Koska puhelin ei ole vielä ollut minulla kuin viikon, niin mitään oikeaa testiä en vielä voi kirjoittaa, mutta tänään bongasin Aamulehdestä sen tason kirjoituksen, että siihen oli pakko reagoida. Nimittäin tämä mobiilialaan erikoistunut toimittaja kirjoittaa Androidista ja Galaxy S:stä otsikolla Nokiantappajalta puuttuvat aseet. Otsikon jälkeen toimittajan järki himmenee:

Android osoittautui testin aikana varsin epävakaaksi. Puhelin jumittuu yksinkertaisissakin toiminnoissa kuten valokuvatessa ja jopa puheluun vastattaessa. Näitä niin sanottuja älypuhelimia käytetään ahkerasti sähköpostien lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tässä on Androidin toinen heikkous: sähköpostiohjelmassa on vakavia puutteita. Se jumittuu, eikä ajoittain hae uusia sähköposteja. Pahimmissa tapauksissa sähköpostiohjelma menee sekaisin ja näyttää eri viestiä, minkä käyttäjä on valinnut. Ohjelma jopa lähetti itsestään vanhan sähköpostiviestin kolmannelle henkilölle.

En epäile etteikö näin olisi voinut käydä, tuskin toimittaja sentään valehtelee. Mutta kun kaveri testaa Samsung Galaxy S:ää ja puhuu samaan aikaan, kuinka Android-puhelin jumittuu valokuvatessa ja puheluun vastattaessa, ei voi oikein ottaa tekstiä vakavasti. Mitä sieniä tämä kaveri on syönyt? Ei itsellänikään ole ollut android-maailmassa pelkkää ihanuutta, Google kalenteri ei suostu kunnolla synkkautumaan, enkä tiedä miksi (enkä ole jaksanut vielä aloittaa valtaisaa googletusta). Mutta jos olisin tämä toimittaja, niin en paljon ilkkuisi Galaxy S:n sähköpostiongelmista. Nimittäin minulla oikeastaan ainut syy puhelimen vaihtamiseen oli tietysti halu kokeilla uutta ja se, että Nokian värkkien sähköpostiohjelmat – mitä niistä nyt haluaakaan käyttää – eivät toimi riittävän hyvin, jos ollenkaan. MfE:n asentamisen jälkeen akkua saakin olla aina irroittelemassa. Itselläni ei noita muita toimittajan ongelmia ole ollut.

Sekoilu jatkuu:

[...]Lisäksi Samsungin lippulaiva kuluttaa virtaa niin paljon, ettei puhelimen akku riitä edes kokonaiseksi työpäiväksi.

Tähän ei sinänsä ole muuta kommentoitavaa, kuin että tämä on pelkkää paskaa. Itselläni puhelin on uutuudenviehätyksessään koko ajan käytössä, näplään Facebookkia ja Twitteriä, pelaan Angry Birdsiä ja niin edelleen ja puhelimen akku (1500 mAh) kestää ainakin yli vuorokauden. Tarkkaa kestoaikaa en ole saanut mitattua (puhelimessa on mittari siihen), mutta kaverini jolla tällainen samanlainen puhelin on, sanoi että normaalikäytössä 2-3 vuorokautta.

Sitten toimittaja ottaa aiheeksi Android Marketin. Siellä on tällä hetkellä vissiin vähän reilut 70 000 sovellusta, joista kaikki ei kai maksullisuuden takia meille suomalaisille näy.

Ongelma on vain siinä, että suurin osa ohjelmista on täysin hyödyttömiä tai ei toimi. Esimerkiksi Android-puhelimeen ei tällä hetkellä löydy edes toimivaa ohjelmaa, joka nauhoittaa puheluita. Osa ohjelmista ei toimi ollenkaan, toiset sekoittavat puhelimen muun toiminnan.

Miten palikka voi toimittaja olla? Toistan vielä: suurin osa ohjelmista on täysin hyödyttömiä tai ei toimi. Hyödyttömiä kenelle? En tiedä paljonko toimimattomia on, varmasti niitä on paljon. Kaikkiin tarpeisiin olen tällä hetkellä löytänyt loistavan ohjelman, joka toimii kuin junan vessa. Podcastien automaattiseen lataamiseen pitäisi itseasissa löytää joku sovellus, niitä oli paljon enkä osannut valita. Älkää käsittäkö väärin, myös minun mielestä tämä on issue Android Marketissa. Ohjelmia pitäisi jotenkin moderoida ja luoda jotain editor picks -listoja. Mutta jos toimittajalla näkökulma on se, että Nokialla kaikki on paremmin Ovi palvelussa, niin pitäisiköhän vähentää niiden sienien syömistä? Tosin itse olen käyttänyt Ovi Kauppaa vain 5730 puhelimella, epäilemättä paremmilla malleilla siellä on ladattavissa muutakin kuin Skype ja MfE ja Oakley Theme.

