Luovan alan ammattilaiset luovina

Jasmon blogissa raha valuuTänään uutisoitiin monessa mediassa siitä, kuinka laiton lataaminen aiheuttaa Suomen luoville ammattilaisille 350 miljoonan euron menetykset. Tutkimus oli mahtava edistysaskel edelliseen, tällä kertaa jokaista laitonta latausta ei laitettu suoraan tappioksi, vaan kysyttiin lataajilta, että moniko maksaisi. 30% lataajista väitti maksavansa ja siitä saatiin 350 miljoonaa euroa. Aikaisemmin nämä tutkimukset olisivat näyttäneet sitä reilun yhden miljardin euron tappiota, mutta nyt sitä ei tämän tutkimuksen mukaan tulekaan.. Tiedä sitten, kuinka iso toi koko bisnes on, eli montako prosenttia luovan alan kokonaistuloista tämän 350 miljoonaa euroa on. Tyypilliseen tapaan tutkimuksesta ei saa tarkempia tietoja, että mitä oikeastaan on kysytty ja mitkä tulokset tarkkaanottaen olivat ja miten johtopäätökset on tehty.

No, kaikki laskutaitoiset tietysti alkoivat funtsimaan auki tuota lukua. 350 miljoonaa on paljon rahaa, kun maa on näin pieni (reilu 5 miljoonaa asukasta, jos joku ei muistanut). Findance oli ehkä ensimmäinen uutispalvelu, joka hieman yhdisteli tietoja ja laski auki tuota summaa. Tuloksena on se, että jokaista warettajaa kohden iskeytyy 900 euron paine hankkia viihdettä. Eli jos waretat, aiheutat sisällöntuottajille keskimäärin 900 euron tappiot. Tässä huomionarvoista on se, että 900 euroa on summa, joka pitäisi käyttää lisää viihteeseen.

Tässä summassa on edelleen kaksi puolta. Jos keskimääräinen warettajan tekemä vahinko on 900 euroa vuosi, miksi korvausvaatimukset ovat niin valtavia? Toisaalta, 900 euroa on sellainen summa laitettavaksi viihteeseen, että sillä saa esimerkiksi yli 50 uutuus-dvd-elokuvaa vuositasolla lisää. Eli, jos et wareta, ostaisitko 50 elokuvaa vuodessa lisää? On helppo olla eri mieltä lukujen kanssa, nämä ovat taas kerran järjettömiä tutkimuksia.

Mielenkiintoinen kommariluku tulee myös luvusta 70. Nimittäin 70% ladatuista tiedostoista ei olisi kiinnostanut lataajaa niin paljon, että hän olisi sen ostanut. Sehän tarkoittaa sitä, että vapaamatkustuskulttuuri on imenyt itseensä kulttuuria melkein miljardin euron edestä, eikä se ole keneltäkään pois!

No, onneksi nämä järjettömät tutkimukset uppoavat ainakin osaan ihmisistä, valitettavasti se osa taitaa olla vaan aika merkittävä. Steffan Wallin haluaa tehostaa nettipiratismin vastaisia toimia.  Yksi osa näistä jo käynnissä olevista toimista, on laillisen nettilatauksen puolesta messuava widenation. Ilmeisesti minä en kuulu kohdeyleisöön, sikäli jäätävää settiä. Toisaalta myös aika viihdyttävää. No, samallahan Steffan haluaisi antaa operaatoreille mahdollisuuden suoraan postittaa uhkailukirjeitä kotiin, jos jostain sieltä päin olevata IP:stä on vaikka ladattu jotain.

Niin, viimeiseksi vielä sellainen asia, että tuon tutkimuksen tilasi siis Lyhty. Kyseessä on siis pelkästään suomalaisille tuottajille kohdistuvat vahingot. Jonkun Lyhtyjampan juttujen mukaan, tämä 350M€ estää kulttuurialan kehittymisen Suomessa.

Että näin.

– Laittoman lataamisen musiikkialalle Suomessa aiheuttamat 73 miljoonan euron menetykset ovat vuositasolla lähes yhtä suuret kuin toimialan liikevaihto.

ÄKT:n edustaja Lauri Rechardt.

Maan Tapa EU:ssa

Suomessa sattui Timo Kalli päästämään mölyt mahastaan vääränä hetkenä. Tuli kunnon mylläkkä, joka jatkuu vieläkin, varsinkin Keskustan osalta.

Brittilässä oli kanssa melkoinen rahakohu, mutta vähän erilainen: Edustajat käyttivät kulukorvauksiaan kaikkeen yksityisen omaisuuden haalimiseen ja muuhun.

