Yleistä

Engelbergissä Tumpilla oli uuden uusi Canon 400D mukana ja Simolla vähän vanhempi 300D (Rebel). No siinä sitten kuvailtiin kaikkee, niin hiihtoa kuin auringonottoakin. Videotakin kuvattiin, mutta ei oikealla videokameralla vaan E70:lla (aika huono) ja N95:lla (semihyvä). Alku oli kivistä, en ollut koskaan oikeastaan järkkärillä pahemmin kuvannut ja sitten kun Simolla oli joku 50-200mm putki, niin hups vaan – olin niin lähellä kuvauskohdetta, ettei kuvaa voinut ottaa. Näistä selvittiin ja jotain pientä videopätkääkin saatiin aikaiseksi. Stillikuvia taisi julkaista ainoastaan Simo omassa galleriassaan. Kuitenkin kuvaamisessa oli jotain hienoa. Sai olla luova ja katsoa vähän, että mitä tulee taustalle ja missä kohdassa kuva pitäisi saada. Vuorilla hienojen taustojen kuvaaminen on aika paljon helpompaa kuin täällä kotosuomessa.. Siitä se ajatus sitten lähti. Videokamerakin kiinnostaisi, mutta liikkuvan kohteen kuvausta on niin vähän ja se on niin vaikea saada näyttämään miltään, että päädyin digijärkkäriin. Paikallisesta Rajalacamerasta löytyi kohtuullisen edullisen tuntuisesti Canon Eos 20D + tuo kuvassakin näkyvä Canonin 17-85mm kuvanvakaimella varustettu putki sekä vielä kilkkeet päälle – käytettynä. Rajalacamera antaa kuitenkin kuukauden takuun myös käytetyille tavaroille, tosin se kai kattaa vain oikean vian, kuten vaikka salaman toimimattomuuden. Sellaista gearipäivitystä tähän mennessä. Kamera on ollut viikon verran nyt käytössä ja joitain kuvia sillä on jo otettukin. Tuntuu ihan hyvältä ostokselta ja putkikin monikäyttöiseltä.

Nyt olisi hakusessa joku kuvienhallintaohjelma Linuxiin. Eli ohjelma, joka hakee kuvat kamerasta ja luetteloi ne, jossa on perusmuokkaustoiminnot ja jossa on export-toiminto. Ubuntussa on vakiona F-Spot. Ok, sillä tuntuisi jotain saavan aikaan, mutta yksi valtava ongelma on: exportattavien JPEG-kuvien laatuun ei voi vaikuttaa! Ja niinpä, kuvista tulee pehmeitä ja suttuisia. Vertailun vuoksi olen tehnyt Gimpillä kuvien tallennusta ja ero on niin iso, että oikein harmittaa. Windowsissa olen käyttänyt Picasaa ja se on juuri riittävä ohjelma mun kuvien käsittelyyn. Harmi vaan, sitä ei ole Linuxille.

Alkutilannehan oli se, että pyörästä oli hukunut avain ja lukko oli visusti lukossa. Pyöräkin on oma, että mitään kataluuttakaan ei oltu tekemässä. No, sitä sitten murtamaan. Itse olin varustautuneena viimeistä huutoa olevalla rautasahan terällä joka maksoi 3e sekä muilla asiaan kuuluvilla virvokkeilla. Ensimmäiset työnnöt olivat hapuilevia, niinkuin ensimmäisellä kerralla yleensä onkin. Tietää kyllä että mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole ihan tuttua, että miten. Onnistumisten kautta alkoi tulemaan lisää varmuutta ja sain vakoa sen verran aikaan, että terä alkoi siellä jo pysyä. Sittenhän se ei ollut kuin työnnellä! Ennenpitkää tuli myös sellainen juttu vastaan, kuin hitsaussauman sahaus. En tiedä tuntuiko vaan, mutta hiton tiukalta sahattavalta se vaikkutti. Saakelin hitsaajat. Ite kun olisin hitsannu, niin ei olisi ollut yhtään noin vaikeata sahata. Mutta tässä tapauksessa matkaakin tärkeämpi oli lopputulos!