Symbian säilyy ilmaisena, ja siitä on piakkoin tulossa rajusti uusittu versio. Ensimmäinen uutta Symbiania käyttävä puhelin on Nokian N8-älypuhelin. Ensi talvena on tarkoitus tuoda markkinoille myös ensimmäiset MeeGo-käyttöjärjestelmää käyttävät Nokian laitteet. Nokia kehittää MeeGoa yhteistyössä maailman suurimman siruvalmistajan Intelin kanssa.

Androidin symbolille, vihreälle robotille on luvassa kovia aikoja.

Onko toimittajalla kaikki rahat kiinni Nokian osakkeissa ja jotenkin pitäisi saada vivuttua kurssia korkeammalle, että saisi edes jotain takaisin? Siltä ainakin kuulostaa.

Uskon ja toivon, että Nokia saa lyötyä N8:lla jarrua imagon laskulle. Ja toivon, että Meegolla pääsisi jo edelle. Mutta herätys toimittaja, Androidin keskushahmo on Google. Sitä käyttävät pienet pelaajat kuten Samsung, LG, Sony Ericsson, Motorola. En näe ihan vähällä kovinkaan kovia aikoja Androidille. Jos kolmea käyttistä ei markkinoille mahdu, niin ennemmin povaisin iPhonen marginalisoitumista.

Jos tämä juttu olisi ollut vaikka Taloussanomissa, olisin ohittanut olankohautuksella, Taloussanomissa noita mainosuutisia on vaikka kuinka paljon. Tosin ei olisi Nokian kaltaista lähteä mollaamaan suoraan kilpailijoita, tosin Suomessa Nokialla ei ole ollutkaan kilpailijoita, enkä tiedä onko vieläkään. Mutta juttu on Aamulehdessä, lehdessä, jonka pitäisi olla uskottava. Kun kaikki oikeat laitteen testaajat ovat laitetta kehuneet (esim1, esim2), niin tämän mobiilialaan erikoistuneen kaverin mielestä laitteella eikä Androidilla tee mitään. No, joku päätoimittaja on nyt tehnyt virheen. Toimittajan erinomaisuudesta kertoo myös sen, että kun samassa kappaleessa haukkuu, kun Google Mapsissa ei ole navigointia (totta), kehuu että Nokialta tulee syksyllä N8, joka lyö kaikki laudalta, mutta unohtaa mainita – tai ei tiedä – että myös Suomeen pitäisi tulla Google Maps navigointi syksyllä. Tai että Androidiin on kyllä olemassa maksullisia navigointisovelluksia.

Nämä kaikki kohdat, mitä tässä käsittelin, todistavat mielestäni yksiselitteisesti, että juttu on täyttä paskaa. Aion lähettää Aamulehteen palautetta ja kysyä, että millähän meriiteillä tämä Teppo Kuittinen tuonne oikein kirjoittelee.

Enkä todellakaan ole mikään Android tai Galaxy -fanipoika. En ainakaan vielä. On minullakin ollut ongelmia ja myös joitain keskeisiä ominaisuuksia, joihin noksuissa on tottunut, puuttuu. Itselläni on siis puhelimessa Android 2.1. Pahin vika on se, että jostain syystä Google Kalenterini ei synkkaannu. En tiedä miksi. Se on ärsyttävää, mutta en ole jaksanut asiaan paneutua vasta kuin kevyellä googlettelulla. Ehkä siihen löytyisi ratkaisu tai toivottavasti ratkaisun tuo viimeistään syyskuussa julkaistava softaversio 2.2, jota kaikki ovat kehuneet hyväksi.

Muita asioita kaipaan. Esimerkiksi erillinen laukaisupainike kameralle on pakollinen, on-screen laukaisu on vaan yksinkertaisesti perseestä. Lisäksi äänikomennot eivät toimi ollenkaan, entisessä 5730:ssä sai soitettua helposti ihmisille painamalla toista toimintonäppäintä ja sanomalla ihmisen nimen. Galaxyssä se on paljon monimutkaisemman teon takana eikä äänikomennot tunnistu oikein, ilmeisesti tuki on lähinnä englanninkielisille. Oli nokiassakin ongelmia vaikeiden nimien kanssa, kuten Pylkkänen. Mutta pääosin toimi hienosti.

Lisäksi Nokialla tajuttiin ensimmäisenä, että on-screen-näppis on vain perseestä ja sillä selvä. Kosketusnäyttö sopii hyvin klikkailuun ja sormen heilutteluun, mutta ei kirjoittamiseen. Kyllähän sillä kirjoittaa, mutta ottasin hardisnäppiksen milloin tahansa. Nokia on ymmärtänyt tämän ja toimittaa näitä puhelimia, missä on sekä hw-näppis että touch-screen. Juuri näin! Muilla valmistajilla näitä on huomattavasti vähemmän.

Mutta muuten puhelin on toiminut todella hienosti. Kaltaiselleni ihmiselle, joka haluaa enemmänkin selata facebookia ja twitteriä, irkata ja viestitellä kuin soitella, se käy hienosti. Ilman datapakettia – en suosittele. Ja, Androidissahan on taas pykälän verran oikeampi moniajo, kuin iPhonessa, joten esimerkiksi irkkiyhteyden pitäminen taustalla tai Google Latituden käyttö onnistuu. Oikeasti. Eli moniajoa ei ole tarvinnut jäädä kaipaamaan.