Mutta entäpä, jos jollain riittäisi muskelia tutkia ”maan tapaa” EU:n päättävissä elimissä? Mikähän mahtaa olla ihan suoranainen korruption taso. Jos pitäisi veikata, näin niinkun Suomen mittakaavasta extrapoloimalla, niin on korkeatasoista.

Laitetaan vielä kevennykseksi EU:n julkiset dokumentit ACTA-neuvotteluista, jotka Dagens Nyheter sai jonkun tiedonvapauslain puitteissa kinuttua omalta ulkoministeriöltään (tai jotain).

ACTA-neuvotteluista voi lukaista lisää Piraattiliitosta, jos huvittaa.

Ievan Polokka

Jos ei ole elänyt tynnyrissä tai pää puskassa on varmaan kuullut Ievan Polkasta. Jos ei kuulosta tutulta, niin nyt on viimein aika tutustua asiaan Youtubessa. Mistä tällainen vanha asia nyt minun blogiini hyppäsi? No, syynä on Piraattipuolueen blogi, jossa on monia postauksia epäkaupallisesta kopioinnista ja epäkaupallisesta tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin hyödyntämisestä.

Nythän käydään keskustelua siitä, että miten artistit voisivat tienata, jos tekijänoikeusaika olisikin vain 5 vuotta. Tai no jotkut käyvät keskustelua, isolla rahalla EU:ssa päätetään, että 90 vuotta on sopiva suoja-aika..

Joka tapauksessa, Ievan Polkka ja Loituma ovat esimerkkejä siitä, miten tekijänoikeuden piiriin kuuluvan materiaalin luvaton käyttö voi isostikin auttaa tekijänoikeuden haltijaa tai ainakin niitä esiintyjiä. Sen jälkeen, kun joku postasi Youtubeen leekspinnaavan pimun, alkoi Loitumaa hätyytellä toimittajat ja fanipostia alkoi tulemaan kaatamalla ympäri maailman ja keikallekin kyseltiin. Kohun yhteydessä Loituman biisiä lisensoitiin levy-yhtiöille ympäri maailman ja esimerkiksi Venäjälle soittoääneksi.

Myöhemmin kortensa on kantanut kekoon muun muassa Basshunter ja todella monet toinen toistaan härömmät ratkaisut ja biisiä voi kuulla missä vain. Jopa Stepmaniassa.

Yhdestäkään noista teoksista ei Loituma ole kostunut sentin latia. Mutta aikoinaan Loituma teki jopa kiertueen pelkästään tämän kohun takia. Sähköpostituksen ihmelapsena otin ja kysyin Loituman Timolta, että miten nyt menee, vieläkö tämä kohu vaikuttaa Loituman elämään. No, ei kuulemma enää tule niin paljoa yhteydenottopyyntöjä, mutta se osittain kuulemma selittyy juuri tuolla levy-yhtiöille lisensoinnilla. Keikkailumääristä Timo oli varovaisena:

Usein kysytään, onko homma vaikuttanut keikkailuun. Kaikkine anime-
ja konemusalisineen useimmilla versioilla netissä ei ole paljonkaan
yhteistä Loituman kanssa, joten olemme olleet aika varovaisia
tarttumaan keikkailuun. Muutenkin yhtye on tehnyt aika vähän hommia
yhdessä, koska jäsenet asuvat kaukana toisistaan.

Kuitenkin viime vuonna kiertue tosiaan tehtiin. Timo kommentoi siitä seuraavaa:

Viime syksynä teimme kohuun liittyvän kiertueen, kun meitä
pyydettiin mukaan amerikkalaisen stand up koomikon kiertueelle
Ruotsiin. Hänenkin suosio perustuu nettiin ja siksi kai meidät
haluttiin mukaan. Jännittävä kiertue, kun esitettiin vain yhtä
biisiä… Mutta yleisö kyllä tykkäsi ja tunnisti kappaleen.

Ei siitä ilmeisesti kultakaivosta tullut, mutta oiva lisä ainakin tunnettavuuteen. En todellakaan itse olisi tiennyt mitään kyseisestä kokoonpanosta ilman tätä Youtube-kohua. Tästä tullaankin siihen pointtiin, jota haen takaa: Jos edunvalvoja olisi heti huomannut videot Youtubessa ja ne olisi sieltä poistettu, olisi nämäkin lisensoinnit ja keikat jääneet tekemättä ja tunnettavuus saavuttamatta. Ehkä maailmalla olisi mahdollisuus olla olemassa myös silloin, jos epäkaupalliseen käyttöön saisi käyttää myös toisten tekemiä teoksia.

Tosin heti putkahtaisi uusi kysymys: Missä menisi uuden teoksen teosraja? Voisiko toisen teoksen kopioja saada omalle teokselleen tekijänoikeuden? Ja oikeussalissa tavataan.