oikein unta. Vaikka nukuin bussissa vain tunnin ja kello oli yli neljä aamuyöllä! Lisäksi heräsin siihen, kun ilmeisesti helsinkiläiset saapuivat klo 08, enkä saanut enää unta. Vaikka olin nukkunut vain 4 tuntia! Ehkä hiihto jännitti niin kovin! Sain lainaksi Matsolta sukset, Mojo 90, kun en millään halunnut raahata Joensuusta saakka väärään suuntaan omia Super Stinxejäni. Hiton hyvät sukset nuo Mojot. Ovat muuten myynnissä. Ostaisin itse, mutta ei ole oikein varaa. Lipsuttelu sinänsä oli aika normaalia, eikä vaatine valtavaa analyysiä. Rinnehiihtoa uudella suksella, sain vähän asentoa kavennettua, niin oli rennompi ajella kantilla. Ja varmuutta sain ehdottomasti lisää. Telemark on ihanaa. Hyvä että NTN testiä odotellessa sain Matsolta sukset lainaan, kiitosta vielä! Hiton kivat kämppikset oli, rytsärin ja matson lisäksi myös lari ja carita. Oikeenlaisia ihmisiä, joiden kanssa voi rentoutua olemalla oma itsensä ;) Naapuriinkin sattui tosi kiva, ennalta tuntematon, porukka. Heidän kanssaan oltiinkin bussissa ja Rukalla aika paljon tekemisissä. ...

Tylsään Tamperesäähän kyllästyneenä (vettä sataa, on synkkää, kosteaa ja kylmää) lähdemme kohti Rukaa. Siellä pitäisi olla kaikkea kivaan viittaavaa.

Nythän kävi niin, että maistelimme jo hieman aikaa sitten uutta, vielä nimeämätöntä batterymakua. Battery on kuitenkin Batteryä ja ominainen maku oli tässäkin tuotteessa. Maultaan uusi energiajuoma muistuttaa hieman terävää mustaviinimarjamehua, jossa ei siis mehun kaltaista pehmeyttä vaan Batteryn kaltaista terävyyttä. Strippedistä poiketen maku ei ole nopeasti makea vaan enemmänkin jälkimakea. Ehkä vähän turhankin makea. Maku on voimakas ja ehkä niin voimakas, ettei koko tölkki meinaa oikein maistua. Itse join puoli tölkkiä ja alussa jännittävä ja uusi maku muuttui lopussa jo vähän hieman liian makeaksi ja voimakkaaksi. Onhan orkkubatteryssäkin voimakas maku, mutta kuitenkin aika konservatiivinen. Parempaa tämä oli kuin Gingered, mutta Stripped ja Orkku on edelleen mun listalla numerot 1 ja 2. Orkku siis parasta. Katsotaan nyt, tuleeko makuun vielä muutoksia ja minkä nimen heput keksivät.

Viikonloppu oli melkoista hulinaa. Perjantaina piti käydä katsomassa vähän Matson kämppää ja taivuttelemassa suksia ja joutuihan siinä pari siduakin ottaa. Jatkettiin sitten Kerhoon yhdelle. No yks meni syliin, pari naamariin ja hullu elisalainen tarjosi vähän shottiakin. Meinasihan sitä mennä aivan sekaisin. Lauantaina, kun vatsaflunssa vihdoin rauhottui, olikin aika sitten kepoilla pikkujouluissa. Onneksi aisapariksi sattui jälleen Matso, jolle on jaettu sama käsi kuin mullekkin. Ilmaiset jouluruuat ja juomat. Tai mulle ilmaiset. Puol yhteen asti sitä kesti (kuudesta) ja karaokessa taisi R.A.K.A.S kajahtaa.. Loppuillaksi excursio Tampereen Bepopiin, joka oli kyllä paikkana melkoinen. Aika teinimeininkii ja perusrähinöitä. Mutta ihme meininki, että juomia ei saa kuin yhden kerrallaan.. Jekkubattery valvotti vielä puoli viideltäkin.. Kummallista, yleensä ei sillä tavalla..

