Tampereella kaikelle on syynsä

Hieman aiemmin kommentoin tamperelaista tapaa rakentaa bussipysäkkejä. Linkitin postausta Tampereen kaupungille twitterissä ja he toivoivat minulta tarkempaa palautetta nettilomakkeen kautta. Tein työtä käskettyä.

Viikon päästä sain vastauksen. Maansiirtotyöt tehtiin Tampereen Infran toimesta, mutta koska katoksia ei silloin kaupungilla ollut saatavilta, sovittiin JcDecauxin kanssa, että he toimittavat katokset bussipysäkeille. Heilläkään niitä ei ollut heti valmiina, niin hiukan kesti sen vuoksi. En tiedä, miksi katoksia ei kenelläkään ollut tallessa, vaikka rakentaminen oli alkanut. No, näitähän sattuu.

Siinä siis syy, että hommat tehtiin osissa. Asiasta vastaava henkilö myöskin totesi, että normaalisti bussipysäkkejä ei rakenneta tuolla tavoin, vaan kaikki tulee Tampere Infran toimesta nopeammin.

Tässä siis vastaukset aiempiin kysymyksiin. Olen kohtalaisen tyytyväinen. Tampereen kaupungin sosiaalisen median osaaminen on myöskin erityisen noston arvoista. Siellä on joku tajunnut, mitä sosiaalinen media tarkoittaa. Useimmiten nämä #tampere tai @tamperekaupunki -tageilla varustetut tweetit tulee tehtyä silloin, kun kaikki asiat ovat väärin, bussipysäkit väärin rakennettu, lumet auraamatta, sähköt poikki tai jotain muuta. Mutta aina vastataan asiallisesti ja ystävällisesti. Hienoa toimintaa.

Tamperelaista tehokkuutta

En tiedä onko tämä Tamsesterin ominaispiirre, mutta bussipysäkkien rakennusprosessia olen tässä seuraillut, enkä ole varma tehdäänkö se tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Nimittäin kun Mansesterissa aletaan bussipysäkin katoksen rakentamiseen, ensiksi kaivetaan kuoppa. Ennen kuopan kaivuuta tapahtuvista töistä minulla ei ole huomioita, sillä olen asunut tässä vasta noin puolitoista kuukautta ja kuoppa oli jo muuttaessani tänne.

Ensiksi on siis kuoppa. Kuoppa kaivetaan ja jätetään lippusiimalla erotetuksi paikalleen esimerkiksi viikoksi tai kahdeksi. Sen jälkeen joku tulee ja tiputtaa sinne betonielementin perustukseksi.

WP_20130913_08_11_17_Pro

 

Huomaa, että kuvassa menevä johto ei kuulut tähän perustusvaiheen työskentelyyn. Pelkkä betonihäkkyrä käydään tiputtamassa monttuun ja jatketaan matkaa. Sitten kuopan ja siellä olevan betonilaatan annetaan taas hengittää rauhassa. Kuitenkin jo parin päivän kuluttua tulee joku vetämään sähköjohdon, joka näkyy kuvassakin. Ja siitä seuraavana päivänä, joku tulee vetämään maadoitusjohdon (tai siltä se näyttää, en ole sähkömies). Huomattavaa on, että nämä tapahtuu eri päivinä, todennäköisesti suorittajat ovat eri ihmisiä.

Sitten pitää antaa taas hengittää noin viikon verran. Kunnes eräänä päivänä joku tuo paikalle varsinaisen katoksen.

WP_20130916_08_31_30_Pro

 

Mainostaulu on onneksi integroituna katokseen, niin ei tarvitse sitä erikseen lähteä hakemaan. Tuosta menee noin viikko (joku voi laskea kauanko oikeasti on mennyt) ja tänään kun tulin töistä, huomasin että pysäkin viereen oli pysäköity kaivuri ja kasa hiekkaa. Kaivuri ei kuitenkaan liikkunut, se oli vain tuotu odottamaan, että paikalle tulee joku, joka kääntää puoli kuutiota hiekkaa paikalleen ja lähtee sitten pois.

En tiedä, onko bussipysäkki sitten vielä valmis ja kieltämättä jännityksellä odotan tilannetta.

Mutta jos tämän homman hoitaisi yksityinen, sen tekisi kaksi miestä kahdella autolla kahdessa tunnissa. Mutta sillähän olisi työllisyyttä vähentävä vaikutus.