Työpaikalla on alkanut taas Batteryn kulutus. Mutta aika minimaalinen esimerkiksi edelliseen vuoteen verrattuna. Batteryn juomista aina moralisoidaan. Mutta eilen kun pitkään aikaan (sanotaan kahteen viikkoon) otin yhden Strippedin pitkästä aikaa.. Niin huh huh, mikä ylivaihde iski päälle. En tiedä mikä siinä aiheuttaa tuon nousukiidon, kun ei kai sitä kofeiinia edes nyt niin hirmu paljoa ole.. Muuta tuollaista törkyjuomaa en oikeastaan juokaan. Limonaadia menee ainoastaan jos käyn mäkkärissä (tai vast.), kotona ei oikeastaan ikinä. Siideriä toki menee joskus muutamia, mutta niitä ei lasketa. Tämän postauksen kuvaan on piilotettu myös epäsuorasti muita virvoitusjuomia kuin Batteryä. Tuotteet jääköön arvailun varaan. Täten Jasmon Blogi myös käynnistää vuotuisen Battery – tornikilpailun (voi olla myös muita ”koodijuomia”), jossa voi esittää juomiaan virvoitusjuomia pinottuna jännittävästi :) Disclaimer: En ole missään yhteydessä Sinebrychoffiin, enkä saa heiltä sponsorituotteita, mutta haluaisin kyllä.. ;)

Voi huoh. Iltalehdessä on juttua vaihteeksi Samposta, kuinka toinen käyttäjä pääsikin näkemään toisen tiedot. Mitä vastaa Vuola? Yksittäistapaus. Vuola on joko tosi tyhmä, tai sitten hänellä on kyllä loistava pokerinaama.

Vaikka saundi on Firevisionilla (edesmennyt) ja Retropopilla kovin samankaltainen, niin ainakaan minun internetselailun perusteella yhtyeillä ei tuntuisi olevan samoja hahmoja takapiruina. Olisin voinut vaikka vannoa..

Kävin katsomassa pitkästä aikaa rähinää elokuvissa. Asia on kyllä vähän niin, että tiukasta ja älykkäästä draamasta voi nauttia hyvinkin kotona kotisohvalla, mutta sitten, kun aletaan puhumaan efektielokuvasta niin ei elokuvateatterin voittanutta. Havahduin kesken elokuvan siihen ajatukseen, että siitä onkin jo aikaa, kun viimeksi olen ollut katsomassa elokuvaa, jossa ammutaan. Ja sotaelokuvaa.. En varmaan sitten Sotamies Ryanin. Elokuvassa tuo rynkyn ääni on aika paljon hienompi kuin oikeasti ;) Sitten elokuvaan. Odotukset eivät olleet kovin korkealla, mutta oikeastaan Iron Man oli hyvä elokuva. Tavallaan. Perinteinen tuollainen Marvel-leffa. Efektejä oli kyllä reilusti.. Nykyään elokuvien parissa työskentelee mallintajanörttejä enemmän kuin koko muuta väkeä yhteensä. Luulisi, että olisi ikävä näytellä leffaa, jossa ei vihreältä kankaalta päästä mihinkään. Silmiinpistävää oli Audin mainonta. Kuin sattumalta päähenkilöllä oli tallissa Audin R8 ja sitä myös näytettiin reilusti. Joku taisi ajaa myös ihan A4/6/tjsp Audilla, mutta siihen ei paljoa kiinnitetty huomiota. Sattumalta keskellä tietä tapahtuvan taistelun aikana muut autot törmäsivät, mutta Audi Q7:n tehokkaat jarrut pysäyttivät auton juuri ajoissa. Ja merkki tuotiin esille niin isolla, että sen kyllä huomaa. Kun muissa autoissa kuollaan, niin Audi Q7 kuski pienen riepottelun jälkeen pääsee rauhassa jatkamaan matkaansa.. En tiedä vaikuttaako tuo kyllä kenenkään ostopäätökseen, mutta aika näkyvää se oli ja alkoi loppua kohti tulemaan jo vähän silmille. Jos menet katsomaan tätä leffaa, niin yksi suositus: Jätä vaimo kotiin :)