Olen aikaisemmin pariinkin otteeseen nillittänyt LTY:n tietotekniikkaratkaisuista. Esimerkiksi uusi VPN-ratkaisu portti.lut.fi on saanut runtua. Mutta siinä olen hutkinut ennen kuin olen tutkinut. Nimittäin Linuxilla se toimii komeasti ja ilman mitään tyhmiä tarkastuksia. Ja on oikeasti hyvä.

Iltalehdessä on nyt joku köyhyysextra. Tällä kertaa vuorossa oli Miia Rindell, jolla ei ole varaa edes talvitakkiin. Helsingin Kalliossa pienessä vuokrayksiössä Miia Rindell kirjaa tuloja ja menoja tietokoneelle. Merkintöjä ei tule paljon. – Kun palkasta vähennetään vuokra, joukkoliikenteen kuukausikortti, sähkö, kaksi lääkärikäyntiä ja laajakaista, jäi muuhun elämiseen 330,25 euroa, hän lukee ruudulta. Okei, noine kuluineen homma tarkoittaa sitä, että yhteensä palkasta verojen jälkeen jää käteen 800-900e. Huonohan palkka on, mutta kouluttamattomalle ei ihmeellisiä työpaikkoja ilmeisesti ole tarjolla. Mutta nämäkö niitä Suomen köyhiä ovat? Itseäni ovat vähän häirinneet tuloerojen kasvu, mut jos vähiten saavat saa 800e käteen, niin en oikein osaa olla surullinen ja ymmärtäväinen. Aina voi siirtyä jatkokoulutukseen, opintotuelle ja saada sen 252e + asumistuki. Ehkä sitä kautta sitten osaamista syntyy ja työpaikkojakin. Mutta taas jotain eroja huomaa ihmisessä, nimittäin: – Pari kertaa viikossa käyn katsomassa avoimet paikat työvoimatoimiston sivuilta. Yleensä hakemuksiin ei tule mitään vastauksia. Siinä ei jatkuvasti jaksa olla hirveän aktiivinen. Siis hetkinen. Hänellä on kotonaan tietokone, mutta silti käy vaan pari kertaa viikossa katsomassa työpaikat työvoimatoimiston sivuilta. Mites työvälitykset (useat ystäväni ovat työllistyneet niiden kautta), McDonaldsistakin saa ihan hyvää liksaa ilman valtavaa ammattitaitoa. Suomen tietoyhteiskuntaohjelmassa ja tulevaisuuskatsauksessa (Suomen tulevaisuuslautakunta) sanottiin, että Suomessa on tärkeää, että kaikille ihmisille taataan tietty perusturva, josta ponnistaa. Antaa ihmisille mahdollisuus menestykseen ja itsensä toteuttamiseen. Minusta se on tässäkin tapauksessa toteutunut ja sairastumisen vuoksi töistä poisjääminen ei aiheuta todellista köyhyyttä vaan korkeintaan niukkuuden. En osaa tuntea sympatiaa.