Olen varma että tämä on jokin valtiollinen tai kunnan säästötoimenpide, josta tärkeänä kikkeli täristen on puhujanpöntössä paasattu.

EDIT: Tampereen kaupunki vastasi ihmettelyyni, lue se täältä

Jasmo pieni meripelastaja

SMPS Pirkanmaa

SMPS Pirkanmaa

Viime kesänä katselin pelastushelikopteria telkkarista. Se oli vaihtelevasti hyvä ja huono sarja. Mutta sitten yhdessä jaksossa rajavartioheko teki yhteistyötä meripelastajien kanssa. Olin vastikää tullut päijännepurjehduksesta ja siitä ajatus sitten lähti. Ehkä minäkin voisin olla meripelastaja.

Merelle täältä on aika pitkä matka, mutta tamperelaiseen tyyliin myös näille kahdelle järvelle on viritetty meripelastus. Muualla sisämaassa taidetaan puhua järvipelastajista, vaan ei täällä.

Samoilta istumilta laitoin viime vuonna mailia paikalliseen yhdistykseen, miten toimintaan pääsisi mukaan? Perinteisen yhdistystoimintamallin mukaisesti kukaan ei vastannut vasta kun 6kk päästä, jolloin ilmoitettiin, että otetaan yhteyttä sitten joskus kun on harjoittelijakurssin käynnistyminen.

Sitten kerkisin koko asian jo unohtaa, kunnes yhtäkkiä tulee maili että huomenna olisi tutustumistilaisuus. Se oli tänä keväänä.

Nyt siitä on mennyt muutamia kuukausia.Tällä välin olen opetellut perusasioita, käynyt pelastustekniikkakurssilla Bågaskärissä (hieno paikka muuten!), ajanut kymmenisen partioajoa ja sen lisäksi runsaasti viikkokoulutuksia.

Olen silti kansimiesharjoittelija, joka tarkoittaa sitä, etten täkäläisen yhdistyksen tapojen mukaan ole hälytysmiehistökelpoinen. Tarkoittaa sitä, että voin lähteä hälytykselle mukaan, mutta minä en täytä minimimiehistön edellytyksiä. Huhuja on, että joissain päin Suomea toimitaan toisinkin.

Näillä näkymin kansimiesstatus pitäisi saada seuraavalle kaudelle valmiiksi. Seuraavalla kaudella tosin saattaa olla muutakin ohjelmaa.

Mitä se meripelastustouhu sitten oikein on? Koska meillä on kokolailla yhtenäiset asusteet, ainakin avoveneissä, monet asiasta tietämättömät kuvittelevat meitä viranomaisiksi. Joskus autamme viranomaisia ja olemme organisaatiossa keskuspaloaseman alla, mutta sen enempää viranomaisia emme ole. Joissain yhdistyksissä ajetaan ensivastekeikkoja, eli leikitään ambulanssia, Tampereella sitä ei ole. Ainakaan vielä.

Päijänteellä veneilijät puhuivat vähän vähättelevään sävyyn paikallisista järvipelastajista, joita löytyy ainakin Jämsästä ja Korpilahdelta. Tyypillinen ajatus tuntui olevan, että kunhan pojat ja tytöt siellä ajelevat.

Ja totta se on, partioajoa periaatteessa ajetaan niin paljon kuin miehistöstä lähtee ruutia, rannikolla esimerkiksi pe-su partiot ovat kai standardi. Ideana on se, että apua tarvittaessa lähtöviivettä ei silloin ole, vaan miehistö on jo paatissa ja ehkä jopa lähellä kohdettakin. Partioajoilla myös treenataan erilaisia juttuja ja hankitaan paikallistuntemusta. Joskus ajetaan ihan tilattua partiota, kuten esimerkiksi Tampereen venetsilaisissa käytiin tsekkailemassa hyppääkö urpot kaiteelta.

Hienointa on silti se, että mepeurpoilun myötä oppii sellaisia perustaitoja, kuten merikortin lukutaito ja navigointitaito, joista voi olla hyötyä muulloinkin kuin firman kamoissa. Palokaluston käsittely, ensiapu, vuotojen paikkaukset, ihmisten ohjeistaminen.. Kaikkea ihan fiksun kuuloista.

Syksy pimenee, ilmat kylmenee, myrskyt lähenee. Ei enää varsinaisesti avoveneilykausi, mutta tarpeeksi kun on lämmintä vaatetta niin jotenkin pärjää. Ja Tampereelle pitäisi tulla uusi vene vielä tälle kaudelle. Katsotaan kerkiääkö.

