Uskonnoista maailman kehityksen seuraava askel

Vanhenemisen huomaa. Nykyään sitä meinaa Aku Ankka jäädä lukematta viikoiksi, mutta Suomen Kuvalehti tulee tankattua tarkkaan. Ei hyvin mene.

Mutta tänään luin uusinta Suomen Kuvalehteä ja siinä oli näkökulmajuttu uskonnoista ja niiden kehittymisestä. Ja sain pienen ahaa -elämyksen. Kannattaa muuten lukea jutun kommentit alhaalta, siinä on hyvä otanta tästä nykyisestä uskontojengistä..

Maailmassa on (Wikipedian mukaan) reilusti yli 5 miljardia jotain uskontoa enemmän tai vähemmän tunnustavaa ihmistä. Merkittävä osa ihmisistä siis. He kuuluvat eri uskontoryhmiin ja pitävät omaa uskontoaan ainoana oikeana. Heillä on tietty eettinen koodisto, jota noudattamalla pääsevät paratiisiin, olipa siellä sitten neitsyitä tai vain ikuinen elämä.

Nyt SK:ssa kerrottiin, kuinka Islam on kannatuksen lisääntymisen myötä (noin miljardi uskojaa) myös muuttunut sisällöltään siten, että entiset panotukset hengellisiin ja opillisiin velvollisuuksiin ovat muuttuneet painotukseksi yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja köyhien auttamiseen.

Uskonnot yhdistävät kansoja läpi rajojen ja repivät kansoja rajojen sisällä. En tiedä voiko se ikinä muuttua, mutta mitä jos uskonnoissa siirrettäisiinkin painopiste siitä kuoleman jälkeisestä jutusta tähän elinaikaiseen touhuun. Esimerkiksi Buddhalainen Soka Gakkan porukka ei niinkään tee sitä julistustyötä vaan pyrkii edistämään maailmanrauhaa, naisten oikeuksia ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Ja kannustaa ihmisiä ajattelemaan.

Varsinkin viimeisenä mainittu on uskontojen osalta ollut yleensä hyvin pannassa.

Myös Helluntalaisuudessa, joka on viimeisen päälle pelastajalafka, on muodostunut porukkaa, jotka eivät olekaan enää niin innostuneita kuoleman jälkeisyydestä ja pelastuksesta (no on ne melko kiinnostuneita), vaan enemmän huolehtivat sairaista, köyhistä ja syrjäytyneistä.

Tämä kehitys vie uskontoja lähemmäksi politiikkaa. Kiinnostukset koskevat elävää elämää ja halutaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Se ei välttämättä tarkoita Sharia-lain ottamista käyttöön, kuten joku persu varmasti oli tulossa jo huutamaan. Mutta kuitenkin se lienee tarkoittaa sitä, että islamipuolueen ja kd:n lisäksi meillä on Suomessakin kohta muitakin firmoja ajamassa omaa agendaa.

Ja itse pidän tätä vain ja ainoastaa hyvänä asiana. Jos puolet siitä energiasta, joka käytetään taivaaseen pääsemiseen, saataisiin käytettyä johonkin konkreettiseen hyvään, voitaisiin tällä pallolla saavuttaa kokonaisuutena jotain järkevää. Uskonnossa voisi sittenkin olla jotain järkeä.

Näillä ajatuksilla kohti vuotta 2012.

Uskonto


Jasmon blogissa on tänään uskonnollinen symboli. Jos kirjoittaisin Italiassa, niin internettin tasapuolisuuden nimissä ei vissii ristejä tai Jeesusta ristillä saa laittaa mihkään. Koska se voi loukata jotakuta.

Noo, sitähän sitten kysyttiin suomalaisessakin lehdistössä eri henkilöiltä kadulla, että pitäisikö uskonnolliset symbolit poistaa koulujen ja muiden yleisten paikkojen seiniltä. No, kaikki (3) kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että koulun pitää olla uskontovapaa paikka. Italiassa kaikki haastatellut (3) olivat sitä mieltä, että uskonnolliset symbolit kuuluvat luokkahuoneiden seinille, ei niinkään uskonnollisen statuksen vuoksi, vaan muun kulttuurihistoriallisen arvon takia (Italia, katolilaisuus, anyone?).

Minun mielestäni koko kohu on ihan hölynpölyä. En tiedä paljonkaan siitä Italian casesta, mutta siellä sentään poliittinen johto ja kirkko älähti aika napakasti tuosta jonkun oikeuden asteen  tuomiosta. Toisaalta, se vasta onkin hälyyttävää, jos poliittinen johto voi sekaantua oikeuteen, mutta Italiassa se varmaan onkin mahdollista. Mutta ei mennä sille uralle.

Miksi ristit pitää saada luokkahuoneiden seiniltä pois? Mikä se syy on? Suomessa valtauskonto on luterilaisuus ja siinä ei vissiin ole tapana kamalia koristella, joten jos luokkahuoneen seinällä on vaikkapa sitten yksittäinen risti, niin mitä sitten. Tai jos opettajan pöydällä on ikoni (meillä oli hulluja uskisopettajia ala-asteella). Syöpyykö se uskonnon pahuus jotenkin niihin lapsiin?

On kaunis ajatus, että uskonto pidetään erillään koulutuksesta. No, Suomessa nyt kuitenkin opetetaan uskontoa koulussa, mutta jos ei kuulu kirkkoon, ei joudu myöskään opetukseen. Jos ei satu samanlaista hullua uskisopettajalaumaa, mitä meillä oli ala-asteella, niin on varmaan aika turvassa ilosanomalta.

Oikeastaan tämä koko kirjoitus sai ponnen siitä, kun jostain lehdestä luin, että ne uskonnolliset jutut pitää luokkahuoneista poistaa, koska ne saattavat loukata jotakuta. Kun luokkahuoneessa istuu lutkujen lisäksi myös orkkuja, muhametteja ja ties mitä ateisteja. Niin ne symbolit voivat loukata jotakuta. Perkele! Niin muuten voikin!

Onneksi South Park kertoo meille, mitä tuollainen poliittinen korrektius tuo tullessaan. On siistiä alkaa sensuroimaan juttuja sillä perusteella, että ne saattavat ehkä loukata jotakuta. Kun näitä kaikkii jutkuja tähä maahan on lipsahtanu, kun ei olla oltu tarpeeksi tarkkana.. Niinkun hei! Suomen lipussa on risti! O-ou! Liput tuhkaks, ennen kui joku loukkaantuu. Siis saakeli, aatelkaa tilannetta, kun kävelet kadulla ja näät vaikka ortodoksikirkon ja oot ite lutku. Kyllä nimittäin viiltää sydämestä ja syvältä. Polttaa pitäis kaikki kirkot.

Ja ei symboleiden tuhoaminen voi loppua uskonnollisiin symbooleihin. Hakaristi on oma tarinansa, mutta onhan näitä muitakin. Voitaisiinko järkätä maailma jossa kukaan ei loukkaannu mistään? Oishan se paljon kivempaa, kaikki vois vaa olla ilosii ja halailla, kun ei oo noit symboleita luomassa riitoja. Onneksi joku akka, jossa on suomalaista verta vielä, on tärkeällä ristiretkellä (eheee) Italiassa. Mutta eiköhä perluskooni sen salamurhauta tai jotain. Toivotaan.