Kävimme tuossa kuukausi takaperin Gigantista hakemassa digiboksia, piti olla tallentavaa ja pari viritintä ja oikeastaan myös Topfield. Kun Toppyjenkin hinta vihdoin oli tullut vähän alaspäin. Iskimme paikalle ja huomasimme jo kerran palautetun Toppyn hyllyllä alehintaan. 313 euroa. Ei paha. Takuu 2v normaalisti. Myyjäkin siihen tuli sitten, mutta täytyy nyt antaa sen verran palautetta Tampereen Gigantin digiboksiosaston naismyyjälle, että hän on väärällä alalla. Esimerkiksi digiboksin päivittymisen todellisuudesta hänellä ei ollut mitään käsitystä. Käsittääkseni missää Suomen kaapeliverkossa ei ole ikinä jaeltu yhtään päivitystä Topfieldiin, mutta kovin myyjä oli sitä mieltä, että USBia ei tarvi, kun kaapelista päivittyy. No, en antanut tämän ja muutenkin vähän luontaantyöntävän olemuksen haitata, vaan otimme boksin. Saimme myös Viasatin 1kk katselukortin siihen kaupan päälle. Kaikki meni hyvin kunnes yritin nauhottaa TV 1000:lta höm.. laatuelokuvaa keskellä yötä. Nauhotus vissiin pelasi, mutta myöhemmin tallennetta ei voinut katsoa. Yritin kaikilla eri tavoilla ja surffasin netissä, josta ilmenikin, etten todellakaan ole ensimmäinen, jolla tällainen ongelma on ollut Toppyn kanssa. Keskiviikkona sain vihdoin aikaiseksi vietyä boksin takaisin Giganttiin. Olin vähän valmistautunut taistelemaan. Mutta eipä tarvinnutkaan. Palautustiskillä mies katsoi, että laite oli jo kerran käynyt huollossa Gigantin piikkiin samasta ongelmasta. Pitemmittä puheitta hyväksyi kaupan purun (ja minulla kai olisi ollut muutenkin 30pvä tyytyväisyystakuu). Nostin 313e kassasta ja häippäsin. Asiakaspalvelusta jäi hyvä kuva ja minua palveltiin hyvin, joka kieltämättä vähän yllätti minut, kun olen pitänyt Giganttia lähinnä aikamoisena perseilypaikkana. Etua tästä oli meille muutakin. Muutamme kaapelitaloudesta antennitalouteen. Nyt saamme sitten tällä rahalla ostettua antenniboksin. Toinenkin etu on. Ostamamme boksimalli on edelleen myynnissä, paitsi että siinä on suurempi kiintolevy. Ja että hinta on halvempi. Nyt hinta oli 289e. Ilmainen kuukausi katselua, rahan säästöä pari kymppiä ja vielä boksin vaihtaminen kaapeli -> antenni, kaikki onnistui laakista. Tämähän menee kuin elokuvissa. ...

Edelliset kokemukset Operan Ministä on versiosta 2.0. Nyt tylsällä junamatkalla asentelin uusimman, eli 4.1. Toimii komeasti, on nykyisellään parempi, kuin s60 oma selain, tai ainakin parempi selain kuin tässä vanhassa e70-puhelimessa. Ajatus ei oikein kulje, ei tule ymmärrettävää tekstiä, mutta kas, nyt ollaanki jo Helsingissä, joten arrivaderci tai jotain :)

Nainen on taas näkymätön ja sorrettu. Naiselta on viety eväät elämään ja naista ei kuunnella. Nurvala tuntee olevansa näkymätön, koska naista alistetaan niin paljon. Tämä ajatus perustuu siihen, että kun Aamulehdessä oli kysytty ihmisiltä Suomen vaikutusvaltaisista naisista, niin monet eivät olleet osanneet sanoa mitään muuta kuin Tarja Halosen. Montako itse osaisit? Tämä tarkoittaa sitä, että naiset ovat muuttuneet näkymättömäksi. Työpalaverissa tehdään selkoa, mitä kukin on tekemässä. Kierros lopetetaan juuri, kun olet avaamassa suusi; sinua ei huomattu. Kuinka oiva esimerkki siitä, kuinka tasa-arvoasioita voidaan tehdä olemattomista asioista. Mitä jos Nurvala olisi korottanut ääntään ja sanonut, että Anteeksi, mutta minulla olisi vielä asiaa. Kai on mukavampaa kirjoittaa lehteen ja valittaa, kuinka naisten tasa-arvo ei toteudu, kun kokouksissakaan ei huomata. Naisten tasa-arvo on tietenkin tärkeä juttu, eikä se tunnu paranevan kovin nopeasti. Sadan (ilmeisesti suurimman) yrityksen johtorymissä on 15,9% naisia ja luku on kasvanut viime vuodesta puolellatoista prosenttiyksiköllä. Ei kovin vahva vauhti. Talouseläma.fi on ruotinut asiaa vähän syvemmältäkin. Yleensähän katsotaan lukuja ja huomataan, että naisia on vähemmän ja siitä implikoidaan, että miehet ovat sikoja. Talouselämä sen sijaan vähän kartoittaa taustojakin jokavuotisessa Päättäjänaiset jutussaan. Siellä muun muassa sanotaan, että lisää valtaa naisille ei tule sillä, että itketään iltalehden kolumnissa, vaan sillä, että tehdään töitä asian eteen. Nurvala heittää kirjoituksessaan esimerkiksi Suomen hallituksen. Siinä on naisenemmistö! No, nyt se ei yhtäkkiä enää riitäkään, vaan nyt media ei riittävästi huomio naisia. Ilmeisesti Raili Nurvala on kanssa jonkin tason journalisti, luulisi että tämä on nyt vähän kuin iskisi itseään kivellä päähän? Voihan olla, että Ilkka Kanerva ja Matti Vanhanen ovat nyt vähän varastaneet palstatilaa, mutta harvoin sinne positiivisilla aivoituksilla pääsee. Tänä vuonna esillä onkin ollut Suvi Lindén ja aikaisemmin se alusvaatemalli. Molemmat sellaisen aivopierun kanssa, että en tiedä, onko naisten syytä tuntea ylpeyttä heidän toiminnastaan. ...