Tampere hidastuu

Tampereella välähtää. Keskustan alueella autoilijoiden nopeudet halutaan rajoittaa 30km/h ja päätös on mennyt läpikin ja hommaa aletaan ottaa käyttöön niin nopeasti kuin vaan keritään.

Henkilökohtaisesti asia ei paljon kosketa. Niin harvoin tulee liikuttua keskustassa autolla, että se on sama, vaikka autoa pitäisi työntää. Mutta silti uusi rajoitus on järjetön. Vanhojakaan kun ei valvota.

En ole missään kylässä nähnyt samanlaista äpäröintiä liikenteessä kuin Tampereella. Ylinopeudet nyt ovat yksi asia, mutta erityisesti jalankulkijoiden varominen ja punaisten valojen noudattaminen tuntuu olevan tamperelaiselle ongelma. Ehkä punainen värinä aiheuttaa tamperelaiselle jotain ikäviä takaumia, että on pakko paahtaa. Vaikka punaiset valot ovat palaneet jo 3 sekuntia ja muu liikenne on jo käynnissä.

Nimittäin täällä ei kukaan jalankulkija lähde heti vihreän vaihtuessa ylittämään katua katsomatta ympärilleen. Tai oleta, että olisi jotenkin turvassa suojatiellä.

Täällä ajetaan punasia päin myös esimerkiksi Hervannan valtaväylällä, jossa nopeusrajoitus on 60-70km/h. Ja todella törkeästi.

Ei täällä mitään onnettomuuksia vähennetä sillä, että asetetaan ruuhkien muutenkin jo sumputtavat tiepätkät 30km/h rajoitukselle. Päivällä sitä kolmeakymppiä ei voisi muutenkaan ajaa (Hämeenkadun liikennevalojen ajastus on kyllä jonkun sen tason taidonnäyte, että oksat pois!) ja illalla rajoitusta (40km/h) ei nytkään noudateta. Eikä valvota.

Onnettomuuksia vähennettäisiin sillä, tai ainakin se olisi oikeudenmukaista, että törkeitä liikennerikkomuksia otettaisiin paremmin kiinni. Kyttäkoulusta vaan joku poliisiharjoittelijalauma, jolle annetaan oikeudet antaa sakkoja tai jotain. Ja sitten istumaan tutkan kanssa isoille liityntäteille ja risteyksiin kyttäämään punaista. Ja joku voisi käydä Puutarhakadulla 8-9 aikaan aamulla ja 16-17 aikaan iltapäivällä ja antaa huomautuksia tai jopa sakkoja niille urpoille, jotka pysäyttävät autonsa pyörätielle. Ja availevat oviaan katsomatta yhtään peiliin.

30 km/h rajoituksen järjettömyyttä kuvastaa myös se, että Aamulehden mukaan (lähde hukassa..) silloin kun Tampereella laskettiin nopeutta 50km/h -> 40km/h, niin todellinen keskinopeus laski 2km/h. Tällaiset kolmetkympit ovat kyllä parasta rapauttamaan sen vähänkin liikennekurin, jota tässä kyläpahasesa on, valvontaa kun ei ole.

Esitystä kannattivat:  3 sdp,  2 vihr, 1 vas.
Esitystä vastustivat: 2 kok, 2 vihr.

Vaalikoneet!

Mutta voi hyvä ihme! Kunnallisvaalit ovat kohta ovella, kunnallisvaalilaput ainakin olivat ja enhän tiedä edes ketä äänestää? Ei hätää, onneksi on paljon noita vaalikoneita, vähän käy klikkailemassa, niin avot – sieltähän löytyy täysin hieno ehdokas, juuri minun tarpeisiini muotoiltu.

Niinhän sitä luulisi.

Yleensä olen aina käyttänyt Hesarin vaalikonetta. Mutta se kun on kuntavaaleissa pyhitetty vain tuonne etelän hetelmille, niin se täytyi nyt jättää väliin. Ajattelin, että Yle on varmasti ainakin yhtä hyvä .

Yle aloittaa napakasti, kysyy kuntaliitoksista ja siitä, että pitäisikö mielestäni minulle antaa enemmän rahaa vai ei. Vastaan tietenkin, että veroja ei saa nostaa, mutta kaikki palvelut on tuotettava kunnan ja lisäpalvelutkin olisivat kivoja. Hyvin menee.