Puhelin on kevyt, mutta aika muovisen tuntuinen. Mutta kun hintalapussa lukee suomessa tällä hetkellä 380e (sis. liittymä 2v) ja iPhonessa kaikkineen ~700e, niin en siitä alumiiníkuoresta (vai mikä siinä on) ja paskasta antennista halua maksaa kuitenkaan 300 euroa. N8 tulee ilmeisesti maksamaan yli 500e, eli näiden teinimallihintojen kanssa jatkan menemistä.

Huomaan joitain asioita tapahtuneen itsessänikin, opiskelijan arki ei tunnu mahdottoman läheiseltä ajatukselta enää. Mutta samaa vaivaa on myös vihreissä. Vaikka JJ ei varsinaisesti internetiä vastaan vielä kampanjoi, on hänestä tulossa vanha ukko, joka hakee vain turvallisuutta itselleen ja lähimmäisilleen. Ja mikäs siinä, sehän on varmasti geneettisessä koodauksessa ihmiseen nakerrettu, että ei tarvitse olla sankari koko ikäänsä. Ellei ole Chuck Norris. Mutta politiikkaan se ei oikein sovi, ehdotuksista tulee järjenvastaisia.

Viimeisin osoitus tästä on se, kun JJ haluaa aseiden omistajat liittää harrastusseuroihin pakolla, kytkeä RFID-tarroja aseisiin, jotta poliisit voivat lukea oven takaa, mitä aseita sinulla on, mahdollistaa poliisien kotikäynnit aseiden valvonnan suhteen (vrt. kotietsintä) ja paljon muutakin melko mystisiä hommia. Etkö usko? Lue itse.

Miksikö? Koska jotain on tehtävä, kun näitä kouluampumisia ja muita tulituksia tähän saakka on ollut. Viis siitä, vaikka kouluampujat ovat laskelmoivia, kylmäpäisiä sunnittelijoita, jotka olisivat vaikka räjäyttäneet koulun, jos asetta ei olisi ollut saatavilla (Myyrmanni anyone?). Viis siitä, vaikka Porvoon räiskijä ampui luvattomalla aseella, nimittäin luvan omistaja oli myynyt aseen pimeille markkinoille. Ja tämä ei ollut yllätys, tiukentuneiden lainsäädäntöjen vuoksi aseiden jälkimarkkinat ovat käytännössä nollassa ja jos aseen omistajalle tulee rahapula, ostajaehdokkaat ovat ainoastaan laittomia hankkijoita. Hups. Mutta jotain olisi taas tehtävä. Pitäisikö kieltää pienikaliiberiset aseet, kun ammunnat ovat tähän saakka tapahtuneet niillä? Eivät uhritkaan kidu niin paljoa, kun seuraava tapaus tulee metsästyshaulikon kanssa kouluun.

Mutta kuten sanottu, ei ole tärkeää, mitä tehdään ja että onko siinä jotain järkeä, tärkeämpää on että tehdään jotain, että voidaan sitten jeesustella, että asian eteen on tehty töitä. Samaan aikaan nuorten psykiatria edelleen rämpii rahatta.

No, se aseharrastuksesta. Kasvi on kasvattanut itselleen viimeaikoina myös inhottavan ominaisuuden, pikkumaisen ruikutuksen. Hän kiukuttelee Twitterissä, että miksi Vihreitä aina dissataan, miksi media on vihreiden kimpussa. No, kun Vihreiden hallitusaikana rakennetaan ydinvoimaa lisää ja Kokoomus on Suomen kuuluvin vihreitä arvoja ajava porukka, niin on ehkä syytäkin vähän kuittailla Vihreille. Mikä heidän virka oikeastaan on? Ehkä vihreiden vaalivaltit ovat monikulttuurisuus ja perustulo, jotka eivät tällä hetkellä ole kovin kovassa huudossa kumpikaan.

Uusimmassa blogahduksessaan Kasvi ruikuttaa taas Perussuomalaisista, kai se alkaa harmittamaan, kun toiset puolueet menevät vasemmalta (vai oikealta?) ohi. Nimittäin kun Timo Soini oli mennyt sanomaan, että jospa ei huononnettaisi enemmistöjoukon (luterilaiset) oloja sen vuoksi, että jokin tasa-arvopykälä muka täyttyisi muiden uskontokuntien kesken. Nimittäin kun 500 oppilaan koulussa on 450 luterilaista, 30 kirkkoon kuulumatonta ja loput 20 eri hajauskontoja, niin on ihan väärin, että noille jämille ei järjestetä yhtä joustavasti opetusta kuin enemmistölle. Että näin. Olen nyt tietysti rasisti ja maahanmuuttovastainen ja varmaan paljon muutakin, kun enemmistön edustajana olen sitä mieltä, että Timo Soini on nimenomaa oikeassa. Että järjen käyttö on sallittua myös tasa-arvokysymyksissä, vaikka sitähän se ei ole. Vaan pitää olla äärimmäisen korrekti. Sairaanloisen korrekti.