Aamulehti oli jälleen kerran noteerannut minun blogikirjoitukseni sunnuntain Asiat-liitteen blogeja käsittelevällä sivulla.

Eivät taida oikein tuolla hallituksessakaan tietää mitä haluaisivat. Toinen haluaisi opiskelijoiden tekevän lapsia opiskeluaikana, toisen mahti-idea on saada nopeutettua valmistumistahtia. Nämä kaksi ajatusta ei tuntuisi ainakaan minun päässäni oikein saavuttavan konsensusta. Pohtikaaha vielä.

Löysin itselleni sopivan RSS-tickerin, nimeltään Infobar . Softa ei ole mikään maailman näppärin, eikä sitä saa siirrettyä kakkosnäytölle, mutta muuten se toimii kuten pitääkin. Ainut pahempi vika siinä on se, että se osaa aukaista linkit ainoastaan Internet Exploderiin. Itse preferoisin järjestelmän default browseria (Opera), mutta kyllä tällä nyt pärjää :)

Jotkut ehkä muistavatkin muutama kuukausi sitten kuumana käyneen ja nyttemmin vähän lientyneen lapsiporno- ja sensuurikeskustelun. Kyseessä siis se, että Suvi Lindén eturivissä vaadittiin operaattoreita sensuroimaan lapsipornosivut ettei niille lapset joutuisi, eivätkä muutkaan kunnon kansalaiset, vahingossa. Tämän superajatuksen takana on tietysti pelastaa oma omatunto, samalla kun valtion budjetissa on seksuaalisen väkivallan lapsiuhreille vähemmän rahaa kuin koskaan. Sensuurin avulla ei tietenkään itse uhreja nimittäin auteta. Miksi tästä sitten nousi keskikokoinen kohu? Oikeastaan etunenässä oli Matti Nikki lapsiporno.info sivustollaan. Sivuilla Matti Nikki kritisoi sensuurijärjestelmää ja osoittaa että ns. lapsipornolistalla on suunnattoman paljon myös laillista kamaa ja mm. thaimaalaisen prinsessan muistosivu . Poliisi (tai kuka ikinä) päätti sensuroida Matti Nikin sivuston ja sen jälkeen äläkkä nousi. Miksi kaikenlaisten (laillisten)saastasivujen sensuroiminen sitten kiinnostaa? Suurin osa sensuurilistalla olevista kohteista on kuitenkin pornosivuja, kuten homopornoa. Kyse on a) sananvapaudesta ja b) järjettömyydestä. Enkä tarkoita sananvapaudella sitä, että sananvapauden nimissä saisi julkaista lapsipornoa. Vaan sitä, että salainen sensuurilista ennakkosensuroitavista nettiosoitteista on vahvasti perustuslain sananvapauspykälää vastaan. Lisäksi nähtävästi listaa alettiin heti käyttämään väärin vaientamaan toisinajattelijat kuten Matti Nikki. Suomessa! Ajattele. Poliisi ei ole tehnyt mitään, jotta sensuurilistalla oleva lapsiporno saataisiin pois netistä ja sen tekijät kiinni. Järjetöntä kuvio on siksi, että sensuurilistan kiertäminen on niin helppoa, ettei estolla voi nähdä saavutettavan mitään. Esimerkiksi lapsiporno.info (joka on ainakin Elisan liittymistä sensuurissa) löytyy kuitenkin kohtuullisen uutena Googlen cachesta. Että niin. Mitä sensuurilla saavutetaan? Sekö, että ei vahingossa joudukaan lapsipornosivuille? Kuinka moni meistä on vahingossa joutunut lapsipornosivuille? Kun poliisilta kysyttiin, miksi Googlea ei sitten sensuroida, vastaus oli ”koska Google on selain”. ...