Internetissä käydyissä tietokonekeskusteluissa on monesti keskeisenä sisältönä käyttöjärjestelmäsodat. Toiset fanittavat intohimoisesti Mac-tuotteita, toiset vannovat Linuxin nimiin ja loput sanovat, että Windowsia on pakko käyttää, jos aikoo jotain tehdä. Käyttöjärjestelmäväittely on oikeastaan yleensä melko hedelmätöntä ja niissä toistuvat samat argumentit yhä uudelleen ja uudelleen. Lisäksi juuri Linuxiin tai Maciin vaihtaneet fanipojat hehkuttavat uutta käyttöjärjestelmäänsä, joihin heillä ei kuitenkaan ole vielä kovinkaan hyvää tuntumaa. Minä olen juuri sellainen fanipoika juuri nyt. Kokeilin Ubuntun 7.10 versiota sen ilmestyessä. Se on Livecd-jakelun ansiosta helppoa. Kokeiluuni oikeastaan ajoi vain ja ainoastaan tieto siitä, että Compiz on nyt valmiina paketoituna mukaan. Halusin päästä itse vähän kokeilemaan graafista ilmettä. Oikeastaan kaikki odotukset ylittyivät, kun laitoin LiveCD:n sisään. Käynnistymiseen meni kauan, mutta sen ymmärtää. Muuten kaikki pelasi. WLAN, Bluetooth, levyhiiri, HP:n läppärin pikanäppäimet, Compizin kikat jne. Kaikki vain toimi. Se oli edellisiin Linux-kokeiluihin verrattuna uusi kokemus. Tulostamista en kotona ole päässyt kokeilemaan. Otin Linuxin käyttöön kotona sekalaisessa surffailussa ja irkkailussa. Ei siis mitään kovin ihmeellistä tarvita. Mutta nopeus on niin kivaa. Siinä missä 2 Gt muistilla varustettu läppärini laittaa windowsin vielä tekemään 600-800 Mt kiintolevyswappia (!), Linux vuorostaan cachettaa levyä muistiin aiheuttaen ylitsevuotavaisen nopeudentunteen! On tämä vaan kiva. Kotona kotona, vanhalla koneella, LiveCD ei buutannut, vaan jumiutui virheilmoituksen kera. Että sellaista.

Paula Kae valittaa iltasanomissa, kun rahaa on niin vähän. Työmarkkinatuesta ja asumislisästä jäi vuokran jälkeen käteen alle 400 euroa kuussa. Eihän sellainen raha millään riitä, vaikka kuinka yrittäisi elää niukasti. HAHAHAHAHAHA. Onko Paula Kae ihan terve tapaus? Opiskelijat saavat hieman yli 400 euroa kuussa ENNEN vuokraa ja hengissä näyttävät kestävän. Tosin vähän erikoinen tapaus pitänee olla muutenkin, jos 27 vuotta on elellyt eikä ole koskaan ollut ”kunnon” työpaikkaa. Riippuu tietysti mitä tuo ”kunnon” tuossa tarkoittaa, onko Paula Kaekin niitä, jotka eivät tee paskaduuneja?

Olen aika usein kirjoitellut musiikista. Se on ehkä mulle isompi juttu, kuin pari vuotta sitten olisin uskaltanut edes arvata. Tänään Kispeä treffatessani kaupungilla sattui mp3-soittimestani pärähtämään vanha kunnon Ben Sagen rallatus (All About You VIP) ja valtavat nostalgiafiilikset iskivät päälle. Mp3-soittimessa on se etu, että musiikki ei yleensä jää taustamusiikiksi, vaan kuunnellessa siihen keskittyy. Se kun on paljon mielenkiintoisempaa kuin liikenteen melu tai vastaava. Tämä vain korostuu Tampereella ja lenkkeillessä. Oikeastaan sen vuoksi aito ja rehellinen kiksu on tullut itsellä takaisin. Suurena vaikuttajana tähän on ollut Illustratorin nyt jo verkosta pois otettu Laserpoint Competition -miksaus ja kohtuullisen uusi Hollen kiksumiksaus. Suosittelen kyllä lämpimästi kumpaakin miksausta. Kieltämättä itsekin on vähän sortunut siihen, että selailee Beatportia ja etsii uusia hyviä biisejä (siis uusia minulle, ei välttämättä itsessään uusia). Vähemmän tulee keskityttyä itse setin tunnelmaan. Tätä ei kuitenkaan ole Holle eikä Illu tehnyt, vaan homma erityisen hyvällä fiiliksellä tehtyä. Illun setin tahtiin on monet lenkit juostu karvat pystyssä, toimii ainakin yhtä hyvin kuin Orkidean kesäinen psykeilta. Hollen setti soi työpaikalla toistuvasti ja välillä kaupungilla mp3-soittimessa, lenkkeily ollut vähissä viime aikoina, kun tuo nuhakin on päällä. Kumpainenkin setti kuitenkin kuvastaa osaltaan sitä saundia, joka minut joskus aikoinaan (no ei siitä niin kauaa oikeasti ole..) tutustutti kiksuun. Napakkaa, ehkä vähän vielä pitsattua, nopeilla ja nostattavilla melodioilla varustettuja. Aitoa, yksinkertaista. Paluu siihen mitä kiksu on. Nautin suunnattomasti. Jotain mitä junkka ei voi tarjota. Vanha mieskin aivan herkistyy ja haluaisi päästä pyörittämään tuulimyllyjä (askel-viereen, askel-viereen – viuh viuh – ei tarvita enää kuin glowstickit! :)) Koska epäilen, että blogin lukijat eivät kaikki ole elektroniseen musiikkiin suuntautuneita, voin kertoa mitä eroa on äärettömän hyvällä napakalla kiksulla ja ihanalla päräyttävällä junkalla: kiksua tanssitaan hymy korvissa, junkkaa taas hampaa irvessä ;) ...