Hauskaa tuo vähemmistöjen huomioon ottamisen jeesustelu Kasvilta, kun samaan aikaan Vihreät kannattavat vaalien minimikannatusrajan nostamista, joka karsii huomattavasti uusien pienpuolueiden pääsymahdollisuuksia eduskuntaan. Mutta mitä tietysti voi odottaa, kun tuo edustaminen on tullut siihen pisteeseen, että on yhtäaikaa kansanedustaja, HOK-Elannon edustajistossa, Tekniikan Akateemisissa ja muissa luottamustehtävissä. Se ei ole Kasvin mielestä edes ongelma, se kun on maan tapa. Maan tavastahan me kaikki tiedämme.

Mutta ei kaikki ole Kasvin vika, tietenkään. Vihreissä riittää kaikenlaisia sankareita, kuten surullisen kuuluisa Kaisa Rastimo. Siinä elokuva-alan ihminen, joka on niin pihalla, että jopa Vihreät itse häpeävät häntä. Tämä on huikeaa. Epäilemättä hän haastaa minut kunnianloukkauksesta oikeuteen tämän postauksen takia, kuten tapoihin kuuluu. Ainakin jos samassa yhteydessä on joku pelottava sana. Lapsiporno.

Vihreät eivät minun ääntäni saa, ennemmin äänestäisin vaikka RKP:ta. Enkä sitäkään kovin mielelläni.

Verkkokaupassa tärkein yksittäinen myyntiargumentti on hinta. Ei tuotteen hinta, vaan tuotteen hinta kotiovelle. Tämän lisäksi toimitusaika on tärkeää. En ole aikoihin Netanttilasta mitään tilannut, mutta vuosia sitten tilailin DVD-levyjä sieltä. Saapumisessa saattoi kestää jopa 2 viikkoa. Kahden eri tilauskerran jälkeen uskoin, että toimitusajat ovat vain liian pitkiä, enkä sittemmin ole Netanttilasta mitään tilannut, voihan olla että nykyään he jo osaavat käyttää kattavaa anttilaverkostoa myös jakelussa..

Hinta on siksi tärkein myyntiargumentti, koska samaa tuotetta on yleensä tarjolla monissa kaupoissa. Kuluttaja tekee mielellään vertailua hinnoista, joko käsin muutaman kaupan kesken tai sitten jollain työkalulla, kuten vertaa.fi. Itselläni ei ole pienintäkään sääliä suomalaista verkkokauppiasta kohtaan, joka myy bulkkikamaa kalliimmalla kuin saksalainen kilpailijansa ja jonka toimitusmaksut ovat silti suurempia, vaikka tavara liikkuu saman maan sisällä.

En tiedä, onko Suomessa yhtäkään musiikin verkkokauppaa (jossa siis myytäisiin gearia), kun Thomann ja esim Decks dominoivat hinnoillaan ja toimituskyvyllään. Jos on, niin epäilen, ettei kyseessä ole mikään menestystarina. Isompien laitteiden, kuten imurien, televisioiden jne. verkkomyynnissä suomalaiset vielä haluavat käyttää suomalaista palvelua, koska koetaan että takuuasiat ovat helpompia. Mutta se on ainut ja melko heikko myyntiargumentti saksalaista jyräystä vastaan. Meille tuli imuri Pixmaniasta, koska se oli vain niin edullinen ja uskoin takuuasioiden hoituvan.

Erot hinnoissa ovat välillä niin suuria (osittain EU-lainsäädännön vuoksi), että kauppojen on varmasti vaikeakin kilpailla. Esimerkiksi harrastuskamassa puhutaan, että Sport-Conrad myy tuotteita järjestään halvemmalla hinnalla, kuin mitä suomalaiset kivijalkakaupat saavat sisäänostettua maahantuojalta. Kilpailu hinnalla on siis mahdotonta, että jos alalla aikoo pysyä, niin kannattaa keksiä jotain muuta, esimerkiksi hyvää palvelua. Vaikka suksipuolella mielellään onkin ajatellut niin, että tuen tätä suksiyrittäjää, niin varsinkaan isojen ketjujen on turha omia hiluja odotella. Ja sama on vähän pienissäkin puljuissa, jos sukset + siteet + monot saa vaikkka Sport-Conradilta samaan hintaan, kuin Suomesta pelkät monot, niin sori vaan, mutta ei minulla ole varaa lähteä moiseen satojen eurojen hyväntekeväisyyteen.

Toinen palvelu, joka tarjoaa tavaraa suorastaan epäreilun halvalla  (johtuen lainsäädännöstä) on play.com. Otetaan esimerkiksi Pendulumin erinomainen uutuusalbumi, Immersion.

• Netanttila: 16,90€ +pk
• Cdon: 18,90€ + pk
• Play.com: 9,45€ sis.pk

Hintaero on naurettava. Katsastin muutenkin play.comin musiikkisektoria, siellä kalleimmat uutuudet maksavat 16€ ja siitä alaspäin. Ja hinnat sisältävät aina postikulut. Vaikka hintojen halpuus osittain selittyykin sijainnilla (Jerseyn saari), niin ei minulla taaskaan ole mitään sympatioita suomalaisia tai edes ruotsalaisia kauppoja kohtaan. Toimitusaika Play.comista on yleensä pari päivää pidempi, kuin Cdonista, mutta sen vielä kestää. Discshop.fi yleensä toimittaa nopeasti, mutta ainoastaan elokuvia ja pelejä.