Sitten Yle iskee vastaan.

Jos kotikuntani kirjastotoimen määrärahoja lisätään, on varat käytettävä ennen muuta: (valitse vain yksi)

  • tietokirjallisuuteen
  • kaunokirjallisuuteen
  • musiikkiin, elokuviin, nettiin
  • kirjastonhoitajien palkkaukseen

Että mitenkä?!? Sillä perusteellako vaalikone minulle ehdottaa ehdokkaita, että mitä minun mielestäni olisi kiva lukea? No huh huh. Tämän jälkeen meni peli ihan sekaisin. Mitä ne siellä kunnanvaltuustossa edes päättävät? No, ystäväni kehoitti vaan olemaan vastaamatta ja siirtymään eteenpäin. Jouduin keräämään itseni pohjalta, mutta se onnistui.

Sitten. Viimeinen kysymys.

Monitoimihallin rakentaminen Sorsapuistoon on välttämätöntä Ilveksen ja Tapparan tulevan menestyksen takaamiseksi.

No huh huh! Monitoimihalli voisi olla varmasti ihan kiva, mutta ei kiinnosta vähääkään pärjääkö Ilves tai Tappara. Pohtiiko ne siellä kunnanvaltuustossa, että ketähän saisivat treidattua joukkueisiin? Ja että myöntäisikö kaupunki lisää rahaa joukkuille, että saisi NHL-vahvistuksia. Huhuu? Mitä te siellä Ylellä ajattelette.

Se oli onneksi viimeinen kysymys, mutta en jäänyt selailemaan listaa osuvimmista SKP:n jäsenistä, vaan pää tulessa suunnistin Maikkarin mainostettuun vaalikoneeseen. Sekin oli alussa ihan kohtuullinen, mutta sitten:

Kirkossa käynti kuuluu tapohini (1..5)

Öö, hä? Parempaa silti vielä luvassa:

Kaljalla käynti kuuluu tapohini (1..5)

Ei vittu.  Voiko tässä paljon muuta sanoa? Jos laitan kirkon nollille ja kaljan täysille, niin ehdottaako kone minulle Pub Lordin vakioasiakkaita? Vai? Jos tykkään käydä siemailemassa silloin tällöin makujuoman tai kaksi, niin haluanko ehdokkaan, joka on laittanut että joo minä olen alkoholisti (5). Mitä näillä koneilla oikein tekee, nämähän ovat kuin jostain keskihauskasta komediasta.

Kannattaa kokeilla MTV3 vaalikonetta kyllä.  Se kysyy mm. oletko Kotikolli vai Menomatti. Ja että viihdytkö sinkkuna. Ja uskotko Jumalaan. Ja että harrastatko liikuntaa.

Vastauksieni mukaan MTV3:n vaalikone yrittää ehdottaa minulle ahkerasti kirkossa ja kaljalla käyvää kotikollia, joka on kunnon Jullehihhuli, on pakkosinkku eikä harrasta liikuntaa. Hienoa. En saanut listaa minulle sopivista ehdokkaista vaan niistä, joita EI pidä äänestää. Listalla olevia voisi ennemminkin viedä joko saunan taakse tai suorinta tietä Pitkäniemen pehmustettuihin huoneisiin, joihin tulee juomavesi suoraan viemäristä.

EDIT: Tietokoneen bloggaaja sivuaa myös vaalikoneiden aivottomia kysymyksiä blogissaan.

Viikonlopun satoa

Viikonloppuna tapahtui kaikenlaista. Lauantaina vierailtiin Free Heelsissä, kun siellä oli Vandernetin poistopäivä. Vandernet tuo Millettiä maahan ja keskustelin maahantuojan edustajan kanssa vetoketjuongelmasta, josta itsekin olen kirjoittanut. Ongelma on tiedossa, mutta kuulemma se ei ole Milletin vika. Yllättyneitä olivat: inkkari, länkkäri…

Joka tapauksessa, lähiaikoina (=lähivuosina?) pitäisi tulla roiskevesitiivistä isolla hampaalla (vrt. sotavetskarit) varustettua vetoketjua. Se olisi kyllä hyvä.

Harmi, kun ei löytynyt kokoja housuista. Olisi ollut kohtuullisen edukkaita. Takeista löytyi.