Tulin juuri elokuvista. Resident Evil: Extinction oli päräyttävä elokuva. Alku vähän hämäsi – edellisistä osista oli jo aikaa, mutta mukaan pääsin nopeasti. Elokuvahan koostuu tasan kolmesta elementistä: säikäyttely, pilkkominen ja ampuminen. Säikäyttely on ok, tosin sitä oli vähän liikaa. Pilkkominen on erittäin jees, sitä oli vähän liian vähän. Ampumista sopivasti. Tämän kaltaista hack’n’slash elokuvaa olen jo vähän kaivannutkin. Gorea. Komeeta. Lisäksi äänet ovat naurettavat, mutta toimivat. Veitsen heilauttelu ilmassa vastaa itsensä Sithin miekan suhinaa ja laukaukset lävistävät uhrinsa kovan pärskäyksen kera. Äänet ovatkin ehkä yksi kohta, josta en ole ihan tyytyväinen. Nimittäin Tampereen Plevna 1:ssä ne olivat vähän liian kovalla. Yläpäätä olisi voinut kuristaa sen 3-5 dB, niin nyt ei tuntuisi korvissa siltä, että äänet tulisivat verhon takaa. Tuntuma on samanlainen kuin keskiverto bileiden jälkeen. Eli siitä miinus. Äärettömän päräyttävä elokuva, tekisi mieli verrata 300:aan, mutta en tiedä kumpi olisi parempi. Kannattaa tsekata :)

Ennen mulla muovinen aakoo neljäseiska yks-kasi-seiska, ruumiit jopa kavereista Tämä yllä oleva on ainut kerta, kun käsittelen Jokelan ammuskelua blogissani (näillä näkymin..). Voit osoittaa suomihiphopin tietämyksesi kertomalla esittäjän ja kappaleen nimen. Vaikeustaso: Sikahelppo. Maanantaina piti käydä vähän juoksemassa, kun on taas tullut vain rötväiltyä. Skiexpoilta ostettu HAD tuli tarpeeseen, kylmä tuuli piiskasi kurkkua. Kivasti tuntui kulkevan, kello tosin oli toista mieltä. Ainut vaan se, että tiistaina alkoi tuntumaan myös kurkussa, eilen oli tosi sairas olo aamulla ja tänään sitten kurkkukipu on painunut yleiseksi flunssaksi. Näin se lenkittäminen toimii.. Huomenna pitäisi mennä tarkistamaan Resident Evil: Extinction. Odotan laatupläjäystä :)

Ei uskoisi, mutta kiirettä vaan pidellyt. Töissä saa sen verran konetta rämpätä, ettei kotona enää paljon tee mieli ja on muutakin tekemistä. Niin on blogiin kirjoittelu jäänyt nyt vähän vähemmälle. Mutta ei hätää, eiköhän sitä taas kohta! Oletteko jo kaivannut aivoituksiani?