Olisiko kenelläkään vinkata sellaiseen feedin lukijaan (rss ja atom riittää), joka osaisi pyörittää niitä otsikoita kakkosnäytön alareunassa? Kokeilin RSSCrawleria ja se toimi muuten hyvin, mutta automaattinen 15 minuutin välein tapahtuva päivitys ei tuntunut toimivan. Enkä haluaisi sen päivittyvän 15 minuutin välein, vaan 5 minuutin. Firefoxiin olisi kai sellainen addon, mutta se ei nyt kelpaa. Natiivi windows-softa pitäisi olla. Vistassa olisi noita widgettejä, mutta ei onneksi ole Vista käytössä.

Olen kuullut ja ehkä huomannut itsekin, että krapulat pahenevat iän myötä. Siinä missä aikaisemmin aamu saattoi mennä harakoille, mutta iltapäivästä oli jo toimintakykyinen, niin nykyisin monesti koko päivä menee horroksessa. Engelbergissä otimme välillä affessa pari palauttavaa naukkua. Kolmen kuukauden naukkailu alkoi ilmeisesti potkia vastaan, sillä loppuviikkoina siitä aiheutuvat krapulat olivat kamalia. Erittäin voimakas, pistävä ja tykyttävä päänsärky ohimoissa ja silmien takana. Ja alkoholia ei tarvinnut nauttia mitenkään paljon, sanotaan että 5 annosta riitti jo aika kamalaan oloon. Suomeen tullessa julistin itselleni krapulattoman kuukauden. Kävin kuitenkin yhtenä päivänä Kerholla ja sain jälleen hirvittävän kovan päänsäryn. Toisen kerran olin Jukkiksen tupareissa ja jo illan aikana tuli kamala päänsärky, joka ei helpottanut edes puuduttamalla.. En ole aiemmin elämässäni kärsinyt päänsärystä juurikaan. Nyt päänsärky oli sellaista migreenityyppistä, vaikkei minulla varsinaista migreenikohtausta ole ollut kuin kerran aikaisemmin elämässäni yläasteella. Juttelin asiasta monien ihmisten kanssa, joista ehkä ammattitaidoltaan sopivin on sairaanhoitaja/ex-huippu-urheilijasiskoni. Hän ehdotti, että minulla olisi tullut joku riippuvuus Engelbergissä. En juonut siellä mitään kofeiinijuttuja oikeastaan, paikallinen energiajuomakin oli aika onnetonta. Paikallista siideriä join kyllä säännöllisesti ja urheilin ja ulkoilin säännöllisesti. Migreeni voi kuulemma tulla päälle, jos elämästä tulee epäsäännöllistä. Suomessa kävin töissä 8h, illlalla jotain urheilua ja siinä se. Että ainakin säännöllisyys lisääntyi. Monesti päänsärky tuli päälle myös ilman alkoholia, esimerkiksi työpäivän päätteeksi. Se ei voinut olla myöskään riippuvuutta alkoholista, sillä alkoholin nauttiminen ei poistanut päänsärkyä. Vappu pelotti jo ennalta, vaikka tuntui siltä, että oloni oil tullut jo paremmaksi viikkojen kuluessa. Ja kaksipäiväisen vapun yhteydessä ei päänsärkyjä eikä varsinaisesti krapulaakaan löytynyt, joten hyvältä näyttää. Tilanne tuntuisi olevan normaali. ...

Nyt kyllä täytyy myös katsoa peiliin, vaikka omaksi viaksenikaan en tuota Ubuntun toimimattomuutta WLAN-tukiasemani kanssa voi hyväksyä. Koska 128bit WEP ei toiminut Windowsissa, päätin antaa WPA:lle vielä uuden mahdollisuuden – nyt siten, että aina kun ei toimi, niin muutan tukiaseman asetuksia. Vahva veikkaus tietenkin on, että defaultasetuksilla homma pelaa varmimmin. Joten valitsin salaukseksi WPA ja avainhässäkäksi TKIP (ennen oli AES, Windowsilla toimi mukisematta..). Lisäksi en käyttänyt tällä kertaa ääkkösiä tai muitakaan erikoismerkkejä salasanassa, ties vaikka Ubuntu jotain utf8 moskaa lähettäisi tukiasemalle. Ja avot. Nyt pelaa. Ja nyt pitäisi pelata jopa Windowsinkin kanssa. Joten puolet tästä säätövihasta otan omaan vahinkooni, koska jos asetukset olisivat olleet perinteisemmät niin homma olisi skulannut laakista. Kuitenkaan mitään debug-tietoa tai ohjeistusta ei Ubuntu tarjoa, eikä päähäni mahdu, miksei tuo AES sitten toimi.. Mutta, Wapun kunniaksi Ubuntu yhdistää siis tukiasemaankin.

