Minulle soitti juuri puhelinmyyjä, koitti kaupata Avotakkaa. Ehkä he tarvitsisivat kanssa jonkinlaista asiakkaiden profilointia. En tiedä kuinka moni 22-vuotias mies lukee avotakkaa. Luultavasti aika harva.
Haluan myös samalla esitellä itse kehittämäni Yhden säännön. Lehtikauppiaat saattavat olla aika rasittavia ja soittaa huonoon aikaan, mutta silti he tekevät vain työtään. Haistattelu ja muu epämiellyttävä käytös ei ole tarpeen. Itse olen useimmiten selvinnyt, kun sanon, että kiitos, mutta minua ei tänään teidän lehtenne kiinnosta, ei tuhlata kummankaan aikaa, hyvää päivänjatkoa.
Mutta jos ensimmäisen kiellon yli kävellään, eli sanon, että en osta ja myyjä silti jatkaa tyrkyttämistä, sovelletaan Yhden sääntöä. Silloin myyjä on loukannut sinua, joten hän on vapaata riistaa. Kuulostaa lapselliselta, kuulostaa tyhmältä ja vaikka mitä. Eikö teitä muka koskaan keitä puhelinmyyjät?
En koskaan ole haistatellut. Joskus olen yhden kiellon jälkeen jättänyt puhelimen pöydälle ja jatkanut hommia. Joskus olen alkanut puhumaan säästä tai siitä, että kuinka kiva on, kun joku soittaa minun yksinäiseen elämääni. Yleensä myyjä tajuaa jutun juonen melko pian ja toivottaa hyvät päivänjatkot.
Yhden sääntöä käyttäen minulla ei ole koskaan ollut sellaista ongelmaa, josta monet raportoivat: En päässyt eroon puhelinmyyjästä. Ennemminkin puhelinmyyjä on tyytyväinen päästessään eroon sinusta.
Mutta mikä tärkeintä, niin kauan kun myynti pysyy asiallisena ja ensimmäinen kielto uskotaan, on myyjälle oltava asiallinen. Hän tekee työtään ja ken tietää, ehkä joku lehti (tai liittymä tai ..) voi ollakin vaikka mielenkiintoinen.
Vastaa