Verkkokauppiaan onkin syytä katsoa kilpailua ulkomailla ja joko yrittää saada oma logistiikka siihen kuntoon, että pystyy kilpailemaan tuotteilla tai sitten niin, että muuttaa omaa tuotekatalogiaan siten, että tarjoaa jotain spesiaalimpaa. Eikä se ole mahdotonta, otetaan esimerkiksi pussit.net, joka toimittaa pölypusseja. Katalogi on laaja ja toimitus nopea (minulle tuotteet ovat aina saapuneet seuraavaksi päiväksi postilaatikkoon), en ole edes viitsinyt vertailla hintoja kivijalkakauppoihin – palvelu on liian hyvä, jotta hinnat (koska ovat niin pieniä kuitenkin) jaksaisivat kiinnostaa.

Siinä olisi ehkä oppimista muillekin verkkokauppiaille Suomessa.

Mikä jottei, lapsiahan pitää suojella kaikelta. Mutta minkälaista on mainonta, joka ei ole mielikuvamainontaa? Saadaanko faktoja kertoa?

Juodessasi Fizz Extra Dry siideriä, tunnet helmeilevän omenan maun suussasi ja parin tölkin jälkeen sinusta tulee hyväntuulinen, sosiaalinen ja puhelias. Liian monen tölkin jälkeen väsynyt, sammaltava ja urpo.

Kuinka moni kerkisi jo ajatella, että ei kaikki alkoholia käyttävät tule sosiaalisiksi ja hyväntuulisiksi? Eikö ylläoleva siis olekaan faktaa?

No, siitäpä ei onneksi tarvitse peistä taittaa, sillä faktuaalinen mainontakin on pannassa, jos lakimuutos menee läpi. Eikä nytkään käsittääkseni saa mainostaa viinasta tulevaa kivaa tunnetta? Tai en minä tiedä, jos saisi, niin kai joku mainostaisi?

Jatkossa mainostaa saisi vain tuotetiedoilla. En tiedä miten se voidaan lukea mainokseksi.

Tuotesisältö:Vesi, ohramallas ja humala. Carlsberg Lite.

Hienoa ja innovatiivista alkoholimainontaa tulossa. Ei varmaan liian montaa miljoonaa kaljafirmat enää maksa mainostamisesta televisiossa lakimuutoksen jälkeen. Mutta siihenhän lakimuutus pyrkiikin. Että tavoite lakimuutoksella varmaan saavutetaan.

Jatketaan uutisointilinjalla. Eräänä päivänä tässä HS uutisoi, kuinka keskimääräiset asuntolainojen pituudet ovat lyhentyneet, verrokkina oli ilmeisesti vuosi 2007. Äläs nyt! Tämä oli vielä joku tutkimus jota siteerattiin. Kunnon nollatutkimus. Asuntolainoista 90% on tasaeräisiä ja korot ovat laskenee sellaisen neljä prosenttiyksikköä.. Tutkimuksen tulokseen ehkä päästiin aika helpolla.

Samassa jutussa oli myös juttua vanhasta suosikkiaiheestani, eli korkokatosta. Noin 25% asuntolainoista on ryyditetty korkokatolla. 25%! Herrajumala. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä korkokatto esimerkiksi Nordeasta nyt maksaisi uuteen lainaan, kun televisiossakin on kerta varaa ko. tuotetta mainostaa. Toivottavasti alle 2% lainapääomasta.

No, se siitä. Parempi osuus lehtikatsausta on Hesarin yleisönosasto alkuviikosta. Kreikan kriisi oli vielä uusi juttu ja joku noheva kirjoittaa mielipidepalstalle otsikolla millä valtuuksilla ministerit antavat lainaa Kreikalle? Kirjoittajaa sapetti voimakkaasti, kun häneltä ei ole kysytty. Jos kirjoittaja lukee tätä, niin tässä vielä vinkki, mistä saattaa löytyä ratkaisu kysymykseesi: Wikipedia – Edustuksellinen demokratia.

Suomessa on huudettu keskustelualueille oikeita nimiä nimimerkkien sijaan. Siinähän huudatte, samapa tuo minulle, mutta sitä ei tule tapahtumaan. Vaikka miten olisitte sitä mieltä. Apinoiden saarella sitten alettiin funtsimaan, että kun 17-vuotiaan raiskasi ja murhasi joku oman ikänsä valehdellut, niin facebookiin pitää tehdä jotain muutoksia. Mitään vahvaa tunnistamista ei haluttu, mutta haluttiin paniikkinappi.

Ilmeisesti yli-ikäisten alaikäisten vokottelu on niin yleistä, että sille on vesisateen lomassa keksitty oma termikin, grooming. Facebook ei ole suostunut paniikkinappiin, mutta uuden uudet turvasivut heillä on, teineille ihan omat.