Ruka avaa 3 viikon päästä. Tai siis yrittävät avata. Toivottavasti olisi hieman enemmän lunta ja vähemmän vettä kuin viime vuonna.. Tai meidän ensi-isku on suunniteltu kyllä vasta 4 viikon päähän, että viikon puskuri on siinä. Sukset vain pitäisi jostain saada.

Perjantaina tein hankintoja. Kävin hommaamassa 50mm objektiivin tuohon kameraani. Tosi kaivattu lisä tuohon ei-niin-valovoimaiseen perusputkeeni. Huomasi myös, että se perusputkessa oleva kuvanvakaaja tosiaan tekee jotain. Heh.

Lauantaina oli tapahtumia. Yksi kaveri piti valmistujaisjuhlia joissa sitten oltiin, kunnes lähdettiin toisiin valmistujaisiin. No tässä ei mitään kummallista, mutta vähän epätavallisempaa kai se, että valmistujan sisko lähti samalla ovenavauksella synnyttämään.

Aamulla meillä oli krapula. Heillä oli pikkuinen poika. Onnea vanhemmille.

Tampereen kuumin paikka, ipa, on nyt tsekattu. En vaan pystyisi sitä kyllä kuvailemaan. Ehkä toisen kerran sitten. Kallis muistaakseni oli, eikä virvokkeita meinannut saada.

Tampereella on mahdotonta..

Saada Rossosta ruokaa. Muutaman kerran olen Rossossa käynyt, yrittänyt pizzaa, jäätelöä ja joskus vain limpparia. Ruokaa ei ole koskaan saanut alle 45 minuuttiin (ei myöskään jäätelöannoksia!)

Saada Kauppahallin Kotiruuasta järkevää määrää ruokaa. Sataviiskytkiloinen jässikkä latoo estelyistä huolimatta sellaisen nöölin lautaselle, että perkaamista riittäisi isommallekin miehelle.

Kävellä kaduilla kompastumatta kerjäläisiin. Suharit ovat tassu ojossa jokaisessa mutkassa ja notkelmassa. Pahinta on, että joku antaa niille rahaa.

Kävellä kadulla ilman feissarihyökkäystä. Animalia, Greenpeace, Anarkistit ja Sampo Pankki, kaikki haluavat minun pelastavan ihmisoikeudet, tai ainakin antavan rahaa, jotta kaverit saa ostettua turvavaljaita, kun pitäisi taas ydinvoimalan torniin kiivetä.

Kävellä Pub Lordin ohi, ilman että joku nuokkuu ulkona pelti kiinni. Sen tason ammattilaispaikka, että jännittää aivan. Huhun mukaan myy alkoholisteille viinaa velaksi.

Hengittää auringonpaisteessa Näsilinnankadulla. Koko Tampere kusee siihen, erityisesti Vasemmistoliiton toimiston kohdalle. Vasurit eivät kannata omaa vessaa, vaan yhteistä katua.

Sijaita yli korttelin päässä erotiikkabaarista, erotiikkakaupasta tai thai-hieronnasta. Thai-hierontaa on tarjolla myös aivan keskustassa kävelykadulla. TIssibaareja joka kadulla.

Ajaa pääkatua tekarit suussa. Kenenköhän idea oli laittaa pääkadulle mukulakivet? Siinä ajavat bussitkin. Matkustajat pyrkivät pitämään kielen pois hampaiden välistä.

Kävellä paskan vatkaamon ohi ilman että joku on sammunut puskaan. Ammattilaiset odottaa luonnollista poistumaa puskissa. Aina vaan.

Saada nopeasti ruokaa pikaruokalasta. Mäkissä tai vast. on aina yli viiden minuutin jono. Jos tulijalla on kiire, niin kymmenen minuutin. Jos pitäisi keritä junaan, niin juomakone rikkoutuu ja kassakone jumiutuu.

Kävellä tien yli alkuvihreillä. Sellasen 5 sekuntia palaneille punasille porukka vielä päräyttää autoillaan. Aivan käsittämätöntä punaisia päin ajamista täällä.

Jotkut tietävät mitä Tampereella on mahdollista tehdä, nyt tiedätte myös mikä ei ole mahdollista.

Matkailu

Kohta tenttiin. Sitten suinpäin kohti Tamperetta. Joskus sitä miettii, eikö sitä voisi olla enemmän paikallaan?

Rukalle

Tylsään Tamperesäähän kyllästyneenä (vettä sataa, on synkkää, kosteaa ja kylmää) lähdemme kohti Rukaa. Siellä pitäisi olla kaikkea kivaan viittaavaa.