Beatport julkaisi vihdoin Beatport Downloaderin, jo hyvän aikaa sitä tuli odotettuakin. Jos ostat musiikkia Beatportista, niin kannattaa tutustua tuohon.

Miten olisi kiva käyttää Ubuntua kotikoneessa (läppäri) ihan koko ajan, mutta eipä suostu mikään Network Manager yhdistämään WPA-salattuun (ihan perusasia!) WLANiin. Yritin Ubuntufoorumin ohjeiden mukaan käsinkin, mutta eipä auttanut. Jotenkin outoa, että tällainen tietoturva-asia on näin huonolla tolalla Linuxissa / distrossa. Ehkä pitäisi taas säätää viikko, niin saattaisi saada jotain toimimaan.. Hiton nihkeästi vaan debug-infoo tarjolla, mikä siinä nyt menee sitten vikaan? Seurailin /var/log/messages, mutta ei sieltä mitään löytynyt..

Yksittäistapaus on siitä jännittävä määre, että se ei muutu miksikään riippumatta siitä, mitä laskutoimituksia tehdään. Jos yksittäistapauksia on vaikka 5 tai 500 eli yksittäistapaus kerrottaisiin 500:lla, niin lopputulema on silti yksittäistapaus. Yksi poikkeus tähän kuitenkin on. Nimittäin jos yksittäistapauksia on todella runsaasti, puhutaan tuhansista ja ne voidaan todentaa, niin itse yksittäistapauksen määritelmä (yksittäinen tapaus) murenee ja mutatoituu. Sitten siitä tulee asiakas ei osaa -tapaus. Tämän teorian on määritellyt vuonna 2008 Hannu ”yksittäistapaus” Vuola, tunnetaan myös Sampo Pankin viestintäjohtajana. Kävin viime perjantaina vihdoin Sampo Pankissa sanomassa reilun 20 vuoden yhteistyön irti. Koin, että se on ainut tapa päästä edes tilastoihin mukaan, eli siis osoittaa mieltään Sampo Pankin uudistuksia vastaan. Pankkineitoa ei kiinnostanut kysellä, miksi luovun Sampo Pankista, ei varmaan enää kiinnostanut. Ei myöskään sanallakaan yritetty pitää minua asiakkaana. Annoin vaan henkkarit ja pankkikortin, seurasi soitto luottokuntaan ja hetki naputusta, kortin leikkaus kahtia ja henkkareiden takaisin saaminen. Kiitos, hei! En voi valittaa palvelun nopeudesta kyllä, ei tarvinnut paljon messuta. Itse tietotekniikkamiehenä en vaan voi kestää nykyistä Sampo Pankki verkkopankkiratkaisua. Se on vaan yksinkertaisesti paska, sinne ei monestikaan pääse, se toimii vaihtelevasti eri selaimilla (vaikka on toteutettu Javalla??) ja kummalliset virheilmoitukset ovat arkipäivää. Ongelmat ovat kuitenkin pääasiassa asiakkaiden itseaiheuttamia.. Olin muutenkin jo vaihtamassa pankkia kyllä Sampo Pankin onnettomien tilikorkojen vuoksi, mutta uutisointi katkaisi kamelin selän. Entä jos minun 700 euroa olisi hävitetty pankissa? Toki se on yksittäistapaus, eikä varsinaisesti Sampo Pankin vika.. Olen kuitenkin sikäli köyhä kaveri, että tuollainen 700e puutos aiheuttaa pamahtamisen soppajonoihin, jos jotain syödä meinaisi. Entä jos olisin ollut jossain tarkassa paikassa (vaikka lähdössä junalla) silloin, kun Sampo Pankki suvaitsi ryssiä korttivarmennukset? Sehän ei ollut siis Sampo Pankin vika, vaan yhteistyökumppanin.. ...