Facebookissa on report abuse linkki vissiin jokaisella sivulla, eli jos siltä tuntuu, niin siitä vain painelemaan. Se ei kuitenkaan saariapinoille siis riittänyt, kun olisi pitänyt olla paniikkinappi. Siitä tieto menisi suoraan lastensuojeluun, MI-5:een ja kutoseen ja poliisille, kaveri käytäisiin heti keräämässä vankilaan. Senkin pervo.

No, paniikkinappi kiva, mutta missään vaiheessa kukaan ei pysähtynyt miettimään, että kukahan siitä painaisi ja missä vaiheessa. Missä vaiheessa tämä teini-ikäinen tyttö, joka murhattiin, olisi painanut paniikkinappia? Ei missään, sehän oli ihastunut, tai jotain, siihen “pojuun”. Mitä tämä koko paniikkinappi auttaisi? Kuka siitä painaisi? Olisiko sille mitään muuta käyttöä, kuin väärinkäyttö, voisi käydä pomolle soittamassa kerran pari päivässä poliisit oven taakse, mitäs täällä pervoillaan.

No, kuten jo monesti sanoin, paniikkinappia ei Facebookkiin tullut, kun eihän siinä ole pienintäkään järjenhiventä. Mutta lasten suojelu saakin pään sekaisin, en tiedä alkaako se itselläkin sitten surisemaan päässä, jos ja kun lapsia joskus on. Toivotaan, että järki pysyy silti päässä. Pahasti näyttää siltä, että aika monelta se on sumentunut näiden asioiden äärellä.

Kun muutama vuosi sitten Thaimaan seudulla rantautui muutamia vähän suurempia maininkeja, maailma oli kovin pahoillaan. Arviolta 250 000 ihmistä kuoli. Maailman johtajat surivat. Pentti Linkola tuuletti. Silloin ei ainakaan Suomessa twitterit ja facebookit olleet arkipäivää, siksi jokainen poliitikko ei päässyt omalla äänellään kuvailemaan kekseliäin adjektiivein kuinka järkyttynyt on tapahtuneesta. Silloin Suomi antoi virallisesti apua ja otti osaa paitsi pelastustyöhön niin muihinkin juttuihin Siellä Toisaalla. Ei vähiten siksi, että useita satoja suomalaisia oli kadoksissa.  Me suomalaiset saimme kuulla kansanedustajien olevan pahoillaan lähinnä lehdestä ja sitten mielenkiinto keskittyikin miessukeltajapariskunnan toimintaan, kirjoittivatpa miehet kirjankin.

Kaikki eivät olleet kuitenkaan täysin järkytyksestä kyvyttömiä, avustusjärjestöille syydetyistä rahoista arviolta 750 000 euroa on kateissa.

Toista on nykyisin. Koska jokaisella yrityksellä ja ihmisellä on twitter, facebook, oma nettisivu, verkkokauppa ja suorasähköpostiohjelmisto, niin saamme nauttia kaikenlaisista tiedotuksista kaikenlaisilta yrityksiltä. Moniko yritys tai yhteisö lähestyi sinua nyt jouluna vain ilmoittaakseen, että tänä vuonna ei tule joululahjoja, annettiin kaikki joululahjarahat hyväntekeväisyyteen? Kiva juttu, mutta miksi minua pitäisi se kiinnostaa, kun en koskaan eläessäni ole yhdeltäkään firmalta saanut mitään joululahjaa (pl. Värikäs Oy, jossa olen töissä) . Herääkin kysymys, että mitkä rahat sinne hyväntekeväisyyteen lipsahtivat, kun joululahjoja ei ole ennenkään kuulunut? Mitään summia ei yleensä ilmoiteta.

Hyväntekeväisyys on hupaisaa silloin, kun kaikille pitää kertoa juuri tehneensä hyvää. Se on juuri sitä pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä. Google antoi 10 miljoonaa dollaria hyväntekeväisyyteen. Tätä tekoa he juhlistivat pistämällä pystyyn verkkosivun, jossa tuli rehvakkaasti mainittua et hyväntekeväisyyttä tehtiin. Rapakon takana hyväntekeväisyys on verotuksessa vähennettävissä olevaa toimintaa, joka on oikein kiva juttu, onpahan hyväntekeväisyysjärjestöillä enemmän varoja, joita kavallella.

Eniten minua kuitenkin alkoi riivaamaan tämä Sellon Tulikoura.  Nyt poliitikot ja muut hahmot pääsivät oikein lennokkain sanankäntein voihkimaan sisäistä tuskaansa, kun joku henkilö, josta ei ole koskaan kuullutkaan, ampui neljä ihmistä, joista ei ole koskaan kuullutkaan, kauppakeskuksessa, jossa ei ole koskaan käynytkään, lisäksi vielä ex-naisensa, joka ei myöskään ollut tuttu ja itsensä, joka nyt ei varsinaisesti ketään harmittanut, koska oli inhottava ja ulkomaalainen. Sanat eivät riittäneet twitteröinneissä ollenkaan kuvailemaankaan sitä järkytystä. Vanhas Masa onneksi oli järkipäinen ja kerkisi jo vaatia heti aselakiin tiukennusta, mutta siitä sitten toisen kerran..