Jos verotuksella pyritään säästämään luontoa ja saamaan ihmiset ostamaan uudet – pienikulutuksellisemmat – autot, niin kuinka paljon tuolla pienempipäästöisellä autolla pitää ajaa, että säästetään ne luonnonvarat, jotka sen uuden rakentamiseen on kulutettu?

Alkuviikosta veripalvelulla oli kriittisen vähän verta monen veriryhmän osalta. Nyt tilanne on nähtävästi kääntynyt päälaelleen ja O-verta puuttuu, kun muita on. Itse kävin maanantaina omat vereni luovuttamassa Joensuussa. Oli huonommat tarjoilut kuin Tampereella. PS. Viimeksi kitisin siitä, kuinka tuollaista top-listatoimintaa ei ole saatu verenluovutukseen haasteineen ja muine oheistoimintoineen. Olin väärässä. Haaste.fi on toiminut jo kauan.

Tulipa itsekkin joinattua lärvikseen. Ihanhan se veikeä on.

Jo melkein pitkittäistutkimukseksi miellettävä Jasmon Blogin rukan avauksen testaus pyörähti tänäkin vuonna päälle. Edellisestä vuodesta ei ollut muuttunut monetkaan asiat. Paitsi, että lähtiessä ei satanut vettä. Ja lähtö tapahtui jo torstaina, mutta tällä kertaa ihmisten aikaan. Testitiimiin kuului edellisvuotisten lisäksi myös ghnomb ja maj. He päättivät suorittaa alppisuksianalyysin, sillä minulla oli mukana ainoastaan telemarkit ja luomulla ja riinalla lautoja (ja telemarkit). Rukan web-kamerat olivat edellisen viikon rankassa syynissä, että riittääkö lunta meille saakka. Torstaina siis sitten lähdettiin, sama tehokas perheauto oli alla kuin viime vuonnakin. Tällä kertaa, kun ihmisiä oli enemmän, oli kuitenkin hieman ongelmia aerodynamiikan kanssa. Nimittäin valtavaa tehoreserviä käytettäessä downforce muodostui niin kovaksi, että esimerkiksi Valtimo-Kajaani -pätkän motocross-rata aiheutti takarenkaiden pohjauksia. Reggaetonin pauhatessa nakersimme hiljalleen kohti Kuusamoa ja Rukaa. Pientä nestetankkaustakin koetettiin, mutta siitä muodostuva armoton virtsaamisen tarve meinasi koitua kohtaloksi. Majoitus oli – kuten viime vuonnakin – Ruka Suitesissa, tällä kertaa huoneisto oli yhden huoneen isompi. Sijainti oli hieman heikompi kuin viime vuonna, mutta samassa rakennuksessa kuitenkin, joten sinänsä sillä ei ollut mitään väliä. Matkan jälkeen saunaan ja vähän matkustamisessa puutuneita paikkoja venyttelyyn. Huomenna sitten ensimmäiseen hissiin, lipunmyynti alkaa respasta saatujen tietojen mukaan 9.15 ja hissit aukeaa 9.30. Seuraavana aamuna olimmekin kamat olalla odottamassa lipunmyyntiä 9.05. Näkymä eturinteeseen oli aika lohduton, lunta ei juuri ollut näkyvissä missään. Viime vuonna sentään koko seudun peitti parin sentin luonnonlumi. Ensimmäinen pettymys tänä vuonna oli lipunmyynti. Se ei auennut klo 9.15. Eikä 9.20. Vaan vasta 9.30, kun jo kaikki muutkin tötteröt olivat jonottamassa! Toinen pettymys oli Rukan hiihdä halvalla konsepti. Olisihan ne hinnastot olleet netissä saatavilla, kun olisi viitsinyt katsoa, mutta hiihdä halvalla ja päivälippu yhdestä saaruarinteen rännistä 29 EUR. Normaalihintaisena en kyseisessä paikassa kyllä uskalla käydä. Onneksi pahaa oloa pystyi hienosti purkamaan lipunmyyjälle, jonka vika asia ei toki ole. ...