Kuinka moni tuosta ammuskelusta tai tsunamista oli todella järkyttynyt (pl. paikalla olleet ja omaiset). Onhan se ikävää, kun joku tappaa ihmisiä, mutta ihmisiä tapetaan laillisesti tai laittomasti tauotta ja yleensä se on aina murheellista läheisille. Enemmänkin tämäkin pahoittelu ja järkyttyneisyys tuntui olevan julkisuuskisaa. Taas yksi tapa päästä ääneen ja kuuluviin, kun Matti Nykänen kerkisi jo vallata otsikot.

Kuinka moni oli pahoillaan ja järkyttynyt, kun Masa siivutti Merviä?

Hetki sitten uutisissa oli juttua, kuinka Lapissa sikainfluenssa tappoi kaksi! Ensimmäisessä kappaleessa puhuttiin kuolemasta. Toisessa kappaleessa lääkärit puhuivat siitä, kuinka he ovat varmistaneet, että kuolema johtui sikainfluenssasta. Kolmannessa ja viimeisessä kappaleessa puhuttiin siitä, että molemmat potilaat olivat yli 70-vuotiaita huonokuntoisia syöpäpotilaita, joille mikä tahansa influenssa olisi ollut hengenvaarallinen.

Mihin tietoon tällaisessa mediailmapiirissä voi oikein luottaa? Aamulehden työntekijä kertoi lehden sivuilla, kuinka hän piikin saamisen jälkeen meni vain pahempaan ja pahempaan kuntoon. Lääkettä kannattavat lääkärit eivät halua edes puhua sivuoireista, vaan sanovat vain erittelemättä, että jotain yksittäistapauksia on ollut. Rokotteeseen ei sentään vielä kai ole kuollut kukaan, jotain halvaantumistapauksia on ollut.

Onneksi minulla ei ole lapsia, joiden rokotuksen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä tai kouluun menemisestä tai menemättä jättämisestä joutuisin päättämään. Valtio on minun osaltani päättänyt myöskin sen, että otanko rokotteen; todennäköisesti en, koska saisin sitä vasta sitten, kun epidemia on jo mennyt pariin kertaan Suomen yli.

Yksi asia minua tuossa rokottamisessa vähän mietityttää. Voidaanko tuollainen koko maailman valloittanut influenssa saada taltutettua (tapettua lopullisesti) rokottamisella? Vai aiheuttaako massarokottaminen enemmän sitä, että taudinaiheuttajan on pakko muuntautua ja muuntautumisessa on aina vaara, että mennään vaarallisempaan päin. Minun lääketieteellinen ymmärrykseni ei tähän riitä, heitän vain ajatuksen ilmoille.

Jossain lääketiedettä käsittelevissä dokumentaareissa on puhuttu siitä, miten ihmisten ylenpalttinen antibioottien popsiminen ja antibioottisten tiskiaineiden ja ties minkä käyttäminen luo vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Voiko tässä rokottamisessa käydä samoin ja tauti menisikin jatkossa pahemmaksi?

Noo, sitähän sitten kysyttiin suomalaisessakin lehdistössä eri henkilöiltä kadulla, että pitäisikö uskonnolliset symbolit poistaa koulujen ja muiden yleisten paikkojen seiniltä. No, kaikki (3) kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että koulun pitää olla uskontovapaa paikka. Italiassa kaikki haastatellut (3) olivat sitä mieltä, että uskonnolliset symbolit kuuluvat luokkahuoneiden seinille, ei niinkään uskonnollisen statuksen vuoksi, vaan muun kulttuurihistoriallisen arvon takia (Italia, katolilaisuus, anyone?).

Minun mielestäni koko kohu on ihan hölynpölyä. En tiedä paljonkaan siitä Italian casesta, mutta siellä sentään poliittinen johto ja kirkko älähti aika napakasti tuosta jonkun oikeuden asteen  tuomiosta. Toisaalta, se vasta onkin hälyyttävää, jos poliittinen johto voi sekaantua oikeuteen, mutta Italiassa se varmaan onkin mahdollista. Mutta ei mennä sille uralle.

Miksi ristit pitää saada luokkahuoneiden seiniltä pois? Mikä se syy on? Suomessa valtauskonto on luterilaisuus ja siinä ei vissiin ole tapana kamalia koristella, joten jos luokkahuoneen seinällä on vaikkapa sitten yksittäinen risti, niin mitä sitten. Tai jos opettajan pöydällä on ikoni (meillä oli hulluja uskisopettajia ala-asteella). Syöpyykö se uskonnon pahuus jotenkin niihin lapsiin?

On kaunis ajatus, että uskonto pidetään erillään koulutuksesta. No, Suomessa nyt kuitenkin opetetaan uskontoa koulussa, mutta jos ei kuulu kirkkoon, ei joudu myöskään opetukseen. Jos ei satu samanlaista hullua uskisopettajalaumaa, mitä meillä oli ala-asteella, niin on varmaan aika turvassa ilosanomalta.

Oikeastaan tämä koko kirjoitus sai ponnen siitä, kun jostain lehdestä luin, että ne uskonnolliset jutut pitää luokkahuoneista poistaa, koska ne saattavat loukata jotakuta. Kun luokkahuoneessa istuu lutkujen lisäksi myös orkkuja, muhametteja ja ties mitä ateisteja. Niin ne symbolit voivat loukata jotakuta. Perkele! Niin muuten voikin!

Onneksi South Park kertoo meille, mitä tuollainen poliittinen korrektius tuo tullessaan. On siistiä alkaa sensuroimaan juttuja sillä perusteella, että ne saattavat ehkä loukata jotakuta. Kun näitä kaikkii jutkuja tähä maahan on lipsahtanu, kun ei olla oltu tarpeeksi tarkkana.. Niinkun hei! Suomen lipussa on risti! O-ou! Liput tuhkaks, ennen kui joku loukkaantuu. Siis saakeli, aatelkaa tilannetta, kun kävelet kadulla ja näät vaikka ortodoksikirkon ja oot ite lutku. Kyllä nimittäin viiltää sydämestä ja syvältä. Polttaa pitäis kaikki kirkot.

Ja ei symboleiden tuhoaminen voi loppua uskonnollisiin symbooleihin. Hakaristi on oma tarinansa, mutta onhan näitä muitakin. Voitaisiinko järkätä maailma jossa kukaan ei loukkaannu mistään? Oishan se paljon kivempaa, kaikki vois vaa olla ilosii ja halailla, kun ei oo noit symboleita luomassa riitoja. Onneksi joku akka, jossa on suomalaista verta vielä, on tärkeällä ristiretkellä (eheee) Italiassa. Mutta eiköhä perluskooni sen salamurhauta tai jotain. Toivotaan.

Kun minä katson tätä politiikkaa ja esim tätä YLE-maksun perseilyä, niin minua ei yhtään motivoi osallistua politiikkaan, jotta pääsisin itse vaikuttamaan. Lähinnä mieleen tulee väkivalta ja ihmisten poistaminen eduskunnasta / hallituksesta. Huom, tämä oli nyt tämmöinen lennokas kielikuva, minua ei tarvitse hakea säilöön.

Miten tuosta YLE-maksustakin on saatu noin huono? Kenen etua se palvelee, että maksu ei ole progressiivinen ja suoraan verotuloista? Miten ihmiset uskovat sen väitteen, että tällä tavoin jotenkin YLE:n poliittinen riippumattomuus säilytettäisiin.

Mitä eroa on budjettirahalla ja YLE-maksurahalla? Ilmeisesti ainut ero on se, että toisesta päätetään ministeritasolla, budjetti lyödään läpi ihan eduskunnan edessä. Tästä en ole kyllä ihan varma.

On naurettavaa, että kun muualla kaikki yritykset kärsivät lamasta, niin Ylessä vaan ollaan käsi vielä pidemmällä kuin aiemmin. Jugner hekottelee tyytyväisenä, kun aiemmin tv-lupansa digitv-sekoilun takia irtisanoneet kansalaiset laitetaan maanpetosrikkeen uhalla maksamaan yle-maksua. Onpahan sitten rahaa, joilla sponsoroida tangomarkkinoita ja ties mitä sekoilua.

Jugner sanoi haastattelussa, että Yle aikoo ottaa vuoden lainaa ja tehdä tappiota ja vasta sitten alkavat irtisanomiset. Huikea suunnitelma. Aika ylemäinen.

Minua suunnattomasti riipii se, että Ylen rakennetta ei ollenkaan käyty läpi, ainakaan julkisuudessa, tämän rahoituspuljaamisen aikana. Puhuttiin kyllä siitä, että mikä Ylen tehtävä on (mutta mihinkään tulokseen ei tultu) ja siitä miten ihanaa on Ylen “riippumattomuus”. Mutta ei siitä, pitäisikö ylikallista ruotsinkielisyyden tukea karsia, tai onko tangomarkkinoiden sponsoroiminen sitä, miksi tv-luvasta pitää maksaa.

HS morkkaa Ylen organisaatiota hämäräksi ja vastuiltaan oudoksi. Jugner puolustautuu että Microsoftilla on samanlainen. Ihanaa.

Tuen Yle-maksua. Minusta se on hyvä idea. Mutta toteutustapa on ryssitty. Miksiköhän? Kuka ministeri tätä hoitikaan? Kas vain, Suvi Lindén! Miten tämä nimi aina pamahtaakin esiin? Tosin ei kai se voi täysin Suvin vika olla, koska tokihan siellä on se kepulainen Lintiläkin häsläämässä.

Että tässä virityksessä ois mitään järkeä, se pitäisi hoitaa kunnolla. Budjettiin Ylen rahat. Syyniin Ylen toiminnot. Ylimääräiset toiminnot voitaisiin karsia, vaikkapa myydä,  jos ostajia löytyisi. Ja katso, 58% kansasta ei enää vastustaisikaan maksua.

Tuhannen euron kysymys  onkin, kuka tästä hullusta maksusta, jota nyt ajetaan läpi, hyötyy? Onko Lintilä saanu vähän vaalirahaa Jugnerilta?